Tarvitsen argumentteja miksi Kokkola pitäisi suuntautua pohjoiseen. Kerroppa siis miksi.
Uskotteko että RKP:n ja SDP:n lobbaus vielä voi muuttaa päätöksen? Mitkä olisivat seuraukset?
Uskotteko että RKP:n ja SDP:n lobbaus vielä voi muuttaa päätöksen? Mitkä olisivat seuraukset?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Keski-Pohjanmaan keskussairaala on ensimmäisenä tappolistalla, mikäli valtiovalta ryhtyy keskussairaaloita lakkauttamaan ja muuttamaan aluesairaaloiksi. Tätä saadaan ainakin lykättyä, mikäli keskussairaalaan saadaan lisää potilaita sairaanhoitopiirin ulkopuolelta. Niitä on helpommin saatavissa Kalajokilaaksosta kuin Pietarsaaren seudulta.
Mikäli K-P:n sairaanhoitopiiri joka tapauksessa lakkautetaan ja alistetaan Vaasan alaiseksi, uhkana on, että eteläisessä vaihtoehdossa joutuisimme hoidattamaan vaativimmat tapaukset Oulun yliopistollisen sairaalan sijasta Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Sinne on hemmetin pitkä matka, mutta jos vaasalaiset niin määräävät, meidän sana ei asiassa paina.
Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoululla on toimipisteitä Kokkolan lisäksi Ylivieskassa, Haapajärvellä ja Pietarsaaressa. Nuo Kalajokilaakson toimipisteet ovat Pietarsaarta painavampia ja saatava säilytettyä ilman muuta keskipohjalaisina, jotta koko ammattikorkeakoulu ei tulisi lakkautetuksi itsenäisenä. Mikäli suuntaudumme etelään, kasvaa vaara, että joku opetusministeri päättää tehdä uusjaon ammattikorkeakoulujen kesken "suuntautumisrajojen" mukaan, jolloin tulisimme taas Vaasalle alisteisiksi.
Yliopistokeskuksenkin säilyminen on kiinni siitä, onko täällä itsenäistä ammattikorkeakoulua vai ei. Miksi Helsingin herrat antaisivat pitää yliopistokeskuksen paikkakunnalla, jossa ei ole edes ammattikorkeakoulua?
Tässä uudistuksessahan on kyse valtionhallinnon uudistuksesta eli mm. ympäristö- ja TE-keskusten sekä lääninhallitusten tehtävien jakamisesta eri alueiden kesken. Sairaalat ja ammattikorkeakoulut eivät kuulu tähän uudistukseen, sillä ne perustuvat kuntien päätöksiin, joten niiden käyttäminen perusteluna on vähän ontuvaa. Minusta on hyvin epävarmaa, että alkaisivatko Kalajokilaakson kunnat todella käyttämään enemmän Kokkolan keskussairaalaa tämän seurauksena, kun tarjolla ovat toisella puolella myös Oulaskankaan sairaala ja OYKS Oulussa. Sairaalapuolella ylipäänsä voi tulla jatkossa ongelmaksi säilyttää keskussairaalastatus suuntautumisesta riippumatta, jos ruotsinkieliset kunnat vetävät Vaasaan ja Kalajokilaakso Ouluun, jolloin Keski-Pohjanmaalle jää hyvin vähän asuikkaita ja käyttäjiä.
Oman edun tavoittelu on tärkeintä mottona "niinhän ne muutkin vain ajattelevat omaa etuaan" tai " jos emme me ajattele omaa etuamme niin kuka sitten".
Elikkä ollaan tekemisissä mahdollisimman vähän lähipiirin kanssa, kun ne ulottuvat meidän taskulle. Parempi seurustella vain huutoetäisyydeltä.
Miltä se nyt kuulostaa ihmisten korvissa, että Kokkola suuntautuu pohjoiseen? Toki Oulussa on elämää, mutta Kainuuseen yhdistäminen ei mairittele kaupunkia.
