Olen miettinyt paljonkin niitä syitä, miksi äänestysprosentti viime vaaleissa kiikkui 60%:ssa ja miksi itse koen tärkeäksi äänestämisen. Äänioikeus on jotain, jonka vain itsenäisten valtioiden täysivaltaiset jäsenet saavat käyttöönsä, Suomessa myös naiset saavat äänestää. Koen, että olen velkaa isänmaamme puolesta kaatuneille ja taistelleille, että välitän hyvinvointiyhteiskunnastamme sen verran, että edes äänestän harkiten.
Asetuin ehdolle, koska haluan, että lapseni saavat varttua velattomassa, elinvoimaisessa Jämsässä. Miksi välitän Jämsästä, jos kerran olen tänne vasta vuosi sitten muuttanut? Muutimme täältä pois kun olin käynyt ekan luokan Vitikkalassa. Sukuni ja juureni ovat täällä ja maailman turuilla asuessani kaipasin juuriani, niitä oikeita ja todellisia, jotka eivät irtoa tuulessa ja tuiverruksessa. Tulin siis takaisin Jämsään 27-vuoden poissaolon jälkeen.
Ystäväni laski, että jos jokainen 2009 vuoden jämsäläinen maksaisi kaupungille noin € 1080, saisimme € 25 miljoonan velan maksettua. Multa kysyttiin mitä mä tekisin, olisinko valmis maksamaan sen. Hetken mietittyäni kerroin, että olisin valmis maksamaan tämän summan jos voisin luottaa siihen, että kaupunkimme taloutta hoidetaan huolella ja vastuuntuntoisesti.
Kymmenien miljoonien eurojen velka ei ole jotain joka saadaan hoidettua pelkällä yksinkertaisella ”pitää-kurkata-mitä-lompsassa-on-niin-kulutan-sen-verran”-asenteella. Se asenne käy silloin kun asiat on hyvin, kun ei ole uskomatonta velkaa painolastina. Tulee olemaan vuosien työ (ja tuska) saada talous tasapainoon ja niiden vuosien aikana pitää tarkkaan harkita mitkä asiat ovat kunnan kokonaisvaltaisen kehittymisen kannalta olennaisimmat, siten, että voimme tulevaisuudessa tarjota niitä palveluita, joista nyt joudumme pakon edessä tinkimään. Se ei ole mahdottomuus, sillä on kuntia jotka ovat saaneet heivattua taloutensa terveempään suuntaan. Mutta kun olemme tässä tilanteessa missä nyt olemme, kenellä riittää rohkeutta tehdä päätöksiä ja kenellä on näkemys Jämsän tulevaisuuden suhteen? Mitä kuntalaiset haluavat kunnaltaan?
Asetuin ehdolle, koska haluan, että lapseni saavat varttua velattomassa, elinvoimaisessa Jämsässä. Miksi välitän Jämsästä, jos kerran olen tänne vasta vuosi sitten muuttanut? Muutimme täältä pois kun olin käynyt ekan luokan Vitikkalassa. Sukuni ja juureni ovat täällä ja maailman turuilla asuessani kaipasin juuriani, niitä oikeita ja todellisia, jotka eivät irtoa tuulessa ja tuiverruksessa. Tulin siis takaisin Jämsään 27-vuoden poissaolon jälkeen.
Ystäväni laski, että jos jokainen 2009 vuoden jämsäläinen maksaisi kaupungille noin € 1080, saisimme € 25 miljoonan velan maksettua. Multa kysyttiin mitä mä tekisin, olisinko valmis maksamaan sen. Hetken mietittyäni kerroin, että olisin valmis maksamaan tämän summan jos voisin luottaa siihen, että kaupunkimme taloutta hoidetaan huolella ja vastuuntuntoisesti.
Kymmenien miljoonien eurojen velka ei ole jotain joka saadaan hoidettua pelkällä yksinkertaisella ”pitää-kurkata-mitä-lompsassa-on-niin-kulutan-sen-verran”-asenteella. Se asenne käy silloin kun asiat on hyvin, kun ei ole uskomatonta velkaa painolastina. Tulee olemaan vuosien työ (ja tuska) saada talous tasapainoon ja niiden vuosien aikana pitää tarkkaan harkita mitkä asiat ovat kunnan kokonaisvaltaisen kehittymisen kannalta olennaisimmat, siten, että voimme tulevaisuudessa tarjota niitä palveluita, joista nyt joudumme pakon edessä tinkimään. Se ei ole mahdottomuus, sillä on kuntia jotka ovat saaneet heivattua taloutensa terveempään suuntaan. Mutta kun olemme tässä tilanteessa missä nyt olemme, kenellä riittää rohkeutta tehdä päätöksiä ja kenellä on näkemys Jämsän tulevaisuuden suhteen? Mitä kuntalaiset haluavat kunnaltaan?
