lapsenlapsista päättää vanhemmat ja vastuu on heidän. Te isovanhemmat ette ole kaikki vastuuntuntoisia valitettavasti eikä teillä ole oikeutta puuttua lapsenlapsenne elämään. Eläkää ja nauttikaa eläkepäivistänne älkääkä vaivautuko ja sekaantuko toisten perhe-elämään.
hei muistakaa
tämä ja tämä
863517
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 86
Vanhimmat
Parempi onkin, että viranomaiset puuttuu perheen asioihin tarvittaessa.
Tulipa kärkkäästi isovanhemman MIELIPIDE asiasta...hmmm
Varmasti monet "kunnolliset" isovanhemmat pahoittivat mielensä.He,jotka ovat ainakin kuvitelleet olevansa toivottuja ja suvaittuja vierailijoita lastensa ja heidän lapsiensa perheisiin.
Puhut asiaa kyllä on totta että kunnolliset pahoittavat mielensä mutta miksi jos he ovat kunnollisia ! ei ole syytä siihen. Kärkäs osanotto tähän aloitukseen osoittaa varmaankin että jotain on ehkäpä pielessä ja alitajuisesti varmaankin tietävät, että eivät nyt ihan toimi vilpittömästi vaan joku koira on ns haudattuna. Minä en ainakaan mene hölö hölö lankaan olkoot mikä isovnnhempi titteli tahansa katson persoonaa ja sen vaikutusta perhettäni kohtaan. En koe velvollisuudekseni paapoa isovanhempaa tai esittää teatteria jossa en viihdy eikä lapsenikaan viihdy ja saa vääristyneen käsityksen elämänarvoista. Elämä on liian lyhyt leikkimiseen ja laulamiseen...jokainen isovanhempi on aikanaan kasvattanut lapsensa eikä heidän rooli ole enää olla "äiti" vaan puhtaasti mummo tai mummi jota kunnioitetaan tai sitten ei persoonansa ja käyttäytymisensä mukaan. Painotan edelleen tuota vastuu kysymystä tuntuu, että monet isovanhemmat ovat ottamassa mutta ei antamassa. Monet kokevat roolinsa olevan leikkiä ja laulua mutta kun on kysymys lapsesta ja yhteisistä hetkistä siihen kuuluu valitettavasti muutakin kuten hoitaminen jota he eivät katso heidän velvollisuudekseen ja siirtävät vastuun täysin vanhemmille mikä on mahdoton yhtälö jos kerran haluaa näitä yhteisiä hetkiä. Itse koen suuren ja täyden vastuun lapsestani ja haluan suojella moraalittomalta isovanhemmalta enkä suvaitse tätä leikkiä ja laulua ja vääristyneen esimerkin julkituomista lapselleni.
Oletko sinä ihan viisas? Onko sinulla kaikki 'kotona'?
Puhut korkeuksista kuin jumalolento.
Paapoa isovanhempaa? Suojelet moraalittomalta isovanhemmalta? Isovanhemman teatteri?
Hä?
Huh, onneksi et ole lapseni... ihmisen nöyrä mieli puuttuu kokonaan... kunnioitus ja kohteliaisuus itseltäsi
Mikä lausehirviö:
"Monet kokevat roolinsa olevan leikkiä ja laulua mutta kun on kysymys lapsesta ja yhteisistä hetkistä siihen kuuluu valitettavasti muutakin kuten hoitaminen jota he eivät katso velvollisuudekseen ja siirtävät vastuun täysin vanhemmille mikä on mahdoton yhtälö jos kerran haluaa näitä yhteisiä hetkiä."
Mitähän sinä reppana oikein haluat mummolle kertoa nyt? Juu vai ei?
en ymmärrä sinun ajatusmaaimaasi ? mielestäni on varsin luonnollista ajatella lapsen parasta eikä isovanhemman etua "leikkiä ja laulua" ilman minkäänlaista velvollisuutta ns hoitaa samalla lasta. On varsin itsekästä ajatella omaa etua ja lapsenlta saatua hyvää oloa ilman, että ajattelisi lasta ja kokonaisuutta, mikä tässä on niin vaikeaa ja ihmellistä ?? ihmeellistä on teadraallinen käyttäytyminen monien isovanhempien kohdalla, jopa monet perheet puhuvat avoimesti tilanteestaan ilman että isovanhempi edes tietää vanhempien aitoja, oikeita tuntemuksia koska haluavat välttää konfliktin syntymistä ym. Menepä jo itseesi kerran on niin vaikeaa ymmärtää asianlaita..ja tekstini sisältö. Miksi otat muuten kantaa tähän keskusteluun jos tunnet sen raskauttavaksi etkä ymmärrä sanomaa ? onhan tuolla niitä "ihania, suloisia" isovanhempien tarinoita joihin voi ottaa kantaa ilman negatiivista yhdenlaista realistista näkemystä.
Ja mitä konkreettisesti tarkoitat lapsen hoidolla?
Mitä on kokonaisuus lapsen hoidossa sinulle?
Miten käytännössä tapahtuu mummon teatraalinen käytös? Laulaako mummo tällöin?
Kirjoitat:
"... monet perheet puhuvat avoimesti tilanteestaan ilman että isovanhempi edes tietää vanhempien aitoja, oikeita tuntemuksia koska haluavat välttää konflikteja ym"
Eli... kenelle perheet puhuvat tilanteestaan? Mistä tilanteesta? Onko mummon syy, jos vanhemmat eivät puhu aidosti eli rehellisesti mummolle? Miksi vältetään konflikteja?
On muuten oikeasti vaikea ymmärtää tekstisi sisältö, koska et puhu konkreettisista tilanteista, vaan abstraktoit asiat yleiselle tasolle vieläpä.
Ainoa minkä tajuan tekstistäsi on, että olet tuohtunut siitä, jos isovanhemmat laulavat ja leikkivät lapsenlapsensa kanssa.
Muu menee ohi hilseen tai kaipaisi selvennöstä.
eli et ymmärrä kun puhutaan yleisellä tasolla ??? haloo. Mielestäni asia on selkeästi ilmaistu ja oletpa sinäkin ottanut kantaa ? Niin ja ne perheet eli siihen kuuluvat yleensä äiti, isä ja lapsi tai lapset he kommunikoivat keskenään luonnollisestikin. En ymmärrä miksi otat kantaa tähän keskusteluun sillä vaikuttaa jollain tavalla, että otat asian raskaasti. Yrität päteä hienostuneella tavalla ilmaista asiasti ja solvaat yleistä vapaamuotoista tekstiä. En minä ole tullut mihinkään kirjoituskilpailuun vaan yksinkertaisesti haluan julkituoda oman näkökantani "yleisellä tasolla" ja mielestäni olen siinä hyvin onnistunut kerran osanottajia keskusteluun on ollut useita. Näkökantani on myös yksi monista tässä monimuotoisessa elämässä...Kirjoituksellani pyrin myös herättämään ajattelemaan sitä "kokonaisuutta" mitä sinä et käsitä ??? kokonaisuutta mikä koostuu jäsenistä jotka kuuluvat ns yhteisöön tai jotka muodostavat yhteisön. Tämän yhteisön toimintatavat ja yhteiselo kuuluisi olla kaikille jäsenilleen vilpitöntä, aitoa ja avointa ym...No, se siitä en jaksa selventää enää. OTA HEI IISISTI
Kerrot näin, lainaus on suoraan tekstistäsi:
"monet perheet puhuvat avoimesti tilanteestaan ilman että isovanhempi edes tietää vanhempien aitoja, oikeita tuntemuksia koska haluavat välttää konfliktin syntymistä ym."
PerheenJÄSENET siis keskenään puhuvat tilanteestaan, sitäkö tarkoititkin? Kuule, ei se heti auennut ylläolevasta lainauksesta.
