Diakonissalaitoksen kerjäläispartio etsii romanien elämään järkeä
Kimmo Oksanen
helsingin sanomat 18.9.2008
KARI PULLINEN
Diakonissalaitoksen työntekijät Marjatta Vesalainen ja Tuomo Leinonen tapasivat Dura Enachen (vas.) ja Nelu Lupun Helsingin keskustassa.
Sosionomi Marjatta Vesalainen ja sairaanhoitaja Tuomo Leinonen ovat kesän ajan muodostaneet Diakonissalaitoksen ja Helsingin kaupungin yhteistyönä syntyneen katupartion.
Partion tehtävänä on muun muassa kartoittaa Helsinkiin Itä-Euroopasta tulleiden kerjäläisten tulosuuntia, auttaa heitä työnsaannissa ja akuutissa hädässä, sekä patistella myös takaisin kotiin.
Projekti on jatkunut nyt neljättä kuukautta. Onko usko siihen säilynyt? "On. Tämä on ainoa, mitä tällä saralla nyt tehdään", Leinonen vastaa.
"Romanien ongelmista on vaiettu kymmenien vuosien ajan. Myös tämä työ tulee jatkumaan kymmeniä vuosia."
Kerjäläispartio on kerjäläisten lisäksi tullut tavanneeksi myös ruusunmyyjiä ja katumuusikoita. Vain maanteillä autoja pysäytteleviä väärän kullan myyjiä partio ei ole vielä kohdannut. "Romanien selviytymiskeinot ovat monet."
Paikalle kävelee mies nahkatakissaan ja hanuri selässään. Hän on Nelu Lupu Bacausta Itä-Romaniasta. Mies on Suomessa työnhaussa.
"Mitä vain. Voisin siivota, lakaista katuja, hoitaa karjaa", Lupu vastaa kysymykseen ihannehommista.
Diakonissalaitoksen kerjäläispartio on koettanut löytää romaneille töitä. "Olemme vieneet heitä työvoimatoimistoon, soittaneet kanalaan, sikalaan, karjatiloille", Vesalainen kertoo. "Yhtään työpaikkaa ei ole löytynyt."
Esteitä työnsaantiin ovat useimmiten luku- ja kirjoitus- sekä kielitaidottomuus ja ammattitaidon puute. Vesalainen muistuttaa, että esimerkiksi Espanjassa – kielisukulaismaassaan – romanit ovat saaneet verrattain hyvin töitä. "Romanit oppivat espanjaa parissa viikossa."
Partio on auttanut kerjäläisiä saattamalla näitä esimerkiksi apteekkiin ja lääkärille. He ovat paikanneet aliravitsemusta ja kääntäneet kieltä, heille on annettu ravintoa aliravitsemukseen, käännetty heidän viestejään romaniaksi ja suomeksi, ja heidän on annettu soittaa kännykällä lapsilleen Romaniaan.
Tämä on joillekin liikaa: "Ihmiset tuntuvat olevan hyvin huolissaan siitä, että me annetaan apua romaneille. Odottivatko he sitten tältä projektilta, että me vain lakaisemme kerjäläiset pois kaduilta?"
Syksyn myötä suomalaisten huutelu on kuulemma lisääntynyt. "Juuri äskettäin olin polvistuneena keskustelemaan kerjäläisen kanssa. 'Viekää ne helvettiin täältä!' joku huusi", Vesalainen kertoo.
"Erästä raskaana olevaa kerjäläisnaista potkaistiin, kun tämä oli polvillaan maassa. Hän tuli itkien kertomaan asiasta", Vesalainen kertoo.
Vesalaisen mukaan kerjäläiset ovat tulleet Suomeen, koska "heillä on tosi kurjat olot kotimaissaan". "Nurmi kasvaa haudallani ennen kuin romanien ongelmat Euroopassa on ratkaistu", hän ennustaa.
EU:ssa kiertäminen saattaa kairata kurjuutta vain syvempään. "Monet ovat olleet niin paljon poissa kotoaan, että ovat pudonneet avustusten piiristä."
-------------------------------------------------
Partio patistaa palaamaan kotiin
Julkaistu: 4:50
Kimmo Oksanen
helsingin sanomat
Diakonissalaitoksen kerjäläisprojekti aloitti 2. kesäkuuta. Sen tehtäviä on kartoittaa kerjäläisten Suomeen tulon syitä ja keinoja, ansaitsemisen muotoja, sekä asumista ja työnsaannin sekä kouluttautumisen mahdollisuuksia Suomessa.
