Pikkujouluaika lähestyy ja kaikki Suomen työtätekevät saapuvat meidän ravintoloitsijoiden onneksi suurin joukoin asiakkaiksimme.
Tästä syystä ajattelin kertailla muutaman pikku jutun esim. vasta työelämässä vähän aikaa olleille, kun tämä etiketti lienee yhä löyhenemään päin. Muistisääntönä on, että hyvä ja koulun käynyt sivistynyt tarjoilija tuntee pelisäännöt ja tällöin niitä noudattamalla puolin että toisin elämä on kaikille helpompaa ja näin ravintolailta on miellyttävä kokemus asiakkaille. Kuten jo edellä mainittiin, heppoisessa trendiravintolassa asiantuntevuutta on vaikeampi löytää, pian yhä vaikeampi löytää ketään henkilökuntaa ylipäätään aina vain enemmän "palvelua" vaativille asiakkaillemme. Yksi äärettömän keskeinen syy tähän on raskas ja epäkiitollinen työ, varsinkin nykyään, kun tarjoilun tulee on niin äärettömän asikaskeskeistä; minulle-haluan tänään-ja heti !
Ravintolassa ruokien että juomien katteesta maksetaan pitkä penni monenlaisia kuluja, eikä tämä hetkellisten halajamistensa yhteiskunta pidemmän päälle tule yksinkertaisesti saamaan mitään muuta kuin puolivalmisteita syödäkseen, koska ikävä kyllä oikea ruuanlaitto kestää ja tämä nykyihminen kun ei sitten odota annostaan enempää kuin hampurilaistaan. Nyt kun trendikästä on, että tarjoilija pyydetään pöydän viereen kuuntelemaan ääneenluettua ruokalistaa kaikkine ihmetyksinen, yksi kymmenen henkilön seurue vie yhden ihmisen ehtoon kaikkine juoksutuksineen. Juomat tilataan miten sattuu yksi tahtoja kerallaan, joten mikään ei oikeastaan vain yksinkertaisesti voi sujua tällä tapaa hyvin.
Lisäten vielä, että sitten kultaisen 80-luvun on tämä niin hyvin itselleen tärkeiden ravintola-asiakkaiden osuus merkittävässti kasvanut, joiden on hyvin vaikea huomata tilausta odottavaa hyvin kasvetettua tarjoilijatyttöä, joka periaatteestakaan ei keskeytä asiakasta. Sitten ihmetellään, kun ei ole eikä tule palvelua, kun ei osata reippaasti ja selkeästi kertoa, mitä tahdotaan tai miten tahdotaan. Vai lieneekö syynä tässä kaikkien aistien perusteellisen tyydyttämisen yhteiskunnassa, ettei enää edes tiedä mitä tadhotaan ?
Joka tapauksessa siis, kun ravintoloissa pyritään tarjoamaan suuremmille seurueille menuita, tämä ei ole syystä, että ravintola tahtoo syöttää samaa ja ihan ikävää ruokaa kaikille asiakkailleen maksimoidakseen voittonsa, vaan yksinkertaisesti syystä, että asiakkaan ilta sujuisi parhaalla mahdollisella tavalla.
Syy numero 1 tähän yhtenäisen tilauksen toivoon on nimenomaan se, että kunnioitetaan juhlien onnistumista ja pääasiallista tarkoitusta; seurustelua muiden vieraiden kanssa. Juhlien tarkoitus ei voi olla, että järjestäjä seisoo lappu kädessä viitoittamassa ravintolan keittiöstä saapuvien erilaisten ruokalajien jonoa ohjaillen nimenhuudon säestyksellä, kuka mitäkin oli muutama kuukausi aikaisemmin silloin tahtonut. Ja sitten muistiko gluteeinittomana ym kuitenkaan ?
Jo alkudrinkkien sekamelskan sijasta olisi syytä valita kaikille sopiva vaihtoehto; esim kuohujuoma tai muutoin yleisesti pidetty drinkki.
