Lapsen saaminen on minulle ainakin ollut niin mittaamattoman arvokas asia, että sitä ei voi rahalla mitata.
Tähän mittaamattomaan arvokkaaseen kun lastensuojelu sotkeentuu, niin on nupissa pitelemistä, että se ei sekoa.
En ottaisi sijaislasta. Sijaislapsi olisi kuitenkin vieras kotona. Meille ovat aina vieraat tervetulleita, mutta haluan välillä viettää ihan minun tai meidän omaa koti ja perheaikaa.
Pidän lapsista, ei se siitä ole kiinni. Ja haluaisin auttaakin näitä lapsia, mutta en niin, että lapsi tulisi asumaan meille. En voi käsittää niitä perheitä, jotka eivät arvosta omia lapsiaan ja kotirauhaansa niin paljon, että antaisivat lapsille ja itselleen kodin ilman jatkuvia vieraita. Rahalla on toisiin ihmisiin ihmeellinen valta.
Voin taas ymmärtää adoptioperheitä, jotka eivät saa omia lapsia. Lapsi tulee heille pyyteettömästi, eikä lapsilla rahasteta omaa toimeentuloa. Koditon lapsi saa kodin.
Huostalapsilla on koti ja olisikin pitänyt tehdä kaikki mahdollinen, että lapsi olisi saanut pitää kotinsa. Näin myös huostalapsen paperissa vakuutetaan ja laissa. Näinhän ei läheskään aina ole, liekö koskaan?
Tähän mittaamattomaan arvokkaaseen kun lastensuojelu sotkeentuu, niin on nupissa pitelemistä, että se ei sekoa.
En ottaisi sijaislasta. Sijaislapsi olisi kuitenkin vieras kotona. Meille ovat aina vieraat tervetulleita, mutta haluan välillä viettää ihan minun tai meidän omaa koti ja perheaikaa.
Pidän lapsista, ei se siitä ole kiinni. Ja haluaisin auttaakin näitä lapsia, mutta en niin, että lapsi tulisi asumaan meille. En voi käsittää niitä perheitä, jotka eivät arvosta omia lapsiaan ja kotirauhaansa niin paljon, että antaisivat lapsille ja itselleen kodin ilman jatkuvia vieraita. Rahalla on toisiin ihmisiin ihmeellinen valta.
Voin taas ymmärtää adoptioperheitä, jotka eivät saa omia lapsia. Lapsi tulee heille pyyteettömästi, eikä lapsilla rahasteta omaa toimeentuloa. Koditon lapsi saa kodin.
Huostalapsilla on koti ja olisikin pitänyt tehdä kaikki mahdollinen, että lapsi olisi saanut pitää kotinsa. Näin myös huostalapsen paperissa vakuutetaan ja laissa. Näinhän ei läheskään aina ole, liekö koskaan?
Vastaukset 24
Vanhimmat
rikastuisin? Riittääkö yksi lapsi rikastumiseen rahallisesti?
Minä taas en ymmärrä, mitä pahaa sijaisvanhemmat tekevät, jos antavat kodin lapselle, josta omat vanhemmat eivät pysty huolehtimaan. Mihin nämä lapset pitäisi laittaa, kun tosiasia on että lapsia syntyy vanhemmille, jotka eivät heistä huolehdi vaikka mitä tukitoimia olisi.
voisi sijoittaa lapsettomille sijaislapsiksi. Lapsellisille ihmisille ei mitään sijaislapsia enää. Lapsettomat naiset ovat niin raakoja, että vihaavat odottavia äitejä, on ollut uutisissa kuinka lapseton nainen ottaa odottavalta hengen pois ja ottaa synymättömän lapsen äidin kohdusta. Omaksi ei toisen lasta saa antaa, mutta hoiDettavaksi kunnes oma äiti voi ottaa. Sijaisvanhemmille pitää olla jo olemassaolevassa tilanteessa JATKUVA psykiatrinen tarkkailu.
ei suomalaisille itselleen JÄRKI,
niin jo Suomelle lähetetty vuoden 2000 "moitekirjelmäkin" YK:n Lasten Oikeuksien Komitealta.