Kokkolan on suuntauduttava pohjoiseen, koska:
- kalajokilaakso ja ylivieskan seutu kuuluu kulttuurilliseen keski-pohjanmaahan ja mielestäni on sopivaa kuulua heidän kanssaan samaan alueeseen
-> kokkola olisi samalla alueen luonteva keskus
- tulevaisuudessa muutokset tulevat koskemaan varmasti myös sairaanhoitoa ja opiskelua (AMK, yliopistokeskus)jotka helpompi hoitaa oulun kuin vaasan kanssa
- kokkola jää "statistiksi" etelässä seinäjoen ja vaasan rinnalla, pohjoisessa se olisi oulun eteläisen keskus
Ouluhan on hiton pohjoisessa, Perhon Möttösestä on pitkä matka Ouluun. Keskipohjanmaa on n. 130 km sisämaahan päin oleva vyöhyke. Ei siis Etelä eikä pohjoissuunnassa kovinkaan pitkä alue. Vaasa on täysin Eteläpohjalaiseten aluetta. Jos Keskipohjanmaa aikoo pysyä yhtenäisenä alueena niin olisi suuntauduttava Jyväskylään. Onko täällä Vaasan tai Oulun Yliopistokeskusta...ei..eikä varmaan koskaan tulekkaan.
Aika turha luulo/toive, että pohjoiseen suuntautumalla jotain pysyviä etuja saavutettaisiin.
Keski-pohjalainen kateus on luullakseni syy, miksi Kalajokilaakso suuntautuu nyt mieluummin Ouluun kuin Kokkolaan.
Ylivieskalaiset ym pohjoisen alueen juntit ei voi sietää sitä, että Keski-Pohjanmaan ainoa kunnon kaupunki on Kokkola.
Keskussairaala, ammattikorkeakoulu, jne on niin heikkotasoisia täällä, että parempi ois suuntautua Vaasaan, kuin Kalajokilaaksoon, vaikka Vaasaan suuntautumalla on riski että ne alasajettais tulevaisuudessa.
Väestömäärä keski-Pohjanmaalla täällä on niin pieni, että maakunnan tulevaisuus on kuitenkin vaakalaudalla, kuului siihen koko kulttuurillinen Keski-Pohjanmaa, tai ei.
Mielestäni Kokkolan pitäis olla osa Pohjanmaan maakuntaa, ja Keski-Pohjanmaa maakuntana voitaisiin vaikka lakkauttaa.
Keski-Pohjanmaa liitetään todennäköisesti pohjoiseen suuntautumalla tulevaisuudessa Pohjois-pohjamaahan ja "poronhoitoalueeseen".
Samalla voitaisiin anoa poronhoitoalueen laajentamisesta tänne Kokkolaan saakkka. Kälviän ja Ullavan mettissä riittäisii tilaa tuhatpäisille laumoille ja tukisihan se samalla työllisyyyttä.
yksi suurin syy miksi pohjoiseen suuntaudutaan on se että RKP haluaa suuntautua etelään.. Ainakin kun tätä palstaa lukee..aika sairasta
fanaattiset (HUOM FANAATTISET) suomenruotsalaiset yleensä, liputtavat etelän suuntaan ilman järkevää syytä-juu,sairasta on!
Penakin puhuu sujuvasti ruotsia, mutta ei anna sen sotkia asioiden järkevää käsittelyä.
Sabel-voi-voi-en edes viitsi sanoa mitä miehestä olen mieltä...
Lopetetaan koko Keski-Pohjanmaan maakunta turhana ja liian pienenä. Se on vain kepulaisia ja Altti Seikkulaa verten tehty.
Sitä ei olisi alkujaan pitänyt edes perustaa.
Korjataan historiallinen epäkohta ja vaihdetaan pohjanmaan maakuntaan, johon historiallisesti ja kulttuurisesti kuulummekin.
Uudessa kokkolassa asuu 45 000 ihmistä, muussa maakunnassa 26 000 ihmistä, elikkä Kokkolassa asuu lähes 2/3 maakunnan ihmisistä.
Eihän tuollaista maakuntaa pitäisi olla olemassakaan! Ilman Esko Ahoa ei olisikaan.
Edellisiin lukemiin viitaten maakuntaliitto on aivan turha organisaatio. Meillä on jo Kokkolan kaupungivaltuusto. Voidaan puhua todellisesta kaksoishallinnosta.
Toisin Pohjanmaahan liittyminen ei taida sopia RKP:lle, koska kielisuhteen kellahtaisivat nurin.
Ilkka Luukkonen, Maaseudun Tulevaisuus:
Minne menet, Suomalaisuuden Liitto?
15.5.2006
Ilkka Luukkonen: "Suomalaisuuden liitosta on tullut nationalistien puuhanurkka, jonka toiminta näyttää rajoittuvan ruotsin kielen vastustamiseen."
Suomalaisuuden Liitto täytti viime viikolla sata vuotta. Järjestö perustettiin aikana, jolloin suomalaisuus oli vastikään keksitty ja hegeliläinen kansallisvaltion ihanne levinnyt tännekin. Perustamispäiväksi valittiin suomalaisuusmies J.V. Snellmanin syntymäpäivä.