Partion toivotaan myös motivoivan kerjäläisiä paluumuuttoon kotimaihinsa.
Samalla kartoitetaan romanien asemaa Helsingissä ja Suomessa ja suhteessa muun Euroopan tilanteeseen.
Projektilta toivotaan ideoita romanien aseman parantamiseksi kotimaassaan, lähinnä Romaniassa, yhteistyössä Romanian suurlähetystön kanssa.
Rom po drom -projektissa ovat mukana Helsingin kaupungin sosiaalivirasto ja hallintokeskus, Helsingin poliisi, Kirkon ulkomaanapu, Fintiko Romano Forum sekä Helsingin Diakonissalaitos.
Vuonna 2008 projekti saa maksaa noin 75 000 euroa.
Kimmo Oksanen
helsingin sanomat 18.9.2008
KARI PULLINEN
Diakonissalaitoksen työntekijät Marjatta Vesalainen ja Tuomo Leinonen tapasivat Dura Enachen (vas.) ja Nelu Lupun Helsingin keskustassa.
Sosionomi Marjatta Vesalainen ja sairaanhoitaja Tuomo Leinonen ovat kesän ajan muodostaneet Diakonissalaitoksen ja Helsingin kaupungin yhteistyönä syntyneen katupartion.
Partion tehtävänä on muun muassa kartoittaa Helsinkiin Itä-Euroopasta tulleiden kerjäläisten tulosuuntia, auttaa heitä työnsaannissa ja akuutissa hädässä, sekä patistella myös takaisin kotiin.
Projekti on jatkunut nyt neljättä kuukautta. Onko usko siihen säilynyt? "On. Tämä on ainoa, mitä tällä saralla nyt tehdään", Leinonen vastaa.
"Romanien ongelmista on vaiettu kymmenien vuosien ajan. Myös tämä työ tulee jatkumaan kymmeniä vuosia."
Kerjäläispartio on kerjäläisten lisäksi tullut tavanneeksi myös ruusunmyyjiä ja katumuusikoita. Vain maanteillä autoja pysäytteleviä väärän kullan myyjiä partio ei ole vielä kohdannut. "Romanien selviytymiskeinot ovat monet."
Paikalle kävelee mies nahkatakissaan ja hanuri selässään. Hän on Nelu Lupu Bacausta Itä-Romaniasta. Mies on Suomessa työnhaussa.
"Mitä vain. Voisin siivota, lakaista katuja, hoitaa karjaa", Lupu vastaa kysymykseen ihannehommista.
Diakonissalaitoksen kerjäläispartio on koettanut löytää romaneille töitä. "Olemme vieneet heitä työvoimatoimistoon, soittaneet kanalaan, sikalaan, karjatiloille", Vesalainen kertoo. "Yhtään työpaikkaa ei ole löytynyt."
Esteitä työnsaantiin ovat useimmiten luku- ja kirjoitus- sekä kielitaidottomuus ja ammattitaidon puute. Vesalainen muistuttaa, että esimerkiksi Espanjassa – kielisukulaismaassaan – romanit ovat saaneet verrattain hyvin töitä. "Romanit oppivat espanjaa parissa viikossa."
Partio on auttanut kerjäläisiä saattamalla näitä esimerkiksi apteekkiin ja lääkärille. He ovat paikanneet aliravitsemusta ja kääntäneet kieltä, heille on annettu ravintoa aliravitsemukseen, käännetty heidän viestejään romaniaksi ja suomeksi, ja heidän on annettu soittaa kännykällä lapsilleen Romaniaan.
Tämä on joillekin liikaa: "Ihmiset tuntuvat olevan hyvin huolissaan siitä, että me annetaan apua romaneille. Odottivatko he sitten tältä projektilta, että me vain lakaisemme kerjäläiset pois kaduilta?"
Syksyn myötä suomalaisten huutelu on kuulemma lisääntynyt. "Juuri äskettäin olin polvistuneena keskustelemaan kerjäläisen kanssa. 'Viekää ne helvettiin täältä!' joku huusi", Vesalainen kertoo.
"Erästä raskaana olevaa kerjäläisnaista potkaistiin, kun tämä oli polvillaan maassa. Hän tuli itkien kertomaan asiasta", Vesalainen kertoo.
Vesalaisen mukaan kerjäläiset ovat tulleet Suomeen, koska "heillä on tosi kurjat olot kotimaissaan". "Nurmi kasvaa haudallani ennen kuin romanien ongelmat Euroopassa on ratkaistu", hän ennustaa.
