Moni luonnonsuojelusta liiaksi innostunut haluaa säilyttää kaikki nykyiset tunturimme sellaisina miksi luonto on ne muokannut, mutta nykyaikana elintasomme ylläpito vaatii uusia ratkaisuja. Pohjoisen tunturit kiinnostavat turisteja, minkä vuoksi niitä on voitava jossain määrin hyödyntää muuhunkin kuin luontaiselinkeinoihin.
Totta tosin on, että saamelaiset ovat siirtyneet aina korkeammille seuduille, koska heitä on sekä verotettu että vainottu lujin ottein muinoin. Poro ja sabme ovat olleet sopeutuvaisia aina uusiin oloihin, kun muut ovat vallanneet maat omiin käyttötarkoituksiinsa.
Aikalaisteni elinkautena pohjoisessa tuntureista on tullut turismin vetonaula, mutta viime sotien jälkeen arvokkainta oli vielä maatalousmaa. Sen jälkeen järvien rantamaiden hinta nousi kuin pullataikina, mutta pellot jäivät kasvamaan pajukkoa, koska kukaan ei tarvinnut niitä. Nyt tunturien kupeet ovat arvokkaita, sillä turismi tuo rahaa maakuntaan enemmän kuin koskaan.
Voivatko saamelaiset pitää kulttuurinsa siitä huolimatta, että tietyt tunturit nykyisten lisäksi valjastettaisiin turismille? Vastaus on, että voivat, mutta moottorikelkkailu on saatava jollain tavoin aisoihin. Reitithän on jo tehty, joten valvonnasta on kyse.
Totta tosin on, että saamelaiset ovat siirtyneet aina korkeammille seuduille, koska heitä on sekä verotettu että vainottu lujin ottein muinoin. Poro ja sabme ovat olleet sopeutuvaisia aina uusiin oloihin, kun muut ovat vallanneet maat omiin käyttötarkoituksiinsa.
Aikalaisteni elinkautena pohjoisessa tuntureista on tullut turismin vetonaula, mutta viime sotien jälkeen arvokkainta oli vielä maatalousmaa. Sen jälkeen järvien rantamaiden hinta nousi kuin pullataikina, mutta pellot jäivät kasvamaan pajukkoa, koska kukaan ei tarvinnut niitä. Nyt tunturien kupeet ovat arvokkaita, sillä turismi tuo rahaa maakuntaan enemmän kuin koskaan.
Voivatko saamelaiset pitää kulttuurinsa siitä huolimatta, että tietyt tunturit nykyisten lisäksi valjastettaisiin turismille? Vastaus on, että voivat, mutta moottorikelkkailu on saatava jollain tavoin aisoihin. Reitithän on jo tehty, joten valvonnasta on kyse.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Menneinä vuosisatoina ne jotka eivät kyenneet pitämään puoliaan, työnnettiin syrjään.
Kilpailua elintilasta on tosiaan ollut aina, joten miksipä ei nykyäänkin. Voidaanko ajatella yhä sotilaallista ratkaisua, jos muu ei auta? Kysymys on pitkälti siitä, mitkä osat Lapista halutaan valjastaa turismille ja mitkä suojella luonnontilaisina.
Pohjoisin osa Suomesta on yhä hieman kuin villi länsi, koska siellä maaomistuksesta käännetään vieläkin kättä. Turismin vallasväki haluaa säilyttää tiettyjä metsiä luonnontilaisina, mutta tuntureita ei, koska niihin halutaan rakentaa hiihtohissejä.
Lappilaisetkaan eivät kaikesta huolimatta elä pelkällä pyhällä hengellä, joten monet toivovat turismista vetoapua, mikä on ihan ymmärrettävää. Tai niin: Ruotsin Kuttainen on kyllä sellainen kylä, että sinne eivät maalliset kotkotukset yllä, koska paikka on pyhitetty laestadioslaisille.
Kirjoituksesi pitää sisällään erikoisia lausahduksia: ...koska turistit ovat kiinnostuneet..., elintasomme ylläpito vaatii uusia ratkaisuja.
Et kirjoita luonnonsäilymisen puolesta puolta sanaa? Vain yksioikoista liike-elämän puolustamista. Miksi?
Kilpisjärvi on jo slummiutunut, Pallaksen kansallispuistolla edessä sama tila jos jarruja ei laiteta päälle. Liike-elämä painostaa häikäilemättä köyhiä kuntia ja asukkaita viedään kuin pässiä narussa. Esimerkkinä voi käyttää vaikkapa Rukaa joka on jo tuhottu ja vain tuleva jääkausi muuttaa tilanteen.
Samaa lajia ovat, Kittilä, Pyhätunturi, 20 kerroksisten pilvenpiirtäjien suunnitelmat, jne.
Paljon on myös myyttiä, että yritykset kannattavat hyvin. Paikalliset tietävät konkurssien yleisyyden.
Kohteisiin tulee turistien myötä kaikki ne kielteiset ilmiöt jotka ovat jo etelässä vallalla. Paikalliselle kulttuurille voi sanoa hyvästi.