Liitto päätti edistää suomen kieltä, kulttuuria ja tiedettä ja saada kansan tuntemaan, että on arvokasta olla suomalainen. Liitossa ovat vaikuttaneet monet nimimiehet, joista vähäisimpiä eivät ole Urho Kekkonen, J.K. Paasikivi, Kustaa Vilkuna ja Juhani Aho.
Näin komeaa taustaa vasten voisi pitää yllättävänä, että liiton vuosipäivä huomioitiin monissa lehdissä korkeintaan pikku-uutisella. Tosin Hufvudstadsbladet haastatteli näyttävästi liiton puheenjohtajaa Heikki Talaa, mutta artikkeli ei ollut kovin ylistävä. Syy lienee se, että ruotsin vastustaminen on Talan johtaman järjestön missio.
Suomenmaa-lehti juhlisti liiton vuosipäivää julkaisemalla liiton entisen pääsihteerin Kai Huovinmaan kirjoituksen, jossa tämä haukkui vanhan järjestönsä lyttyyn.
Huovinmaan mielestä Suomalaisuuden Liiton toiminta on merkityksetöntä ja ällöttävää puuhastelua, jonka ytimessä on ruotsinkielisiin kohdistuva syrjintä eli ”sekoilu kielirasismeineen”.
Huovinmaa muistuttaa liiton hienosta historiasta. Liiton liepeiltä ovat saaneet alkunsa Suomen Kulttuurirahasto, tiedeakatemia ja Väestöliitto, minkä lisäksi suomalaista kirjallisuutta on tuettu merkittävästi.
Nykyään toimintaa ohjaavat vanhentuneet näkemykset, Huovinmaa toteaa. Hän luonnehtii liiton nykyistä johtoa värikkäin sanankääntein.
”Nyt ’Suomalaisuuden Liittoa’ voi kuvata resiinaksi, jossa hiipuvaa vauhtia louskuttaa pari pesäpallofilosofia rohdinpaita päällään ja väinämöispäähineet päässään. Resiina on heinittyneellä sivu- eli pistoraiteella, ja sen päässä näkyy viimeinen ja resiinan lopullisesti pysäyttävä puinen stoppari.”
Huovinmaa ansaitsisi kielenkäytöstään Suomalaisuuspalkinnon. Sitä hänelle ei valitettavasti enää voida myöntää – Suomalaisuuden Liitto on lopettanut palkinnon jakamisen.
On helppo olla Huovinmaan kanssa samaa mieltä Suomalaisuuden Liiton toiminnasta. Kymmeniä vuosia jatkuneen sivistyksellisen taipaleen jälkeen liitosta on tullut nationalistien puuhanurkka, jonka näkyvä toiminta näyttää rajoittuvan ruotsin kielen vastustamiseen.
Liitolle tekee mieli esittää pari tarkentavaa kysymystä. Eikö suomen kielen asemalle ole monin verroin vaarallisempaa, että virkamies- ja kaupankäyntikieleksi on vakiintumassa englanti? Nyt tehdään siis vapaaehtoisesti sama, mitä Venäjä yritti sata vuotta sitten väkisin, vain eri kielellä.
Toiseksi, jos Suomi syrjii kielivähemmistöään, miten se voi EU:ssa vaatia itselleen mitään vähemmistöoikeuksia?
Suomalaisuuden Liitto saattaisi vastata tähän, että ongelma ratkeaa eroamalla EU:sta. Arvelu perustuu siihen, että liiton hallituksessa istuvat perussuomalainen Jussi Niinistö ja sitoutumaton perussuomalainen Jarmo Mero. Heidän puolueensa on tunnetusti voimakkaan EU-kriittinen.
Jos perussuomalaiset jatkavat maihinnousuaan tähän vanhaan sivistysjärjestöön, nähdään ehkä päivä, jolloin Suomalaisuuden Liiton nimeksi vaihdetaan Perussuomalaisuuden Liitto.
Ihmisillä on taipumus kiintyä kotiseutuunsa ja kieleensä ja pitää niitä arvokkaina. Joku voi löytää suomalaisuudesta myös yksityiskohtaisempia piirteitä, siis jotain absoluuttisen hyvää, joka näyttää saavan alkunsa Suomesta tai suomalaisesta traditiosta. Ne asiat voivat olla tällaisia: Väinö Linnan kuvaus kovennettua seisovista sotilaista, Jari Litmasen pallosilmä, kuivahkon kankaan männikkö toisen harvennuksen jälkeen, Tuomari Nurmion Punainen planeetta, Punkaharju, Remeskylän palvikinkku tai Martti Suosalon roolityöt.