Jos sanot, että perheet puhuvat tilanteestaan, se tarkoittaa, että perheet kokonaisuutena puhuvat avoimesti ulospäin joillekin tai jollekin, ei siis keskenään!
Ei millään pahalla, mutta kannattaisi olla huolellinen ilmaisuissaan. :)
Katsos, ei toinen voi heti tietää sinun ajatustasi...
No, miten se isoäiti sitten tähän liittyy, jos perheenjäsenet keskenään osaavat olla avoimia, vilpittömiä ja aitoja?
Se mummun osuus jäi niin kuin vielä käsittämättä meikäläiseltä.
Tämä aloittaja ei hyväksy sitä, että isovanhemmat nauttivat lapsen seurasta, leikkivät ja laulattavat. Aloittajan mielestä se on isovanhempien taholta itsekästä, eikä lapsi nauti, vaan on kuin lemmikkieläin isovanhempien käsissä. Aloittaja ilmeisesti paheksuu lapsen viihtymistä isovanhempien luona.
Muistan, että pahimpana taistolaiskautena oli samansuuntainen ajatusmaailma. Lapsilta kiellettiin sadut ja lorut, koska ne eivät ole suoraan elävästä elämästä. Lapselle tuli antaa elämästä realistinen (sosialistinen) kuva ja tieto jo vauvaiässä.
Kuitenkin aikuiset itse heittävät vapaalle joskus, käyvät elokuvissa tai muuten tuulettumassa, tapaavat sukulaisiaan tai ystäviään ja nauttivat seurasta.
Lapselta se on kiellettävä. Lasta pitää vain "hoitaa", eli tyydyttää hänen tarpeensa, ehkäpä suorastaan sanaakaan sanomatta.
Näin olen aloittajan vuodatukset käsittänyt. Hän kritisoi isovanhempia, jotka eivät vaihda vaippaa tai tee jotain muita hoitotoimenpiteitä nopeasti ja tehokkaasti.
Kiitos "suomennoksesta".
Nyt selvisi alkup. kirjoittajan mielipide selkeästi kerrottuna.
eli sinun mielestäsi ap:n kirjoitus viittaa siihen etteikö isovanhemmat saisi pitää hauskaa lapsen kanssa ja vanhemmat ainoastaan hoitavat...no kylläpä on aika yksipuolista ja yksinkertaista ajattelua. Asiahan koskee vastuuntuntoa seurustelun ohella ja sitä etteivät kaikki tule toimeen keskenään eivätkä kaikki isovanhemmat yksinkertaisesti ole arvomaailmaltaan soveltuvia olemaan tekemisissä taikkapa hoitamaan lapsenlapaia, näin se vaan on. Asiaa koskee myös tätä kulissien ylläpitämistä jossa usein teeskennellään yhdessäolon nautintoa vaikkakin sellaista ei todellisuudessa ole vaan usein puhutaan selän takana mielipahaa. Myös lapsi saattaa kärsiä ns hoitajansa seurassa palattauaan takaisin kotiin mm hemmottelu johtanut epämääräiseen käyttäytymiseen, rytmitys mennyt ym. Miksi otat kantaa tähän tekstiin ja mustamaalaat etkö käsitä asian laitoja pitääkö aina vääntää rautalangasta vai oletko tosiaan niin itsetunnoltasi heikko ja kykenemätön hoitamaan lapsenlapsiasi vai liekö syynä että osuin kohdallasi naulan kantaan etkä kestä sitä ! mieti nyt hyvä ihminen....ps enkä tullut kirjoituskilpailuun vai kirjoittamaan vapaasti ajatuksiani johon mahdollisesti saan tervettä vastakaikua
Jaa, sinä puhutkin hemmottelusta ja selän takana puhumisesta.
Eihän nyt lastenlaulut ja leikit ole hemmottelua, vaan mukavaa yhdessäoloa lapsenlapsen kanssa.
Täytyy myös todeta että 100 % aitoa ihmistä ei ole olemassakaan... ja jonkin verran jokainen pitelee elämässään kulisseja.
Kulissit tai sanotaan etikettisäännöt tuovat turvallisuutta. Ei tietenkään ole sopivaa lapselle puhua pahaa hänen vanhemmistaan. Siitä voimme kai olla yhtä mieltä? Eikö vain?
Leikkiminen ja laulaminen on taas toinen juttu. Parempi on lapsenlapsen laulaa mummun kanssa yhdessä mummulassa kuin että meno olisi pelkkää käskytystä ja komentelua.
Kiiretöön ja rauhallinen olo, sitä pikkulapset kaipaavat eikä pelkkiä rytmityksiä ja rutiineja.
Jos kiireellä kellotetut rytmitykset ja rutiinit saavat kasvattajan juoksemaan jäähypenkki käsissään ja huutamaan naama punaisena : EI, ei,
niin silloinpa on talonpoikaisjärki hukassa. Monet mummelit kun tykkäävät leikkiä pienokaisten kanssa, lauleskella ja sylitellä. Ei mihinkää ole kiire, kunhan ollaan vaan ja NAUTITAAN seurasta.
voihan olla että joidenkin kohdalla rytmityksen johdosta on kiire ??? rytmityksen eli perustarpeiden tyydyttämisen kuuluisi olla luontevaa ja kiiretöntä tämähän aiheuttaa turvallisuuden tunteen koska tällöin perustarpeet tulevat tyydytetyksi. Toinen asia on seurustelu sehän on ilmiselvää ainakin meidän perheessä että seurustellaan ihan luontevasti tyydyttäen luontevasti perustarpeet tarpeen tullen ja pyrkien rytmitykseen. Ei lapsi voi syödä esim keskellä yötä päivällistä se lienee varmaan selvää sinullekin taikka vaippa vaihdetaan kun on aikaa tai silloin kun sinulle sopii jotta se ei riko kiiretöntä seurustelua. En nyt oikein käsitä edelleenkään miksi ja miksi hinkkaat alkuperäistekstiä/mielipidettä niin kovasti vastaan ja yleensäkin jos koet pahaaoloa tai mielipahaa mielipiteistäni ja näkemyksistäni miksi osallistut keskusteluun. Minulla nyt vaan sattuu olemaan näkemys yksilöistä niin isovanhemmista ym että heitä on arvomaailmaltaan erilaisia. Minä haluan antaa lapselleni sellaisen kasvuympäristön joka on moninainen mutta vaadin läheisiltä ihmisiltä suunnilleen niitä arvoja ja tapoja toimia missä meillä sekä perheellä, hoidettavalla että isovanhemmilla on hyvä olla ja mikä on välitöntä.....anteeksi nyt taas mahdollisista epäjohdomukaisuuksistani tekstissäni mutta toivon mukaan oleellinen eli ydin kuitenkin selkenee sinulle ja muille....loppuu tämä vänkääminen kanssasi
Olet aloittanut tällä palstalla ja muuallakin vaikka kuinka monta keskustelua samasta aiheesta. Ja kaikki ovat yhtä vaikeaselkoisia.
Se on kuitenkin tullut selväksi, että olet tyytymätön lapsesi isovanhemman tapaan olla ja toimia. Mikä minua ihmetyttää on se, että näissä avauksissasi tuppaat yleistämään ikäänkuin kaikki isovanhemmat toimisivat samalla tapaa huonosti. Ja siis huonosti tavalla, joka meille lukijoille ei oikein kirkastu.
Kun syytöksiä heitellään, niin silloin yleensä tulee puolustautuminen.
Ps. en ole isovanhempi, mutta olen äiti ja miniä. Ja aika ymmälläni näitä kommenttejasi lukiessani.
Vaadit isovanhemmilta samaa arvomaailmaa kuin itselläsi?
Onpa aika ahtaasti ajateltu, että isovanhempien on ajateltava samoin kuin sinä...
ei onnistu, ei ainakaan minun suvussani.
