Suomalaiset arvostavat työnteon hyvin korkealle. Olen kuullut jonkun sanoneen avioliittonsa kariutuneen liialliseen työntekoon. Voiko se itseasiassa kaatua työntekoon vai onko syy jossain muualla?
Työ
tomppa2006
22767
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
muttei suoranaisesti työntekoon, vaan liian vähään keskinäiseen aikaan - ei joudeta hoitamaan parisuhdetta..luulisin.
Mutta en mie ymmärrä semmoista jatkuvaa kyljessä kyhnimis vaatimustakaan, - aikuisen pitää osata olla itekseenkin. Jotkut, etenkin naiset valittavat kun mies tekee liikaa työtä, mutta samat naiset vaativat myös miestä tuomaan rahaa ja sitä elintasoa kotiin, - ole siinä nyt...
...että on kyse juuri tästä...
Annetaan työnteolle liian suuri arvostus, tehdään työtä parisuhteen kustannuksella.
Työntekijä tekee työtä useimmiten rahakorvausta vastaan. Myös rahanahneus voi sokaista, taikka tehdään hankintoja, jotka vaativat enemmän työtä. Ja aika on taas pois perheeltä.
ja näin maalaistalossa, tehdään työtä päivät pitkät yhdessä, miten silloin, jos avioliitto kaatuu, kaatuukohan se liialliseen työntekoon vai liialliseen yhdessäoloon, sitä olen usein miettinyt.
...joka koskee myös yrittäjäperheitä kaupungeissa...
Avioliiton kaatuessa on joka tapauksessa kyse tunteiden viilenemisestä. En oikein jaksa uskoa kariutumisen tapahtuvan liialliseen työntekoon, yhdessä tai erikseen, eikä myöskään työttömyyteen.
Kotoa poissa vietetty aika on sitä omaa aikaa. Jokainen voi päättää käyttääkö sen työntekoon vai harrastuksiin, mutta myös omaa aikaa ja tilaa tarvitaan parisuhteeseen.
että joskus tekee hyvää olla omissa oloissaan ja on jopa hyvillään, kun toinen lähtee käymään
omissa harrastuksissaan.
Sitten taas on kiva olla yhdessä:)
...parisuhteen syvimmän olemuksen...
On ihmeen hyvä tulla kotiin taas reissultaan!
Täytyy huomioida toisen tarpeet. Joskus täytyy myös saada olla siellä kotona ihan yksikseen ja rauhassa.
on jatkuvasti poissa kotoa,niin miksei se siihen voi kariutuakkin..
Välillä tietysti pikku ero tekee hyvää,mutta jos toinen on aina yksin,niin kyllä siinä varmasti miettii jo kumppanin vaihtamista..enpä tiiä..
...toinen tee tietoisen valinnan työn ja kodin välillä...
Eihän työ voi olla avioliittoa tärkeämpää, eihän?
mutta silloin täytyy kyllä aatella sitä,että jos toinen viihtyy enempi töissä,niin liitto voi olla kulahtanut ja urautunut vanhoihin uomiin.Silloin siellä kotona ei viihdy..:))
Toisaalta kyllä niitä työnarkomaanejakin on,jotka ei sitten ymmärrä,ettei se kotona oleva siippa välttämättä nauti tilanteesta.
Tunnen yhden sellaisen,mutta tässä tilanteessa kumpikaan ei kärsi,koska toisellakin on niin paljon omia menoja..
...viihtyä, koska siellä tulee suurin osa elämästä vietettyä...
Se liiallinen työnteko voi astua kuvaan siinä vaiheessa, kun olosuhteet kotona eivät ole kunnossa.
Aina löytyy myös näitä uraputki ihmisiä, jotka eivät pysty hahmottamaan mitään tärkeämpää elämässä kuin työnteon. Useimmiten he sitten loppujen lopuksi ovat yksin.
uraputki ihminen ei välttämättä edes huomaa mitään yksinäisyyttä ja vaikka huomaisikin,niin ei piittaisi..
Tämä minun tuntemani ihminen tekee töitä aamusta iltaan, eikä pidä edes viikonloppuna vapaata.Työ on koko elämä,mitä nyt vaimo välillä raahaa sukuloimaan.:DD
reissutöissä olevien liitot, joskus on vaan pakko sopeutua oleviin oloihin..
Esim. kun sisareni mies jäi kymmenien vuosien reissutyöputken jälkeen eläkkeelle, että hänellä oli kova sopeutuminen siihen että se toinen olikin aina siinä kotona..
Samoin minulla kun mies ei lähtenytkään aamulla töihinsä, ihan ahisti alussa..
tuntuvat vaan erilaisimmilta,kun siinä on pakko lähteä satojen kilometrien päähän.Jos esim.ukon duuni on aikas lähellä,niin silloin se siellä asuminen voi enemmän korventaa..:))
Sillon ku mun ukko teki reissutöitä,niin ekat päivät lähdön jälkeen olivat karmeat.Sitten kun sopeutui yksinoloon,niin sit se tulikin jo takas..Silloin tuntu kummalta..Ihan niinku olis tullu häiritsemään rauhaa..:DDD
äkkiä sitä näköjään oppisi omimaan yhteistä kotia :/
Miun mieskin oli joskus venäjällä töissä ja teki töitä ns. verovankeudessa, ts. kotona sai olla muistakseni vain 60 vuorokautta vuodessa, ehtona että sai kaikki hankkeet verottomina..oli sekin aikaa, - miulla kolme lasta ok talon hoito, mutta äkkiäpä tuohon tottui..
ollaan sisukkaita..:))
suistuis radaltaan ilman meitä..:)), -
noin niiku vaatimattomasti sanoen :)
toinen juttu psykologizeerata sille erilaisia taka-ajatuksia. Heikko luonne voi keksiä niitä selityksiä loputtomiin.
kuin työpaikkaansa. Menee se elämä silleenkin eteenpäin.
Olen kyllä kuullu työnarkomaaneista, on helppoa uskoa että liitto kariutuu, jos toinen aina työssä.
Luulen silti että liitto kariutuu helpommin, jos töitä ei ole. Mistä otat rahat vuokraan, lainaan, yhä kallistuvaan ruokaan, jollei työtä ole. Se on pahinta, jollei kummallakaan ole töitä, joutua keskustelemaan samoista vaikeuksista alvariinsa.
on kunnossa, sitä ei kaada työnteko, työttömyys tai sairaus :)
kaataa liiton?
eivät osaa ottaa eroa, vaan tekevät pikku hiljaa toistensa elämät helvetiksi.