Useimpien kansallistunne rakentuukin etupäässä myönteisten seikkojen varaan. Heidän lisäkseen on joitakin, onneksi vain muutamia, joiden mielestä suomalaisuuden ydin on kantaa kaunaa ruotsinkielisiä kohtaan.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Sanomalehti Karjalaisen pääkirjoitustoimittaja Helena Tahvanainen:
Suomalaisuutta ei saa varata vain suomenkielisiä varten
Suomalaisuuden liitto on minun mielessäni ollut aina kielenmukaisten uusien sukunimien suosittelija ja oikeiden liputustapojen vaalija. Olen ollut sinisilmäinen ja naiivi.
Pääsiäisen alla työpöydälleni päätyi liiton lehti Suomen mieli. Ryhdyin lukemaan sitä, sanoisinko, puhtain ja avoimin sydämin. Mutta silmäni revähtivät sepposen selälleen.
Hurjempaa kiihotusta kansanryhmää vastaan en ole nähnyt edes skinien muinoisissa monisteentekeleissä.
Minulle suomalaisuus on ollut aina sitä, mitä ruotsiksi kuvataan sanalla finländare: Suomessa asuvien ihmisten suomalaisuutta riippumatta siitä, mitä kieltä he puhuvat.
Suomenkieliset, ruotsinkieliset, saamenkieliset, romanikieliset, nykyisin myös moninaisten muiden kielten puhujat, joilla on Suomen kansalaisuus - ja joiltakin se saattaa jopa puuttua, sillä byrokratia voi olla joskus vielä ihmismieltäkin hitaampi. Niin sydän kuin elämäntilanne saattavat hitsata ihmisen suomalaiseksi ennen kuin virallinen todistus siitä saadaan allekirjoitettua.
Mutta Suomalaisuuden liitolle suomalaisuus on rajattu pois ainakin ruotsinkielisiltä kansalaisilta.
Tai ainakin everstiluutnantti evp. Kauko Sipponen kirjoittaa: Kun toivottavasti pian saamme eduskuntaan sellaisen enemmistön, jolla on kykyä ymmärtää myös suomenkielisen enemmistön etu, voidaan yksinkertaisella enemmistöpäätöksellä poistaa ruotsinkielisen vähemmistömme kaikki erikoisoikeudet ja palauttaa Ahvenanmaalle voimaan Suomen laki.
Sipposen kirjoitus on otsikoitu osuvasti: Pakkoruotsi - Suomen talouden salakavala syöpä
Suomalaisuuden liittoa piinaa patologinen kauna ja viha ruotsin kieltä ja sen opettamista kohtaan. Siitä voisi olla hyvin lyhyt askel vihaan ruotsin kieltä puhuvia kohtaan, jos eläisimme epävakaammassa yhteiskunnassa ja epävarmemmassa maailmanajassa - niin kuin esimerkiksi toista maailmansotaa edeltäneessä.
Suomalaisuuden liiton puheenjohtaja, dosentti Heikki Tala vakuuttaa, että pakkoruotsi saadaan pois Suomen kouluista. Liiton lehti onkin kauhistuttavan innostunut siitä, että ruotsin kielen pakollisuus ylioppilaskirjoituksissa ollaan poistamassa. Samalla se oikoo mutkia suoriksi uutisoidessaan ja kommentoidessaan lukiolaisten mielenosoituksia ylioppilastutkintojärjestelmän muuttamiseksi.
Suomen mielen pääkirjoituksessa Tala kirjoittaa: Maaliskuun 16. vuonna 2004 jää historiaan nuorison tahdonvoimasta. Kymmenet tuhannet lukiolaiset järjestivät silloin valtakunnallisen mielenosoituksen. Nuoriso on jälleen kerran noussut vaatimaan perusteltuja oikeuksiaan.
Toivottavasti olen oikeassa uskoessani, että valtaosalle mieltään osoittaneista lukiolaisista ei tullut mieleenkään, että heidän mielenilmaustaan käytettäisiin sellaisen propagandan astinlautana, jonka avoimena tavoitteena on syrjäyttää ruotsia äidinkielenään puhuvien suomalaisten perustuslailliset oikeudet.
Oikeudet, joista suomenkielisille ei ole mitään haittaa ja Suomelle lopulta pelkkää hyötyä.
Vuoteen 2002 asti Suomalaisuuden liitto sai toimintaansa valtionapua. Talan sanojen mukaan valtionavun likvidoi ministeri Ville Itälä (kok.). Olisi skandaali, jos hän ei olisi niin tehnyt.