Meidän suvussamme suvaitaan erilaiset mielipiteet, eikä kukaan vaadi lapsen nimissä vaihtamaan uskontokuntaa tai poliittista kantaa.
Samaten kasvatuskysymyksissä on hieman eri variaatioita.
Ne hyväksytään, kun pysytään lain määrittelemien rajojen sisällä.
Meidän suvussa ei riidellä siitä, annetaanko mummolassa klo 17.00 näkkileipää vai paahtoleipää, syökö lapsi lihapiirakan vai pasteijan.
Kun ollaan mummolla tai kotona, niin nukkumaanmeno voi vaihdella klo 20.00- 22.00 välillä jne.
Meidän suvussa ei takerruta pieniin juttuihin, mummot voi laulaa ja leikkiä, ja nauraminen on sallittu.
arvot ja ajattelutapa ovat kaksi eri asiaa ?? toinen juttu en ole ajatellut tulla vanhainkotiin krapulaisena, väsyneenä, masentuneena katsomaan isovanhempia klo 22.00 aikaan ?? tulen vanhainkotiin vanhuksen ehdoilla ja toimin parhaalla mahdollisella tavalla mikäli edes tulen ja hän on sen arvoinen. Kyllä vanhempien ehtojen mukaisesti tulisi toimia eikä noudattaa viidakonlakeja vaan sen takia kun tuntee olonsa isovanhemmaksi. Äiti ja isä ovat lapselle kaikkein tärkeimpiä ja läheisempiä ihmisiä, joten tätä yhtälöä ja heidän pelisääntöjään tulee noudattaa. Toinen asia on miten missäkin perheessä toimitaan ja miten niellään jonkun käyttäytyminen minkä hän tuntee oikeutetuksi vaikka näin ei käytännössä välttämättä ole....kylläpä tämä taas laittaa miettimään...
Ymmärrämme, että sinulla on hankalat appivanhemmat, ilmeisesti alkoholisteja ja perhettäsi vähätteleviä.
Yritämme ymmärtää vaikeutesi.
Mutta kuten huomaat vastauksista, emme me ikäihmiset tunnista itseämme sinun moitteistasi. Suurin osa ihmisistä on koko elämänsä ajan vastuullisia ja asioistaan huolehtivia, kuten itsekin olet.
Et varmaan voisi kuvitella muuttuvasi vastuuttomaksi henkilöksi, kun muutut äidistä isoäidiksi.
Emme mekään ole muuttuneet. Hoidamme kotimme, oman perheemme, ja jos lapsenlapsi tulee, hoidamme hänet samalla tavalla, asiallisesti, hyysäämättä, mutta mukana myös leikitystä ja yhdessäoloa.
Varmasti sen soisit tervehenkiselle isovanhemmalle ja lapsellesi. Myös syli ja leikki ovat osa hoitotehtävää.
Teet varmasti niin itsekin.
Koeta ymmärtää, että me pahastumme siitä, että panet meidät kaikki samaan nippuun, ja kohtelet meitä kuin emme olisi järjellisiä ja ajattelevia ihmisiä, sinua vuosikymmeniä vanhempia.
isovanhemmat sun mielestä ansaitsee kunnioituksen? Mun mielestä kasvatusvastuu kuuluu vanhemmille ja hemmotteluoikeus isovanhemmille. Jos hemmottelu vaikuttaa liikaa lapsen käyttäytymiseen hän saattaa olla liikaa isovanhempiensa hoidettavana.
Leikki on lapsen työtä enkä usko että sillä voi olla huonoa vaikutusta lapsen kehitykseen.
Lapsen on hyvä oppia jo pienenä että eri paikoissa on erilaiset säännöt enkä ole huomannut että isovanhempien hemmottelu olisi millään tavalla antanut lapselleni väärää käsitystä elämästä.
Arki on kotona/päivähoidossa/koulussa ja isovanhempien luona elämä voi olla pelkkää juhlaa.
Meillä on lähisuvussa 4 sukupolvea ja olen kiitollinen että lapsellani on mahdollisuus nähdä eri elämänvaiheita "kehdosta hautaan". Ja toivon että onnistun omalla esimerkilläni näyttämään miten haluan itseäni kohdeltavan siinä vaiheessa kun olen isovanhempi.
En myöskään halua luoda lapselleni illuusiota täydellisestä perhe-elämästä ja vanhemmuudesta koska en ole sellaiseen vielä törmännyt.
Tämä on vain mielipide ja jokaisella olkoon omansa.
Ihmisillä on erilaisia arvoja ja arvostuksia, vaikka eivät ole juoppoja.
Näet vain kaksi: sinun arvomaailmasi - juopon arvomaailma.
Eli kuka ei ole sinun puolellasi, on sinua vastaan?
Joka ei pilkulleen sinun tavallasi, toimii viidakon lain mukaan, niinkö?
Maailma ei ole mustavalkoinen, siinä on eri värisävyjä, niin arvomaailmoissa kuin ajattelussakin.
Isovanhemmatkin ovat jokaikinen yksilöitä, eikä mikään sopulilauma.
Loppu.
ei ole lapsille hyväksi että jostain vanhuksesta tulee kovin tärkeä henkilö,
sillä lapsi kärsii paljon, vaikka ymmärtääkin jos LÄHENEN kuolee ennen kuin lapsi täyttää 30v,
isovanhemmilla on roolinsa, mutta paremminkin vanhempien neuvojana ja rahoittaja ja vain jotain pikkurooleja.
Myymme asunnot ja manttaalit -ja ostamme
hoivapalvelut yksityisilta niillä rahoilla.
Perintöjä teidän on turha odotella-tuolla asenteella.
en kuules odottele perintöä...ei sellaista ole tiedossakaan ja vaikkakin olisi en ottaisi vastaan. Meillä mitä ilmeisemmin vedetty kurkusta alas ns perintö. Kukin tekee rahoillensa mitä haluaa ja olen sitä mieltä että yksityisten tarjoama hoivapalvelu on erittäin hyvä vaihtoehto.
Minun suvussani meidän eri-ikäiset tyttäret, miniät, anopit ja isovanhemmat tulevat hyvin toimeen ja voivat jopa viihtyä toistensa seurasta, neuvoista ja lastenlasten läsnäolosta puolin ja toisin. - Ja toisekseen, enpä ole vielä törmännyt eri sukupolvien miesten riitelevän näin paljon jopa yleisillä foorumeilla. - Onko se niin, että naiset eivät osaa olla solidaarisia toisiaan kohtaan?
Tiedän tapauksia, kun vanhemmat on olleet hoitokodissa vuosia ja sitten kuolleet, jälkeläiset ihmettelee minne rahat ja omaisuus hävinneet mitä on ollut.
Vuosiin eivät käyneet edes vilkaisemassa heitä, hoitoonhan ne omaisuudet oli menneet ja oikein.
Nuorilla on ihan ihmeellinen käsitys eläkkeellä olevien vanhempiensa varallisuudesta.
Olen sen pannut merkille näissä kirjoituksissa, ja kuunnellut ihmeissäni monen puheita rahasta ja saituudesta.
Ei tämän päivän eläkkeissä ole mitään hurraamista. Suurin osa eläkeläisistä saa alle 1500 euroa brutto eläkettä. Siitä he maksavat ihan samat menot kuin muutkin kansalaiset.
Monilla on autolainaa tai asuntovelkaa yhä.
Paremminkin tienanneet ihmiset saattavat joutua pienelle eläkkelle, jos ovat olleet poissa työelämästä vuosia, kuten suuri joukko kotiäitejä, jotka hoitivat lapsikatraansa ilman mitään tuloja. Kun sitten siirtyivät työelämään, ei työvuosia ehtinyt kertyä tarpeeksi ennen eläkkeelle siirtymistä.