Vastaukset 29
Vanhimmat
Ja sama ohje: Rekisteröidy, että kaikki voivat olla varmoja kirjoittajan alkuperästä.
otettu vastaan :-) juu ja kuva tulee ajan kanssa.
Parahin Terhi, juttu ei mene noin että maksetaan 1080 € ja simsalabim. Ei löydy maksajia. Pikemminkin niin, että lakkautetaan kalliit pikkukoulut, vähennetään pomonvirkoja, kaavoitetaan houkuttelevia tontteja varakkaille muuttajille, rohkaistaan työttömät muuttamaan muualle työn perään ja paljon muuta sellaista. Tulevilta päättäjiltä vaaditaan rohkeutta tehdä kipeitä päätöksiä.
Kiva, että tänne alkaa tulla muitakin ehdokkaita!
Mihinkähän Riihinen ja Koivumäki ovat kadonneet - tulkaa takaisin, keskustelu tarvitsee teitä.
Mutta se 1080,- Joulupukki ei tuo lahjoja eikä kunta kerää kolehtia, joten ei siitä sen enempää.
Säästöistä puhuttaessa aina heitetään kehiin ne kalliit pikkukoulut ja niiden lopettaminen. Muutenkin esim Koillis-Hämeessä aina kerrotaan koulumaailman säästöistä, mutta en ole kertaakaan lukenut esim. teknisen puolen säästöistä. Siis, että mistä siellä ihan konkreettisesti säästetään. Koska en asiaa tunne tarkemmin. en siis väitä, etteivät he olisi osallistuneet säästötalkoisiin, mutta ainakaan KH:ssä niistä ei juuri kerrota.
Jos puhutaan kalliista koulusta, niin kannattaa kääntää katse Jämsänkosken ammattikoulun mäelle. Jkouke elää valtiona valtiossa talouden suhteen ihan eri tason elämää kuin perusopetus tai lukiot.
Entä koska on tiukasti tarkastelu Jämsekin panos - tuotto - suhdetta?
Kipeitä päätöksiä on tiedossa, sen tietää jokainen tähän hommaan mukaan lähtenyt. Luovuutta ja rohkeutta vaaditaan. Ja tehdyistä virheistä pitää oppia - niin uusien valtuutettujen kuin valtuustossa istuneiden ja kenties niitä virheitä tehneidenkin. Sen enemmän kuitenkaan ketään mollaamatta ja syyllistämättä.
Teknisen puolen säästöistä en osaa sanoa muuta kuin että niillä ei ole käytännössä mitään merkitystä kokonaisuudessa. Tekninen puoli vie selvästi alle kymmenen prosenttia kaupungin menoista ja nekin lähes palautuvat kassaan vesi- ym maksuina. Yleishallintokin maksaa veronmaksajille moninkertaisesti...
Totuushan on, että sosiaali-ja terveystoimi vie n.60% ja sivistystoimi n.20% menoista eli jos säästöjä aikoo tehdä, sieltä vaan miettimään mistä luopua...
Onkohan itselläsi velkaa, no ei taida olla,,, kun on niin tärkeää tuo velattomuus,,, Kuntien menoista tänä päivänä suurin osa on sosiaali- ja sairaanhoito kustannukset,ja ne kasvavat edelleen, kun ihmiset ikääntyvät ja sairastavat entistä enemmän, joten velkaa on jatkossa otettava lisää,,,,VAI JÄTETÄÄNKÖ HOITAMATTA. Ei jumalauta jätetä, toinen vaihtoehto on nostaa kunnalisvero 35%, SE KUN ON YKSI TÄRKEIN KAUPUNGIN TULONLÄHDE. Se voisi varmaan olla parempi ensin selvittää vähän kuntien menopuolta ennenkuin alkaa täällä räyhäämään velanmaksusta,,,JÄMSÄN KAUPUNGIN TALOUSLUKEMAT ovat aivan Suomen kuntien keskiarvossa.JA MEILLÄ KAIKILLA KUN EI SITÄ VELKAA OLE VARAA MAKSAA KERRALLA, toisin kuin sinulla.
terv. nyk. päät.
