Palanen Kammelan historiaa on nyt entisöinnin kohteena, nimittäin K. Edväisen entinen edustusauto Chrysler Newport -71, neliovinen hardtoppi. Tekemistä siinä riittää, mutta siitä myöhemmin.
Olipa se hurja ilmestys, kun se tuotiin tuohon pihalle. Täysikokoinen, iso, vanhan ajan kunnollinen amerikanrauta. Yltä päältä paksun pölykerroksen peittämänä. Aikanaan ihailuni kohde, ja autounelmani.
Olivat saaneet renkaisiin sen verran ilmaa, että auto pystyttiin muutaman naapurin avustamana työntämään talliin, vaikka yhden pyörän jarru hiukan laahasi. Sen jälkeen pesin auton liuottimella, ja pölykerroksen alta tuli esiin puolikiiltäväksi hapettunut maalipinta. Kori itsessään oli täysin suora, ja kaikki osat olivat tallella.
Sen jälkeen otin lievästi hiovaa vahaa, ja aloit työhön. Maalipinta näytti käsitellyissä kohdissa kuin uudelta, ja melkein samalta istumalta vahasin koko auton. Eipä sitä samaksi autoksi olisi enää tunnistanut! Sisätiloissa säilytys siis oli tehnyt tehtävänsä. Auton olisi voinut viedä siltä istumalta vaikka museoon! Paitsi että tekniikassa on vielä paljon tekemistä, vaikka se ajosta hyväkuntoisena jätettiinki seisontaan.
Alan nyt käymään seuraavaa listaa läpi, ja rahaahan siinä palaa. Onneksi varaosia on helposti saatavissa vielä Amerikoista.
Vaihdelaatikko (automaatti) on tarkastettava, ja vaihdettava öljyt ja suodatin. Luultavasti jotain muutakin on tehtävä, tuollainen laatikko kun ei pidä seisonnasta.
Jarrut on kunnostettava, ja osin uusittava.
Polttoainejärjestelmä on monilta osin uusittava.
Moottorin tiivisteet on osin vaihdettava. Venttiilit on puhdistettava, samalla myös näkee sylintereiden kunnon. Ja tietenkin uudet suodattimet, ja öljyt.
Kumipuslia on vaihdettava alustassa, samoin iskunvaimentimet.
Jäähdytinjärjestelmä on puhdistettava.
Peräöljyt on vaihdettava.
Pakoputket on luultavasti osin paikattava/uusittava, vaikka se valurautaa onkin.
Sähköjärjestelmä on tarkistettava.
Tehostimet on tarkistettava, öljyt vaihdettava, ja luultavasti osin uusittava.
Sisäverhoilu (nahka/plyyshi) on puhdistettava, ja käsiteltävä hoitoaineella.
Eli vaikka auto oli huippukunnossa seisomaan jätettäessä, aika on tehnyt tehtävänsä varsinkin kumi/muoviosiin tehtävänsä. Enkä halua ottaa riskiä, joten osin korjaustöitä tehdään varmuuden vuoksi.
Auto tehdään siis alkuperäiseksi, hommaa helpottaa kun kaikki osat ovat tallella. Rahaa siihen jonkin verran palaa, ja työtä, mutta sitähän tekee tämän auton kanssa mielellään.
Kyllä siinä monen naama venähtää, kun Chrysler palaa seudun teille, toivottavasti entisessa loistossaan. Melkien kuin aikakone, on tuollainen auto. Ja ajattelin jopa säilyttää takapenkiltä löytyneen -70 luvun alkupuolen Ilta-Sanomat, jota ilmeisesti kauppaneuvos luki autossa viimeksi. Takapaksista löytyneen herrasmiehen sateenvarjon palautan Edväiselle, sen verran kalliita materiaaleja siinä kahvassakin näkyy olevan. Taidanpa nyt ottaa muutaman oluen, ja mennä suunnittelemaan projektia!
Olipa se hurja ilmestys, kun se tuotiin tuohon pihalle. Täysikokoinen, iso, vanhan ajan kunnollinen amerikanrauta. Yltä päältä paksun pölykerroksen peittämänä. Aikanaan ihailuni kohde, ja autounelmani.
Olivat saaneet renkaisiin sen verran ilmaa, että auto pystyttiin muutaman naapurin avustamana työntämään talliin, vaikka yhden pyörän jarru hiukan laahasi. Sen jälkeen pesin auton liuottimella, ja pölykerroksen alta tuli esiin puolikiiltäväksi hapettunut maalipinta. Kori itsessään oli täysin suora, ja kaikki osat olivat tallella.