Kun asunnot on maksettu, eikä uusia huonekaluja, vaatteita tms. tarvitse enää hankkia, niin lapsila ja lapsenlapsilla on se kuva, että isovanhemmat säästävät "isot" eläkkeensä pelkkää saituuttaan, eivätkä uusi olohuoneen sisustusta, remontoi huoneita, matkustele lämpimissä maissa tai pelaa golfia.
Harvat vanhemmat kertovat lapsilleen totuutta pienistä eläkkeistään. Ei ole varmaankaan helppoa ikään kuin "tunnustaa", että käteen jää n. kolmasosa siitä, mitä aikaisemmin. Kun eläkkeiden ostovoimaa edelleen kavennetaan, ovat monet eläkeläiset joutuneet arvioimaan rahankäyttönsä alusta asti uuteen uskoon.
Ja sitten jälkikasvut pitävät heitä saitureina ja arvelevat, että mummut kyllä auttavat noita toisia, muttei minua. Ne toisetkin ovat niin ilkeitä, etteivät myönnä saaneensa avustusta, mutta odottakoot vaan, kun perinnönjako tulee, niin....
"...ei sellaista ole tiedossakaan ja vaikkakin olisi en ottaisi vastaan."
Miten hoidat sen asian? Kuolema on kallista, pesänselvitys on tehtävä, perintöverot maksettava, kaikki maksaa.
Miten aiot laestaa niistä?
Neuvo, neuvo!
kuules sinulle, kukaan ei ole velvollinen maksamaan toisen poismenoa...sitäpaitsi jos ei ole varaa ja ns pesä menee konkurssiin niin käsittääkseen yhteiskunta kyllä hautaa...haloo. Tosin minä en kaivanut tällaista keskustelua että mennään tyyliin kuoleman tasolle kaipasin keskustelua yleensäkin vastuusta ja perheen kunnioituksesta sekä mummin tai mummon roolista...
on 13400 € vuosi / 12 = 1116 € - vero joka esim.Helsingissä on tuosta vuositulosta 14,5 %. Eli käteen jää 954,18 €...
Tuolla kuukausi eläkeelläsi kehoittaisin muistamaan, että olet aivan varmasti vähemistöä.
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_tulot.html
"Keskimääräiset tulot vuonna 2006 olivat 22 621 € tulonsaajaa kohti, miehillä 26 824 € ja naisilla 18 688 €."
Keskiverto nainen palkkatulona 2006 1557,33 €/kk
Mies 2237,83 € / kk.
Pitääkös sitä viellä kuopan reunalta käydä kilpa laulantaa.
Sanoin, jos tarkemmin katsot, että "Suurin osa eläkeläisistä saa alle 1500 euroa brutto eläkettä. Siitä he maksavat ihan samat menot kuin muutkin kansalaiset."
Olemme noin samoissa lukemissa, enkä halunnut vetää kaikkein kurjimpia eläkkeitä esimerkiksi, koska heti joku olisi ollut sitä mieltä, että keskimääräisesti eläkkeet....kuten sinäkin.
Muutenkin, kun näillä palstoilla puhutaan, niin ei ole aina suinkaan välttämätöntä puhua pelkästään omasta itsestä. Olisi tarpeellista katsoa laajemminkin asioita, kuin minä-muodossa.
Minä en ole aloittajan sukua, enkä muidenkaan, jotka motkottavat isovanhempien saituudesta ja heidän omien rahojensa tuhlaamisesta.
Tämä on keskustelupalsta. Yht´äkkiä olla perinnöissä ja hautajaisissa.
Tulet vielä hämmästymään. Kyllä sinun on lähimmäisesi haudattava, halusit tai et.
Yhteiskunta ei sinun puolestasi mistään huolehdi.
Ja sanonpa sinulle, että se jos mikään on vastuuta ja perheen kunnioitusta jne. jota peräät.
Suomessa on olemassa sosiaalivirasto, jonka puoleen voi aina kääntyä mikäli tarvitsee apua. Mikäli ihminen kuolee ja hänen omat varansa eivät riitä hautakustannuksiin menee ns pesä konkurssiin. Tällöin hautausmenot maksaa sosiaalivirasto mutta saattaapi olla, että hautajaiset eivät ole niin hekumaaliset sillä minimirahoituksella rahoitetaan eli pakolliset menot. Näin täällä suomessa....miten muuten on mahdollista että et tällaista asiaa tiedä ja laitat muiden sukulaisten kontolle murheet jotka eivät heille aina kuuluu.
Olen samaa mieltä sinun kanssa, lapset suuria haaveilevat. Mutta kyllä totuus on että pienestä eläkkeestä ei paljon perintöön jää.
Ensin sysätään sivuun, ei anneta lastenlapsien pitää yhteyttä vaikka kuinka pyytäisi- on kuulemma huonoa esimerkkiä- ja haukutaan mustavalkoiseksi ?
Niin olen päättänyt että kaikki säästöt ja valtion eläkkeeni ei lapsille joudu. Senverran olen itsekäs ja katson omaa parastani.
Niin kauan kuin isovanhempana olla saan ilman yhteydenottoja- lahjat menee postin kautta. Eihän se mukavaa ole, mutta miksi sitten näin perilliset tekevät. Hyvää syksyn jatkoa sinulle nimimerkki mummun iässä.
Mummo hyvä, vaikka olet kuinka katkera, ei sinun tarvitse jatkaa ilkeyttäsi jälkipolville. ETKÖ VOI OLLA AIKUINEN JA VIISAS JA SOPUISA LAPSILLESI JA LASTENLAPSILLESI.
jos tämä mummo on passiivinen johtuen jälkipolvien tai miniän suhtautumisesta ja sivuun jättämisestä niin turha häntä on tästä syyttää - vai oletko sinäkin näitä "heti mulle kaikki" tyyppejä ?
oikeus käyttää omat rahasi ja oma omaisuutesi itse.
Ilkeää on se, että perilliset kyttäävät rahojasi ja odottavat kuolemaasi.
Jos et ehdi kaikkea käyttää itse, niin tee testamentti, jolla saat ainakin osan jälkeenjäävästä omaisuudestasi osoitettua haluamaasi kohteeseen.
Hienosti kirjoitat ja samalla tavalla ajattelet kuin minäkin- tuon perintöön- jäävän omaisuuden kanssa! Kun en saa tavata lapsenlapsiani, niin yksi sitten näistä saa testamentin kautta kaiken jälkeeni jäävän. Hän on aina ollut minulle rakas, aivan pienestä pitäen, joten kun äitinsä ei edes puhelinnumeroa anna, tiedän mitä teen.
Ja vielä asumalla toisella puolella tätä maata matkaa on. En ole katkera, mutta jatkuvasti rahallista apua antaneena minua suututtaa suunnattomasti.
Jos läheisesi siis kuolee, et pane tikkua ristiin? Sosiaalitoimi tarttuu asiaan vasta kun ei omaisia löydy.
Voi sukuasi.
ainakin tein niin. Omaiseni oli maksanut veroja siinä missä muutkin eikä yhteiskunnan tukia ollut aiemmin tarvinnut.
kaikki vanhemmatkaan ole vastuullisia vanhempia, pitää muistaa sekin!
Sama kuin me mummot tultais toitottamaan teidän äitien palstalle teidän vastuuttomuudesta, puhukaa omille vanhemmillenne ja anopeillenne vasten kasvoja, niin asiat selvitetään, eikä haukuta kaikkia täällä vastuuttomuudesta.
Mitä ilmeisemmin viestinne ei löydä oikeaa osoitetta!
Meillä ainakin puhutaan ja keskustellaan.
Kaikilla meidän perheen sukupolvilla on hyvät keskinäiset suhteet, eikä toraa ole nähtykkään, tiedoksi vaan aloittajalle.
