Olen katsonut sivusta ystäväni alaspäin vievää elämää ja YRITTÄNYT AUTTAA, NEUVOA JA VIERAILLA HÄNEN LUONAAN MAHDOLLISIMMAN USEIN.
Tilanne on se että ystäväni, sanotaan vaikka Hanna, ei tunnu välittävän lapsensa kohtalosta.
Hänellä on kaksi lasta,joista toinen on otettu huostaan mielenterveysongelmien takia.Tämä ensimmäinen lapsi on noin 2vuotias.Nuorimmainen poika 11kk."Hanna" on yskinhuoltaja, miestä ei voisi heidän yhteiset lapset vähempää kiinnostaa.Olen nuorimmaisen lapsen kummi.Pidän lapsesta kovasti, haluan hänen parastaan.Ystäväni ei syö hänelle määrättyjä lääkkeitä ja hänelle tuntuu katkonaiset mies suhteensa olevan tärkeämpiä kuin se että lapsi olisi kotona.Lapsi on ollut hoidossa lähes koko kesän ja alkusyksyn,ystäväni ei kuulema jaksa pitää lasta kotona.Pystyy kyllä siihen,mutta pelkää että lapsi ei enää tunnista häntä eikä kestä oikein lapsen eri kehitysvaiheita...
Olen sanonut hänelle, että lääkkeet kannattaisi syödä ja terapiassa käydä.Olen ehdottanut osastohoitoa jossa aiemminkin ollut."Hanna" ei kuuntele tai sitten kuuntelee muttei tee asioille mitään.Nyt nuorimmainen poikakin on hoitoon sijoitettu.Mitä se tarkoittaa?Hanna ei ole edes mennyt lastaan koskeviin palavereihin sosiaalitoimistolle eikä lukenut lapsen sijoituksesta tehtyjä selontekoja.Miten voin auttaa, vai enkö enää mitenkään?Mitä te tekisitte?Hanna tuntee olevansa loukussa,hänen mielestään sosiaalitoimisto on syypää siihen, että nuorimmainenkin on sijoitettu,hänen mielestään asioita hoidellaan hänen selkänsä takana.Olen miettinyt,että ehkäpä sijoittaminen on oikea ratkaisu.Sillä pyritään siihen,että äiti saisi taas kontaktin lapseensa mutta äiti ei halua olla yhteydessä sosiaalitoimeen.Eikä järjestä näin oleen lapselle ja itselleen tapaamisia lainkaan.Kohta nuorimmainen lapsikin varmaan otetaan kokonaan huostaan.Olen huolissani ystävästäni mutta kaikkein eniten kummilapsestani...Olen yleensä sitä mieltä että lapsien paikka on vanhempiensa luona, nyt en enää tiedä mitä ajatella.
Tilanne on se että ystäväni, sanotaan vaikka Hanna, ei tunnu välittävän lapsensa kohtalosta.
Hänellä on kaksi lasta,joista toinen on otettu huostaan mielenterveysongelmien takia.Tämä ensimmäinen lapsi on noin 2vuotias.Nuorimmainen poika 11kk."Hanna" on yskinhuoltaja, miestä ei voisi heidän yhteiset lapset vähempää kiinnostaa.Olen nuorimmaisen lapsen kummi.Pidän lapsesta kovasti, haluan hänen parastaan.Ystäväni ei syö hänelle määrättyjä lääkkeitä ja hänelle tuntuu katkonaiset mies suhteensa olevan tärkeämpiä kuin se että lapsi olisi kotona.Lapsi on ollut hoidossa lähes koko kesän ja alkusyksyn,ystäväni ei kuulema jaksa pitää lasta kotona.Pystyy kyllä siihen,mutta pelkää että lapsi ei enää tunnista häntä eikä kestä oikein lapsen eri kehitysvaiheita...
Olen sanonut hänelle, että lääkkeet kannattaisi syödä ja terapiassa käydä.Olen ehdottanut osastohoitoa jossa aiemminkin ollut."Hanna" ei kuuntele tai sitten kuuntelee muttei tee asioille mitään.Nyt nuorimmainen poikakin on hoitoon sijoitettu.Mitä se tarkoittaa?Hanna ei ole edes mennyt lastaan koskeviin palavereihin sosiaalitoimistolle eikä lukenut lapsen sijoituksesta tehtyjä selontekoja.Miten voin auttaa, vai enkö enää mitenkään?Mitä te tekisitte?Hanna tuntee olevansa loukussa,hänen mielestään sosiaalitoimisto on syypää siihen, että nuorimmainenkin on sijoitettu,hänen mielestään asioita hoidellaan hänen selkänsä takana.Olen miettinyt,että ehkäpä sijoittaminen on oikea ratkaisu.Sillä pyritään siihen,että äiti saisi taas kontaktin lapseensa mutta äiti ei halua olla yhteydessä sosiaalitoimeen.Eikä järjestä näin oleen lapselle ja itselleen tapaamisia lainkaan.Kohta nuorimmainen lapsikin varmaan otetaan kokonaan huostaan.Olen huolissani ystävästäni mutta kaikkein eniten kummilapsestani...Olen yleensä sitä mieltä että lapsien paikka on vanhempiensa luona, nyt en enää tiedä mitä ajatella.
Vastaukset 3
Vanhimmat
lasta ja pitää häneen yhteyttä. Jotta lapsella pysyisi joku sama läheinen järkevä välittävä aikuinen. Jos saisit luvan lapsen äidiltä ja varmaankin myös viranomaisilta niin ehkä onnistuisi.
Jos lapsen äiti ei kykene eikä ole halukas niin tilanne on hankala.
noista lapsista. Silloin voisit ehkä vielä paremmin tukea myös tätä äitiä ja hänen selviytymistään jotta pystyisi huolehtimaan lapsistaan jatkossa.
Kerro ystävällesi, että ainut tapa, jolla hän voi vaikuttaa lastensa asioihin, on se, että hän pitää yhteyttä sosiaaliviranomaisiin ja lapsia hoitaviin henkilöihin, ja käy tapaamassa lapsiaan. Jos hän kääntää selkänsä kaikille lapsista huolehtiville tahoille, ei heillä ole muuta mahdollisuutta kuin toimia hänen selkänsä takana.
Lapset pitää kuitenkin hoitaa, vaikka lasten äiti ei sitä haluaisikaan.