Sulle rakkaudella...

tämän minulle... :) ;)

kirjoitettu viesti, mutta jotenkin ajattelen kuitenkin, että sen pitäisi kulkea molempiin suuntiin.. Ei saisi sulkeutua sisäpuolelle rakkaudessaan vaan avautua ulkopuolelle, jotenkin niin kai ajattelen.

Valitsemasi kappale koskettaa minua suuresti.

Varmasti sinä niin kuin ehkä kaikki muutkin muistaa vieläkin sen ajan kun aina haaverin sattuessa se äidin puhalluksen ihmevoima auttoi parantamaan ja poisti kivun ja itkun silmästä. Aikuisena se puhaltaja ei kyllä enää ole useimmiten oma äiti vaan joku muu ihminen siinä vierellä.
Tuohon hellän puhalluksen parantavaan voimaan uskoen haluankin lähettää minäkin täältä kaukaa jostakin puhalluksen sinulle omantunnontuskissa pyörivälle ja muistuttaa, että vaikka maailmassa tapahtuukin paljon asioita, joita ei todellakaan voi edes millään tavalla sovittamalla saada ehkä anteeksi niin useasti ,kuitenkin jos menneitä asioita pohtii ja tarkastelee niin saa huomata, että ei ole olemassa vain pelkkiä syyllisiä ja syyttömiä tai parhaimmassa tapauksessa ei ole ollenkaan syyllisiä vaan on ollut vain ihmisiä, jotka on tehnyt virheitä.

Mutta kuitenkin kauniit sanat olit jollekin kirjoittanut sillä vaikka niin moni varmasti tahtookin sen oman täydellisensä itselleen löytää, niin monikaan ei muuriksi varmasti tarjoutuisi. Ja vaikka sen todellisuuden tuoda taas esille haluankin omissa sanoissani kun muistutan, ettei täydellisiä ihmisiä ole olemassakaan, sillä meissä kaikissa on vikoja ja me kaikki teemme virheitä, niin muistutan kuitenkin, että jos sen täydellisyydenkin osaa nähdä todellisena niin se tosi täydellinen ei varmasti ole virheetön.