Mikä lienee motiivi tuohon kirjoitukseen, ilmeisemmin oma elämä ei ole kondiksessa...
totta on, että monet perheet; isät ja äidit ovat myös vastuuntunnottomia niinkuin myös isovanhemmissa löytyy näitä. Antakaamme näiden vastuuntunnottomien ihmisten mylviä rauhassa ja ratkaista omat ongelmansa. Paras vaihtoehto on, että ei sekaannu asioihin ja elää vaan omaa elämää. Viranomaiset ja hoivakodit auttavat tarpeen tullen. Inhoan isovanhempia jotka tunkevat nenänsä joka paikkaan ja ottavat kantaa lapsenlastensa elämään vaikkakin se on täysin vanhempien asia ja heidän perhe-elämä jolle suotakoon rauha. Viettäkää eläkepäiviänne ja nauttikaa silloin tällöin lapsenlastenne seurasta mutta please älkää sekaantuko liikaa...
Jos joku etsisi suomalaista elämänmuotoa tutustumalla näihin palstoihin, saisi todella kummallisen käsityksen sukupolvien välisistä suhteista.
Isovanhempien läsnäolo tunnutaan käsitettävän kaiken aikaa "sekaantumiseksi" ja oikeudettomaksi puuttumiseksi lapsien ja lastenlapsien elämään.
Toisaalta taas päivitellään, miksi isovanhemmat suosivat yhden lapsen jälkikasvuja enemmän kuin toisten. Epäillään jatkuvasti, että toiset lapsenlapset hyötyvät enemmän isovanhemmista kuin omat, ilmiselvästi syrjityt pienokaiset.
Kuvitellaan, että kun vanhukset ovat 10-20 v. kuluttua hoivaa vailla, lapsenlapset mukamas olisivat heille avuksi ja tueksi, mutta vain sillä ehdolla, että apua nyt annetaan heidän ollessa pieniä. Muussa tapauksessa saavat "maata vaipoissaan" jälkikasvujen viis veisatessa.
Jos ihan tarkkoja ollaan, niin kuka voi osoittaa hoitaneensa isovanhempiaan heidän viimeisinä elinvuosinaan? Ja jos on hoitanut, onko se johtunut nimenomaan "hoitovelan" vuoksi? Millä mielellä lapsenlapsi hoitaa vaipoissa makaavaa vanhusta, jos hänet on velvoitettu siihen sanomalla, että mummu hoiti sinua, nyt on sinun vuorosi. - Eikö siinä välissä ole ketään muuta, esim. mummun oma lapsi?
Ihmissuhteet eivät ole kaavoihin piirrettyjä sillä jokainen ihminen on erilainen kuin rinnallakulkijat. Mikä on yhdessä perheessä itsestään selvää, ei ole mitenkään mahdollista toisessa.
Olemme kuitenkin kaikki saman heimon jäseniä, saman maan kansalaisia, ja lukumäärästämme johtuen aika moni on sukupolvien takaa samojen esivanhempien jälkeläisiä.
Toisten perhe-elämään "sekaantuminen" on useimmissa tapauksissa suvun yhteiseen hiileen puhaltamisen tarvetta. Kaikkien pitää kuulua johonkin yhteisöön.
Ette ole tekään erillisiä yksiköitä, vaikka teillä onkin uusi perheenjäsen, joka vie ajatuksenne ja aikanne.
Jonakin päivänä sanotte, että muu suku on karkoittanut teidät keskuudestaan. Silloin on miettimisen paikka.
Ilman yhteiseloa emme olisi olemassa.
kyllä jokaisella on oikeus valita ne ihmiset olkootpa ne sukulaiset tai ei yhteisönsö niiden arvojen pohjalta jotka itse hyväksyy ja omaksuu. Ei ole itsestään selvyys, että isovanhemmat olisivat juuri ne oikeat heimon jäsenet. Ei ole olemassa mitään kaavaa kuka hoitaa ja ketä hoitaa sen pitäisi lähteä luonnostaan mikäli on lähteäkseen. Itse olen hoitanut oman vanhempani täysin tuntein ilman velvollisuudentunnetta joten tiedän mistä puhun. En koe velvollisuudekseni enkä tunne vahva tunnesidettä ja empaattisuutta toista isovanhempaa kohtaa tietyistä syistä esim arvoista johtuen. Kyllä se vanha sanonta miten petaa siten makaa pitää paikkansa. Olen itse menettänyt täysin luottamuksen isovanhempaa kohtaan mikä on jo suuri juttu lapsenlasta ajatellessa ja suojeltaessa. En ole koskaan myös käsittänyt miksi isovanhemmat tuntevat jatkuvaa hemmottelun tarvetta lapsenlasta kohtaan....eikö vanhempien ehtoja ja arvoja noudateta. En käsitä sitä jatkuvaa juhlan tunnetta ja mieltymyksen tarvetta missä lapsen käsitys oikeasta persoonasta vinoutuu kun namia syötetään jatkuvasti. Hauskaa saa pitää ja seurustella mutta sen voi tehdä ihan normaalitasolla normaalissa arjessa. Eihän lapsestakaan ns juhlat tunnu missään jos juhlitaan ja hemmotellaan jatkuvalla syötöllä. Äidin rooli on myös äidille kuuluvaa ei mummille ! Pahimmassa tapauksessa saattaa äidillyyden tunne kadota mikä on lapsenedun vastaista ! En todella koe velvollisuudentunnetta meidän isovanhempaa kohtaan ja ihmettelen niitä monia jotka sietävät sitä sun tätä vaan ylläpitääkseen sukulaisuussuhteita !
Kuule, jos sinulla on kaikki arvot kohdallaan, niin osaat varmasti suhtautua isovanhempiisi arvokkaasti. Hoida omaa perhettäsi parhaalla mahdollisella tavalla niin arjessa kuin juhlassa. Sinulla on varmaankin tukiverkkoa ympärillä, että jaksat tässä nykypäivän hektisessä rumbassa. Me isovanhemmat olemme jo tehneet elämäntyömme ja olemme taustalla, kuka enemmän kuka vähemmän. Jos olet järkevä, ymmärrät sen ja ymmärrät myös edellisen sukupolven olosuhteet ja elämän. Turha se on enää aikuisena vain haukkua vanhempiaan, te nuoret voitte tehdä maailmastanne niin 'ihanan' kuin tahdotte. - Vai onko ongelmia kenties itsellä?
arvot on sen verran kohdallaan ettei tarvitse olla tekemisissä ihmisten kanssa joista ei yksinkertaisesti pidä ja joiden arvot eivät kohtaa omia arvoja. On ihan sama onko kyseessä sukulainen vai ei. Minua ei ainakaan henkilökohtaisesti kiinnosta miten te isovanhemmat olette hoitaneet omat tehtävänne ja kuinka vaikeaa teillä on ollut. Nämä on näitä pisteiden keräämisjuttuja joihin pitäisi suhtautua teidän mukaan empaattisuudella ja rvostaa teitä sen perusteella. Itse arvostan ihmistä ihmisenä en suoritusten perusteella. Ei mielestäni voi yksinkertaisesti verrata tämän päivän ongelmia menneisiin ongelmiin ja vaikeuksiin. En edelleenkään halua elää teadraallisessa maailmassa jossa joutuisin mielistelemään jotain isovanhempaa joka hoitaa omilla ehdoillaan ja tavoillaan lapsenlasta ja hoitaminen/seurustelu (ei saa hoito sanaa sanoa) ei noudata vanhempien ehtoja. En koe edelleenkään olevani velvollinen auttamaan vanhusta jonka käyttäytyminen on ollut ala-arvoista enkä tunne tekeväni sitä sydämeni pohjasta. Taisi sinulla mennä puurot sekaisin kerran olet niin ymmälläsi....vai lieneekö niin, että elät juuri teatterissa jossa sinun rooliasi vähätellään selän takana...mene ja tiedä. Äläkä kirjoita seuraavaksi kuinka täällä ei olisi jollakulla oikeutta esiin tuoda asioita tai pitäisi mennä isovanhempien otsikon alta pois..
