tai oikeastaan heidän elämäänsä helpottavat asiat ovat tänään olleet vahvasti puheenaiheena.
Siksipä kysynkin, moniko on "tutustunut" invavessoihin?
Itse työni puolesta paljon liikkuvana olen ottanut tavakseni silloin tällöin kahviloiden vessoissa asioidessani käydä invavessassa. Hämmästellä täytyy, ketkä niitä vessoja suunnittelee? Valtaosa on ihan asiallisia, mutta-mutta... Kun katselee "sillä silmällä" (itse EN siis ole liikuntarajoitteinen, ainakaan vielä), niin puutteita löytyy monestakin. Yksi silmiinpistävä seikka on wc-paperitelineen sijoitus. Terveenä, pienikokoisena ihmisenä täytyy vain ihmetellä, miten siitä kykenee pienikokoinen liikuntarajoitteinen ottamaan paperia, kun se minullekin on joissakin paikoissa melkoista akrobatiaa. Lavuaarit ovat yleensä ihan ok, mutta käsien kuivaukseen tarkoitetut laitteet/paperit jälleen kerran ongelmallisia. Entäpä, jos olisinkin suurikokoinen? Miten onnistuisin ujuttautumaan käsitukien väliin? Säätömahdollisuutta ei monessakaan ole.
Tällaisiin seikkoihin huomiota kiinnitettyäni olen laittanut asiakaspalautteena asiallisen viestin inva wc:n toimimattomuudesta. Ilokseni olen saanut huomata, että joissakin paikoissa on asiaan puututtu ja tehty parannuksia. En uskoakseni ole ainoa, joka on palautetta antanut, mutta lisänä kuitenkin. :) Henkilö, joka ei kyseistä "yksiötä" koskaan käytä, tuskin tulee ajatelleeksi miten pitäisi mikäkin sijoittaa. Joten ei liene henkilökunnan vika, jos suunnittelijalle ei kaikki tule mieleen. Näitäkin olen kuullut, kun henkilökuntaa moititaan puutteista hyvinkin karkeaan sävyyn.
Kehutaan, kun on kehumisen aika, ehdotetaan parannuksia kun huomaamme sellaiseen tarvetta. Koskaan ei voi tietää, milloin on itsellä tarvetta liikuntarajoitteisten palveluihin.
Siksipä kysynkin, moniko on "tutustunut" invavessoihin?
Itse työni puolesta paljon liikkuvana olen ottanut tavakseni silloin tällöin kahviloiden vessoissa asioidessani käydä invavessassa. Hämmästellä täytyy, ketkä niitä vessoja suunnittelee? Valtaosa on ihan asiallisia, mutta-mutta... Kun katselee "sillä silmällä" (itse EN siis ole liikuntarajoitteinen, ainakaan vielä), niin puutteita löytyy monestakin. Yksi silmiinpistävä seikka on wc-paperitelineen sijoitus. Terveenä, pienikokoisena ihmisenä täytyy vain ihmetellä, miten siitä kykenee pienikokoinen liikuntarajoitteinen ottamaan paperia, kun se minullekin on joissakin paikoissa melkoista akrobatiaa. Lavuaarit ovat yleensä ihan ok, mutta käsien kuivaukseen tarkoitetut laitteet/paperit jälleen kerran ongelmallisia. Entäpä, jos olisinkin suurikokoinen? Miten onnistuisin ujuttautumaan käsitukien väliin? Säätömahdollisuutta ei monessakaan ole.
Tällaisiin seikkoihin huomiota kiinnitettyäni olen laittanut asiakaspalautteena asiallisen viestin inva wc:n toimimattomuudesta. Ilokseni olen saanut huomata, että joissakin paikoissa on asiaan puututtu ja tehty parannuksia. En uskoakseni ole ainoa, joka on palautetta antanut, mutta lisänä kuitenkin. :) Henkilö, joka ei kyseistä "yksiötä" koskaan käytä, tuskin tulee ajatelleeksi miten pitäisi mikäkin sijoittaa. Joten ei liene henkilökunnan vika, jos suunnittelijalle ei kaikki tule mieleen. Näitäkin olen kuullut, kun henkilökuntaa moititaan puutteista hyvinkin karkeaan sävyyn.
