Onko nykyisiin konehöylättyjen ja kuivattujen höylähirsien väliin tarvetta laittaa eristettä pieneen kesämökkikäyttöön tarkoitettuun rakennukseen (satunnaisia talvivierailuja)? Hirret on koneistettu täysin toisiinsa istuviksi eli rakoja niiden väliin tuskin tulee. Mikä tuon eristesuikaleen tarkoitus siis on?
Eriste hirsien välissä
nakuttelija
145439
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Eriste on oikeammin tiiviste, jolla tasataan ilman virtausta. Salvoksissa eli nurkkalukoissa niiden merkitys suurempi kuin pontillisten höylähirsien välissä eli ns. varauksessa. Ilman tilkkeitä salvoksiin tulee painumisen takia suoria ilmareikiä, joista vetää.
Koska sisä- ja ulkopuolen kosteuserojen takia hirsi turpoaa hieman eri tavalla sisä- ja ulkoreunansa välistä, nostaa tämä hirsien välisiä saumoja hyvästä työstöstä huolimatta aavistukseen irveelleen, kannattaa sinne hirsien väliin tätä tilkettä laittaa estämään kohtien syntyä. joista suoraan tuntuu vetoa. Hyvä eriste on pellava, sillä on puulle sopiva kosteuskäyttäytyminen.
Noin tunteella ajatellen pellava vaikuttaa miellyttävän luonnonmukaiselta eristeeltä luonnonmukaiselle puulle.
Järjellä ajatellen taas tiivisteen tulisi olla sellaista ettei sen kuidut ime lainkaan vettä itseensä. Siis käytännössä muovia tms. Jos kuulostaa oudolta niin verratkaapa vaikka terassin mattoja: matto jonka kuidut imee vettä on märkä lätkä loputtomiin, se sellainen vettä imemätön muovikuitumatto (sitä kokolattiamaton omaista terassimattoa joka leikataan leveästä rullasta, tiedätte varmaan) kastuu kyllä samalla lailla mutta on taas täysin kuiva kun vesi valuu siitä pois.
Johtopäätös: Hirsien väliin kuiduiltaan vettä imemätön ohuista muovikuiduista punottu eristematto!
Se ja sama laittaako sinne pellavaa vai propeenia. Yleensä paras valinta on se joka eniten lämmittää haluajansa mieltä. Pellavasta on paha hakata tappeja läpi ja muutenkin se jumittaa enemmän kuin propeeni. Muovia taas jotkut vastuustaa luonteensa vuoksi. Käytännössä se typerä hirsi ei sitä tajua millä sitä on tiivistelty.
Vaarnatappien kohdalla pitää niitata reiän sivuilta ja leikata...
Yhdellä suurella valmistajalla ,( melkein karhun nimi) on hirsien välissä puolipyöreää
solumuovi nauhaa. Vaikka se litistyy, palaa se
takaisin muotoonsa eikä ime vettä. Sitä en
osaa sanoa onko pitkän päälle ok.
Tuon palautumisen huomasin kun tein ylimääräisen ikkunan vuosi pystytyksen jälkeen.
Olisi ensimmäinen solumuovi joka oikeasti palautuisi muotoonsa litistyksen jälkeen. Yleensä ne tahtoo jäädä linttaan. Solukumi on siinä mielessä parempi.
niinkin tavallinen muovituote kuin vaahtomuovipatja. Ei ole vielä litteäksi yhtenäkään aamuna jäänyt.
Mistä hommaat vaahtokumia - ja mihin hintaan. Veikkaan että hinta hillitsee ostohaluja.
Hinnan vuoksi tuskin on kumia. Vaahtomuovi patjassa vähän eri kuin sama hirren välissä seinä ja katto litistämässä. Jos silläkään loppujen lopuksi on väliä. Jos vaahtomuovi on jollekin hyvä niin sillä sitten.
Olen tutustunut myös tuohon karhunlempinimisen valmistajan puolipyöreään tiivisteesee, laitetaan niiteillä ponttien välisen uran pohjalle. Ei huonoa ja kiinnitys etenee mukavsti, kun sen voi tehdä varvi varvilta edellisen selkään. Yksiponttisissa joutuu usein kippaamaan asetettavan hirren tilkkeen niittausta varten.
Höylähirrellen väliin tuleva pellavatilke on parasta olla 6-8 mm paksua pellavahuopanauhaa. Ei mitään tervauksia. Nauhan tulee olla ponttin(varaukseen) sopivaa.
Pellavan ja puun välinen kosteus tasaantuu hyvin nopeasti, eli pellava on samassa kosteudessa kuin ympäröivä hirsikin (< 20%). Mitään vesivarastoa sinne ei pääse syntymään. Aion ensi kesänä rakentaa leikkimökin HH70 tavarasta ja tehdä siinä joitakin "tutkimuksellisia" kokeita pellavahuopanauhan kosteusfysiikasta.
kiitos ajatuksista, kaiken kaikkiaan olette kuitenkin sitä mieltä, että höylähirrenkin väliin (vaikka tarkka työstö ja esikuivattu materiaali) olisi hyvä laittaa joatin tilkettä, koska ajanmittaan puu elää ja saattaa syntyä ilmavuotoja? Eli tilke pelkästään nurkkiin ei ole riittävä?
Kuten itse tuossa kirjoitit. Salvoksissa sen merkitys on vielä suurempi.
eikä hirsien tai salvoksien välissä ole mitään. Mielestäni tuplapontilla varustettu 70mm 'hirsi' istui varsin hyvin ja kun ajattelin että jos sinne väliiin alkaa ängetä tavaraa se ei olisikaan ollut hyvä ratkaisu ?! Siis pontit ei olisi asettunut hyvin. Ne oli arviolta n 10 mm korkeat. Lisäksi kehikko kiristettiin salvoksista kierretangoilla.
Onko ongelmia odotettavissa , kuinka todennäköisesti ja mitä niihin lääkkeeksi. Kehikko on 4x3,5 m kooltaan.
Oletettavasti suurin 'ongelma' ovat muutamat tavallista vetoisemmat kohdat salvoksissa kehikon painuttua pari vuotta. Kohdat joissa päällekkäiset hirret ovat vetäneet hieman eri suuntiin itseään. Todennäköisesti kun salvos on 'poskellinen', eli kaulastaan < 70 mm, nämä ilmavuotokohtakin jäävät pistemäiseksi. Puhutaan siis todennäköisyyksistä, joihin vaikuttaa monet tekijät, m.l. rakennuksen käyttötarkoitus.
Kieltämättä kapea tuplapontti on ongelmallinen tiivistää.
Pellavassa on hyvänä puolena, kun talitiaiset nyppii kaikki ylimääräiset pellavan pesätarvikkeeksi. Laitoin myös sisäpuolelle 100mm, tasaa vähän hirsien vuotokohtia.
Poralle ei saa reikää pellavan läpi, on se senverran sitkeää.