Pimeäajokeskustelussa väiteltiin plottereista runsaasti. En halua kinastella, vaan kysyn muiden veneilijöiden kokemuksia plottereiden kartoista.
Heinä-elokuun vaihteessa Keski-Itämerellä oli navakkaa koillistuulta, kun olin tulossa Kalmarsundia pohjoiseen. Vastatuulen takia en viitsinytkään lähteä Blå Jungfrun kohdalta kryssimään avomerta Utötä kohti, vaan suuntasin saaristoväylälle Västervikin eteläpuolella. Tuuli heikkeni vähitellen ja ajelin pimentyvässä illassa plotterilla navigoiden. Plotteri kyllä helpottaa pimeäajoa, mikä tuntui kivalta. Kymmenkunta mailia ennen Arkösundia yö oli pimeimmillään ja samalla plotteri lakkasi näyttämästä. Raymarinen plotteri käyttää Navionics Gold karttoja. Huomasin, että Ruotsin rannikon kartasta puuttuikin arviolta noin 30 mailin alue. Vasta Södertäljen korkeudelta pohjoiseen oli plotterin kartta taas käytettävissä samalla, kun aamukin alkoi valjeta. Paperikartta oli käyttövalmiina eikä plotterikartan puutos aiheuttanut yöllisiä navigointiongelmia, harmitti kuitenkin.
Läppärissäni on Maxsean vanhempi versio, mutta läppäri ei tuolloin pelannut (enkä olisi kumminkaan voinut ottaa läppäriä avotilaan). Maxseassa olisi ollut kyseinen rannikkoalue. Maxsean karttoja tutkiessani olin aikaisemmin huomannut, että sieltäkin puuttui joitakin alueita. Yksi valkoinen kartaton alue oli Norjan lounaisrannikolla. Farsundin alue puuttui kokonaan Maxseasta! Uudemmassa Maxseassa vika on näköjään korjattu.
Kannattaa siis etukäteen tarkistaa, että plotterin karttakorteissa todellakin on koko se alue, joka kortissa pitäisi olla ja jolla aikoo liikkua.
Onko kenelläkään ollut vastaavia kokemuksia puutteellisista elektronisista kartoista?
Heinä-elokuun vaihteessa Keski-Itämerellä oli navakkaa koillistuulta, kun olin tulossa Kalmarsundia pohjoiseen. Vastatuulen takia en viitsinytkään lähteä Blå Jungfrun kohdalta kryssimään avomerta Utötä kohti, vaan suuntasin saaristoväylälle Västervikin eteläpuolella. Tuuli heikkeni vähitellen ja ajelin pimentyvässä illassa plotterilla navigoiden. Plotteri kyllä helpottaa pimeäajoa, mikä tuntui kivalta. Kymmenkunta mailia ennen Arkösundia yö oli pimeimmillään ja samalla plotteri lakkasi näyttämästä. Raymarinen plotteri käyttää Navionics Gold karttoja. Huomasin, että Ruotsin rannikon kartasta puuttuikin arviolta noin 30 mailin alue. Vasta Södertäljen korkeudelta pohjoiseen oli plotterin kartta taas käytettävissä samalla, kun aamukin alkoi valjeta. Paperikartta oli käyttövalmiina eikä plotterikartan puutos aiheuttanut yöllisiä navigointiongelmia, harmitti kuitenkin.
Läppärissäni on Maxsean vanhempi versio, mutta läppäri ei tuolloin pelannut (enkä olisi kumminkaan voinut ottaa läppäriä avotilaan). Maxseassa olisi ollut kyseinen rannikkoalue. Maxsean karttoja tutkiessani olin aikaisemmin huomannut, että sieltäkin puuttui joitakin alueita. Yksi valkoinen kartaton alue oli Norjan lounaisrannikolla. Farsundin alue puuttui kokonaan Maxseasta! Uudemmassa Maxseassa vika on näköjään korjattu.
Kannattaa siis etukäteen tarkistaa, että plotterin karttakorteissa todellakin on koko se alue, joka kortissa pitäisi olla ja jolla aikoo liikkua.
Onko kenelläkään ollut vastaavia kokemuksia puutteellisista elektronisista kartoista?
