Hei!
Olen elänyt avoliitossa 17 vuotta - yksi alaikäinen lapsi. Nyt olemme tulleet tilanteeseen, etten tiedä, mitä tehdä. Mikä on minun polkuni? Millaisena näet sen? Mitä teen? Jos tähän jään - voin heittää hyvästit omalle minälleni..... MITÄ TEEN????? Onko minulle tulossa vielä jotain hyvääkin?
Olen elänyt avoliitossa 17 vuotta - yksi alaikäinen lapsi. Nyt olemme tulleet tilanteeseen, etten tiedä, mitä tehdä. Mikä on minun polkuni? Millaisena näet sen? Mitä teen? Jos tähän jään - voin heittää hyvästit omalle minälleni..... MITÄ TEEN????? Onko minulle tulossa vielä jotain hyvääkin?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hei Mombasa 69:)
17 vuotta on pitkä aika, mutta se aika on ollut myös todella rikasta aikaa, eikös? Jotenkin olet nyt ajautunut siihen elämäntien risteykseen, että suuntasi on totaalisesti hukassa.
Älä kiirehdi tilanteesta vielä kokonaan pois, sillä sain sinulle nousemaan uutta elämää. Ainakin taloudellisesti olet menossa parempaan suuntaan. Uusi työ, tai joku muu muutos tulee piakkoin.
Et sinä ole kadottamassa omaa itseäsi, ei ei, vaan tämä tilanne oman elämänhallintaan on nyt sinulla hukassa. Se löytyy kyllä, mutta sen eteen pitää tehdä rivakasti töitä.
Se mitä sinulle on vielä tulossa...sitä on ja paljon. Näen esim. jonkun voiton, ei lottovoittoa, vaan sellaisen työvoiton. Saat tämän voiton vain ja ainoastaan niin, että siihen liittyy myös tosia ihmisiä. Sinun terve itsearvostus nousee korkealle ja voit hymyillä vaikeuksien kautta voittoon. Olet vielä ylpeä tekemisistäsi, sen voin taata:)
Valoisaa syksyä sinulle Mombasa 69!
Elämänpolku2
Hei!
Kiitos vastauksestasi! Onneksi tuli vähän balsamia haavoille! Mitenkäs tämä 17-vuotinen suhde? Löytyykö vielä kipinää ja saadaanko solmuja aukaistua vai jatketaanko eri suuntiin? Näetkö minulle mitään muuta ihmissuhderintamalla?
Kiitos paljon :)