Jos jatkamme pohjoisen tuhoamista tavalla jota puolustat kirjoituksessa olemme niitä joita uudet sukupolvet tulevat syyttämään.
Kelkkareittien valvonta ei riitä!
Kansallispuistoista on laki mutta sitäkään ei liike-elämä halua kunnioittaa.
Luontohan on ottanut Lapissa takaisin ne parin kolmen sukupolven raivaamat pellot, joiden ylläpidolle ei ole löytynyt jatkajaa. Kysymys on ainoastaan siitä, että nyt pohjoisessa ihmisten on löydettävä uusia tapoja elättää itsensä työllään, kun maanviljely ei lyö enää leiville.
Autoturismi ei tuo rahaa samalla tavoin kuin laskettelu, joka on sentään jonkinlainen sampo jo nyt, mutta sen osuus suurenee, kun eteläisestä osasta maatamme loppuu lumi. Luontoa suojellaan toki, sillä kansallispuistojakin on enemmän kuin missään muualla juuri pohjoisessa.
Muistanet Osaran aukeat, jotka kasvavat nyt puuta melkoisesti, vaikka metsät parturoitiin Kekkosen kaljuiksi aikoinaan. Pakko oli, kun maksettiin sotavelkoja ja rakennettiin uusia tehtaita kotimaahankin. Onneksi Koreassa oli sota, joka nosti puun hintaa niin paljon, ettei monikaan ole tehnyt parempia puukauppoja kuin silloin teki.
Yritykset eivät kannata vieläkään hyvin, koska meillä on sellaiset päättäjät, jotka nostavat aina turistikausiksi polttoaineen hinnat taivaisiin. Lisäksi pelottelevat autoilun päästöillä, vaikka itse lentävät peltilinnuilla maailman ääriin.
Poliisit voisivat valvoa sesonkiaikoina sekä maanteitä että kelkkareittejä, mikä rauhoittaisi hurjastelijoita. Mikä on se paha, jonka turismi tuo? Kielteisiä ilmiöitä on aina ollut siellä, missä on ihmisiä, mutta samoin on siunaantunut hyviäkin asioita.
-Kuntien väkimäärä vähenee.
-Nuoret siirtyvät jatko-opiskeluun etelään
-Kaikki kielteinen tulee etelästä, "vain minä asenteet", välinpitämättömyys muita kohtaan, kiireet, stressit, rikollisuus, huumeet.
-Turismi aukoo ovia ja tuo kielteisiä esimerkkejä
-En sano missä, mutta syrjäisellä, asuinpaikallani ihmiset osaavat vielä elää siten kuin suunnilleen pitäisi. Harva täällä on rikas, mutta täällä on vielä sitä mikä on etelässä jo menetetty.
Laskettelu taajamiin en mene asioille kuin aivan pakosta. Kun palaa takaisin kotikyläänsä hiljaisia erämaateitä, tulee joka kerta ajatus, näin on parempi.
Lisää täydellisiä, suljettuja suojelualueita Lappiin. Ne ovat sijoitus tuleville sukupolville.
Harvempi ulkopaikkakuntalainen on saanut nähdä millainen on luonto joka on saanut olla täysin koskemattomana. Paikkoja ei ole paljoa, mutta ero laskettelukeskuksien "erämaaelämään" on suunnaton.
Käsittämättömän rikollista on esim. suunnitelmat Pallaksen kansallispuiston kohdalla. Kansallispuistoissa saa kyllä rajoitetusti liikkua, esim. Oulanka on loistava esimerkki, ei jyrise moottorikelkat, voi nauttia rauhasta.
Mutta yksi on varmaa, luonto ennenpitkää ottaa takaisin sen mitä siltä on riistetty.
Lapissa väki vähenee, mutta myös vaihtuu melko lailla, sillä viime vuosina sinne on tullut paljon junantuomia turistirysiin töihin. Turismi elättää heidät, joten peruslappilaisia on enää muutama harva jäljellä.
Kaikki eivät halua elää laskettelutaajamissa ja heille onkin hyvä jättää suojeltuja alueita, kuten on jo tehty. Pallaksella jyrisevät ainakin osin moottorikelkat, kun on myönnetty poikkeuslupia muun muassa kioskeja tuntureissa pitävälle paikallisväestölle. Samoin valvojilla on oikeus käyttää konevoimaa hyväkseen.
Pohjoisessa on myös väkeä, joka ajattelee vain itseään, sillä kaikissa ihmispopulaatioissa on yksilöitä, jotka eivät piittaa muista. Huumeet ja viina tulevat muutaman vuoden viiveellä kaikkialle - halusimme tai emme. Maapallo on pienehkö paikka, missä kaikki kolkat joutuvat vähin erin muutoksen kouriin.