Vastaukset 41
Vanhimmat
jostakin ne kartat alkavat ja johonkin loppuvat
Elektronisesta kartasta puuttunut alue oli kaukana kartan rajoista. Kyseessä oli Compact Flash kortti Navionic Gold 17G (päivitetty elokuussa 2005), jonka pitäisi kattaa koko Etelä-Ruotsi.
Plotterien karttakortit taitavat olla vähintäin samanhintaisia kuin vastaavat paperikartat. Paperikartoissa ei tule vastaavia yllätyksiä ja niitä on halvempi päivittää.
Plottereiden kartoista keskusteltaessa tarkat versiotiedot ovat olennaisia, harvoin itse plotterin valmistajalla on väliä.
Nykyisten Navionicsin XL-karttojen (esim. koko Itämeren alue) päivittäminen maksaa n. 75,- joka on mielestäni siedettävän hintaista. Tällä hinnalla kärsii plotterin karttoja päivittää paperisia useammin.
"Varoitus! Elektroniset kartat ovat vain navigoinnin apuvälineitä ja ne on suunniteltu käytettäväksi virallisten paperikarttojen kanssa, ei korvaamaan niitä. Vain viralliset merikartat ja tiedonannot merenkulkijoille sisältävät kaiken tarpeellisen tiedon turvallista navigointia varten ja kuten aina, aluksen päällikkö on vastuussa niiden asianmukaisesta käytöstä. Vesialueiden tiedot muuttuvat jatkuvasti, joten kartat eivät välttämättä aina vastaa todellista tilannetta."
Meilläkin on saaret siirtyilleet vuodesta toiseen jo tuhansien vuosien ajan. Ei voi mihinkään luottaa.
Taas tätä.... Eiks nyt kyse ollut saarien ja väylien puuttumisesta plotterikartalla?
Eikö kartta-aineistoa löytynyt millään tarkkuudella? Ainakin C-MAPin MAX aineiston tarkkuus vaihteelle alueittain, eli jos kartta häviää, vaihdetaan zoomaus pienemmälle, eli suurempi alue näyttöön, ja taas näkyy.
kelpaamaton yleiskartta oli. Raymarinilla zoomatessa Navionicsin kartta ko alueelta näkyi ainoastaan näyttöruudun 64nm skaalalla, jossa rannikko on kuvattu summittaisen näköisillä kulmikkailla muodoilla. Siis, kun kartta hävisi näytöstä, zoomauksella sai esiin Itämeren yleiskartan, josta ei ollut minkäänlaista apua rannikko- tai saaristonavigointiin.
Maxissa sama oli juttu; vastaan tuli valkoinen alue ikäänkuin kartastosta olisi kokonaan puuttunut pari karttalehteä. Kokonaan eri asia mielestäni on se juttu, mistä kerroit, eli detaljikarttojen puutos. Siitä tosiaan selviää skaalaa muuttamalla ja taas näkyy jonkinlainen navigointikartta. Se ehkä on jokaiselle tuttu ilmiö.
Kaikki plotterikartat kannattaisi oikeastaan tarkistaa ennenkuin lähtee niiden kanssa reissuun. Ilman paperikarttoja en lähtisi vieraille vesille. Sen verran on harmeja ollut, muitakin kuin nyt kerrotut.
Että plotterikartat pitää tarkistaa ennen reissua.
Tarkistetaanhan ne paperikartatkin.
Paperikartat on helppo tarkistaa ja jokainen varmasti tsekkaa, että kaikki tarvittavat kartat on mukana.
Plotterikartoissa ei sitten riitäkään se, että katsoo karttaohjelmiston alueet pakkauksen päältä. Pitäisi avata plotteri ja käydä läpi karttakortin jokainen merialue ja zoomailla, onko saaristo- ja väyläkartat kaikilta alueilta. Moniko mahtaa tehdä sen? Oletko itse tarkistanut elektronisten karttojesi kaikki kartat?
Kaikki ne kartat joita tarvin.
Suunnittelen myös reitin valmiiksi plotterilla, siinä nyt viimeistään tajuaa karttojen puutteen.