Kehutaan, kun on kehumisen aika, ehdotetaan parannuksia kun huomaamme sellaiseen tarvetta. Koskaan ei voi tietää, milloin on itsellä tarvetta liikuntarajoitteisten palveluihin.
Vastaukset 11
Vanhimmat
invavessaan kaupungin sairaalassa, kun ei ollut henkilökuntaa näkösällä, autoin pyörätuolilla olevan ihmisen sinne ja ahtaat olivat tilat hmm, noh löytyhän henkilökuntaakin ja ilmoitin voisivatkos he katsoa että pyörätuoli ihminen pääsee vessasta, ettei vuoroni mene ohi argg yli 3 tuntia istumista lääkäriin.
mainitsematta, tuo ahtaus nimittäin. Monethan eivät ilman avustajaa selviydy wc-käynnistä. Itse olen joskus miettinyt miten pyörätuoli ylipäätään mahtuu ovesta sisälle. Nyt kun mainitsit tuon avustamisen, niin tosiaan, melko ahtaitakin ovat. Onkohan vaan tehty invavessa siksi, että sellainen "pitää olla", miettimättä lainkaan sen toimivuutta...
oli tosi ahdasta, jouduin pyörätuoli ihmisen nostamaan pyörätuolista ja auttamaan istuimelle ei tosiaakaan ollut tilaa kääntyilä pyörätuolilla ja hän ei olisi ilman avustajaa päässyt vessaan, pelkää pahantahtoisuutta tai koriste oli vessa ja kait jonkun sääntöjen mukaan kait pakollinen kapistus sairaalassa.
Kerran tuli pyörätuolissa istuva poika hakemaan tanssiin. Hyvin jorattiin, rockki sujui loistavasti. Kohtelias kaveri, saattoi daamin takaisin pöytään.
...ovat tuiki tarpeellisia kaikkia vammaisia ajatellen.
Hyvä, että itse vammaisetkin antavat palautetta entistä enemmän.
He eivät elä neljän sinän sisällä ja liikkuvat itsekseen paljon enemmän kuin ehkä entisaikojen vammaiset ovat uskaltautuneet.
Hyvä, että on palautetta antavia terveitäkin ihmisiä, jotka voivat samaistua yleisillä paikoilla liikkuviin vammaisiin.
hyvinkin paljon vammaisia avustajan kera tai ilman. Myös kaupoissa olisi paljonkin toivomisen varaa vammaisia ajatellen. Esim. hedelmäosastoilla vaakojen näppäimet ovat monissa paikoissa niin korkealla, että pyörätuolista on mahdotonta ylettää.
Pankkiautomaatteihin kiinnitin ensimmäistä kertaa huomiota vuosia sitten, kun eräs pyörätuolissa istuva pyysi apuani nostaakseen rahaa automaatista. Melko uhkarohkeaa luovuttaa kortti ja sanella tunnusluku TÄYSIN vieraalle ihmiselle saadakseen rahaa nostettua, muuta mahdollisuutta kun ei ole!!!
...näppäimistö on varmasti kaikille vammaisille vaikea.
Toisille liian ylhäällä, toisille liian sekava vaihtelevin paikoin olevien tuotetta kuvaavien paikkojen suhteen.
Kädenmuisti näkövammaista paljon auttaa jos vaan kaikki pysyisi samoissa paikoissa esim. just pankkiautomaattien kohdalla...
Mutta jollei itse ylety pankkiautomaatilla tunnuslukunäppäimistöön ja siinä aivan vieraan henkilön apuun joutuisi tukeutumaan...