Suomalaisuuden liitto sai 100 000 veronmaksajien euroa nimivalistukseen ja toiset 100 000 euroa lippuvalistukseen. (Summat ovat markkoja toim.huom.)
Jäljellä on vielä 1 500 euron avustus valtakunnallisen lipunnostotilaisuuden järjestämiseen itsenäisyyspäivänä. Tämäkin avustus on ehdottomasti poistettava.
Suomen lippu pitää nostaa salkoon niin, että se hulmuaa kaikille suomalaisille.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Pekka Mikkola Kaleva-lehden kolumnissaan 16.3.2006:
Suomalaisuuden liiton kannattaisi harkita nimensä muuttamista
Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi pahoitteli pari päivää sitten haastattelua, joka julkaistiin järjestön Opettaja-lehdessä. Lehti antoi sivuillaan tilaa Suomalaisuuden liiton puheenjohtajalle Heikki Talalle, joka tilaisuuden tullen laukoi ilmoille omat ja liittonsa kielipoliittiset mielipiteet.
Lyhyehkössä haastattelussa tulenarin oli Talan repliikki, jonka pränttääminen lehteen suututti ainakin osan OAJ:n ruotsinkielisistä jäsenistä. Tala puhui "liiton lopullisesta tavoitteesta, virallisesta yhden kielen Suomesta Ahvenanmaata myöten".
Suomessa kaikilla kiinnostuneilla on oikeus kokoontua ajamaan läheiseksi kokemaansa aatetta vaikkapa sellaisessa järjestössä, jonka nimi on Suomalaisuuden liitto. Näitä ihmisiä on joitakin satoja. Järjestö antaa nettisivuillaan ja julkaisuissaan asiallisia ohjeita liputuksesta, mutta on siellä paljon muutakin. Valitettavasti.
Kun liiton kannanottoja on seurannut viime vuosina, ei voi välttää vaikutelmaa, että kohta sata vuotta täyttävän järjestön nimi on epätarkka. Oikeampi olisi Kiihkosuomalaisuuden liitto. Tai: Ruotsin kielen vastaisuuden liitto. Tai vielä pitempänä vaikkakin hiukan kankeana versiona: Ruotsin valtion ja ruotsin kielen, suomenruotsalaisuuden ja kaiken muunkin ruotsalaisuuteen edes hiukan vivahtavien seikkojen vastaisuuden liitto.
Liiton käyttövoimana ei siis ole vain ruotsin kielen virallinen asema Suomessa, vaan se näkee Ruotsin valtionkin entisenä Suomen riistäjänä ja nykyisenä vehkeilijänaapurina. Liiton tuoreessa Suomen mieli -lehdessä puheenjohtaja Tala kirjoittaa:
"Ruotsin suurlähettiläs ja kulttuuriattasea seuraavat haukan katsein Suomen kielipolitiikan muutoksia ja Ruotsi suunnittelee parhaillaan uusia siirtoja ruotsin kielen aseman vahvistamiseksi Suomessa."
RKP:n europarlamentaarikkoa Henrik Laxia kutsutaan liiton lehdessä "suomenmaalaiseksi", ei siis suomalaiseksi. Lax puhuu erinomaista suomea, mutta se ei liitolle riitä. Minkähänlaisia syntisäkkejä liitolle mahtavat olla Luodon, Korsnäsin tai Hammarlandin kuntien vanhukset, jotka yksinkertaisesti vain eivät osaa suomea käytännössä lainkaan.
Jos liittoa pitää yrittää kehua, niin onhan se ainakin periaatteissaan tinkimätön, äärimmäisyyksiin asti. Liitto ei ole enää vuoden 2002 jälkeen saanut valtionapua, jonka perusteena oli järjestön puolivirallinen asema liputuskulttuurin ylläpitäjänä. Tuen katkaisun syynä oli, ettei liitto halunnut antaa liputusneuvontaa ruotsin kielellä.
Tinkimättömyyskin on kyllä hiukan kyseenalainen syy kehua, kun muistaa, kuinka pahaa jälkeä kaikenlainen kansalliskiihkoilu ja vähemmistöjä vastaan lietsottu kauna on historian aikana synnyttänyt.
....................
Kuusamo Kokkolaakutsuu nyt kuusamo
Ei miksikään. Kustaa II Adolf perusti Kokkolan ja Kokkola on rikas ja itsenäinen kaupunkivaltio niinku Venetsia oli aikoinaan. Siksi täällä vietetään Venetsialaisia.