"Suomessa asuu liian paljon lapsia ja nuoria kotinsa ulkopuolelle sijoitettuna. Suomessa on kiinnitettävä sijoitukseen johtaviin syihin enemmän huomiota ja tehtävä sijoituksien syihin kohdistuvia toimenpiteitä", vapaasti YK:n moitelistaa vuodelta 2000 mukaillen.
Ja siihen maailman aikaan (jota kotinsa ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja nuoria koskeva määrää YK:kin moitti)
kotinsa ulkopuolelle oli sijoitettuna
"VAIN" reilut 11 000 lasta ja nuorta.
(Taitaisivat "persiilleen" YK:ssakin lentää, jos näkisivät vuoden 2007 sijoitettujen lasten ja nuorten luvun;
YLI 16 000 nuorta ja lasta elää Suomessa kotinsa ulkopuolelle sijoitettuna!)
______________________
http://www.formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=68147
(linkin takana oleva ei siis ole viimeisin Suomelle annettu
YK:n Lasten Oikeuksien Komitean suositus, päätelmä)
____________
http://www.formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=68142
_________________
http://www.stakes.fi/FI/tilastot/aiheittain/Lapsuusjaperhe/lastensuojelu.htm
___________________
http://www.hs.fi/keskustelu/%26%2334%3BSijoitettujen+lasten+m%E4%E4r%E4+on+h%E4pe%E4%26%2334%3B/thread.jspa?threadID=139202&tstart=0
14.9.2008
"Sijoitettujen lasten määrä on häpeä
............
Miten sijoitettujen lasten määrää voitaisiin vähentää?
Ennalta ehkäiseviin palveluihin on sijoitettava enemmän. Pienten lasten vanhempien on päästävä helpommin ja aikaisemmin päihdehoitoihin.
Kouluttamattomien, nuorten sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien yksinhuoltajien palveluita ja tulonsiirtoja on kehitettävä. Ensimmäinen toimi on estää lapsilisien korotusten vähentäminen toimeentulotuesta.
Paula Lehtomäen ehdotus kotiavun tarpeen arvioinnista neuvolakäyntien yhteydessä on erinomainen, mikäli palvelua on oikeasti tarjota vanhemmille.
Osa-aikaisen kotihoidontuen parantaminen kannustaisi myös yksinhuoltajia hakeutumaan työelämään. Osa-aikainenkin työ vähentää tilaisuuksia sortua ryyppäämiseen.
Kansalaisjärjestöt ja seurakunnat voisivat tehdä paljon enemmän huteran vanhemmuuden tukemisessa. Kyse voi olla esimerkiksi perheklinikoista tai -asunnoista, joissa taitamattomia vanhempia opetetaan kädestä pitäen lastenhoidossa.
....................
HEIKKI HIILAMO
Kirjoittaja on Diakonia-ammattikorkeakoulun yksikönjohtaja."
________________
http://www.hs.fi/artikkeli/Ministeri+Risikko+pit%C3%A4%C3%A4+tilannetta+vakavana/HS20080113SI1VS02iqk
............
Lastensuojelulain mukaan lapsen tilanteeseen pitäisi puuttua riittävän varhaisessa vaiheessa. Kunnissa palveluja ei aina tarjota.
Miten ministeriö aikoo puuttua asiaan?
"Lapsiperheiden tukipalvelut on ajettu alas viime vuosina. Lapsiperheet eivät saa avukseen kodinhoitajia, sillä heidät on siirretty vanhustenhuoltoon. Tiedän kunnan, jossa ei ole varaa avohuollon tukipalveluihin mutta lasten huostaanottoihin on. Lailla voi vaikuttaa siihen, että perheet saavat peruspalveluja ja huostaanotot vähenevät."
_____________________
http://www.stm.fi/Resource.phx/socius/socius-22007/sivu6.htx
............