Lappikaan ei voi elää kuin pullossa, missä kaikki pysyy ennallaan. Varmasti tiedät niistä ikävyyksistä, joita syntyy pienessä piirissä, kuten kehitysvammaisista tai itsemurhista. Ei ole olemassa maanpäällistä taivasta, mutta hyvä, jos tunnet eläväsi onnellisena syrjäisessä kolkassasi, koska jokainen on lopulta oman onnensa seppä.
saamelaiskäräjien propaganda koneisto liikkeellä. Etenkin tämä on pelkkää höpinää;
"Totta tosin on, että saamelaiset ovat siirtyneet aina korkeammille seuduille, koska heitä on sekä verotettu että vainottu lujin ottein muinoin. Poro ja sabme ovat olleet sopeutuvaisia aina uusiin oloihin, kun muut ovat vallanneet maat omiin käyttötarkoituksiinsa. "
Saamelaiset ovat asuneet korkealla sen vuoksi, että poro on alunperin tunturipeura ja asunut tunturissa, siten myös sitä syövä saamelainen. Se ei ole millään tavalla saamelaisten ja porojen sopeutumista, se on sitä mitä poro on ollut ennenkun se keinotekoisesti siirrettiin etelään tuntureilta hoitajiensa mukana. Niin että älä puhu paskaa. Saamelaiset ovat vain ja ainoastaan hyötyneet muista heimoista aina, eivätkä ole joutuneet mitään sopeutumaan.
Lue joskus Kirkko kiveliössä, jonka on sanaillut pappismies nimeltään Ville Muilu.
"Pois muiden tieltä! Se on saamekansan ikivanha perintöosa muiden kansojen joukossa. Yhä ylemmä se on saanut vaeltaa, ajella porotokkiaan, vedättää kotalouteitaan, kimpsujaan, kampsujaan."
"Etelästä ajoivat Suomi ja Ruotsi, lännestä Norja, idästä ja pohjoisesta Venäjä, jopa kaukaisen Tanskankin tassut kurottautuivat Saamen niskavilloihin."
Henki lähti, jos pärisytti rumpuja, jotka kaikki on rikottukin, koska haluttiin, etteivät noidat voi taikoa loitsujaan. Ihan sama kuin olisi viety karjalan väeltä kannel, mutta mitäpä moisesta.
Enpä ymmärrä, mikä tarkoitus on herjata historia höpinäksi, sillä Karesuvannon arkistoissa on toki tietoa vainoista, jos joku haluaa niitä lukea. Vai olivatko verottajat kenties kilttejä setiä ryövätessään lapinkyliä?
Eihän kalottiin saapunut ihminen ollut muita ihmeellisempi tuohon aikaan, vaan kaikkialla vallitsi vahvan laki heikkoa kohtaan. Sama pätee nykyäänkin, mutta sivistyksen hienoinen harso on toki vedetty ylle, vaan eipä se estä ihmistä olemasta julma.
Tällä haavaa on vain kysymys siitä, voidaanko tunturien kylkeen rakentaa hotelleja ja laskettelurinteitä, koska turistit haluavat niitä. Lappilainenkin saa pysyä konnuillaan ihan samoin kuin saamelaiset, koska kaikkihan saavat pitää talonsa sijoillaan.
Poroelohan ei ole mikään ikiaikainen elämäntapa täällä euroopan pohjoisessa. Poro on "otettu käyttöön" täällä aikaisintaan keskiajalla, mahdollisesti vieläkin myöhemmin, siinäkin asiassa oppi on tullut idästä eli siperiasta jossa poro on todella perinteinen seuralainen.
eiköhän se ole selvä mistä tuutista sinä sitä tunget. Saamelaisille on aina ollut vain hyötyä muista ihmisistä. Luuletko ettei sama verotus ja vaino ole koskenut myös suomalaisia? Ja etteikö kaksi pientä kansaa olisi tarvinnut myös muita kansoja? Tai että saamelaiset ja suomalaiset olisivat eläneet jossakin ihmeellisessä umpiossa johon ei muilla ole ollut vaikutusta. Ota ensin selvä historiasta ja puhu sitten uudestaan. Kyse on tänäkin päivänä siitä, mukaudutaanko vai kuollaanko oman "kulttuurin" uhrina. Niin on aina ollut ja niin on oleva. On aivan turha väittää, että saamelaiset olisivat aina väistyneet. Tänäpäivänä hyvä esimerkki siitä, miten saamelaiset ovat itse vallanneet alueita käyttöönsä löytyy Sodankylästä lapin palkisen alueelta. Tämän alueen saamelaiset ovat kaikki tulleet alueelle muualta ja yrittävät kaikin keinoin omia aluetta ja syrjäyttää alkuperäisen väestön oikeudet.
Saamelaisille, kuten kaikille ihmisille, on ollut hyötyä kaupasta ja muusta sellaisesta, mikä on lisännyt yhteistä ymmärrystä. Lisäksi saameväki on sekoittunut lantalaisiin, minkä vuoksi ei ole aina edes selvää, kuka kuuluu mihinkin kastiin pohjoisessa. Umpiossa ei siis ole eletty.
Nykyään on toki esimerkkejä, että saamelaiset ovat yrittäneet rajoittaa lantalaisten touhuja liiankin innokkaasti. Esimerkiksi tontteihin saamelaisilla on ollut etuoikeus, minkä vuoksi moni lantalainen on joutunut valitsemaan toisen asuinsijan, mikäli vastassa on ollut alkuperäisväestöön kuuluva hakija.