EU:ssa kiertäminen saattaa kairata kurjuutta vain syvempään. "Monet ovat olleet niin paljon poissa kotoaan, että ovat pudonneet avustusten piiristä."
-------------------------------------------------
Partio patistaa palaamaan kotiin
Julkaistu: 4:50
Kimmo Oksanen
helsingin sanomat
Diakonissalaitoksen kerjäläisprojekti aloitti 2. kesäkuuta. Sen tehtäviä on kartoittaa kerjäläisten Suomeen tulon syitä ja keinoja, ansaitsemisen muotoja, sekä asumista ja työnsaannin sekä kouluttautumisen mahdollisuuksia Suomessa.
Partion toivotaan myös motivoivan kerjäläisiä paluumuuttoon kotimaihinsa.
Samalla kartoitetaan romanien asemaa Helsingissä ja Suomessa ja suhteessa muun Euroopan tilanteeseen.
Projektilta toivotaan ideoita romanien aseman parantamiseksi kotimaassaan, lähinnä Romaniassa, yhteistyössä Romanian suurlähetystön kanssa.
Rom po drom -projektissa ovat mukana Helsingin kaupungin sosiaalivirasto ja hallintokeskus, Helsingin poliisi, Kirkon ulkomaanapu, Fintiko Romano Forum sekä Helsingin Diakonissalaitos.
Vuonna 2008 projekti saa maksaa noin 75 000 euroa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Minua säälittää nämä ulkomaan kaaleet ketkä ovat valmiiksi huonoista oloista tulleet Suomeen kerjäämään, näin Suomen mittapuulla katsottuna ovat ikään kuin heitteillä. Koostuuko heidän ainoa toimeentulonsa siitä, mitä saavat kerjäämällä ja sitten ehkä kaupittelemalla milloin mitäkin? Ansiot eivät voi olla kovin valtavat kumminkaan.
Työnsaanti on varmasti hankalaa kun ei ole kielitaitoa. Mahtavatko he puhua englantia, vaiko lähinnä kaaleen kieltä ja oman maansa kieltä? Tällöin kommunikoiminen on vaikeampaa kuin osaa edes kuvitella. Jos olisi mahdollisuus, niin heitä voisi viedä sellaisille kursseille missä opetettaisiin suomea niin, että he osaisivat sitä edes siten että ymmärtäisivät sitä arkipäivän tilanteissa ja tulisivat sillä edes joten kuten toimeen.
Jos itse pystyisin auttamaan esim. majoituksessa niin auttaisin, tai vaikka rahallisesti. Missä nämä muuten majailevat? Tietääkö joku?
Nämä ovat vai rasite joka poistetaan.
myös todistanut ettei kiivaista etsinnöistä huolimatta ole löytänyt mustalaisista mitään hyvää.
JOS ON MOLIMISTA NIIN KEKSI OMIA LAUSEITAS,JA MOLI NIILLÄ
incepind cu data de 26 03 veti afla multe despre marjatta vesalainen
hienoo työtä teette,kuten sanoitte ettei tällä hetkellä paljoa muuta romaneitten avuksi tehdä. ollaan kuitekin vielä eeuussa niin paljon voitas tehdä kuten tajuta että pelkkä kauhistelu ja pois häätäminen paikasta toiseen ei auta asiaa millään lailla. suomessa sentään ollaan hieman inhimillisempiä kuin nähtävästi monissa muissa euu maissa on. ite romanina voin olla ylpeä tästä suomalaisuudesta.
meidä pitäs herätä laajemin suomes ja alkaa painostaa eeuuta että saadaan varsinkin itä euroopa maissa ihmisoikeudet myös romaneille. sehän myös tarkoittaa että kerjäläisten kiertäminen vähenis ja eteen päin päästessä myös loppuis.
tsemiä pioneereille ei varmasti ole ruusuilla tanssimista ja vaatii todellista inhimillisyyttä seista kurjuudessa elävien rinnalla kun monille on helppoa polkea romaneita tai muita ahinkossa olevia.
Joskus 60-70 luvulla kun suomalaisia muutti Ruotsiin työnperään satoja tuhansia oli työnsaanti Ruotsissa helppoa. Vasta maahansaapunut suomalaisnainen kysyi miten täällä pääsee töihin? Vastaus oli että "Tuossa tehtaan portilla on aamulla jono mene sen päähän". Oli se ihmeelistä kuinka sosialistisen Ruotsin talous kasvoi ja maassa oli työvoima pula.