Hyvien tapojen periaatteella ravintolassa laskua ei jaeta tarjoilijan toimesta, mikäli pöytäseurue on enemmän kuin kuusi henkilöä !Ravintolalaskuun on hyvä varauttua ihan käteisen kanssa, jos tahtoo tai joutuu maksamaan syömisensä itse. Tällöin suurempi pöytäseurue sopii laskun maksamisesta keskenään, eikä todellakaan maksa sitä sun tätä erikseen tarjoilijalle. Tarjoilija kylläkin monessa ravintolassa tarjoutuu auttamaan, mikäli hänellä on aikaa. Ja mikä ihme on, että tämä laskujen jakaminen on tehty yhdeksi merkiksi hyvästä palvelusta ? Pikemminkin tämä on käytännöstä poikkeavaa. Vai mitenköhän on laskun maksu muissa maissa ?
Mikäli illan isäntä tarjoaa, hänellä on velvollisuus ja oikeus päättää myös tarjottavat juomat ja ruokalajit. Tällöin hyvien tapojen mukaan "vieraat", olivat sitten miten muuten tuttuja tahansa, kiittävät kauniisti kaikkien ruokalajien kohdalla ja joko ruokailevat mukisematta, tai siirtelevät ruokaa lautasella sen mukaan, miellyttääkö tai ei. Tätä epämieluisaa ruoka-ainetta, joka lautasella on, ei tule kommentoida tms, vaan ihan keskittyä seurustelemaan. Tällöin myös ruoka-aine-allergikkojen tulee pitää suunsa supussa, eikä ryhtyä huutelemaan tajoilijoille erikoisannoksiaan. Ja mikäli tilaisuus on vieraalla tiedossa etukäteen, ruoka-aineyliherkkyydet ilmoitetaan suoraan ravintolaan eikä tälläisillä vaivata tilaisuuden isäntää ja kutsujaa. Illallisen aikana tarjottua ruokaa tulee aina poikkeusetta kehua; piti siitä tai ei; näin osoitetaan huomiota sekä isännälle että muille seurueessa oleville. Omat mielipiteet voi sitten kertoa kotona tms, mutta arvosteleva asenne ei kuulu juhlapöytään.
Kun kerran ruoan laatua ja puhtaita sekä tuoreita raaka-aineita arvostetaan, tulee myös arvostaa sitä, että jokainen ruoka-annos valmistetaan käsityönä. Ja jokainen voi keittiössään kokeilla 12 hengen päivällisen valmistamista, jossa jokaiselle on erilainen ruoka-annos. Vaikka tämä ravintolassa esivalmisteluiden osalta on helpompaa sekä taatusti nopeampaa, ihan yhtä monta erilaista tuotetta on koottava lautasille ja tästä syystä se kestää ihan varmasti, vaikka kaikki tekevät parhaansa ja niin nopeasti kuin pystyvät. Ja ikävä sanoa, mutta ihan jokaisen illan jokaisesta eri tilauksesta riippuu, miten ruuat saapuvat kaikille ravintolassa olijoille.
Joten pöytävarausta tehtäessä ihan oikeasti kannattaa miettiä pienet yksityiskohdatkin yhdessä tilausta vastaanottavan henkilön kanssa, mikäli tilaisuus on "arvokkaampi" sekä tahtoo sen olevan onnistunut. Ravintolan henkilökunta tuntee nämä asiat taatusti ja kyllä kertoo, mikä onnistuu, mikä ei.
Olen myös miletä, että pahaan välikäteen joutuvat nuorehkot sihteerit, joiden tehtäväksi tilaisuuksien järjestäminen yleensä on annettu, eivät yksinkertaisesti tunne etikettiä tai uskalla päättää. Huonosti valitut ruuat ja kehnosti sujuva tarjoilu saa taatusti haukkumiset firman johdolta ja liian usein huonon suunnittelun sijasta haukutaan tarjoilijat sekä ravintola. Täten olisi syytä todellakin kuunella ammattilaisen mielipidettä, että ilta nimenomaan sujuisi asiakkaan kannalta loistavasti.
Me ravintolassa olemme valmiina tekemään kaikkemme, että illastasi ja juhlastasi tulee niin hieno ja hyvä, kuin mahdollista, joten pientä ryhtiä, rohkeutta valintoihin sekä ajatuksen kera siihen, mitä ravintolaillalta tahtoo milloinkin !
