Ymmärrän toki tuon välineiden perään kuolaamisen. Sen kuitenkin jokainen enemmän harrastanut tietää, että kuviin tai niiden onnistumiseen vaikuttaa moni tekijä, kamera/objektiivi on vain yksi.
Yleensä välinehankinnassa lähdetään tarpeesta. Tarpeisiin vaikuttaa mitä kuvataan ja miten kuvat esitetään. Jos kuvaustarve on muodostuu; perheen tapahtumista, lomista, matkoista, elukoista ym. Eiköhän siihen kelpaa yleiszoomi ja perusrunko merkkiin katsomatta.
Aikanaan kuvasin Nikonilla ja pidin kamerasta. Minulle sukeutui mahdollisuus ostaa Leica M5 ja muutama lasi maahantuojalta todella sopivasti. Juttelin ammatikseen kuvaavien tuttujen kanssa aiheesta. He olivat sitä, mieltä, kun Nikonin jo hallitset tuskin mitään uutta saat Leicalla aikaiseksi... tämä piti varmaan paikkansa, Leica jäi hankkimatta.
Jälleen se vanha totuus, että kamera/merkki ei tee kuvaajaa. Esimerkkini oli siitä, että itse kuvaus voi olla vaikeampaa jollain eksoottisella välineellä eikä lopputuloksessa ole juuri mitään eroa. Pieni vihje niille joille FF kenno on pieni. Laaka- ja rullafilmiä löytyy, ei muuta kun kuvaamaan suuria ruutuja. Ne voi muuttaa biteiksi hyvällä skannerilla. 12x9cm laakafilmistä tulee melkoinen tiedosto vaikka vain 2500x2500 dpi resoluutiolla.
Hyvä lasi on tietysti hyvä, mutta tuskin niin ylivoimainen , että se kepittään muut vastaavat 6:0. Tunnettu perinteinen obiskamerkki takaa laadun. Kameravalmistajien omat semi-prof tai prof-lasit tuskin häviävät normaalikuvauksessa tippaakaan näille "legendaarisille" merkeille.
Olen edelleen sitä mieltä, että suurimmalle osalle järkkärikuvaajista riittä runko ja siihen lasi. Kun vetoalue on noin 28~300mm sillä kuvaa kaikkia ja kaikkea. Kun kuvista tehdään A4..korkeintaan A3 suurennokset. Kun vielä kuvat katsotaan littu TV:llä tuskin tässä tarvitaan yli 1K € tötteröitä.
Kuvia katsoo tavalliset dallaajat, he katsovat kuvia, eivätkä kysy; onko kuva otettu Nikonin D3 rungolla ja Zeissin lasilla. Kuva voi olla kiinnostava tai hyvä, vaikka se olisi otettu 100€ pokkarilla. Toki hyvällä välineellä on parempi kuvata, mutta vain tiettyyn rajaan saakka....tämä raja saavutetaan jo 400€ kitillä.
Yleensä välinehankinnassa lähdetään tarpeesta. Tarpeisiin vaikuttaa mitä kuvataan ja miten kuvat esitetään. Jos kuvaustarve on muodostuu; perheen tapahtumista, lomista, matkoista, elukoista ym. Eiköhän siihen kelpaa yleiszoomi ja perusrunko merkkiin katsomatta.
Aikanaan kuvasin Nikonilla ja pidin kamerasta. Minulle sukeutui mahdollisuus ostaa Leica M5 ja muutama lasi maahantuojalta todella sopivasti. Juttelin ammatikseen kuvaavien tuttujen kanssa aiheesta. He olivat sitä, mieltä, kun Nikonin jo hallitset tuskin mitään uutta saat Leicalla aikaiseksi... tämä piti varmaan paikkansa, Leica jäi hankkimatta.
Jälleen se vanha totuus, että kamera/merkki ei tee kuvaajaa. Esimerkkini oli siitä, että itse kuvaus voi olla vaikeampaa jollain eksoottisella välineellä eikä lopputuloksessa ole juuri mitään eroa. Pieni vihje niille joille FF kenno on pieni. Laaka- ja rullafilmiä löytyy, ei muuta kun kuvaamaan suuria ruutuja. Ne voi muuttaa biteiksi hyvällä skannerilla. 12x9cm laakafilmistä tulee melkoinen tiedosto vaikka vain 2500x2500 dpi resoluutiolla.
Hyvä lasi on tietysti hyvä, mutta tuskin niin ylivoimainen , että se kepittään muut vastaavat 6:0. Tunnettu perinteinen obiskamerkki takaa laadun. Kameravalmistajien omat semi-prof tai prof-lasit tuskin häviävät normaalikuvauksessa tippaakaan näille "legendaarisille" merkeille.
Olen edelleen sitä mieltä, että suurimmalle osalle järkkärikuvaajista riittä runko ja siihen lasi. Kun vetoalue on noin 28~300mm sillä kuvaa kaikkia ja kaikkea. Kun kuvista tehdään A4..korkeintaan A3 suurennokset. Kun vielä kuvat katsotaan littu TV:llä tuskin tässä tarvitaan yli 1K € tötteröitä.