Joku oli varannut kaiketi neljääkin tonttia vuorotellen, ja koko ajan perässä tuli sama saamelainen, koska halusi tehdä kiusaa lantalaiselle, joka tosin lopulta sai sen paikan, mitä ensiksi halusikin. Suomalaisilla ei ole ollut tapana aina ensiksi väistyä, minkä vuoksi olemmekin itsenäinen kansa.
Eipä tuo minusta saamelaiskäräjien äänitorvelta kuulostanut...
Kyllä tosiasia on niin, että saamelaisia on ajettu pois alueilta, vaikka merkittävä osa historian saamelaisten vetäytymisestä pohjoiseen johtuikin paikalleen jääneiden sulautumisesta suomalaiseen kulttuuriin. Talollisille ei yksinkertaisesti pärjännyt saamelaisten perinteisille elinkeinoille, jolloin oli joko vetäydyttävä tai mukauduttava. Tämän assimilaation syynä oli pitkälti Ruotsin valtio, joka halusi valtaa pohjoisesta. Ei se ihan itsestään tapahtunut.
Nykyään pakkosopeuttamisesta on vaikka kuinka paljon esimerkkejä, joista yksi näkyvin on metsätalous, joka on saamelaiselle kulttuurille näillä näkymin paljon suurempi uhka kuin matkailu tulee koskaan olemaan.
Nykyään saamelaisten oikeuksia turvaa useat lait ja kainsainväliset sopimukset, joiden tarkoitus on estää mm. oman kulttuurinharjoittamisen kieltämistä. Kulttuurilla tarkoitetaan tässä laajalti elämäntapaa, elinkeinoja jne...
Itse asiassa turismin kehittyminen voi turvata saamelaisten poroelinkeinoa, sillä metsien hakkaaminen on matkailuelinkeinon harjoittajien mielestä myös huono asia. Moottorikelkkojen reitit kulkevat juuri lähellä luonnonsuojeluun varattuja alueita, koska vierailijat haluavat kokea myös luonnon tarjoamia elämyksiä matkoillaan.
Suomessa kyräillään aina kaikesta, mietitään kenen äänitorvi kukin on. Miksi ei voida joskus ajatella siten, että yritetään saada kaikille elintilaa. Tunturien kupeilla on vähän poroja, eikä turismi uhkaa porotaloutta, joten luulisi väen sopeutuvan yhteen, kun kummallekin on oma kolonsa. Metsätkin tuppaavat kasvamaan uudelleen tiettyjen vuosikierrosten jälkeen, joten koko Lappia ei kannata suojellakaan kuoliaaksi.
Saamelaisille kulttuurista on tullut sama asia kuin omistamisesta. Silloin kun saamelaiset kirjattiin, oikeudenmukaisuus unohtaen, ainoaksi alkuperäiseksi kansaksi suomen lakiin saamelaiset tekopyhäilivät vielä kulttuurista ja elämäntavasta. Sen jälkeen härskeimmät eduntavoittelijat, saamelaiskäräjät etunenässä, ovat vedonneet tähän tietämättömien typeryksien luomaan lakiin ja pyrkivät omistamaan maata alkuperäisasutuksen kustannuksella. Alkuperäinen asukas ja alkuperäiskansa eivät enää ole sama asia. Joskus alkuperäinen asukas oli alkuperäiskansaa, mutta ei enää näiden mainitsemisesi lakien ja asetuksien säätämisen jälkeen.
Kirjoituksesi kuvastaa sitä viimeisen 10-vuoden aikaisen disinformaation kuvaa, että saamelaiset olisivat pelkkä kielellinen vähemmistö vailla omaa kulttuuriansa. Tämä on täysin virheellinen käsitys.
Kyllä saamelaiset täyttävät kaikki kansainvälisen lainsäädännön määrittelyn alkuperäiskansalle. Siitä ei ole mitään epäselvyyttä.
On historiallisen tutkimuksen valossa kiistatonta, että saamelaiset asuivat Oulun seudusta pohjoiseen ennen Suomalaisen asutuksen leviämistä pohjoiseen. Jo 1300-luvulla tuli joitain asukkaita Etelä-Lappiin asti Karjalan suunnalta ja 1600-luvun lopulla kuninkaan plakaattien jälkeen alkoi savolaisten levittäytyminen.
Se, että eriteltäisiin porosaamelaiset ja muut saamelaiset eri kasteihin on teennäistä. Esim. ylempänä Lapin paliskunnan aluetta käsitellyt kirjoitus väittää porosaamelaisten syrjäyttäneen alkuperäiset asukkaat ja vaativat nyt heidän oikeuksiansa. Tutkimusten valossa ja perimätiedon perusteella monet porosaamelaisten esi-isät ovat Sompion, Kittilän ja Vienan metsäsaamelaisia.
Ja sekin pitää muistaa, että ihmiset olivat jäämeren rannoilla jääkausienkin aikaan. Siis pohjoisin asutus levisi nykyisen Norjan rannikkoa pitkin ja pohjoisimman euroopan asukkaat olivat muita kuin saamelaisia.
mongoloidit, anteeksi suomalaiset, saapuivat jostain idästä - olsikohan ollut 1500 vuotta sitten.