Olette kaikki sydämmellisesti tervetulleita !
Tästä syystä ajattelin kertailla muutaman pikku jutun esim. vasta työelämässä vähän aikaa olleille, kun tämä etiketti lienee yhä löyhenemään päin. Muistisääntönä on, että hyvä ja koulun käynyt sivistynyt tarjoilija tuntee pelisäännöt ja tällöin niitä noudattamalla puolin että toisin elämä on kaikille helpompaa ja näin ravintolailta on miellyttävä kokemus asiakkaille. Kuten jo edellä mainittiin, heppoisessa trendiravintolassa asiantuntevuutta on vaikeampi löytää, pian yhä vaikeampi löytää ketään henkilökuntaa ylipäätään aina vain enemmän "palvelua" vaativille asiakkaillemme. Yksi äärettömän keskeinen syy tähän on raskas ja epäkiitollinen työ, varsinkin nykyään, kun tarjoilun tulee on niin äärettömän asikaskeskeistä; minulle-haluan tänään-ja heti !
Ravintolassa ruokien että juomien katteesta maksetaan pitkä penni monenlaisia kuluja, eikä tämä hetkellisten halajamistensa yhteiskunta pidemmän päälle tule yksinkertaisesti saamaan mitään muuta kuin puolivalmisteita syödäkseen, koska ikävä kyllä oikea ruuanlaitto kestää ja tämä nykyihminen kun ei sitten odota annostaan enempää kuin hampurilaistaan. Nyt kun trendikästä on, että tarjoilija pyydetään pöydän viereen kuuntelemaan ääneenluettua ruokalistaa kaikkine ihmetyksinen, yksi kymmenen henkilön seurue vie yhden ihmisen ehtoon kaikkine juoksutuksineen. Juomat tilataan miten sattuu yksi tahtoja kerallaan, joten mikään ei oikeastaan vain yksinkertaisesti voi sujua tällä tapaa hyvin.
Lisäten vielä, että sitten kultaisen 80-luvun on tämä niin hyvin itselleen tärkeiden ravintola-asiakkaiden osuus merkittävässti kasvanut, joiden on hyvin vaikea huomata tilausta odottavaa hyvin kasvetettua tarjoilijatyttöä, joka periaatteestakaan ei keskeytä asiakasta. Sitten ihmetellään, kun ei ole eikä tule palvelua, kun ei osata reippaasti ja selkeästi kertoa, mitä tahdotaan tai miten tahdotaan. Vai lieneekö syynä tässä kaikkien aistien perusteellisen tyydyttämisen yhteiskunnassa, ettei enää edes tiedä mitä tadhotaan ?
Joka tapauksessa siis, kun ravintoloissa pyritään tarjoamaan suuremmille seurueille menuita, tämä ei ole syystä, että ravintola tahtoo syöttää samaa ja ihan ikävää ruokaa kaikille asiakkailleen maksimoidakseen voittonsa, vaan yksinkertaisesti syystä, että asiakkaan ilta sujuisi parhaalla mahdollisella tavalla.
Syy numero 1 tähän yhtenäisen tilauksen toivoon on nimenomaan se, että kunnioitetaan juhlien onnistumista ja pääasiallista tarkoitusta; seurustelua muiden vieraiden kanssa. Juhlien tarkoitus ei voi olla, että järjestäjä seisoo lappu kädessä viitoittamassa ravintolan keittiöstä saapuvien erilaisten ruokalajien jonoa ohjaillen nimenhuudon säestyksellä, kuka mitäkin oli muutama kuukausi aikaisemmin silloin tahtonut. Ja sitten muistiko gluteeinittomana ym kuitenkaan ?
Jo alkudrinkkien sekamelskan sijasta olisi syytä valita kaikille sopiva vaihtoehto; esim kuohujuoma tai muutoin yleisesti pidetty drinkki.
