Onko ideoita, voisiko toteuttaa rintamamiestalon kellarikerroksen lattialämmityksen niin, että katolle muutama keräin ja siitä putket kellariin lattian alle ja näin vesi kiertää putkistossa samalla lämmittäen lattiaa?
Vaatisiko jonkun pumpun lisäksi myös sen lämminvesivaraajan, vai olisiko ihan mahdoton ajatus toteuttaa niin, ettei varaajaa tarvisi? Eli mahd. yksinkertainen systeemi.
Vaatisiko jonkun pumpun lisäksi myös sen lämminvesivaraajan, vai olisiko ihan mahdoton ajatus toteuttaa niin, ettei varaajaa tarvisi? Eli mahd. yksinkertainen systeemi.
Vastaukset 10
Vanhimmat
mutta mulla on sellanen muistikuva et aurinkokeräimissä kiertää oma neste ei siis pelkkä vesi ja tuo neste siirtää lämmön jonkinlaisen lämmön vaihtimen kautta varaajan veteen. En usko et onnistuu noin yksinkertaisesti.
Kyllähän sen pakkasnesteen voi kierrättää myös lattiassa, ei tuohon mitään vaihdinta tarvita.
Paremman hyödyn saisi jos lämmittäisi käyttövettä, mutta se on sitten jo vähän hankalampaa ja tarvii myös sen vaihtimen.
Jos tarkoitus on lämmittää kellaria silloin kun aurinko paistaa, eli kesällä, niin eihän tuohon oikeastaan tarvi muuta kuin keräimen, lattialämmityksen, pumpun ja tietysti putkiston ja kalvopaneastian. Laita vielä aurinkokennolla toimiva pumppu, niin kierto toimii vain kun aurinko paistaa.
lattia kesällä varmasti lämmin!
Katolta kun tulee sellaset 80C lattiaan. niin kyllä vaatteet kuivaa.
Eli; varaaja, automatiikka, shuntti, paisari, 2 kpl pumppuja ym.
Loppupäätelmänä voinee todeta että ei kannata toteuttaa, tulee liian kallis.
Yksinertainen on parepi. Täytyy pitää kierto niin suurena että katolla kiertävä vesi ei ehdi lämmitä 80 asteiseksi ja panelin pinta-ala pitää mitoittaa niin pieneksi ettei se lämmitä liikaa.
sitten mitoitettu yhdelle päivälle(hetkelle) ja sen antamalle aurinkoenergialle (teholle). Auringon paiste ei ole tasaista. Pilvisenä päivänä keräin antaa esim. 0,5kW:n tehon ja sitten seuraavana lattiaan meneekin 10kW, kun tarvetta ei ole laisinkaan.
Ei onnistu.
Tarvitsee AINA varaajan ja kolmitieventtiilin ennen lattialämmitystä!
Katselin vanhaa käppyrää, jossa kerrottiin erilaisten keräinten hyötysuhteista.
www.sunearthinc.com/Evacuated Tubes v. Flat Plate Collectors.pdf
Eikös tuo allaskeräin olisi ihanteellinen: Paras hyötysuhde matalissa lämpötiloissa, eikä koskaan nousisi lämpö liian korkeaksi.
****Paras hyötysuhde matalissa lämpötiloissa, eikä koskaan nousisi lämpö liian korkeaksi. *****
Aika erikoinen laite ;-) pitää olla automatiikkaa aika paljon jo keräimessä. Paras hyötysuhde matalissa lämpötiloissa..... eli siis kun aurinki oikeasti paistaa niin sitten vasta kuuma on. Huom. lattiaan menee -20C:n pakkasella noin 32-35C vettä.
Oli mikä oli tarvitaan varaava tankki automatiikka ja kolmitieventtiili pumput.
Miten ihmeessä sinä saat keskitalvella lattiaan noita kertomiaisi lämpötiloja, vaikka olisikin varaaja, pumppu......ym.
Kai sen nyt jokainen tietää, että talvella ei keräimistä ole mitään hyötyä, ellei pinta-ala ole todella mahtava. esim. joulukuussa on koko kuukauden auringon säteilyenergia luokkaa 10 kWh/neliömetri. Sadan neliön keräimestä saisi 50% hyötysuhteella irti 500 kWh. Tällä voisi jo hieman lämmittääkin. Ikävä vain tuohon hyötysuhteeseen ei millään keräimillä päästä noissa olosuhteissa, ja jos keräimen päällä on ripauskin lunta, hyötysuhde on tasan nolla.
Uskoisinkin kysyjän tarkoittavan vähän lähempänä kesää olevia aikoja, sillä kellarikerroksen lattia on yleensä kylmä myös keskikesällä. Talvella lämmitys hoituisi normaaliin tapaan samalla vesikierrolla ilman mitään pakkasnesteitä.
Annoit yltiöoptimistisen kuvan joulukuun sätelystä. Kertomasi määrä on lähinnä tammi- ja marraskuun tuottoa. Joulukuun säteilymäärä on luokkaa 1-5 kWh/neliö, eli 50 % hyötysuhteella tulisi siis sadasta neliöstä n. 200 kwh. Voisi varpaat palella, varsinkin kun väliin voisi tulla jopa nollavuosia.