Sosiaali- ja sivistyspuolen palkkamenot ovat suuret, koska ihmiset opettavat lapsia ja hoitavat sairaita. Ja siitä ei voi tinkiä.
Ne luvut kasvavat edelleen, koska ikäluokat vanhenevat. Realiteetti, joka pitäisi tosissaan ottaa huomioon ja miettiä mistä ne rahaa tulee.
Mutta ihmiset on hoidettava kunnolla, maksetaan se sitten velalla tai veroilla.
Kiva, että tänne alkaa tulla muitakin ehdokkaita!
Mihinkähän Riihinen ja Koivumäki ovat kadonneet - tulkaa takaisin, keskustelu tarvitsee teitä.
Säästöistä puhuttaessa aina heitetään kehiin ne kalliit pikkukoulut ja niiden lopettaminen. Muutenkin esim Koillis-Hämeessä aina kerrotaan koulumaailman säästöistä, mutta en ole kertaakaan lukenut esim. teknisen puolen säästöistä. Siis, että mistä siellä ihan konkreettisesti säästetään. Koska en asiaa tunne tarkemmin. en siis väitä, etteivät he olisi osallistuneet säästötalkoisiin, mutta ainakaan KH:ssä niistä ei juuri kerrota.
Kyllä tekninen puoli säästää siinä missä muutkin. Säästö tapahtuu siten, ettei aloiteta jotain urakkaa ollenkaan, tai sitten se jaetaan useammalle vuodelle. Budjetilla sitä mennään teknissäkin...
Oma esiintymiseni tällä palstalla oli vähän aikaa jäissä, kun tuppasi olemaan muuten niin kiireellisiä hommia. Hyvä kuitenkin kun keskustelut on alkaneet viritä useamman ehdokkaan myötä.
Nyt Saaraterhi ottamaan selvää asioista. Kai tiedätte että Jkouke lakkaa vuodenvaihteessa siirtyen osaksi Jyväskylää. Sinne vain vahtimaan säästöjä. Pikkukoulut ovat yhä kalliimpia koska ikäluokat pienenevät ja rakennustenkin ylläpito maksaa. Jämsekin tapellisuutta ihmetteli joku vuosi sitten muuan koskelaisvaluutettu oikein ääneen valtuustosalissa, mutta kun vaivautui Jämsekiin ottamaan asiasta selvää, huomasi että kyllä siellä ihan oikeasti palkat ansaitaan ja tulostakin on tullut. Pyytäkääs nyt rouvat teknisten toimien vuosikertomukset nähtäväksi, jotta pääsette merkkailemaan punakynällä.
En ole kadonnut, mutta on niin paljon muutakin, että aina ei kerkee olla koneen ääressä.
Mutta itse asiaan, jota olet tuonnut tässä esille. Uuden kaupungin täytyy tehdä tulevaisuudessa suunnitelma, jota sen tulee noudattaa. Toisin sanoen kysymys on keskeisten asioiden ennakoinnista; Millä tavalla kunta järjestää palvelunsa tulevaisuudessa (n. 8 vuoden aikajänteellä) kuntalaisille eri toimialoilla.
Kunnan tuloista kun valtionosuudet kattavat noin seitsemäsosan, noin neljäsosa rahoitetaan toimintatuloilla ja suurinpiirtein puolet verotuloilla. Veroista valtaosa on ansiotuloista maksettua kunnallisveroa. Ja jos ei tällä rahamäärällä pärjätä, eikä ole säästöjä, niin sitten loppu on katettava jollakin muulla. (velalla) Niin ikävää kuin se onkin.