Luuletko että plotterikäyttäjä ei räplää sitä laitetta etukäteen, vaan veneelle tullessaan avaa kaupan paketin, ja miettii että onkohan siellä kaikki mitä piti.
juuri niin. Miksi räpläisi? Suurin osa ainakin minun tietämistäni veneilijöistä ei sitäpaitsi suunnittele reittejään plotterilla vaan paperikartalla.
voi syyttää vain itseään.
Kun matkat pitenevät, reittimuutokset lisääntyvät mm. säätilan takia. Käytännössä menetkin kenties Itämeren tai muun meren ylityksen sijaan rannikkoja pitkin tai hakeudut aivan eri satamaan kuin olit suunnitellut etukäteen. Minulle riittää kun tiedän rannikoiden suojasatamat ja niiden sisäänmenokoordinaatit.
Omassa plotterissani on 6 erilaista CF korttia, jokainen eri alueelta. Kaikkia karttakortteja olen käyttänyt, mutta en läheskään kaikkia rannikkoväyliä. En ole myöskään "räplännyt" plotterilla kaikkia karttakorttien väyliä. Ehkä pitäisi!? Avomerellä en käytä plotteria, koska pelkkä GPS:n waypoint riittää.
Väitän myös, että suurin osa plottereista (ellei kaikki) ei ole vesitiiviitä niinkuin ei muukaan huvivene-elektroniikka. Ne sietävät sadetta ja pikkuroiskeita, mutta eivät ylikaatuvia aaltoja.
Viittojen sijainnit olivat tänä kesänä kaksi kertaa pielessä. Plotteri näytti, että olisin ajanut merkin reilusti väärältä puolelta. Muuten Raymarine C80 karttoineen on näyttänyt yllättävänkin tarkasti syvyyskäyrät mukaan lukien.
Heinäkuussa klo 2 yöllä Kökaria lähestyessä otimme varman päälle ja navigoimme paperikartan, valojen, plotterin ja tutkan avulla. :) Väylä oli valaistu, joten ihan paperikartallakin olisi selvinnyt helposti, mutta kyllä tutka ja plotteri toivat lisävarmuutta. Pimeällä rannat näyttivät olevan kovin lähellä.
...havaintoja on itsellänikin, samoin muutamalla muulla, joiden kanssa on tullut asiasta puhuttua. Näyttäisi siltä, että kartta-aineisto sinänsä on erittäin tarkkaa, mutta viitat on merkitty epätarkasti. Tämä saattaa johtua yksinkertaisesti piirtotekniikasta.
Olen tainnut aiemminkin sanoa, että oma suhtautumiseni plottereihin on hiukan kaksijakoinen. Ne ovat loistava väline ja pidän melko lailla idioottina jokaista, joka nykyaikana lähtee pimeälle merelle ilman plotterina. Mutta yhtälailla idioottina jokaista, jolla on veneessä pelkkä plotteri. Olen huolissani lähinnä siitä, että jotkut ajavat pienelle alueelle zoomatun plotterin varassa, jolloin yleiskuva jää helposti puuttumaan. Mitäs sitten, jos virta laitteesta jostain syystä katkeaa etkä tiedä sijainnistasi muuta kuin "etuoikealla on yksi viitta"?
Mutta erään väylämestarin (merenkulkupiiri) kanssa jutellessani, hän sanoi, etteivät nuo saaretkaan ole ihan siinä kohdalla johon ne on piirretty paperikartalle sekä elektroniselle kartalle. Aika paljon on vielä saaria ja kivikoita joiden paikka perustuu vanhaan kolmiomittaussysteemiin ja nykyiset veneilijöidenkin hankkimat gbs laitteet näyttävät tarkemmin. Joten vähänkin väyläalueelta sivussa pitää hyvin kriittisesti suhtautua noihin näyttöihin ja luottaa enemmän omiin silmiin. Tosin niitä korjataan koko ajan kun mittauksia tehdään, mutta jos ammattimerenkulun tarpeita varten ei tarvitse muutoksia tehdä niin eipä niihin aikaa kuluteta. Samaten kuin nuo syvyystiedotkin ovat tarkkoja haratuilla väylä alueilla mutta muualla vain suuntaa natavia. Reimarit kyllä ovat aika hyvin gbs paikassa mutta ympäröivä maasto saattaa heittää. Ja vaikka miten perustellaan niin tuossa gbs:ssäkin on virhettä. Jätin koneen keittiön pöydälle yöksi päälle niin aikamoinen perhoskuvio siihen tule enkä usko että taloni olisi niinkään suurta liikettä tehnyt. Ohjekirjassa luvataan 50 m tarkkuus, sekin on paljon jos sillä yritetään reimaria kiertää, mutta avomerellä merkityksetön.
