Juu elikkä olisi kiva tietää teidän mietteitä synnytyksestä..millä mielellä lähdetti sinne? pelottaako/jännittääkö? mikä eniten mietityttää? otatteko kivunlievityksiä? jne.
itselläni on menossa tällä hetkellä rv 22 3.
Olen synnyttänyt vuonna 2005 (kohtukuolema). Synnytys meni sillon hyvin, ei ongelmia.epiduraalin otin.. synnytys kesti vain 4h. :) sillon synnytys ei juurikaan jännittänyt kun en tiennyt asiasta oikein mitään.
mutta nytten sit jännittää kyllä joo. eniten pelottaa että mahtuuko vauva. jääkö se olkapäistä kiinni tai jtn. sitten ajattelin ottaa tietty epiduraalin ja sen laittaminen myös jännittää, koska muistan kuinka vaikeaa oli pysyä kissamaisessa asennossa kun kova supistus tuli..ja se koski mun ylä selässä mutta toki sitten helpotti. mutta sen laittaminen vain hieman pelottaa :/ tietty se kipukin on mielessä .ku tietää että se kipu on ihan kauheeta. mut jotkut taas sanoo että siksi mua pelottaa kaikki että mahtuuko se tulemaan, tuleeko komplikaatioita koska mulla on ollut takana niin traumaattinen tapahtuma.että se johtuisi siitä. mutta en itse luule niin.. mutta eiköhän se mahdu..toivotaan..oon kyll loppu loppupuolella ihan paniikissa jos paino arvio menee yli 3800g :/ hui..onhan niitä yli 4kg vaivojakin syntynyt, mut silti. kuulin semmosenkin tarinan että yhdeltä naiselta oli lantio luut murrettu koska vauva ei mahtunut.mutta pakko se oli ulos saada eli synnytys oli sillon käynnissä..en tiiä tarkalleen koko juttua..mietin että miksi siinä tilantessa ei jtn keisarinleikkausta tehty..hmm.. en kyllä ennen oo moista ole kuullut..mutta kauheeta. mutta joo siinä minun mietteitä.. kuulostaa kun pelkäisin aivan kamalasti, mutta ei se nyt ihan niin ole. niin ja sitten en todellakaan haluis että synnytys kestäisi jtn 12h..kaverillani oli 27h..huh huh..mutta minkäs sille voi.
itselläni on menossa tällä hetkellä rv 22 3.
Olen synnyttänyt vuonna 2005 (kohtukuolema). Synnytys meni sillon hyvin, ei ongelmia.epiduraalin otin.. synnytys kesti vain 4h. :) sillon synnytys ei juurikaan jännittänyt kun en tiennyt asiasta oikein mitään.
mutta nytten sit jännittää kyllä joo. eniten pelottaa että mahtuuko vauva. jääkö se olkapäistä kiinni tai jtn. sitten ajattelin ottaa tietty epiduraalin ja sen laittaminen myös jännittää, koska muistan kuinka vaikeaa oli pysyä kissamaisessa asennossa kun kova supistus tuli..ja se koski mun ylä selässä mutta toki sitten helpotti. mutta sen laittaminen vain hieman pelottaa :/ tietty se kipukin on mielessä .ku tietää että se kipu on ihan kauheeta. mut jotkut taas sanoo että siksi mua pelottaa kaikki että mahtuuko se tulemaan, tuleeko komplikaatioita koska mulla on ollut takana niin traumaattinen tapahtuma.että se johtuisi siitä. mutta en itse luule niin.. mutta eiköhän se mahdu..toivotaan..oon kyll loppu loppupuolella ihan paniikissa jos paino arvio menee yli 3800g :/ hui..onhan niitä yli 4kg vaivojakin syntynyt, mut silti. kuulin semmosenkin tarinan että yhdeltä naiselta oli lantio luut murrettu koska vauva ei mahtunut.mutta pakko se oli ulos saada eli synnytys oli sillon käynnissä..en tiiä tarkalleen koko juttua..mietin että miksi siinä tilantessa ei jtn keisarinleikkausta tehty..hmm.. en kyllä ennen oo moista ole kuullut..mutta kauheeta. mutta joo siinä minun mietteitä.. kuulostaa kun pelkäisin aivan kamalasti, mutta ei se nyt ihan niin ole. niin ja sitten en todellakaan haluis että synnytys kestäisi jtn 12h..kaverillani oli 27h..huh huh..mutta minkäs sille voi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jep helpommin sanottu kuin tehty, tuo tokaisu: Älä pelkää, kaikki menee hyvin. Mutta mutta.. Oon kyl pahoillani et sulle on käyny niin ku on. Mut uskon et nyt asiat sujuu ja hej, ei suomessa kenenkään lantio murru, jos tulee "hätätilanne" nii täällä tehdään kyllä keisarileikkaus ja aika äkkiä nukutukseen jotta saadaan vauva maailmaan ja äidin tila turvalliseks.. Hyvissä käsissä synnyttämässä ollaan.
Itse olen lähteny aina hyvillä mielin ja lähden alkuvuodesta taas. Puudutteita saa kyllä, epiduraalin otan jos ehdin (kolmas voi syntyä nopeesti kyl) ja sillee..
Ja tuosta ajasta... mulla esikoinen käynnistettiin ja synnytys kesti 12h. Ei se tuntunu pedillä niin pitkältä ajalta ja palkinto mitä mahtavin. Toinen tuli muutamassa tunnissa. Koetat ajatella positiivisesti ja kun supistukset lähtee tulemaan nii sitä sit vaan mennään, ei siinä enää mietitä etkä mieti niin kovin kelloa tai muutakaa :)
Eli marraskuussa olen menossa synnyttämään ja odotan sitä kovin! Olen oppinut rentoutumaan supistusten aikana. Naukkailen ilokaasua ja nautin ajatuksesta että mitä isompi, pidempi ja kivuliaampi supistus, sitä paremmin paikat aukeavat ja sitä nopeammin vauva on sylissäni. Ponnistusvaihe aina vähän pelottaa, koska tuntuu etten haluaisi ponnistaa ja näin ehdoin tahdoin kipua aiheuttaa. Mutta olen aina päättänyt että onnistan, tuntui miltä tuntui! Olen synnyttänyt 2,7 kg, 3,5 kg ja yli nelikiloisiakin lapsia. Eipä se synnytys sen kummempi ole ollut vaikka lapsi on ollut pieni tai iso.