Varpu ja huostaanotot
Huostaanottojen määrä on kasvanut, ja tämä saanut myös tutkijat huolestumaan. Stakes jopa tarkasti viime kesänä, ettei kyseessä ole tilastovirhe, eikä se ollut.
Huostaanottojen määrän kasvusta on syytetty myös Varpua, koska sen on ajateltu madaltavan lastensuojeluilmoituksen kynnystä.
Toisaalta on kysytty, eikö ole eettisesti väärin, että ensin puututaan, mutta sitten
ei ole tarjota esimerkiksi lastenpsykiatrian, päihdehuollon tai kotiavun palveluita.
Arnkil sanoo murheellisena,
etteivät suomalaiset taida edes ymmärtää,
kuinka huonosti lastensuojelun avohuollon palveluita on saatavissa.
Tilanne vaihtelee eri kunnissa, ja joissain niitä on todella heikosti.
............
Sijaisperheet eivät anna lapsille kotia, vaan vievät lapsilta oman kotinsa. Lapsen majapaikkaakin kutsutaan sijaiskodiksi, tai mikä ihmeen varakoti lienee. Kun tällekin taholle tulisi järjkeä päähän, niin sijaisperheitä ei enää olisi. Tai edes senverran järkeä päähän, että he pyrkisivät aktiivisesti lapsen omaan kotiin paluuseen.
Yhdellä sossulla on noin 50 lasta. Kun näistä saa mahdollisimman monen huostaanotetuksi ja sijoitetuksi, pääsee kaikkein vähimmällä. Ei tarvitse enää tavata lasta ja vanhempia kuin neljä kertaa vuodessa. Työtaakka todella vähenee.
Bisnesmiehille pitäsi tehdä stoppi jo ihan eettisistä syistä; lapsilla rahastaminen on törkeimmillään näissä yksityisissä laitoksissa ja perhekodeissa.
Tosiasiat eivät valitettavasti ole näin, että huostavanhemmat eivät pysty lapsistaan huolehtimaan, tämä on vain sossujen käsityksiä. Näillä käsityksillä tuhotaan tälläkin hetkellä noin 50 000 ihmisen elämää.
- laiskureita laulattaa ja bisnes pyörii -
Pystyykö sijaishuolto huolehtimaan lapsista? Minun kokemusten mukaan EI.
Lapsen perushoitoa laiminlyödään, tästä on todisteena esimerkiksi hampaiden reikiintymisen alkaminen ja jatkuminen sijaishuollossa. Lapsen koulunkäynnin valvonta laiminlyödään. Vanhemman asiantuntemusta ei hyödynnetä lapsen hoidossa ja kasvatuksessa.
Lapsen minää nutistetaan monin eri tavoin. Kannustavan ja myönteisen kasvatuksen tilalla on rangaistuksia rangaistuksen perään, jos lapsi ei käyttäydy hoitavan tahon haluamalla tavalla.
Lapsen kohtelu, kasvatus, hoito ja laiminlyönti ovat siinä mallissa, että olen jopa tehnyt lastensuojeluilmoituksen sijaishuollosta, jota ei tietenkään otettu vakavasti.
Minulla ja lapsella on aina ollut hyvin lämpimät välit. En ymmärrä taivaalta tipahtanutta huostaanottoa. En ymmärrä, miksi sitä ei pureta. Nyt olen ymmärtänyt sitä vaatia ja on luvattu tehdä se vuoden kuluttua, mikäli olen kiltti hoitavalle taholle. Erehdyin jo kerran valittamaan hoitavan tahon toimista, ja sain sossulta haukut.
Sijaishuollon ja huostaanottajien maailma on todella kummallinen. Ei siinä mielestäni ajatella lapsen parasta, vaan sijaishuollon oikeassa olemista ja pätemisen tarvetta.