...tietysti ihan totta, että kartta-aineistossa varmasti on puutteita, löytyyhän niitä uusia kiviäkin köleihin ja potkureihin joka vuosi. Siksi onkin syytä välttää ajamasta liian "tarkasti" (oma nyrkkisääntöni on jo ennen plotteriaikaa ollut se, että "sinisellä vedellä", ts. alle 10 metriseksi merkityllä, ei poiketa väylältä muuten kuin varmasti tunnetussa paikassa). Kommenttini kuitenkin liittyi nimenomaan tehtyihin havaintoihin eikä ollut tarkoitettu väittämään mitään kartta-aineistosta kokonaisuutena. Tähänastinen kokemus on ollut se, että jokainen havaittu virhe on koskenut nimenomaan viittojen sijaintia. Maastoonhan viitat sijoitetaan gps:n avulla, mutta plotterin karttaan ei nähtävästi tule se sijaintitieto vaan paperikartan "piirtotulos", joka ei ole kovinkaan tarkka.
Positiivisena puolena tässä on, että ainakin tähän asti poikkeuksetta jokaisessa raportoidussa plotterivirheessä on laite näyttänyt "oikeinpäin väärin". Tarkoitan, että vene on ollut turvallisessa paikassa, vaikka laite on väittänyt sen muualle; todella paha juttuhan olisi se, että laite väittää veneen olevan tiukasti väylällä mutta todellinen sijainti on kivikossa.
En ole aivan varma, mutta veikkaisin, että väylätiedot on saatettu viedä elektronisiin karttoihin ihan koordinaattitasolla. Tätä arvausta tukisi sekin, että plotteri näyttää erittäin usein myös väylän reunaviivat, vaikkei niitä ole paperikartalla.
Tuli tässä mieleen, että huomasin toisessa ketjussa kinatun yöllä tehtyjen näköhavaintojen luotettavuudesta vs. plotteri. Itse annan kyllä ääneni ilman muuta plotterille silloin. Ihmissilmän syvyysnäkö eli etäisyydenarviointi katoaa pimeässä melko täydellisesti ja valojen tunnistus taas on väistämättä vähän arpapeliä. Olen lueskellut varmaan satojen havereiden selostuksia ja huomattavan usein kuvaukseen liittyy se, että jotain valoa on luultu pimeässä aivan muuksi kuin se on ollut tai sen etäisyys on arvioitu väärin.
Nimimerkki JRxxx oli asialinjalla, mutta plotteri vs näköhavainnoista olen eri mieltä. Liiallinen plotteriin luottaminen voi olla vaarallinen asenne.
GPS on se verran luotettava navigoinnin apuväline, että se helposti aletaan mieltää navigoinnin ainoaksi välineeksi. Elektroniseen karttaan yhdistetty GPS on yhä useamman veneilijän käytössä. Miksi sitten yhä ajetaan kiville? Venekorjaamoilla näyttää olevan täystyöllisyys köli runkovaurioiden takia ja vakuutusmaksut ovat nousseet. Jossain mättää, kun navigointi yhä menee pieleen. Väheneekö varovaisuus, kun usko plotteriin lisääntyy?