Sitten menopuoli; Kuntien menopuoli onkin sitten kasvannut alkaen 90`luvun alkupuolelta huomattavasti. Valtio on määrätietoisesti vähentänyt ja leikannut kuntien valtionosuuksia. Terveydenhuollon menojen kasvu on viime vuosina ollut melkein jopa 8-10%/vuosi. Ja kun ikääntyminen vauhdittuu, ennakoidaan myös terveydenhuollon menojen kasvuvauhdin kiihtyvän, sairaat ja vanhukset kun hoidettava, sen määrää laki.TERVEYDENHULLONMENOISTA NYKYÄÄN KUNNAT MAKSAVAT JO NOIN 70%. Henkilöstömenot ovat kasvaneet n.5-6/v.Yhteenvetona edellä kerrotusta voidaan havaita, että kuntien menot kasvavat, ja taas tulopuoli ei, eikä varsinkaan meidän seudulla, jossa kärsitään pap.teollis. rakenne työttömyydestä.Verotulojen kasvu ei riitä kattamaan edes terveydenhuollon menojen kasvua lähivuosien ennusteiden pohjalta. Saman aikaisesti kuntaa sitoo Kuntalain vaatimus tasapainottaa talous eli kunnan tulee kyetä kattamaan syntyneet alijäämät kolmen vuoden aikana. Ja jos sinä SAARA tähän lääkkeet keksit tällä seudulla, niin olet kyllä aikamoinen NERO ja tervetullut kuntapäättäjien "iloiseen" joukkoon tekemään töitä.
TERV. PERTTI RIIHINEN kaup.valt. hallit. jäs. maakuntavaltuutettu sit. vas.
Tekninen puoli on yhtä kurjuutta ollut jo vuosia. Teiden kunnossapito takkuaa, lintupuisto lopetettiin jne. , kun ei ole rahaa!
Ei tekninen puoli ole hassannut rahaa Patajokeen tai Siltakadun siirtoon, kyllä niistä rahoista on valtuusto päättänyt.
On käsittämätöntä lyhytnäköisyyttä, että esim ympäristöpuolella on Jämsän kokoisessa kaupungissa vain yksi työntekijä. Ja rakennusvalvonta on joutunut pärjämään aivan liian pienellä porukalla, vaikka valtuusto antoikin luvan uuteen määäaikaiseen virkaan, jota sitten ei saatukaan kun kylpylähanke jumittui...
Tutkikaapa talousarviota ja kertokaa säästökohteita!
Ollaan vaarallisilla vesillä kun aletaan rinnastaa vaikkapa teknistä toimea ja opetusta. Se ei mene niin, että säästetään tuolta ja tuolta ja käytetään säästetyt rahat vaikkapa vanhusten hoitoon.
Ymmärtääkseni Jämsässä tai J-koskella ei ole juurikaan muita kuin välttämättömyyspalveluja. Ei ole orkestereita , teatteria yms.
Kulttuuria ja vanhainkotia ei voi laittaa vaakaan! Kaikkia osa-alueita tarvitaan eikä ole hedelmällistä keskustella säästöistä vaan tehokkaammasta ja taloudellisemmasta tavasta tuottaa palvelut. Itse olen valmis maksamaan saamistani hyvistä palveluista vaikkapa nykyistä selvästi enemmän. On tämä jokilaakso kuitenkin hyvä paikka elää!
"Itse olen valmis maksamaan saamistani hyvistä palveluista vaikkapa nykyistä selvästi enemmän. On tämä jokilaakso kuitenkin hyvä paikka elää!"
Sinäpä sen sanoit.
1080 euroa jokaista jämsäläistä kohden, no mikäpäs siinä, jos sen todella voisi kuvitella auttavan. Mutta pitää muistaa, että tuohon "jokaiseen jämsäläiseen" on sitten laskettu joka ikinen nyökkä, pikkuvauvasta viimeisiään vetelevään vanhukseen, koululaiset, työttömät, vähävaraiset eläkeläiset, jopa pultsarit...
Eli kaikkien kukkarolla ei voisi käydä kuitenkaan. Jo muutaman lapsen käsittävältä perheeltä voisi olla ylivoimainen juttu sekin...
..lisäbudjetilla!
haluut tietää miks ei äänestetä. mä en äänestä koska kaikki ehdokkaat on niin samanlaisia. lupaillaan kaikenlaista ja niitä lupauksia ei pidetä. säkin oot ehdokkaana vaan rahan takia ja niin on kaikki muutkin.
kun alettiin puhua asioista oikeilla nimillä, ympäristönsuojelusta ym. Näin se menee: juhlavia puheita säästöistä kyllä ehdokkailta löytyy vaan ei tietoa todellisuudesta. On todella ikävävää, että esim pitkän linjan asiantuntija Veli-Matti Silvan jättää politiikan. Ikä ei ole syynä, siis mikä?