Miksi sinun lapsesi huostattiin, täytyyhän sinun syy tietää?
ihmettelin silloin kun lapseni oli sijoitettuna ammatilliseen perhekotiin... nimittäin perusterveydenhuollon laiminlyöntiä. Toki siellä ennätti vajaan 8 kuukauden aikana tapahtua niin paljon, että bioperheestä olisi lapset viety monta kertaa. Tuo perusterveydenhuollon laiminlyönti tuli esiin mm. hoitamattomana syyhynä. Lapseni soitteli minulle monta kertaa ja kertoi ihonsa kutiavan ja olevan aivan näppylöillä. Ammatillisen perhekodin äiti (hyi helvetti, puistattaa kun muistelenkin häntä) rauhoitteli minua puhelimessa ja kertoi, että jospa on jostain pesuaineesta johtuva ihoärsytys tai sitten lapseni vaan suotta stressaa ja että kyseessä olisi tällainen stressireaktio. Siis hän ei käyttänyt lasta lääkärissä, vaan arpoi milloin mitäkin. Lapseni kertoi koko ajan pahenevista oireistaan edelleen puhelimessa ja "ilokseni" kuulin että tämä "äitee" on sanonut lapselle että kyllä ne vanhempasi vievät sinut lääkäriin kun kotilomalle menet. Niinhän siinä sitten kävi, kävin hakemassa lapseni lomalle parinsadan kilometrin päästä ja varasin samantien ajan terveyskeskukseen nähtyäni lapsen umpiruvella olevat ihoalueet. Oli raukka raapinut itsensä verille. Ajoimme sitten suoraan terveyskeskukseen, jossa lapsessani todettiin syyhy. Olin aivan sanaton. Sitten ymmärsin kun kuljimme apteekin kautta, lääke oli todella kallis. Näin perhekoti säästi: maksatetaan heidän hygieniansa puutteita ja perusterveydenhuollon laiminlyömistä sijoitettujen vanhemmilla. No, rahalla sai sentään lääkettä, mutta entäs lapsen kaksi viikkoa jatkunut sietämätön kutina. Millä saisi perhekotien pitäjiin ihmisyyttä tuon loputtoman ahneuden ohelle?
lääninhallitukseen lähetetyllä kantelulla. Kai se todellinen syy joskus selviää, sitä potaskaa en taida tähän laittaa.
Tulee mileen, LAPSEN ETU, se pieni näkymätön tyttö hoidossasi. Oletko varma, että hän on saanut oikean diagnoosin? Asperger lapsillahan on tuota poissaolokohtauksia. En muista tarkkaan, mikä tämän lapsen oireena oli?
Kyllä meidän tytön "näkymättömyys" johtuu kaltoinkohtelusta. Lapsi ei ole saanut pienenä mitään vuorovaikutustaitoja elämäänsä varten.
Jos kerran olisit nähnyt tytön ja hänen äitinsä yhdessä, ymmärtäisit. Lapsi on ILMAA ja RASITE äidilleen. Yhtään ystävällistä sanaa ei äiti minun kuulteni ole lapselle sanonut.
Kun lapsen tarpeisiin ei maailman rakkain ja tärkein ihminen vastaa, niin lapsi lakkaa yrittämästä. Kun ei yritä kontaktia ihmisiin, niin ei pety, kun sitä ei saakkaan.
En tietysti voi olla satavarma mistään. Mutta kyse ei mielestäni ole poissaolokohtauksista, vaan opitusta selviytymiskonstista maailmassa, jossa hän on ollut omasta mielestään mitätön.
Toivottavasti toit asian sossujen tietoon.
Aidoista epäkohdista on aina valitettava.
Asperger? Siinä sairaudessahan lapsi ei edes tunnista kaikkia ihmisiä pahimmillaan, on vähän kuin autisti. Jospa äiti on väsynyt lapseensa, joka ei reagoi? Mutta ehkä maa tuollaisiakin äitejä päällään kantaa? Miksi hän sitten ylipäätään haluaa tavata lastaan? Vai onko hänen vaikea tavata lastaan valvotusti? Mielestäni kaikki mahdollisuudet pitäisi tutkia, niin että lapsi saa oikean hoidon.