Plotteri on hyvä renki, mutta huono isäntä! Siinä tietenkin on perää, että pimeässä on vaikea arvioida kaukana näkyvän valon etäisyyttä ja edes valon alkuperää. Ne, jotka ovat liikkuneet merillä tietävät kuinka esim. yötaivaan horisontissa näkyvä planeetta voi näyttää kulkuvalolta. Moni meistä on erehtynyt luulemaan joitain kaupungin valoja sektoriloistoiksi, etäisyyttä rannikkoon on vaikea arvioida hämärässä jne. Tällaisilla perusteilla näköhavaintojen merkitystä ei silti kannata aliarvioida. ”Eye-ball navigation” eli näköhavaintoihin perustuva navigointi on yhä tärkein navigointimenetelmä. Selviin näköhavaintoihin kannattaa aina luottaa. Niitä ovat vaikkapa sektoriloiston värin vaihtuminen, linjamerkkien valot, näkyvät kivet ja saaret, muut alukset jne. Jos GPS-plotterin ja näköhavaintojen välillä on ristiriitaa, minun mielestäni kannattaa heti tarkistaa toimiiko plotteri sittenkään. Oma karttaplotterini on lukuisia kertoja jumittunut niin, että se on pysähtynyt näyttämään jotain aikaisempaa sijaintia. Tämä virhe näyttää syntyvän varsinkin siinä vaiheessa, kun liikutaan plotterikarttojen reunoilla. Plotterin kartta ei välttämättä vaihdu ja lataudu automaattisesti. Valppaana kannattaa olla, vaikka GPS onkin järjestelmänä luotettava. Huvivene-elektroniikka eikä sen käyttäjäkään ole yhtä luotettava kuin itse GPS-järjestelmä. Kyllä navigoinnissa kannattaa käyttää kaikkia keinoja eikä pelkästään sokeasti uskoa plotterin kuvaruutuun!
Selkeä katsaus navigoinnin tekniikkaan ja gepsiin löytyy esim. täältä:
http://www.sailtrain.co.uk/navigation/index.htm
liikkunut pimeällä. Kaiki valot on eri villkkyryhmissä tai katkovaloina. Joten ne on kyllä melko helppo erottaa, eikä tietääkseni missään ole kiinteää linjavaloa niissä on yleensä pikavilkku alhaalla ja katkovalo ylhäällä.
Sektoriloistot myös väreissä.-
edellistä (mutta ilmeisesti et sinä) OVAT liikkuneet pimeässä ja tietävät jotain asiasta. Suurin osa valotunnuksista kun kertoo vain tyypin, ei yksilöi täsmälleen yhdeksi ja vain yhdeksi kohteeksi. Silmällä ei ole käytössä sitä valtavaa määrää muuta informaatiota, jonka avulla päivänvalossa pystyy paikantamaan itsensä tai varmentamaan paikannuksen. Lisätään tähän vielä ihmisen näkökyvyn rajoittuneisuus ja havaintokyvyn epäluotettavuus ylipäätään, niin ihminen häviää kyllä plotterille 100-0.
Tämä vastaukseni meni vähän vika kohtaan. Kyllä noissa oli oikeata asiaa kuten mainitsit. Mutta otin kantaa siellä aiemmin olevaan tekstiin.
yksilöidykkä valolla. Kyllä kaikissa reimareissa on oma erityinen valotunnuksensa, tietenkin molemmat länsiviitat ovat samalla tunnuksella, mutta ovathan ne samalla puolen väylää. Reunamerkeissä on omat tunnuksensa kuten linjamerkeissä. Lähellä toisiaan olevissa sektorivaloissa on erilaiset jaksotukset. Joten ei niissä kyllä ole kovin paljoa sekaantumisen vaaraa ainakaan mihinkään asutus tai katuvaloihin niitä ei voi sotkea.
vaikka näet valotunnuksesta, että aha, tuolla on länsipoijun yhdeksän välähdystä ja siitä oikealle linjavalo, et silti voi tietää, missä oikeastaan olet. Saatat nähdä kartasta, että havainnot sopivat sinne, missä LUULET olevasi, mutta et pysty varmentamaan havaintoa. Etkä voi tietää, onko siellä jotain muita viittoja, joita joko ei ole valaistu tai joista on valo sökönä. Etkä itse asiassa läheskään aina sitäkään, onko sinun ja niiden valojen välissä turvallista vettä vai onko välissä luoto, koska olet eri kohdassa kuin luulet.
yksi osa navigointia. Eihän näköhavaintojen teko ole samaa kuin muiden menetelmien hylkääminen. Kaikkia keinoja täytyy käyttää. Eikö vaan? Jos navigoinnissa tulee ristiriitaa näköhavaintojen, kompassin, lokin, kaiun ja elektroniikan välillä, pitää selvittää syy eikä lakata uskomasta varmaan havaintoon, esim sektoriloistoon tai linjavilkkuihin.