Mitä tarkoitat tuolla "rahan takia"? Enpä ole kuullut, että luottamustoimilla joku olisi rikastunut. Kyllä ne kokouspalkkiot minun tietääkseni aika pieniä on.
Käsitykseni mukaan lautakunnissa päätetään yksittäiset säästökohteet, mutta isot linjat päätetään valtuustossa. Toisin sanoen valtuusto päättää määrärahoista, mutta ei yksittäisistä asioista, mikäli ne eivät ole suuruusluokaltaan huomattavia. Tämän vuoksi valtuuston ja johtavien viranhaltijoiden yhdessä tekemä strategia tai suunnitelma on tärkeä tehdä ja siihen tulee sitouttaa koko kaupunki (=kaupungin työntekijät ja päättäjät), eikä vain osa valtuustoa.
Mielestäni näillä tiedoilla mitä minulla esimerkiksi on ehdokkaana, ei voi tehdä harkittua päätöstä siitä mistä asioista pitää leikata. Tällä tarkoitan, että vaikka otan ja olen aina ottanut asioista selvää, niin otan huomioon asioista päivittäin huolta pitävien ihmisten asiantuntemuksen päätöstä tehdessäni.
En usko, että yksikään valtuutettu tietäisi kokonaisvaltaisesti kaupungin asioita niin hyvin, että voisi oman asiantuntemuksensa turvin tehdä informoituja ratkaisuja ilman viranhaltijoiden ja lautakuntien suurta valmistelutyötä. Enkä usko myöskään, että yksikään valtuutettu näin edes väittäisi olevan.
Mielestäni lautakunnat ja viranhaltijat ovat ne tahot, jotka tuovat valtuustolle ehdotuksia säästökohteista omilla osa-alueillaan, esimerkiksi sosiaali- ja terveyslautakunta (uudessa Jämsässä). Toki valtuutetut tekevät itsekin valtuustoaloitteita, mikäli jotain on jäänyt huomaamatta, mutta lautakunnilla on suuri vastuu isossa kuvassa. Vielä lisäyksenä se, että vaikka lautakunnat pitkälti muodostuvat päättäjistä, ei esimerkiksi teknisen lautakunnan päättäjä tiedä sen enempää kuin valtuustossa pelkästään toimiva päättäjä esimerkiksi sivistyslautakunnan asioista.
Pitää paikkansa, ei ole Jämsässä mitkään järin suuret kokouspalkkiot, että jos joku haluaa rahan vuoksi tätä tehdä, niin kannattaa varmaan keksiä joku toinen työ.
Mutta, haluan kehottaa kaikkia ihmisiä äänestämään jo Keskisuomalaisen varjovaaleissa! Äänestättepä nyt ketä hyvänsä, niin äänen kannattaa antaa kuulua! Varjovaaleissa on mielenkiintoista seurata kuinka suhteellinen vaalitapa vaikuttaa ehdokasasetelmiin. http://www.ksml.fi/kuntavaalit/varjovaalit/jamsa/
kuvittelin että nää tyypit saa jotain kansanedustajan tapaista palkkaa. miten tää homma sitten menee? joudutteko käymään vielä jossain muussa työssä siinä sivussa. ehkä tää mun syy miks en äänestä onkin vaan tämmöstä että en tiiä näistä asioista kovin paljon.
Jos no mä on tosissaan, on tyyppi nukkunut tosi pahasti yhteiskuntaopin tunnilla.
Ja Terhille terveisiä: valtuutetun pitää ottaa selvää asioista, hänellä on pääsy kaikkeen kunnassa olevaan tietoon. Voit aloittaa vaikkapa kyselemällä virkamiehiltä. Kyllä he valtuutetulle vastaavat (jos nyt ensin tulet valituksi).
Aloitetaan lainaamalla Riihistä. "Ja jos sinä SAARA tähän lääkkeet keksit tällä seudulla, niin olet kyllä aikamoinen NERO ja tervetullut kuntapäättäjien "iloiseen" joukkoon tekemään töitä.
TERV. PERTTI RIIHINEN kaup.valt. hallit. jäs. maakuntavaltuutettu sit. vas."