Sen jälkeen otin lievästi hiovaa vahaa, ja aloit työhön. Maalipinta näytti käsitellyissä kohdissa kuin uudelta, ja melkein samalta istumalta vahasin koko auton. Eipä sitä samaksi autoksi olisi enää tunnistanut! Sisätiloissa säilytys siis oli tehnyt tehtävänsä. Auton olisi voinut viedä siltä istumalta vaikka museoon! Paitsi että tekniikassa on vielä paljon tekemistä, vaikka se ajosta hyväkuntoisena jätettiinki seisontaan.
Alan nyt käymään seuraavaa listaa läpi, ja rahaahan siinä palaa. Onneksi varaosia on helposti saatavissa vielä Amerikoista.
Vaihdelaatikko (automaatti) on tarkastettava, ja vaihdettava öljyt ja suodatin. Luultavasti jotain muutakin on tehtävä, tuollainen laatikko kun ei pidä seisonnasta.
Jarrut on kunnostettava, ja osin uusittava.
Polttoainejärjestelmä on monilta osin uusittava.
Moottorin tiivisteet on osin vaihdettava. Venttiilit on puhdistettava, samalla myös näkee sylintereiden kunnon. Ja tietenkin uudet suodattimet, ja öljyt.
Kumipuslia on vaihdettava alustassa, samoin iskunvaimentimet.
Jäähdytinjärjestelmä on puhdistettava.
Peräöljyt on vaihdettava.
Pakoputket on luultavasti osin paikattava/uusittava, vaikka se valurautaa onkin.
Sähköjärjestelmä on tarkistettava.
Tehostimet on tarkistettava, öljyt vaihdettava, ja luultavasti osin uusittava.
Sisäverhoilu (nahka/plyyshi) on puhdistettava, ja käsiteltävä hoitoaineella.
Eli vaikka auto oli huippukunnossa seisomaan jätettäessä, aika on tehnyt tehtävänsä varsinkin kumi/muoviosiin tehtävänsä. Enkä halua ottaa riskiä, joten osin korjaustöitä tehdään varmuuden vuoksi.
Auto tehdään siis alkuperäiseksi, hommaa helpottaa kun kaikki osat ovat tallella. Rahaa siihen jonkin verran palaa, ja työtä, mutta sitähän tekee tämän auton kanssa mielellään.
Kyllä siinä monen naama venähtää, kun Chrysler palaa seudun teille, toivottavasti entisessa loistossaan. Melkien kuin aikakone, on tuollainen auto. Ja ajattelin jopa säilyttää takapenkiltä löytyneen -70 luvun alkupuolen Ilta-Sanomat, jota ilmeisesti kauppaneuvos luki autossa viimeksi. Takapaksista löytyneen herrasmiehen sateenvarjon palautan Edväiselle, sen verran kalliita materiaaleja siinä kahvassakin näkyy olevan. Taidanpa nyt ottaa muutaman oluen, ja mennä suunnittelemaan projektia!
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ostasit tollasen 500 ässämersun, siinäkin on kasi. Ja sellasen 80- luvun mallina saa jollain viidellä tontulla melkein jo, ja sellasessakin voi olla leimaa jäljellä. Vaikka ohan noi jenkitkin aika prameita, historian havinaa huuteli velipoikakin tuolta taustalta.
Vaan pitäskös tota Mersua sittenki vähän liikutella, ettei jämähdä laatikot sun muut. Taidankin pyytää Arskan taas vapauttamaan sen vaihdelaatikon, niin päästään edes pellolle ajamaan. Tohonhan noi varaosat on melko tyyriin puoleiset, kun Saksasta joutuu tilaamaan.
.... pääsee minne vaan ja milloin vaan. Mun autolla myös tosi pienistä kujista :)
Eikä ikinä jätä tienposkeen. Se on vuosien kokemus.
Kyllä näin on näppylät... poijjaat, hommatkaa kerrankin kunnon auto.
Opel Ascona oli joskus koekäytössä autoliikkeestä. Ihan hyvä peli ajaa, ja kulkikin kohtuullisesti. Ooppeleista ei oikein muita kokemuksia ole.
Eikä tuosta jenkistä käyttöautoa tule, sillä ajellaan vaan kesäisin, ja talvisin sitä lähinnä puunaillaan tallissa. Siviiliajot ajellaan tolla Nissanilla, mikä onkin yleisin auto täällä päin.
jenkki myös kesäautona. On kokemusta siitäkin.