Kyllä gps:ssäkin joskus tulee NO FIX-tilanne. Eikö itsellesi ole vielä sattunut?
Tuntuu turhalta, että joku täällä alkaa heti vähätellä toisten pimeäajokokemusia, kun tulee mielipide-eroja plotterista. Kokemusta on monella!
etten tiedä olinpaikkaani, jos kerran linjavalo näkyy (on linjalla) ja samalla länsiviitta/-poiju vilkuttaa oikealla sekä kompassini osoittaa että kuljen kohti etelää. Niin eipä siinä suuria poikkeamia ole olinpaikassa. Ja merikartalta näen onko valottomia reimareita lähellä (heijastimet näkyy silti jos olen lähellä)Jos valo on rikki niin näkyy siinä heijastin (aika vähän on valorikkoisia näkynyt). Kummallista etten muka näe kartalta onko olinpaikkani ja tuon reimarin välissä matalikko. Eikä navigintia saa perustaakkaan pekkien merkkien eikä puutteellisten havaintojen varaan sanoo jo lakikin. Samaten siinä plotterin ohjekirjassa sanotaan, ettei navigointia saa perustaa tämän laitteen tietoihin tämä on vain apuväline.
Näinhän se on. Kummastusta aiheuttaa se, että navigointivälineistä ainoastaan plotteri on noussut apuvälineen tasolta ainoaksi navigointivälineeksi. Ainakin omassa plotterissani näyttöruutuun tulee aina varoitus juuri tästä (on navigoinnin apuväline), kun sen käynnistää. Varoitus hyväksytään painamalla "enter".
että maailmassa tai edes jollakin muutaman kilometrin mittaisella pätkällä Suomen rannikkoa on vain yksi ja ainut kohta, jossa samanlainen valohavainto on mahdollinen?
Kummallista on myös, että näket kartalta matalikon olinpaikkasi ja reimarin välistä, jos et välttämättä tiedä sijaintiasi (tässä tapauksessa sitä, kummalla puolen matalikkoa olet)?
Pointti on siinä, että näköhavainnot pimeässä ovat AINA puutteellisia. Paitsi ehkä Teräsmiehellä, mutta häntä ei lie veneen puikoissa näkynyt meidän vesillämme?
...mieltä siitä, että SELVIIN näköhavaintoihin kannattaa luottaa. Pimeässä niitä ei kuitenkaan ole kovin paljoa käytettävissä. Oikeastaan tilanne on se, että kun päivänvalossa aivoilla on miljoonia aistimuksia, joista se tietoinen havainto rakentuu, yöllä pimeässä on vain muutama. Joku näkyikin esittävän kohtalaisen hyvän skenaarion siitä, mitä siellä saattaa näkyä.
Jos plotteri ja omiin havaintoihin perustuva käsitys sijainnista eroavat, ilman muuta pitää ottaa varovaisesti. Siinä tilanteessa pidän kuitenkin huomattavasti suurempana sen todennäköisyyttä, että plotteri on oikeassa ja ihminen väärässä. Erityisen korostuneesti näin, jos "päänsisäinen merkintäkirjanpito" on esim. sadekuuron tai sumulautan tai yksinkertaisen huolimattomuuden vuoksi päässyt katkeamaan (tätä viimeistähän ei saisi tapahtua, mutta tapahtuu joka tapauksessa, ihmisistä kun on kyse).
Muuten, oletuksesi onnettomuuksien lisääntymisestä ei oikein näyttäisi pitävän paikkaansa, kun se rinnastetaan veneilyn määrän lisääntymiseen.
Väitit sanomakseni, että onnettomuudet lisääntyvät: "Muuten, oletuksesi onnettomuuksien lisääntymisestä ei oikein näyttäisi pitävän paikkaansa, kun se rinnastetaan veneilyn määrän lisääntymiseen."