sun ei tarvitse meitä isovanhempia "opettaa", me kyllä suurin osa tiedetään ihan tuo kaikki ja yllätys yllätys vielä enemmänkin. Joten jaa neuvosi lähipiiriisi, ei tänne. Kautta historian isovanhemmat on pyörittäneet maailmaa jota te jatkatte, joen ylpeilyyn ei ole aihetta.
eli siis mitä tarkoitat "pyörittäneet maailmaa". Kyllä jokainen ihminen pyörittää omaa maailmaansa ja rakentaa oman elämänsä haluamallaan tavalla eikä lähde pyöritettäväksi. Sinä taidat kuules pyörittää itse ympärilläsi olevia ihmisiä ja tiedostat sen...toivottavasti et aiheuta kärsimystä läheisille kaikkihan eivät lähde torjunta rinnalle syystä tai toisesta. Minä pidän omaa elämääni kuitenkin niin arvokkaana etten halua siihen ihmisiä joilla ei ole minkäänlaista painoarvoa eikä "aitoa" ja "vilpitöntä" tunnesidettä ole. Pitäisikö sinun isovanhempana hieman miettiä elämänarvoja uudestaan ja muita tekijöitä ?
mutta sun lauseiden välistä näkyy tietty ylpeys, että et kelpuuta sitä ja tätä. Ymmärrän kyllä, jos on suuria ongelmia isovanhempien suhteen, mutta siltikään ei kannata yleistää tuollaista katkeraa näkemystä ja kantaa.
Sen verran vielä: mä en pyöritä mitään oman napani ympärillä, jotain ihmis-suhde sirkusta. Päin vastoin, annan vapauden aikuisille lapsilleni tehdä omat valintansa sekä kunnioitan heidän kumppaneitaan, haluten kannustaa ja auttaa tarvittaessa. Huom! Tarvittaessa. Elän myös ihka omaa elämääni johon kuuluu muutakin toimintaa kuin aikuisten lapsien perheet.
Kiitos ja hyvää jatkoa silti.
"kautta historian isovanhemmat ovat pyörittäneet maailmaa mitä te jatkatte" eikö tämä nyt varsin selvästi osoita isovanhempien YLPEYTTÄ...Mikä nyt ottaa niin niin pattiin alkuperäikessä kirjoituksessa mikä on faktaaaaa
jos et tajua niin sitten et.
ehkäpä toisinaan on hyvä, että muna opettaa kanaa, jos näkemystä ja elämän perspektiivisyyttä ei löydy. Pitää myös osata lukea rivien välistä ja yrittää huom yrittää ymmärtää erilaisia tekstiyhteyksiä ja niiden sisältöä. Ap:n näkemys ja toteamus on yksi. Näin se elämä vaan on !
Kyllä lapset ja lastenlapset meille opettavatkin paljon ja uutta näkökulmaa elämään. Emme me omilla ehdoillamme toimi, vaan lapsiemme ja lastenlapsiemme ehdoilla. Myös meillä on oma elämä ja pidämme kiireettömyydestä, emmekä tuppaudu nuortemme asioihin. Me kaikki kunnioitamme ja arvostamme toisiamme (lapsemme ovat täysi-ikäisiä aikuisia)ja voimme olla iloisia ja elämänmyönteisiä. Elämä on tapahtumarikasta ja autamme tarvittaessa.
mutta on tässä hyvä muistaa, että kun uudet sukupolvet opettavat meille uusia asioita, on meillä isovanhemmilla se pohja - juuristo, se historia, mistä asiat on alkaneet edetä, juuri siitä syystä on tervettä, että nuoremmat kunnioittavat vanhempia. Niin mekin teemme. Niin tehdään kautta historian eri kulttuureissa. Suomi on yksi erikoinen paikka sikäli, että jos vertaamme noin yleistä käyttäytymistä iäkkäisiin ihmisiin, niin täällä viitataan kintaalla, kun taas esim. keski-euroopassa, tietty kunnioitus on itsestään selvää.
toiset luulee liikaa,
toiset tietävät,
toiset ymmärtävät.
totta, ei kaikki ole viisaita, ei isovanhemmat, ei heidän nuoret lapsensa.
Mutta jos isovanhemmilla on olut kiinnostusta lapsiaan kohtaan ja he ovat saaneet omista korkeammin koulutettuja ja sosiaalisempia kuin itse ovat, kyllä heitä pitää arvostaa.
He ovat juuri nähneet yhden polven, jossa ovat nähneet isiä ja äitejä,
toiset onnistuu ja toiset eivät ole onnistuneet.
Eli jos ovat olleet aina lapsista kiinnostuneita, paljon ovat oppineet.
Voin vakuuttaa että vaikka olisi korkeakoulun paperit ja palkkaa tulisi 5-6ooo € kuussa, ei siellä ole paljoa opetettu muita elämän asioita.
Sinä luulet osaavasi ajatella,,,, joo luulet osaavasi hoitaa lapsia, millä mittarilla mittaat ??
mutta jos ajatteluasi mitataan,
osaatko korjata autosi, yms. näytä se, et vie huoltoon, vaihdat itse öljyt, suodattimet yms,
Kun elät, huomaat varmaan kuinka heikosti omalla ajattelulasi kuitenkin pärjäät,
(tunnen nuoria joilla on jo kolmas sohva ennen kuin 30 täyttävät, känny vaihdetaan 2-3v välein, silti on asuntolainaa ja tämänlaiset ajat tulossa, jolloin korko voi mennä 15 % kohdalle, ei suomen liittyminen Eu- ratkaissut sitä, oli EU ennekin ja -90 luvulla eu korko lähes 20 %, jns)
tuttavat eivät anna sinulle negatiivista palautetta vaikka kuinka tyhmästi vauvaasi hoidat,
koska se vauvasi ei ole ystäviesi lihaa tai verta, se ei ole sitä edes kaikille isovanhemmillekaan, monet elävät itsekkäästi vain omaa elämäänsä.
Ystäväsi eivät moiti, koska eivät osaa sitä kauniisti sanoa ja pelkäävät ystävyyden kärsivän.
Voin vakuutta että tuurillakin lastenhoito onnistuu, mutta kovin harvoin,
voin myös vakuutta että avioerojen syy usein kuitenkin lähtee lapsista, sitä kun ei osata päättää kuka osaa oikealla tavalla hoitaa.
Avioliitoista päätyy joka vuosi eroon 55 % ja avoliitoista joila on lapsi lähes 80 % mietipäs elämää tarkemmin.
Ei avioliiton säilymisen auta 6000 € kuukausipalkka, eikä kauneus,
se on taitolaji, usein kuten sanoin, lastenkasvatuksen epäonnistuminen erottaa vanhemmat, toinen syy mielestäni on asuntovelat ja rahahuolet,
ennemainituista mennään sivuraiteille, syyttelyn ja riitelyn poluille,
josta ei nuoripari keskenään selviä,
siihenkin tarvitaan niitä oikeasti rakastavia isovanhempia.
lapsenlapseni elämään, kun se joulukuussa syntyy..... niin isovanhempien kuuluukin tervellä tavalla tehdä.... siitä se välittäminen ja huolenpito tulee, joka näyttää puuttuvan tänä pävänä...minä marssin katsomaan osataanko imettää, kuivittaa, kylvettää, ja pitää liki. alkuun .... myöhemmin osataanko laulaa, höpöttää, lueua, jne jne ihan tällaisia arkipäivän juttuja... ihan varmasti puutun nuorten elämään.... sanokoot mitä sanoo.... tämä on kuitenkin isovanhempien rooli..ja isompana kaivan kastematoja maasta ja menen ongelle ja yhdessä tutkitaan onko leppäkerttuja vai kastematoja maassa..istuuko lintulaudalla talitinttejä, vai punatulkkuja... no sitähän tämä elämä on
"aion todellakin sekaantua
lapsenlapseni elämään, kun se joulukuussa syntyy..... ".
aivan huumorilla kirjoitit ymmärrän, ei ketään noin tyhmästi voi ajatella, ymmärrän.
sinäkin kyllä näytät olevan kovin nykyaikainen itsekin, kun aamuyöstä valvot ja kirjoittelet.