Tosiasiassa alkuperältään saamenkielistä paikannimistöä esiintyy etelärannikkoa myöten, mitenkähän ne sinne ovat pesiytyneet?
Niin, kyllä nykytutkimukset viittaavat siihen, että jääkauden lopulla Norjan rannikkoa lännestä tulleet asukkaat olivat saamelaisten esi-isiä. Asutusta tuli osaksi myös idästä jään reunoja pitkin. Nämä aikaiset asutusvirrat sulautuivat toisiinsa ja muutama tuhat vuotta myöhemmin n. 7000 - 8000 vuotta ( /- 2000 vuotta, en juuri nyt ole tarkistanut lukuja) sitten tuli jälleen asutusvirta idästä ja ne asukkaat puhuivat todennäköisesti jotain ugrilaista kieltä. Näiden sekoittuminen alueella asuneisiin ihmisiin muodosti mahdolliset kantasaamelaiset.
Asutusvirta jatkui myöhempinä aikoina ja Etelä-Suomen alueelle saapui perheitä silloin tällöin muualta merten yli ja idästä. Tällöin mahdollisesti suomalaiset erottuivat kanta-saamelaisista etnisesti Etelä-Suomessa ja varsinkin maatalouden yleistyessä 4000 vuotta sitten. Rinnaneloa on tapahtunut viime vuosisadoille asti Etelä-Suomessa, mutta sekoittumista puolin ja toisin on myös tapahtunut kokoajan. Tutkimusten mukaan voidaan siis olettaa, että suomalaiset ovat indoeurooppalaistuneita saamelaisia, jotka ovat pitäneet kielensä.
Kuka pystyy määrittämään kuka on alkuperäinen? Miksi täällä ei olisi asuttu ennen jääkausia tai niiden välillä?
Siis ns. suomalaisetkin ovat tulleet tänne niin kauan sitten, että mistään muistakaan alkuperäisistä on turha puhua. Tuskin ennenvanhaan vallattiin maita tuosta vaan, ennemminkin väestöt sekoittuivat toisiinsa ja vahvemmat piirteet ja tavat jäivät jäljelle ja toisenkieliset nimetkin.
Ja voipi olla, että paikannimiä on alettu käyttää vasta paljon sen jälkeen kun täällä on ensimmäistä kertaa asuttu.
Kenen etu on väittää, että suomalaiset olisivat tulijoita ja sortajia? Joku saamelaisuuden ihannointi? Ilman suomalaisia saamelaisetkin puhuisivat venäjää.
Muuhraisia met kaikki olema. Emmä muuta.
Ei riekkoja riitä pathaan tarpheeksi.
...
Ja kiljun jälkeinen hiuka on poissa!
Muista Tuntematon sotilas!
Tosia tupiset. Tuota haluaisin tähentää kun mainittit matkailuelinkeinon tuovan kovasti rahhaa maakunthan. Iliman näitä tuloja monet pienet kunnat olis huutavasa hukasa. Samala ko näitä palaveluja tuotethan turisteile, niin saavat paikallisekki ihimiset hyviä ja monipuolisempia palaveluja käythönsä.
Eikä toki tuo uhkaa Saamelaiskultturia eikä perintheistä Lappilaista elämäntappaa.Oman kulttuurin säilyttäminen on kiini omasta ittestä. Jos sen haluaa hukata, niin katuaahan se. Kyllä tänne soppii niin Saamelaiset, lappilaiset ko turistikki.
Mutta yhthen asiaan haluaisin vähän puuttua. Ko näisä matkailun ohojelmapalaveluisa toimii näitä "sekuntasaamelaisia" käyttäen Saamen kansallispukuja. Antavat muka lapinkastheita ja parhaat vielä mukamasten joikaavakki. Eipä taia olla montaa matkailuyritystä jokka pystyvät antamhan semmosen laatutakkuun, että meän palaveluisa se kohtaamasi lapin ukko on oikiasti Lappalainen. Se oliski melekonen "sertivikaatti". Siinä toivois lissää ryhtiä yrittäjiltä jokka myyvät "aitoa lappia".
Mitä etelämmäs lappia tulhan, sitä räikiämpää tuo Saamelaisuuen väärinkäyttäminen on. Onhan se asiakhaanki pettämistä. Vähän ko myis Mynhonia viakrana. Seki on sinistä.
Siinä mielesä nuo jokka on "liian innostunheita" luonnonsuojelusta, on kyllä minun mielestä kovasti tarpheellisia, että net kuiten herättää keskustelun näistä uusista hankheista ja se on monesti paikalhan. Eipähän tehä mitä sattuu ainakhan iliman julukisuutta. Niin että kyllä tänne luonnonsuojelijakki mahtuu ja niitä tarvithanki. Mekki koitamma parhan mukhan suojella.
Tervetulua Laphin. Juottolhan tai Luonhon.
Ei ole sellaista kuin aito ohjelmapalvelun esitys. Ei ketään kiinnosta miten joku tavallinen afrikkalainen, intiaani, espoolainen tai lappalainen elää. Amerikassakin turisti, vaikka saamelainen sellainen, katsoo miten intiaania esittävä istuu tiipiin edessä toteemipaalun alla. Tosiasiassa tiipiit ja toteemipaalut olivat tuhansien kilometrien päässä toisistaan.