Tämä ei ole mitään provosointia. Minulla ainakin tulisi huoli siitä lapsesta. Minua itseänikin syytettiin aikoinaan lapsenlaiminlyönnistä. Tätä en 100% varmasti ole tehnyt. Niipä olen laittanut tämän uudelleen tutkittavaksi.
Yksi paha on kasvatus vain rankaisemalla. Kotona ei tarvita rankaisuja, pelkkä puhuminen riittää.
Lapsi kutsuukin sitä paikkaa rangaistuslaitokseksi, välillä jopa keskitysleiriksi ja haluaa mahdollisimman pian kotiin. Tämän kotiinpaluun pikaistamiseksi olen nyt tehnyt valtavasti töitä, eikä loppua näy.
Lapsi on eheytynyt meillä ollessaan jo paljon.
Kehitys on ollut huimaa.Ja vain, koska on turva ja ihmiset jotka iloitsevat hänestä. Hän on aivan mahtava persoona. En usko että kyse on neurologisista oireista( sen perusteella mitä niistä olen lukenut). Tyttö on käynyt myös terapiassa ja psykologin käsitys on sama kuin meidänkin.
Äiti ei ole halunnut tavata lastaan kuin muutamia satunnaisia kertoja. On itse myöntänyt, että tätä lasta ei olisi pitänyt edes synnyttää ja että hänellä ei ole kummempia tunteita lasta kohtaan. Sellaisia vanhempia kuule on. Valitettavasti
Mutta kiitos asiallisesta huolesta. Koskaanhan emme voi olla liikaa huolissamme näistä pikkuisista.
ole epilepsiaa, eivätkä nuo kaksi mainittua asiaa mitenkään erityisesti kuulu yhteen. Henkilöllä voi olla siis epilepsia, vaikka ns. grand mal -kohtauksia ei olisi ollenkaan, hetkittäiset poissaolokohtauksia riittävät lääkityksen aikaansaamiseksi.
Mutta AS-oireisiin kuuluu joillakin syrjäänvetäytyvyys, lapsi ei yksinkertaisesti kaipaa sosiaalisia kontakteja, vaan nauttii enemmän siitä, että saa touhuta yksin omien kiinnostuksen kohteidensa parissa.
adoptioon?
Ihmettelee yksi bio-vanhempi.
paha, pahoinpitelevä tai jotain vielä pahempaa äitiä kohtaan. Kyllä äitiä pitäisi jotenkin auttaa ja saada mukaan omaan ja lapsensa hoitoon ennenkuin se on myöhäistä. Ei äidin asiat taatusti ole kunnossa, kun noin suhtautuu lapseensa.
mutta papereissa lukee omiin maailmoihin vajoamisesta lapseni kohdalla. Sen olen nähnyt, että hän ei joskus aikoinaan siirtynyt yhdestä toimesta toiseen toimeen mielellään, varsinkin jos oli kyseessä joku hampaiden pesu tms. rutiini.
Siis se ei ole asperger oire?
ihmeempiä tunteita lasta kohtaan, niin miksi ei tosiaan anna adoptoitavaksi?
Suomessahan on kuulema yhä enemmän niitä vanhempia, jotka eivät voi saada lasta.
Mistä sekin johtuu muuten?
Miksi sellaisten ihmisten määrä lisääntyy?
Ja MILLÄ TAVALLA tuollainen ihminen on sairas, joka ei rakasta omaa lastaan?
Päihteet tietysti turruttavat tunne-elämän, mutta ei tuossa ainakaan mitenkään tullut esille, että olisi kyse nimenomaan päihteistä.
puutetta oman toiminnan ohjauksessa. Lapsi ihan kuin jumittuu tiettyyn tekemiseen, eikä pääse eteenpäin tehtävissä, vaikka aivan hyvin tietääkin, mitä pitäisi tehdä seuraavaksi.
Mutta se ei ole mikään poissaolokohtaus.