Näin kirjoitin: "...Elektroniseen karttaan yhdistetty GPS on yhä useamman veneilijän käytössä. Miksi sitten yhä ajetaan kiville? Venekorjaamoilla näyttää olevan täystyöllisyys köli runkovaurioiden takia ja vakuutusmaksut ovat nousseet. Jossain mättää, kun navigointi yhä menee pieleen. Väheneekö varovaisuus, kun usko plotteriin lisääntyy?"...
Pointtini oli se, että kiville ajamisten luulisi käyvän yhä harvinaisemmaksi sitä mukaa, kun plottereita myydään. Näin vaan ei näytä käyneen. Kiville ajetaan, vaikka plotteri on käytössä. Näin on tämänkin sesongin aikana taas tapahtunut.
niin että pimeässä havainnoisi samoin kun päivällä. Ja plotterista on aivan varmasti apua (tosin minulla ei sellaista ole, pelkkä gps kylläkin. Mutta en kyllä ole joutunut tilanteeseen, edes ennen gps;ääni, ettenkö olisi tiennyt olinpaikkaani merellä. Harvoinpa siellä säkkipimeää on. Kyllä niistä valotunnuksista päätteelee olinpaikkansa riittävällä tarkkuudella. Mutta havaitsein ettet ole paljoa navigoinut merellä, asetin teille pienen "miinan". Väitin että ajaessani linjalla etelään havaitsen länsiviitan valot oikealla, tämähän ei ole mahdollista, mutta kukaan ei siihen puuttunut joten päättelin ettei kovin kokeneista merenkulkijoista ole kuse tällä palstalla.
Tiedät kyllä, että väylien risteyksiä on rannikoillamme vaikka kuinka paljon. Ei ole mitenkään harvinaista, että risteysalueilla voit nähdä toisen väylän valoja. Selaa rannikkokarttoja, ellet usko.
Pimeänavigoinnissa on tapana seurata kartasta, vaikkapa elektronisesta kartasta, minkä valotunnuksen seuraavaksi tulisi näkyä. Ellei näy, jokin on pielessä. Eihän pimeänavigointi voi perustua yhteen ainoaan menetelmään. Jos sumun takia ei voi tehdä näköhavaintoja, navigoinnin apuna on tutka, kompassi, kaiku, loki. En ajele pelkän plotterin varassa koskaan.
havainto, mutta silloin tietenkin jo hälytyskello soi jos etelään johtavan väylän oikealla puolella vilkkuu länsiviitta. Niin pitää varmistua onko linja varmasti oikea, koska onhan se varmin merkki. Mitä sanoit noista muista apukeinoista niin ainakin luotain on minullakin käytössä. Valitettavasti nykyisessä veneessäni ei ole tutkaa silloin kun oli niin oli parempi jos joku muu luki sitä kuvaruuutua (pimeänäkökyvyn menetys).
Tänä viikonloppuna ajattelin käydä isokarin majakalla joten osan matkan saa kulkea hämärissä. Mutta sitten varmaan pitää alkaa harkitsemaan veneen telakointia.
Nyt oli kysymys siitä, että näkyvyyden hävitessä tutkanavigointi on ainoa keino esteiden, muiden alusten kuten myös merenkulun merkkien havaitsemiseen. Navigointisi ei siinä tilanteessa kärsi hämäränäön heikentymisestä. Vai mitä? Ajattelit varmaan pimeänavigointia yleensä. Siinä hämäränäköä häiritsee myös plotteri. Kaikki valolähteet kannattaa himmentää ( ei tietenkään koske kulkuvaloja).