Saapihan joku pelleillä lapinpuvussa noitaa esittäen, ihan sama kuin joku esittäisi nykyajan turkulaista pukeutumalla keskiaikaiseen pukuun. Oikea lappalainen pukeutuu nykyisin gore-texiin ja katsoo nojatuolissa tv:tä. Mie nauran.
Ettei luonnonrauha rikkoonnu.-Jos se menee hälinäksi, niin silloin lappi on pilalla.
Nyt on jo melkoinen liikenne,-kävin viikko sitten Tankavaarassa asti, ja hämmästyin liikenteen paljoutta.
venäläiusetkin pakettiautot paahtoivat ohi varmaan kaasupohjassa, kun minullakin oli melkein satanen mittarissa, niin ohi vaan painuivat,-teki mieli soittaa poliisin nyrkki eteen, mutta ei ollu numeroa hallussa.-ja se rekkaliikenne, melkoinen ulina kuului kilometrin päästä, sillan yli iltahämärissäkin.-Oltiin eräkämpällä puronvarressa.
Tiet oli todella hyvässä kunnossa, ja poroja harvakseltaan ojissa, eikä ne tielle pakkautuneet, mutta ne venäläisten ylinopeudet oli kyllä holtittomia.
Sieltä Rovaniemen seuvuilta ne karmeimmat esimerkit löytyväkki. Mie tarkotakhan että turistile pelleiltäs, vaan taattas jonkunlainen alakuperäsyys, joka on yhtä ko LAATU. Ei piä pittää asiakasta tyhymänä.Nethän sielä Rovaniemelä turistit taisi kovasti pettyä siihen teän Joulupukin luohlan ja muovihärveleihin täsä joku vuosi sitte. Että sunkhan tet sortunhet "pelleilemhän"????
Ei veli veikkonen oikia Lappalainen katto koreteksit päälä televisiota. Noinhan sie väitit...Nyt mie nauran. Tule sieki joskus kaihran, lähemä mettile.
Ittestä ainaki son kiini että halvaako pittää perintheistä kiini. Kunnakki halvautuvat kokohnaan jos ei olis juottoloita hotelien lähelä. Veroäyrikki turhan suuret ja mitä olis jos ei nuita olis.
Nykyautoilla voi ajaa jo tuhatkunta kilometriä ennen kuin ne on pakko tankata uudestaan, minkä vuoksi turisti voi ohittaa kaikkein kalleimmat paikkakunnat ostamatta polttoainetta. Muoniossa oli pitkään kallis bensiini, mutta viime kerran piipahtaessani hintataso oli lähempänä muiden paikkakuntien vaatimuksia.
Onko bensiini jo halventunut Muoniossa? Eniten kallis polttoaine on rassannut paikallisia, koska kaukaa haettuna kaikki on kallista. Turisti tulla jurruttaa, joten hän voi varata jopa kanisteriin hieman, ettei tarvitse ostaa kaikkein kalleinta menovettä.
Pallas siirrettiin jo Kittilästä Muonioon, minkä vuoksi uusi omistaja kykenee ehkä kehittämään paikan jälleen suosituksi perhekohteeksi. Hienot tunturit lähettyvillä - Mielmukkavaaraan kaiketi rakennettavista tuulivoimaloista voi saada saasteetonta energiaa alueelle, joten ilmaston lämpenemistä pelkäävätkin rohkenisivat tulla laskettelemaan.
Tuulivoimaloita ei saane kansallispuistoihin rakentaa, mutta Pallaksen läheisyydessä on toki tuulisia alueita, joihin ne sopisivat, jos halua on. Oloksella muutama mylly jauhaa jo sähköä, eikä niistä ainakaan ymmärtäväisen silmä lainkaan pulttaa, vaan hymähtää sille, kuinka kekseliäs ihminen on. Vaikka osaa toki saastuttaa halutessaan, kun pyrkii kohti helppoa elämää.
Pohjoisessa on paljon paikkoja, jotka jäävät monelta kurkistamatta, koska useimmat tyytyvät eleskelemään turistinähtävyyksien lieppeillä. Joskus voisi tietysti lomailla siihen tapaan kuin itse haluaa, mutta sitten pitää olla myös sietokykyä havaita muutakin kuin neonvaloja.
Tässäpä linkki entiseen hautausmaahan:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Akamella
Jos EU on valinnut pohjoisen Suomen virkistysalueekseen ei täällä kenelläkään ole valtaa vastustaa enää. Meistä kai kehittyy Euroopan Disneyland tai Twin Peaks-alue. Se siitä jäsenyydestä. Ja tänä lyhyenä kautena jolloin nykyinen talous vielä rullaa on pakko hyödyntää kaikkea, sieniä ja marjoja myöten. Jäljelle jää kai riepu ja sitten se on loppu. Surullista meille pienille neitseellisille maille pohjolassa että suurvaltojen talous ja sen tyyli nyt valtaa meidät muutamassa vuodessa.Tämäkin on tietysti osa ympäristö- ja kulttuurituhoa.Hyi teitä jotka puhuivat meidät EU:seen!