Kuinka olet pystynyt omat lapsensa kasvattamaan,
saitko heistä kouluja käyneitä ja sosiaalisesti menestyviä,
vai taistelevatko omat lapset alle keskitason palkalla joka päivä työpaikoista.
ei kannata toista sukupolvea pilata jos on jo ensimmäisessä "epäonnistunut"
vähän hei tuo "aion sekaantua imetykseen jne.."
siis todellakin: älä KOSKAAN !
ole tarvittaessa niin välit säilyy - ei kukaan aikuinen siedä ketään sekaantujaa, vähiten anoppia.
Isovanhempien tuki on muuta kuin "sekaantumista".
Mutta jos toi olikin sun huumorias vaan niin se sallittakoon !
minulla myös täysin kajahtanut anoppi kysyi kun lapseni syntyi imetätkö, imetätkö ja imetätkö. Meinasin sanoa sille, että ime itses....hirveää kuultavaa kun isovanhempi sekaantuu, eläkää nyt omaa elämänne vai eikö teillä ole sellaista ? Minä pidän ainakin loitolla erään tapauksen ja mahdollisesti välitkin katkeavat jos käytös häiritsee meitä liikaa. Meidän tapaus ei ole omaa lastansa edes kyenyt hoitamaan ja nyt on niin niin kiinnostunut lapsenlapsesta vaikka taitoja ei ole eipä edes itsestään kykene kunnolla huolehtimaan. PYSYKÄÄ KYKENEMÄTTÖMÄT POIS !
Kirjoituksesi loppuosa, missä kerroit kastematojen ym tarkkailusta on juuri sitä mikä olisi hyvää kanssakäymistä.
Mutta jos aiot toteuttaa imetyksen ym kyttäämisen, niin et saa hyvää alkua suhteeseesi lapsenlapseen. Tulet pilaamaan mahdollisuutesi alkumetreillä.
Imetykseen ym asioihin ja hoitokäytäntöihin ei ole mitään syytä puuttua. Vanhemmat opettelevat, hakevat tietoa ja ehkä kysyvätkin - ehkä jopa sinulta, ellet ole suoltamassa neuvojasi besservisserinä. He löytävät oman tapansa hoitaa ja toimia. Tue heitä siinä, niin he vahvistuvat ja ovat hyviä vanhempia. Jos sekaannut ym lailla kielteisesti puutut, niin he tuntevat itsensä ylkävellyiksi ja ovat herkkiä ja heikkoja.
Tukiverkosto on hyvä olemassa ja tukea tarvitaan, mutta sen antamisessa on oltava viisas. Muuten se kääntyy vastakkaiseksi ja koituu lapsosen haitaksi.
juu juu, jos sulla on sellainen anoppi niin älä täällä jaa neuvojasi suurilla kirjaimilla- et voi yleistää..,
luultavasti suurin osa anopeista on ihan ok ja kyllä tietää missä raja kulkee
ei tuo pelkkä kysely, että imetätkö, pitäisi ketään raiteiltaan suistaa, mutta sullahan oli muutakin, mutta antaapa sen olla.
Inhoan yleistämistä - näillä palstoilla ja muutenkin. Yleistettäessä yleensä mennään harhaan. Siksipä tuntui kummalta, kun näit kommentissani yleistämistä.
Olen samaa mieltä, että suurin osa isovanhemmista tietää rajat ja omaa hyvät käytöstavat. Ja niihin ei kuulu imettämiseen sekaantuminen.
Vastasinkin juuri sille tulevalle isovanhemmalle, joka uhosi sekaantuvansa siihen ja tähän vauvanhoidon asiaan. Asiallinen ja nätti kysymys ei minunkaan mielestäni ole sekaantumista.
Meidän kaikkien on muututtava niin, että ajattelemme lapsiemme parasta. Yhteiskunnan ja myös perheiden on panostettava uuteen sukupolveen ja tuettava heitä. Sillä nuorissa on tulevaisuus!
minusta maailman luonnollisemmasta asiasta kysytään, miksi siis loukkaantua...
jotkut äidithän imettävät pidempään johtuen monista eri syistä ja tietysti luulisi, että anoppikin, vaikkei itse olisi imettänytkään antaa suuren arvon asialle. Tosin kysymys on herkkä, johtuen äitinä olemisen herkistä ensi vaiheista, mutta tuskimpa kukaan utelee pahuuttaan tällaisia.
Olen kyllä kuullut, että imettävää äitiä on jopa "paheksuttu" yleisellä paikalla (esim. kahvila), mutta sehän on tietämättömyyttä ja typeryyttä ja elämänvastaisuutta ainoastaan eikä siitä pidä välittää tippaakaan.
on tiettyjä asioita joihin ei pidä sekaantua...kuten imettäminen mikä on henkilökohtainen asia ! yleisesti ottaen tuntuu että täällä melskaa isovanhempia jotka eivät yksinkertaisesti ymmärrä omia rajojaan. Antakaa jo olla ja eläkää vanhuuttanne...ettekö ole hoitaneet omia lapsianne senkö takia tulette melskaamaan ja yritätte elää uudelleen menneisyyttä ??? missä mättää, ettekö jo näe teidän kasvattamaanne sukupolvea jolla on ongelmia ??? älkää enää...please antakaa OLLA
Eiköhä täällä saa sanoa mielipiteitään isovanhemmatkin, kun nuori sukupolvi on vallannut TAAS palstan.
Lapsellista kommentoida noin, minusta täällä on keskusteltu ihan asiallisesti ja jokainen tietänee rajansa puuttumatta liikaa nuorten perheitten elämään.
Mikä minua ihmetyttää täällä on asia, jos jotain mainitsee nuorten vanhempien "elämästä" se on paha ja liikaa puuttumista, jos taas ei tee, sekin on paha, silloin ollaan itsekkäitä omaan napaan tuijottajia, sellaista kultaista keskitietä ei ole olemassakaan, että voisi keskustella asiallisesti ja ymmärtävästi.
Tuosta meidän kasvattamasta sukupolvesta voit syyttää vain omia vanhempiasi, mitä sinä olet yleistämään KAIKKIA isovanhempia kasvatuksesta ja ongelmista.
Voin sanoa, että itseni osalta kasvatus näyttää onnistuneen hyvin, nyt kun omat on jo aikuisia, koulutettuja ja hyvissä viroissa ja perheet kaikilla ja mikä parasta kaikkiin on hyvät ja lämpöiset suhteet ja puhua voi kaikista mahdollisista asioista, pelkäämättä loukkaantuukohan tuo, tuosta ja tuosta.
Sitten kun omat lapsesi ovat täysi-ikäisiä, tiedät vasta onko oma kasvatuksesi ollut se oikea ja täydellinen:D
ONNEA siihen asti!