Riihinen, kaikki me ehdolla olevat uskomme selviävämme tehtävästä, joten Jämsässä on siis 215 neroa! Eiköhän asiat järjesty.Kiitos kuitenkin tervetulotoivotuksesta!
Ja siitä taloudenhoidosta. Otetaas pieni vertauskuva peliin.
Kunta koostuu ihmisistä eli kotitalouksista. Kunta on siis vain kotitalous makrokoossa.Kun perheellä on syystä tai toisesta rahat tiukalle, niin sitä ostetaan ruokaa, vaadittavat lääkkeet, pakolliset vaatteet jne. Mutta ei osteta uutta sohvaa, ei vaihdeta autoa tai tehdä kylpyhuoneremonttia. Ne jätetään odottamaan parempia aikoja.
Mihinkään paniikkijarrutuksiin ei lähdetä. Ei esim. realisoida vaikka asuntoa pilkkahintaan huonona aikana. Suunnitellaan tulevaisuutta ja varaudutaan siihen parempaan aikaan. Rakentaminen huonona aikana on toisaalta järkevää, koska kustannukset ovat alhaisemmat. Mutta vain jos siihen on pakollisten jälkeen rahaa. Huononakin aikana kotitalous huolehtii omasta pihastaan ja muusta ympäristöstä. Niin tekee myös vastuullinen kunta. Valta ja vastuu nimittäin kulkevat käsi kädessä.
Kunnan tärkein tehtävä on huolehtia omista kuntalaisistaan. Ja suunnitella, visioida tulevaisuutta. Jatkuuhan kunnan olemasssaolo vielä valtuustokauden jälkeenkin.
Kun täällä palstoilla nyt kerran keskustellaan päivittäin, niin saat sanoa minua vain Saaraksi. Ketään Saaraterhiä täällä ei ole. Sinuttele ihan reilusti vaan ,ei tarvitse edes rouvitella.
Jämsekistä. Väitinkö, ettei siellä tehdä duunia? Mutta jos tingitään kuluista ja säästetään, miksi ei sitten koko rintamalla.
Jos on kouluverkkoselvitys, niin miksi ei sitten liikelaitosselvitystä.
Liikelaitosten mukana entistä suurempi osa kunnan taloudesta alkaa elää omaa elämäänsä ja entistä pienemmäksi jää se osa, josta voidaan säästää. Ja josta valtuutetut voivat päättää. Kun nämä alat sitten vielä ovat niitä työvoimavaltaisia sosiaali- ja sivistysaloja, niin aika kuristavalta tuntuu.
Viime keväänä MOT selvitti, että liikelaitosten mukana myös palkat nousevat, vaikka tehtäisiin samaa työtä kuin ennenkin. Tästä en kuitenkaan tiedä Jämsän tilanteesta. Kyse oli koko maan trendistä.
Nyt on pakko oikaista, eli Jämsek (Jämsän Seudun Kehittämisyhtiö) on osakeyhtiö, eikä kaupungin liikelaitos. Jämsek myös toimii pitkälti hankerahoituksella ja kaupunkien / kuntien (Jämsä, Jämsänkoski, Kuhmoinen)osuus on suhteessa pieni kokonaisuuteen nähden.
Iloisin terkuin, Terhi Jokinen (Keskusta, sit.)
nukkunut tosiaan. oon tyhmä ja siksi en äänestä.
Olen K.Y. Nikko, en N Kyikko. Ja mistä päättelet että olisin herra?
Jämsek-esimerkillä en tarkoittanut erityisesti sinua vaan yleisesi turhan yleistä kunnallispoliitikkojen tietämättömyyttä.
Liikelaitosselviys on muuten oikein hyvä idea! Ja herrojen palkat ovat muuten kautta linjan liian suuret. Ne voisi kilpailuttaa...
Siis N Kyikko oli vain kuitti saaraterhistä. Ja herra? Ihan vaan rivien välistä luettua, mutta samalla lailla kuitti rouvittelusta. Voin tietenkin olla väärässäkin.
Mutta oikeasti. En kannata esim. naiskiintiöitä, koska kaikessa merkitystä pitää olla vain ihmisen taidoilla, tiedoilla ja osaamisella, eikä sukupuolella. Joten koska olet hyvä keskustelija, niin jätetäänkö tämä aihe ja keskitytään oikeisiin asioihin.
Sopii kiitos, siirrytään vain muihin aiheisiin.