Lapissa on paljon pieniä vaaroja, mutta EU on niistä kyllä kaikkein mitättömin. Lieneekö edes kumpareen kokoinen, sillä virkistysalueenahan pohjoisinta kolkkaa kannattaa kehittää, koska kaikkialle on pitkä matka ja maisemia riittää.
Eihän Norrbottenkaan på svenska sidan ole muuta kuin erämaata, vaikka Kirunassa, Gällivaressa ja Malmbergetissä on kaivokset. Svappavaara kaiketi kaivettiin jo tyhjäksi - en ole kylläkään varma asiasta.
Porot popsivat sieniä entiseen tapaan ja linnut marjoja, mutta nykyään kaikki hyvä ruoka kelpaa jo ihmisillekin. Pelastus on juuri vaaroissa, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi tuulisähkön tuottamiseen. Lopulta luonto korjaa ihmisten jäljet, kun uusi jääkausi valtaa maisemat alleen.
Se on tuo EU nykysuomalaisele ko Kekkonen ennen. Sitä voipi syyttää tai kiittää aina ko itestä sille tuntuu. Tarphen mukhan...Se helepottaa...
No, siitä - jääkaudesta- meillä ei taida olla iloa. Ehdimme varmaan vielä jonkin aikaa punnita tavat ja käytännöt täällä.
Käsittääkseni juuri pohjois- Ruotsin autioituminen on EU:n syytä. Maanviljely ei ole tuettu Ruotsin taholta ennenkään vaan sitä on supistettu. Sen sijaan ruotsalaisia ihmetyttää että on ulkomaalaisia omistajia, tehtaissa ja kaivoksissa, mitä ei oltu ennen, jotka pimpsaavat työntekijät vaatien omien maidensa tapojen käyttöönoton.Tämä autius ei ole kotoisaa, ja jos naapurissa on Joulupukin kaupallinen kaupallinen "maa" maan sielu on jo karannut. Meidän pitäisi tukea ja vaalia saamelaiskulttuuria hellästi kuin vauvaa konsanaan. Halvan voiton ontot ja välinpitämättämät muuttohaukat pysykää poissa!
Ei saamelaiskulttuuria tarvitte alkaa hoitamhan ko vauvaa. Se on vahava kultturi jo ennesthän. Sille pittää vain antaa sille kuuluva kunnioitus ja elintila. Saamelaiset kyllä sen jäläkhen huolehtii sen säilymisestä taikka katuamisesta.
Ja se että miksi on monikansallisia kaivosyhtiöitä tällä pohjosessa, johtuu siitä että ko meilä rassukoila ei tuo raha tai riskinottokyky- tai halu riitä kaivosteollisuuen suurisuuntashen toteuttamishen.
Ruottin vahava tallous on jo pitkhään perustunu kannattavuuthen. Ei sielä ole koskhan juuri huokailtu aluepolitiikan suunthan. Ruottin pohojoisosien taantumhan ei ole EU juuri päässy vaikuttamhan.
Sitte lopuksi ko mulla on nuita tuttuja tuola Ruottin puolela, niin on se villi ko net ei huokaile huonon eilisen perhän ko tekevät parempaa huomista. Mutta met täälä Suomesa, met vain haluama löytää sen syyllisen eilisen vaikeukshiin. Sama miten tuleva kulukee....Sitähän voi laittaa taasen ommaa olotillaansa muitten syyksi- jäläkikäthen..
Katothan ethenpäin....
pidettiin asuttuna aiemmin vallinneen sotilaspoliittisen doktriinin mukaisesti. Kun kylmä sota väistyi ja Neuvostoliitto hajosi ei enää tuolle lämpimänä pitämiselle ollut tarvetta, siksi kylät kuihtuvat kovaa vauhtia silläkin puolen rajaa, nuoriso lähtee etelään ja vanhukset vielä käpsehtivät jonkun aikaa kartanolla.
Millähän joku Ruotsin Kuttanen esimerkiksi elää? Lapsilisillä toki - mutta ei siitä paikasta pahemmin aamulla ns. töihin lähdetä isommasti. Kunhan harjoitetaan pirttiviljelystä ja käydään seuroissa...
Pohojos-Ruottisa elethän ko meiläki. Otethan leipä lujasta. Ei ole leivän päälä eurooppa-kalakkunaa, mutta jos joskus suolakallaa niin hyvä on.
Monesti pienelä tulhan toihmen ja tyytyväisiä olhan. Net nuo arvomailmat on niin monesti erilaiset, että ajatukset eivät kohtaa.
Se on kyllä ikävää.
PS. Jos ei se seuroisa käyminen elätäkhän, niin jos siitä voimia saapi, niin ei piä halaveksua.
Onhan sielä poromiehiä muutama ja jokku painuvat kaivoskaupunkhiin asti mutta sishään lämpiävä muuten koko kylä. Virkheitä silti.
Ei sielä mithän tarvitakhaan ko net oottavat että mettät kasvavat uuesti.