Voisi jäädä osaltani kortin käyttö automaatilla sikseen.
olen tietenkin sitä mieltä että yhteiskunta pitää sopeuttaa niin että kaikilla olisi mahdollisuus elää itsenäistä elämää. mutta se on aika vaikeaa ja maksaa hurjasti.
liikuntavammaisilla on kuitenkin mahdollisuus saada apua aika monipuolisesti.
yhteiskuntaa ei koskaan saada täysin tasa-arvoiseksi. meillä suurkaupungeissa asuvilla on yleensä aika hyvät mahdollisuudet mutta pienissä kylissä tietenkin vaikeampaa.
entäs esim. sokeat? pitäisikö kaikkiin raha-automaatteihin laittaa nappulat joilla sokeatkin tuntevat mikä nappula on kyseessä?
ja erittäin pitkät ihmiset joilla on sekävika. pitäisikö heille olla omat automaatit ettei tarvitse kumartua? yhteiskuntaa ei voi kuitenkaan tehdä sellaiseksi että se toimisi ihan jokaisen yksilön ehdoilla.
siinä, ettei koskaan päästä täysin kaikkia tyydyttävään yhteiskuntaan. Mutta melko pienillä muutoksilla kuitenkin edes tyydyttävään lopputulokseen. Mainitsit näkövammaiset, tuskin kovin isoa kustannusta syntyy, jos pankkiautomaattien näppäimistöön saataisiin ne pisteet. Löytyyhän niitä jo tietokoneiden näppäimistöistäkin eikä hinta ole hirveästi noussut sen vuoksi.
En kuitenkaan ole nähnyt (vieläkään!) ainuttakaan pankkiautomaattia, joka olisi sellaisella korkeudella että pyörätuolistakin yltää. Kauppojen vaa'at ovat yleensä pöydillä, joten ei liene vaikeaa laittaa edes muutama vaaka (yksi!) pikkuisen alemmas jotta kaikki yltävät. Monessa paikassa näin jo onkin.
Pitkistä ihmisistä...hmmm..aina on mahdollisuus kumartua! Muistuu mieleen tapaus ENNEN kännyköitä (olen siis muumio ;p), kun piti tavaratalon yleisöpuhelimesta soittaa. Löysin jotain (en enää muista mitä) mitä äitini oli kaivannut. Ajattelin soittaa ja kysyä josko on jo löytänyt vai ostanko minä sen nyt. Kävelin yleisöpuhelimen luo, nostin luurin kolikko kädessäni ja...enpä ylettänyt kolikkoa laittamaan!!! Kaikessa 158cm:n pituudessani yritin, vaan en onnistunut! =) Selvisipä samalla, miksi puhelimen vieressä oli tyhjä pullokori kumollaan. =D
Aina ei siis ole kyse siitä, että "ei tarvitse", vaan ihan oikeasti siitä, ettei VOI!
ja joissain pienissä paikoissa ei olekaan kuin yksi vessa, josta on sitten tehty invavessa, mutta kaikkien yhteiskäyttöön... Juuri tuohon paperirullan paikkaan olen kiinnittänyt monesti huomiota! Monesti niissä paikoissa missä on tavalliset vessapaperirullat, asiakkaat ovat irrottaneet ne telineistä ja laittaneet pönttöä kiertäviin käsikahvoihin, koska muuten ne ovat seinässä jotain about metrin päässä! Joskus jopa takaviistossa.
Äidin kanssa matkatessa on sitten myös huomannut monessa erittäin tilavassa invavessassa, että siellä on vaikea löytää tukea, jos siis ei ole mukana sitä rollaattoria. Kulkeminen vessan ovelta pöntölle ja sieltä lavuaarille ja takaisin ei ole tosiaankaan aina tehty mitenkään helpoksi. Toki siellä on oltava tilaa rollaattorille ja pyörätuolille, mutta niitä tukia kuitenkin monesti kaipaisi lisää...
nuo paperirullat kädensijoissa. :)
Tukia tosiaan tarvittaisiin enemmän. Niihin aloin kiinnittämään huomiota vasta, kun oman äitini liikkuminen alkoi olla kovin huteraa. Mieluusti hänkin ottaa tukea lavuaarista tai mistä tahansa jonka luulee tukevan. :(
Laitoin meille kotiin reilun kahvan vessan seinään, jotta saa siitä tukea noustessaan ylös (vaikkei meillä asukaan). Monesta invavessasta ikävä kyllä puuttuu tuokin tuki...