Kuvia katsoo tavalliset dallaajat, he katsovat kuvia, eivätkä kysy; onko kuva otettu Nikonin D3 rungolla ja Zeissin lasilla. Kuva voi olla kiinnostava tai hyvä, vaikka se olisi otettu 100€ pokkarilla. Toki hyvällä välineellä on parempi kuvata, mutta vain tiettyyn rajaan saakka....tämä raja saavutetaan jo 400€ kitillä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Keskivertoräpsijälle kittizoomi on varmasti ihan asiansa ajava vehje mutta jos tarvitaan vähän järeämpää torvea vaikka lintukuvaukseen, alkaa niiden hinnat olla sitä luokkaa että tuo 400€ on osamaksun kuukausierä. Varmasti osaava kuvaaja ottaa kittizoomilla paremman lintukuvan kuin aloittelija, mutta yhtä varmasti sillä 300mm/2.8 putkella saa keskimäärin hienompia lintukuvia kuin kittizoomilla, oli kuvaaja sitten aloittelija tai wanhaparta.
Vuodenvaihteessa pähkäilin kovasti kompaktin/superzoomin ja järkkärin välillä! Epähuomiossani ostin järkkärin a200 kitin. Kuvanlaatu riittää jo tuolla tarpeisiini (myös nuo 2 muuta), mutta tulin tulokseen että valovoimaa lisää ja tilaukseen 50/1.4. Näillä tarkoitus pärjätä ainakin ensikesään. Kun on mahdollisuus laajentaa, niin sitten voisi harkita 10-20mm laajakulmaa,(jospa hinnatkin laskisivat) tuota ei ainakaan meinaa "pokkareilla" saavuttaa, siitä piste järkkärille! Eli minun kuvaustouhuni ainakin osittain turhauttavaa, välttäisi pokkarit, mutta kuitenkin tykkään järkkärillä kuvaamisesta. Suoraan sanottuna en hyvässä valossa otetuista kuvista erota onko kuvattu pokkarilla vai 4000€ järkkärillä... mutta näillä mennään.
Äläs nyt ala haastamaan meitin palstan senseitä, eli jurrissa nightwishiä = yrjöä!
Sehän katsos ottaa pirun teräviä kuvia vaikkapa nyt linnuista; varmaan lähinnä täytetyistä, mutta tokihan myös elävistä, ja ihan suoraan lennosta noilla valovoimattomilla kittobjektiiveillaan esim. näin muuttoaikaan syksyisin. No, siitäpä kai se kuvaajien välinen ns. mystinen taitoero juuri johtuu, mitä täällä toitotetaan tekniikan yläpuolelle.
Katsoin tässä taannoin suu hämmästyksestä auki kuvaa joltain helsinkiläiseltä hautausmaalta, jossa tusinan verran ukkeleita oli tiiviinä ryhmänä kuvaamassa pähkinänakkelia ja monella ukolla harmaaputki eli supertele kameran nokalla!Tuollainenko on luontokuvaamista??Tulee mieleen torin puluparvi, jolle mummo on heittänyt pussillisen ranskanleipää ja siinä sitten nahistellaan, että kuka saa parhaan palan.
Joka ukolla on muistikortillaan kuva samasta pähkinänakkelista, hieman eri asennossa.Mutta onpahan ainakin hienot vermeet, millä ottaa parin metrin päästä kuva linnusta!
rajoittaa toisten harrastuksia. Ihminen voi olla aidosti kiinnostunut tekniikan ja kuvanottamisen kombinaatiostakin, hankkii erilaisia objektiiveja ja kunnon rungon, lueskelee alan kirjoituksia, nettiosallistuu, suunnittelee seuraavaa hankintaa jolla saa taas jonkun puuttuvan osan palapelistään korjattua. Ei siinä pitäisi olla toisilla nokan koputtamista mihin kukakin taalansa laittaa. Eipähän ole muussa häijyydessä ainakaan.
Nyt on vedettävä raja aktiiviharrastajan ja vasta-alkajan välillä. Jos välineisiin ja kuvaustekniikkaan joku haluaa perehtyä paremmin eihän se ole keneltäkään pois. Jos taas kuvaus ei ota onnistuakseen ilman tiettyä merkkiä tai tötteröä, ollaan hakoteillä.
Ei valokuvaus ole mikään poikkeus harrasteiden joukossa jossa pääpaino voi olla välineissä. No sama se on mihin ihmiset rahansa laittaa, ovat ne kameroissa paremmassa tallessa sen sijaan, että ryyppäisi kaiken.
jurrin kanssa. Itse vastustan kuvankäsittelyä, haluan oppia ensin kuvaamaan virheettömiä kuvia manuaalisäädöillä, ja kehittyä sommittelun, ilmaisun, näkemyksen jne saralla, enkä ole vielä halunnut kajota kuvankäsittelyyn. Puolisen vuotta harrastusta nyt takana kroppirungolla ja muutamalla erittäin hyvällä obiskalla.
Hyvä Yrjö! Asia on juuri noin. Väitän, että hyvä kuva on 90 % kuvaajaa ja 10 % kalustoa.