Hyvä ihminen sentään, miksi osallistut sellaiseen keskusteluun mikä ahdistaa sinua..?? elämä on katsos sellaista monimuotoista kaikki eivät ole samasta puusta veistetty kun sinä ja sinun perheesi. Kaikilla on käsittääkseni oikeus osallistua näihin internet keskusteluihin et sinä ole mikään tuomari sanomaan että tämä on isovanhempien palsta eikä tänne saa sitä ja tätä. Vaivaako mahdollisesti sinua jokin asia kerran olet niin aktiivisesti puolustamassa teitä ns "hyviä isovanhempia". En ole itse täällä tuomitsemassa vaan olen tuonut yhden näkökulman ja yhden elämän eteen ja haluan mielipiteitä eri tahoilta. En leiki täällä mitään dippens... mikä se fiksu nimitys nyt olikaan sillä en halua päteä en tunne siihen syytä sillä itseluottamukseni on varsin hyvä....mietintään nämä sinun fiksut kommentit niin ja en ole tullut tänne oikein kirjoituskilpailuunkaan ???
Anteeks vaan, kun satuin kommentoimaan!
Sattuipas nappiin, kun noin kiivastuit.
Yhden kommentin olen tähän ketjuun kirjoittanut ja kait minullakin on oikeus kirjoittaa, vai mikä tuomari luulet olevasi?
En väitäkkään, että kaikki ihmiset on samasta puusta veistetty, se on sinun oma olettamus!!!
Lue uudelleen kirjoitukseni ja mieti omaa kiivastustasi, minulla on omat näkökulmani ja sinulla omasi, elämä opettaa vielä sinuakin, kunhan kasvat vähän tuosta:D
En minäkään ole kirjoitus kilpailussa ja annan anteeksi sinulle ja siirryn takavasemmalle, sorry!
asia imettäminen sitten on?Minun äitini ja anoppini ovat kyllä aikanaan kyselleet,kuinka imettäminen sujuu,riittääkö maitoa vielä.En todellakaan koskaan ymmärtänyt ottaa hernettä nenään moisesta kysymyksestä.Mielestäni aivan normaali kysymys,melkein sama ,jos kysyt,saako lapsi jo puuroa tai muuta kiinteää.Jos asiasta tekee niiin henkilökohtaisen,varmasti on monia muitakin asioita joista äitisi tai anoppisi eivät ymmärrä olla kysymättä.
kyllä elämä opettaa...joooo kulunut fraasi
kyllä mielestäni kysymyksen asettelu imetätkö??? on henkilökohtainen, sama kun kysyisi miten kuset tai paskannat jos näin radikaalisesti haluat vastauksen.
Mitä sinulta sitten voi kysyä?
tässähän sitä just mennään...kyllä käytöstavat lähtevät sieltä kasvatuspuolelta. Eiköhän normaali järjellä varustettu ihminen tiedä mikä on henkilökohtainen asia ja mikä ei. Kysyä saa mutta tietyt rajat on mitä ei ylitetä vaikkakin olet ISOVANHEMPI...minulla ainakin on oma henkilökohtainen elämä johon joku isovanhempi ei tule rönkkimään...törkeää
vertaa imetystä paskantamiseen tai kusemiseen. Imetys on maailman ihanin asia ja lapsen ja äidin yhteinen hetki.Millainen äiti olet?
isovanhemmat saa olla kiinnostuneita lapsenlapsensa hoidosta ja kehityksestä. Ja nukkuminen ja syöminen on aika oleellinen osa sitä. Vai haluaisitko pitää koliikkivauvan hoidonkin henkilökohtaisena asiana?
Isovanhemmat ovat kuitenkin lapsen lähiomaisia ja läheinen suhde heihin parhaimmillaan helpottaa vanhempien elämää ja auttaa lasta kasvamaan tasapainoiseksi.
On tietenkin eri asia jos perheen tapoja kysellään arvostelumielessä. Etenkään lasten kuullen. Sitä ei kenenkään tarvitse hyväksyä.
Muista kuitenkin että siten kuin kohtelet vanhempiasi ja appivanhempiasi omatkin lapsesi tulevat kohtelemaan sinua.
ihmetyttää suuresti ajattelutapasi imettämiseen tai siitä kyselyyn
"...elämä on katsos sellaista monimuotoista kaikki eivät ole samasta puusta veistetty kun sinä ja sinun perheesi. Kaikilla on käsittääkseni oikeus osallistua näihin internet keskusteluihin et sinä ole mikään tuomari sanomaan että tämä on isovanhempien palsta eikä tänne saa sitä ja tätä."
OI KUINKA OIKEIN SANOTTU.
Minä haluan keskustella nyt vaalikoneiden merkityksestä. Minä en ollenkaan halua puhua mistään lastenlasten tapauksista ja vastenmielisitä kiistoistanne.
MINÄ valitsen nyt puheenaiheeksi vaalikoneet ja isovanhemmuus. Minä osallistun tähän sillä tavalla. Ja kuten sanottu, kenelläkään ei ole oikeutta tuomaroida, kun minä haluan keskustella itseäni kiinnostavasta asiasta.
Eipäs tulla silmille hyppimään!!
ilman muuta saat kuule keskustella niistä vaalikoneistasi ym paskasta miksi et perusta sellaista otsikkoa niin saat vertaistasi seuraa?? Sääliksi käy tuo ymmärryskykysi mahtaakoa dementia pukata vai..
Anteeksi kun oli pakko kärjistää asia niin, että ehkäpä siis ehkäpä nämä jotkut ymmärtävät henkilökohtaisten asioiden arvon ja kuulumisen muille...Onhan se imetys maailman ihanimpia asioita kun se on lapsen ja äidin välilinen asia eikä ulkopuolelta tulla katsomaan tai utelemaan miten sujuu ja kauanko imetät jne..kauheaa !
tajuaa jotenkin, että aivan vieras kysyjä saisi jonkun herkkiksen suunniltaan, mutta entäs vaikka oma äiti - saako hänkään siis "udella" että imetätkö ?
Minä kolmen lapsen äitinä en kyllä pidä tota juttua niin kummoisena en ainakaan loukkaantumisen aiheena - mutta kukin on kukin tyylillään ja sielullaan.
riippuu kuka sanoo ja miten sanoo. Ollaan myös erilaisia sieluja ja erilaisten ihmisten kanssa väkisinkin kanssakäymisissä silti pitäisi näissä läheisissä vuorovaikutus tilanteissa kunnioittaa ihmistä juuri vaikkapa yliherkkänä ihmisenä ja olen edelleen sitä mieltä, että kaikki omaan elämään ja erityisesti kehoon ja vuorovaikutus suhteeseen koskien lasta eivät kuulu muille ulkopuolisille ihmisille kuten anopeille ! kaikki taflaa omalla tyylillään....elämä on ! ja muuten sillä ei liene mitään merkitystä vaikka sinulla olisi 10 lasta....
mutta kaipa sinulla on siihen syysi.
Parempaa jatkoa!
onko se aggressiivisuutta kun ilmaisee oman näkemyksensä, mielipiteensä ja kokemuksensa aiheesta.....edelleen ihmettelen missä kulkee henkilökohtaisten asioiden raja vai onko sellaista joillakin ollenkaan..
hei, jos näin on niin ihmetyttää!
Entäs sitten kun omalle kohdalle isovanhemmuus tulee, ollaanko "vieraita ihmisiä" pienille maailmaan tulokkaille, joiden suonissa virtaa samat geenit jne.
Kyllä ollaan sitten vieraannuttu oikeasti...
Luulempa, että osa nykypolvea on hyvinkin tosiasioista vieraantunutta.
(Isovanhemmuus on muuta kuin "sitä asioihin ja elämään sekaantumista", isovanhemmuutta ei voi mitätöidä, mikäli yhtään välittää lapsistaan.
ei geenit ole ratkaiseva tekijä vaan käyttäytyminen ja toisten ihmisten kunnioitus. Myös se asema ja käyttäytyminen mitä isovanhempi on osoittanut ratkaisee haluaako ja kannattaako olla tekemisissä. Kaikki ovat yksilöitä vaikkakin olisivat sukua ei se ratkaise todellakaan harhakäsitys ! Tietenkin ei voi yleistää onhan niitä arvostettaviakin isovanhempia..