Uusliberalistinen talouspolitikka joka on tulonsiirtoa köyhiltä ja keskiluokalta rikkaille on aiheuttanut Euroopassa tavalliselle kansalle pelkkää kärsimystä. No tämän politiikan puolestahan Euroopan ja Suomen wannabe porvarit ovat äänestäneet. Toivottavasti pikkuporvarit muistavat iloita isompaa sähkölaskua maksaessaan kapitalistien saamasta yhteisöveron alennuksesta. Itä-Euroopan mustalaisten ongelmien syyt ovat moninaisia mutta jollei politiikan suunta muutu Länsi-Eurooppakin muistuttaa kohta kolmannen maailman kehitysmaita.
Ei oikea mustalainen kykene istumaan kylmillä katukivillä liikumatta tuntikausia. Ei nuo tuolla ulkona ole romaneja. romanialaisia ne saattavat olla. Mutta tuonlaatuista intiaanien mielenmalttia ei romanilla ole
Mustalainen on nimitys jota on yleisesti käytetty kuvamaan väkeä jonka oikea etninen nimi on Rom, Romani.
Samoin tuolla ”mustalainen” sanalla kutsutaan muitakin, jotka etniseltä perimältään ole puhtaita romaneja, vaan pelkästään elintavoiltaan yhden mukaisia.
. Ei ole mahdollista löytää tietty ja pitävää määritettä ryhmälle joka tuo Rom. Romani, termi kattaa. Yksistään jo sen vuoksi, että näiden monien eri ryhmien kehitystä ovat muokanneet maantieteelliset asuinalueet ja noiden alueiden historiallinen ja poliittinen kehitys.
itäinen Eurooppa, mukaan lukien koko laaja Venäjä- mustalasien keskuudessa on yleisesti käytössä sana’gadje’ koko kuvaa valtaväestön ihmistä, mutta se mikä on yleisesti ja pahasti väärin ymmärretty on sana ’Vlac’ Valac Rom, vaikka tätä on yleisesti käytetty kuvamaan erästä romani ryhmää, niin sellaista ei voi olla olemassa kuin Valac Rom’ se on ristiriidassa itsensä kanssa, Valac on gadjen anonyymi ja tarkoittaa siis valtaväestön ihmistä.
On niin paljon väärinymmärrystä, ja yleistä sekaannusta romaniryhmien todellisesta luonteesta ja alkuperästä. Tiedelehdet, ne ovat sitä mitä nuoriso pitää tieteenä, näissä asioissa ne on kuitenkin parempi jättää omaan arvoonsa.
Itse asiassa sellainen termi kun Vlach, Walahcia koskee romanialais- väestöä, historiallisesti latinalaisperäistä kieltä puhuvia albanialasia. jotka työntyivät maahan –Romaniaan -1800 luvun loppupuolella.
Vlach Rom, myöhemmin tämän termin kuvamaan romaneja ottivat käyttöön Slavi ja Unkarilaiset. Sintit, jotka historiallisestti olivat asustaneet ranskaaraksaa puhuvilla alueilla, asettuivat osittain Ranskaan, jota he kutsuivat Wallanciaksi, taikka Galliaksi. Täydentääkseen tätä paradoksiaparadoxia, sana Vlach, kuvaa paimenta, ammatti joka ei koskaan ollut tyypillinen Euroopan romaneille.
Ei ole helppo löytää tyydyttävää luokitusta romani ryhmille, olisimutta olis löydettävä sopivampi ja todempi nimitys, jonka myösmyöskin romanit tunnistaisivat ja jonka kautta voisivat tuntea paremmin identiteettinsä. Ensimmäinen tehtävä oli luopua moninaisista yleisistä harhoista, kuten Vlax.
Ne jotka tätä harhaa ylläpitäneet, väittävät myöskin, että romanit ovat kerran olleet orjina Romaniassa ja Moldaviassa.Moldoviassa. Tämä on väite joka ei pidä paikkansa, sillä suurin osa etnisistä romaneista, kuten Venäjän Kalderasit, Serbian Kalderasit, Puolan Romani, Czekin Romanit, Kreikan ja Unkarin Romanit eivät ole koskaan eläneet Romanian hallinnon alla, ovat eläneen suurimman ajan Unkarin hallintoalueilla vuoteen 1920120 asti.
mare d-na marjatta vesalainen,jos palaria