Kerran kun se vaihdelaatikko hajoo...
on muuten aikas kallis korjaus.
Chevyllä oli vaan kyllä ihan komiat tilat, jos nyt jotain kehuis. Mahtui kaikki mukaan :) ja vähän enempikin...
Ja muuten... Nissan? Vieläkö niitä myydään? :)
Siinä on taas ammattitaitoine automyyjä saanut naispoloisen ostamaan neljällä pyörällä liikkuvan p..kakasan. Siitä on varmaan myyntipäällikkö antanut ylimääräisen bonuksen kun tuo Oppeli on saatu sieltä pihan perältä "unohdetut ja hyljityt" -rivistöstä myytyä. Mutta jokaisen on oppirahansa maksettava. Tottahan se on helppo pysäköidä, mutta siihen se helppous sitten jääkin. Ja kun vaihtamaan sitä menet niin samainen myyjä toteaa tylysti, että "myy itse Keltaisessa Pörssissä". Itse en Opelia ottaisi vaikka ilman saisin. On niin monta ikävää tarinaa siitä merkistä tullut kuunneltua. Murtuneiden ihmisten, rahansa menettäneiden kohtaloita. Opelista hyötyy vain autokorjaamo ja varaosamyynti. Ei sitä käyttöautoksi kukaan, joka vähänkään autoista tietää, osta.
... sentähden jaanalla on ooppeli, kun ei sitä tarvii muutakuin käynnistää. Näin se on helpompaa.
Ja rullaa hyvin, ihan sinne minne haluukin. Just sinne minne jaana haluaa. Tämäkin on näistä ihmisen pienistä iloista.......
..veikkaan Kadettia. 1,3 S. Jostain tuolta 80-luvun alkupuolelta.
on niin pienipyttynen,että korjaajatkin sanoivat,että puolikas kone siinä on. Naisten pikku corsa, niitä ei paljon täällä näy. Onneks mulla on ....
Mukava että olet tyytyväinen autoosi. Äläkä tuosta Reentukista välitä, näkyy nyt juoneen rähinäviinaa, kun kaikkia koittaa haastaa.
Niin, ja jos Kammelaan tulet, niin ehkä sen jälkeen ymmärrät jenkkien päälle. Jos saan projektin siis kunnialla läpi. Tekemistä riittää, mutta odotan oikein sitä. Talvella kun ei paljoa maata viljellä, niin autonlaittoonkin on enemmän aikaa.
en tule kuskiks, vaikka jenkkiä oonkin ajanut. Se on kyllä pojat teidän oma asia millä tuutte Raumalle. Kyllä jämti on näin :)
Toistaiseksi se auto on Nissan, katsotaan sitten, josko saadaan muita liikenteeseen ensi kesäksi.
Jenkkiähän on helppo ajaa, painaa vaan kaasua, ja ratista vääntää, niin laiva liikkuu. Kunhan ei niillä kujilla koita ajella, ainakaan liian kapeilla.
Piika ei ole ihminen eikä ooppeli auto.
Voitaisiin vaikka järjestää arpajaiset tarvittavien varojen keräämiseksi. Jaana on kirjoitelmiensa perusteella aika usein ajokelvottomassa kunnossa. Mikä vaara on kaan olemassa kun hän kuljettaa lapsiaankin, silloin kun lapset nyt hänellä välillä ovat.
Kyllä on syytä pitää järki mukana tässäkin. Jos ottaa reilummin, niin pitää muistaa, että alkoholi palaa vakionopeudella elimistössä. Sitä ei puutarhatyöt ja muut poppakonstit nopeuta.
On eritoten huomioitava alkoholin palamisnopeus. Suurkuluttajan maksa kyllä polttaa alkoholia nopeammin kuin kohtuukäyttäjän, mutta vain tiettyyn rajaan asti. Rasvoittuessaan maksa turpoaa ja arpeutuu ja plamisnopeus tällöin hidastuu. Arpeutunut maksa ei palaa enää koskaan ennalleen, vaikka alkoholin käyttö tyystin lopetettaisiinkin. Jaanan tapauksessa pitäisin parhaana vaihtoehtona AA-kerhoon liittymistä. Tällöin saataisiin varmuus siitä, että asian suhteen todella tehdään jotain. Kohtuukäyttäjäksi ryhtyminen on tietysti ideaali ratkaisu, mutta tässä tapauksessa pidän sen onnistumista sangen epätodennäköisenä.
Ota vaikka se mittariauto taas ja kurvaa sinne Kalliohoviin... vai miten se oli?