Kun ajat etelään, länsi on styyrpuurissa eli oikealla. Pohjoiseen mennessäsi länsi on veneesi vasemmalla puolella. Jos olet epävarma sijainnista ja veneesi kääntyilee väylälle pysähtyneenä, länsi voi olla keulan edessä, perässä, oikealla tai vasemmalla, mutta länsi on silti aina lännessä. Mitä oikeastaan tarkoitit länsiviitan näkemisellä? ;-)
Tulin eilen purjehdusreissulta. Tyhjää oli, patsi pääkaupunkiseudun edustalla. Yllättävän moni oli liikkeellä keskellä arkipäivää. Tuskin kaikki eläkeläisiä kuitenkaan. Hyvää viikonloppureissua! Voit saada kovia tuulia (matala tulossa). Onneksi Isokarin satama on suojainen.
eri juttu, silloin ei paljoa nähdä ilman laitteita. Tarkoitin, että kun on väylällä (linjalla) matkalla etelään ja jos silloin näkyy länsiviitan valo oikealla puolen venettä niin on syytä tarkistaa onko oikealla linjalla. Tällöinhän sijaintisi on tuon länsiviitan itäpuolella eli väärällä puolella.
Muuten on kyllä pidellyt kauniita ilmoja, olisi pitänyt jättää vähän lomaa tänne syksyyn.
Nyt ei näytä hyvältä. Sunnuntaina voi olla syysmyrsky!
http://expert.weatheronline.co.uk/pslv_frame.htm
melko voimakas matala tulossa. Pitää huomioida. Kiitos linkistä, en ole ennen vieraillutkaan tuolla.
Lisääntynyt kivien kolistelu voi johtua myös siitä, että elektronisten navigointivälineiden tarjoaman helppouden ja "varmuuden" takia uskalletaan ottaa enemmän riskejä eli ajella väylien ulkopuolella ja lähempää vaikkapa matalikkojen reunoja. Laitteen avulla uskalletaan oikaista sellaisista paikoista, jotka olisi kierretty kaukaa paperikartan perusteella. Sitten kun syystä tai toisesta laitteen luotettavuus sattuukin pettämään, niin nollatoleranssiin luottanut saattaakin kokea ikävän yllätyksen (nollatoleranssi = ajetaan esim. 10-20 m päästä karttaan merkitystä matalikon reunasta). Tai sitten ei vaan osata käyttää näitä uusia hienoja laitteita...
Tästä ei pidä vetää sitä johtopäätöstä, että olisin gepsejä tai plottereita vastaan. Päinvastoin, käytän itsekin laitteita hyväkseni, mutta tiedostan myös vaarat, joita käyttöön voi liittyä. Vieraammilla vesillä liikuttaessa paperikartta on aina esillä ja paikka tiedossa myös sillä.
Hauska testi - ja tehty joko ilman plotteria tai plotterin kanssa. Ei tosin ollenkaan hauskaa, jos tuollaista sattuu omalla veneellä. Hyvin näkyi dehler pysyvän pinnalla kolhujen jälkeen. Samaa törmäilyä eivät kaikki saksalaisveneet ehkä siedä, ei moni muukaan merkkivene. Siltä ainakin näyttää, kun katselee katkenneita valurautakölejä ja revenneitä runkoja lujitemuovikorjaamoilla.
http://uk.youtube.com/watch?v=rvxhQO4pw2E
Mutta kuten ennuste hyvin tiesi niin Sunnuntaina alkoi tuuli puhaltamaan puolenpäivän jälkeen. Yöllä aivan tyyntä.
Mukava syysretki, nyt telakointi ja ensi kesän odottelua
...ei oikein taida olla näyttöä siitä, etteikö olisi tapahtunut juuri se, mitä oletit eli kivilleajot olisivat tulleet harvinaisemmiksi. Kokonaan ne eivät ikinä katoa, mutta uskaltaisin väittää, että ne eivät myöskään ole lisääntyneet samassa suhteessa kuin veneily. Toisin sanoen ne ovat tulleet harvinaisemmiksi.
Mutta on yksi veneilyn alue, jolla huolesi saattaa olla perusteltu. Plotteriin liittyy nimittäin kiistämätön paradoksi: samalla kun se helpottaa väylälläpysymistä, se myös antaa sekä todellista että kuviteltua tarkkuutta navigointiin väylän ulkopuolella. Jälkimmäisestä saattaa seurata se, että otetaan riskejä, joita ei ennen olisi otettu ollenkaan. Ja kun matkaveneilystä puhutaan, ei tarvinne erikseen sanoa, ketkä ja missä tilanteessa siellä väylän ulkopuolella todennäköisimmin tarkoituksella liikkuvat...