Sellaisen aikana lapsi on ihan oikeasti "pois" sillä hetkellä, se on epänormaali purkaus aivojen sähköisessä toiminnassa, sen pystyy näkemään aivosähkökäyrästä. Lapsi ei kuule silloin, jos puhutaan, eikä pysty itse puhumaan, se on epileptinen kohtaus, vaikka ei aiheuta vierestä nähtynä tajuttomuutta kuten grand mal -kohtaus tekee.
oli toiminta terapeutin - ainoan järkevän, jonka olen lapseni kimpussa nähnyt - diagnoosi. Psykiatri väitti, että se johtuu siitä, että olen laiminlyönyt lastani.
En ole ikipäivänä laiminlyönyt lastani ja hänestä olen aina välittänyt todella paljon, kaikkeni hänen eteensä tehnyt.
Noita muitakin asperger-oireita olen lapsessani havainnut. Terapeutti ei halua tätä diagnoosia.
miksi hän ylipäätään sitten edes näkee vaivaa lapsesi vuoksi.... ihmeellistä tämän maan ties mikä terapia.
Onkohan teidänkin lapsella kuitenkin loppujen lopuksi taustalla jokin neuroperäinen sairaus jota nyt on sitten vuosikausien huostaamisella suomalaisessa lastensuojelussa "hoidettu".
http://web.mac.com/liisa.halkka/iWeb/empowerment/Autismikirjosta/Autismikirjosta.html
http://articles.gourt.com/fi/Aspergerin syndrooma
http://www.mtv3.fi/helmi/ihmissuhteet/artikkeli.shtml/580834?ihmissuhteet-perhe-kasvatus
Yksikään ammattitaitoinen terapeutti tai psykiatri, ei anna MINKÄÄNLAISTA diagnoosia , ellei ole varma asiasta. Kyse on isoista ja vakavista asioista. Ei riitä että äiti sanoo "minusta lapsellani on asperger, kirjoitathan diagnoosin"
Sehän olisi sama kun menisin itse sairaalaan ja pyytäisin leikkaussalin valmiiksi ohitusleikkausta varten. "kun on ollut noita oireita"
En tarkoita, etteikö vanhemmat olisi lapsensa parhaita tuntijoita, mutta ei saa olettaa, että lääkäri"ei halua kirjoittaa diagnoosia".
Kyse ei ole haluamisesta ,vaan siitä ,että on oltava VARMA.
Mutta lapsen äitinä voin huomata lapsessani oireita, joista puhuisin mielelläni lääkärin kanssa. En ole pystynyt kuvaamaan lapseni oireita oikein, koska en ole tiennyt tästä alasta sanalla sanoen yhtään mitään.
Myöskään terapeuteilla ei ole oikeutta diagnoosien tekemiseen.
Lääkärit eivät ole erehtymättömiä, heiltäkin voi tulla virhediagnooseja. Meidän asian on teo:n kautta lääninhallituksessa tutkittavana.
hänen ei tarvitse todellakaan pähkäillä eikä ihmetellä eikä ainakaan jarruttaa yhdenkään lapsen saamaa hoitoa, lääkitystä, terapiaa, kuntoutusta eikä muitakaan apuja ja tukia sairautensa vuoksi.
Lääkäri joka ei tiedä, on epävarma, ei tunnista sairautta tai ei ole edes tietoinen ko. sairaudesta ja sen oireista, eikä halua ohjata esimerkiksi lasta toisen lääkärin luo oman epävarmuutensa vuoksi,
ei ole oikeassa paikassa harjoittamassa ammattiaan.
Olen kohdannut lääkärin, keskussairaalalääkärin, joka ei halunnut (?) kirjoittaa lapselle diagnoosia,
että lapsi olisi saanut tarvitsemansa lääkityksen, hoidon, ohjauksen ja seurannan sairauteensa (kyseessä siis lapsen vaikea astma).
Oli mentävä vuosien lääkärillä kulkemisten jälkeen yksityiselle lääärille (ja yksityisellä puolella lääkäri tarkisti mm. ettei lapsen sydän ollut vaurioitunut hoitamattoman astman vuoksi)
ja se on ollut lapsen elämän pelastus terveeseen aikuisuuteen.