Tuulisähkö veisi viimeisetkin rauhanrippeet. Edes turistit eivät suostuisi tulemaan niiden lähelle. Samoin viimeisetkin eläimet kaikkoaisivat. Tuulisiipien jumpsuttava kohina kuuluu kilometrien päähän,
Lapin rauhoittamisessa ei ole kysymys yksilön onnesta, mihin viittasit kohdallani, vaan koko Lapin luonnon ja elämän pelastamisesta.
Nyt se mitä on jäljellä ollaan täyttävauhtia tuhoamassa.
Tilanne on sama kuin kokonaisella makkaralla josta leikataan siivu kerrallaan ja lopulta ei ole mitään jäljellä.
Esimerkki liike-elämää sivuavista onnenhetkistä Lapissa. Pyhätunturille saatiin ensimmäinen liikenneympyrä ja tämä oli etusivun iso juttu! Kiinnitetään joutavilla uutisilla ihmisten huomio pois oleellisesta.
Sitä "jumpsuttavaa kohinaa" ei muuten ole olemassa. Ja kilometrien päässä se on muuten tuulen kohinaa, eikä tuulisähkön kohinaa. Olen käyny kuuntelemassa.
Mutta onpa se vain hyvä, että saivat Pyhälle sen ympyrän. Soljuu liikenne paremmin ja näin vähenee päästöt. Liikennehän ei vähenis, vaikka ympyrää ei olisi tehtykään.
kukhaan ole kuulemassa - mieki luulin että äänekhäitä mutta ei. tuuli siinä muuttuu lämmöksi ja joku tekkee euroja.
Aamuinen sumuharso peittää järvien selät usein juuri siihen aikaan, kun kala alkaa uida verkkoihin syksyisin. Turkkilaisten höyrysaunassa hikoilee enemmän, mutta usvassa soutava eksyy helposti, minkä jälkeen tuskanhiki voi nousta helmeilemään otsalle.
Kotojärvelläni yksi niemi ulottuu lähes vastarannalle, ja kalastelen pohjoisella puoliskolla, jos oleskelen maisemissa. Erään kerran sumussa meloessani havaitsin eteläisen osan kalastajan etsivän muikkuverkkojaan, sillä hän oli "oudoilla" vesillä. Luvallisesti totta kai mies oli liikkeellä, mutta harvoin kävi, koska soutumatka oli hänelle pitkähkö.
Enpähän osannut neuvoa ennen kuin hyväkäs kertoi, kenen verkkojen lähelle hän oli ansansa laskenut. Näytettyäni paikan, mies kiitti ja alkoi ottaa verkot pois, sillä häntä kiukutti, koska oli turhaan haeskellut niitä jo aikansa.
Meloin kokemaan omani, minkä jälkeen lähdin takaisin, mutta samainen herrake souteli vastaan jonkin matkan päässä. Oli eksynyt sumussa, eikä ollut löytänyt kapeikkoa, joka johti eteläiselle puoliskolle järveä, mutta nyt seurasi toki jo niemen rantaviivaa oikeaan suuntaan. Huikkasi soutaneensa väärään, mutta tiesi nyt löytävänsä kotivesille.
Enhän kertonut, että kompassilla suunnistin, sillä eihän sumuisella järvellä ole osoitetta helppo löytää, jos ei ääniäkään ole suuntimena. Varmaan tuulimyllyjen lapojen "jytke" olisi ollut Bethovenia eksyneelle, koska sehän olisi opastanut miestä soutamaan oikeaan suuntaan ilman neuvojakin.
Tornion- ja Muonionjoki ovat lohestajille oikea aarreaitta, jos kalojen annetaan nousta jokien latvavesille kutemaan. Turismi on jatkossa yhä enenevästi pohjoisen elinkeino, ja lohestus voi olla vetonaula siihen aikaan, kun laskettelu ei onnistu.
Lapissa on yhä elintilaa paljon, mutta matkat liian pitkiä teollisuuden kehittämiseksi. Sen sijaan harrastuksia on helppo keksiä, koska luontoa on ympärillä. Tietokoneita ei tarvitse silti unohtaa, koska nehän toimivat jo kaikkialla, kuten televisiokin.
Villeimmät vekarat varmaan olisivat tyytyväisiä, jos saisivat eleskellä seuduilla, missä on paljon tekemistä. Sen vuoksi pitäisi perustaa lapsille yhteisöjä, joissa energisimmät muksut viihtyisivät paremmin kuin muualla. Hoivakoteja, jotka tarjoaisivat työtä paikkakunnalle.
Kysymys ei ole minkään Onnelan rakentamisesta, vaan siitä, että osa väestä yksinkertaisesti soveltuu paremmin elämään tekemisen keskellä, ja osa kirjojen ääressä. Siksi pitäisi tarjota vaihtoehtoja erilaisille ihmisille ihan samoin kuin muuallakin. Kaikki eivät ole teoreetikkoja. Koulukiusaamisetkin voisivat unohtua, jos kaikilla olisi tekemistä uupumukseen asti.
Kilpisjärvestä on saatu suuria taimenia vai sanoisiko rautuja. Komea kala, ja sen vuoksi sitä kasvatetaankin kalanviljelylaitoksissa.