Hyvien tapojen periaatteella ravintolassa laskua ei jaeta tarjoilijan toimesta, mikäli pöytäseurue on enemmän kuin kuusi henkilöä !Ravintolalaskuun on hyvä varauttua ihan käteisen kanssa, jos tahtoo tai joutuu maksamaan syömisensä itse. Tällöin suurempi pöytäseurue sopii laskun maksamisesta keskenään, eikä todellakaan maksa sitä sun tätä erikseen tarjoilijalle. Tarjoilija kylläkin monessa ravintolassa tarjoutuu auttamaan, mikäli hänellä on aikaa. Ja mikä ihme on, että tämä laskujen jakaminen on tehty yhdeksi merkiksi hyvästä palvelusta ? Pikemminkin tämä on käytännöstä poikkeavaa. Vai mitenköhän on laskun maksu muissa maissa ?
Mikäli illan isäntä tarjoaa, hänellä on velvollisuus ja oikeus päättää myös tarjottavat juomat ja ruokalajit. Tällöin hyvien tapojen mukaan "vieraat", olivat sitten miten muuten tuttuja tahansa, kiittävät kauniisti kaikkien ruokalajien kohdalla ja joko ruokailevat mukisematta, tai siirtelevät ruokaa lautasella sen mukaan, miellyttääkö tai ei. Tätä epämieluisaa ruoka-ainetta, joka lautasella on, ei tule kommentoida tms, vaan ihan keskittyä seurustelemaan. Tällöin myös ruoka-aine-allergikkojen tulee pitää suunsa supussa, eikä ryhtyä huutelemaan tajoilijoille erikoisannoksiaan. Ja mikäli tilaisuus on vieraalla tiedossa etukäteen, ruoka-aineyliherkkyydet ilmoitetaan suoraan ravintolaan eikä tälläisillä vaivata tilaisuuden isäntää ja kutsujaa. Illallisen aikana tarjottua ruokaa tulee aina poikkeusetta kehua; piti siitä tai ei; näin osoitetaan huomiota sekä isännälle että muille seurueessa oleville. Omat mielipiteet voi sitten kertoa kotona tms, mutta arvosteleva asenne ei kuulu juhlapöytään.
Kun kerran ruoan laatua ja puhtaita sekä tuoreita raaka-aineita arvostetaan, tulee myös arvostaa sitä, että jokainen ruoka-annos valmistetaan käsityönä. Ja jokainen voi keittiössään kokeilla 12 hengen päivällisen valmistamista, jossa jokaiselle on erilainen ruoka-annos. Vaikka tämä ravintolassa esivalmisteluiden osalta on helpompaa sekä taatusti nopeampaa, ihan yhtä monta erilaista tuotetta on koottava lautasille ja tästä syystä se kestää ihan varmasti, vaikka kaikki tekevät parhaansa ja niin nopeasti kuin pystyvät. Ja ikävä sanoa, mutta ihan jokaisen illan jokaisesta eri tilauksesta riippuu, miten ruuat saapuvat kaikille ravintolassa olijoille.
Joten pöytävarausta tehtäessä ihan oikeasti kannattaa miettiä pienet yksityiskohdatkin yhdessä tilausta vastaanottavan henkilön kanssa, mikäli tilaisuus on "arvokkaampi" sekä tahtoo sen olevan onnistunut. Ravintolan henkilökunta tuntee nämä asiat taatusti ja kyllä kertoo, mikä onnistuu, mikä ei.
Olen myös miletä, että pahaan välikäteen joutuvat nuorehkot sihteerit, joiden tehtäväksi tilaisuuksien järjestäminen yleensä on annettu, eivät yksinkertaisesti tunne etikettiä tai uskalla päättää. Huonosti valitut ruuat ja kehnosti sujuva tarjoilu saa taatusti haukkumiset firman johdolta ja liian usein huonon suunnittelun sijasta haukutaan tarjoilijat sekä ravintola. Täten olisi syytä todellakin kuunella ammattilaisen mielipidettä, että ilta nimenomaan sujuisi asiakkaan kannalta loistavasti.
Me ravintolassa olemme valmiina tekemään kaikkemme, että illastasi ja juhlastasi tulee niin hieno ja hyvä, kuin mahdollista, joten pientä ryhtiä, rohkeutta valintoihin sekä ajatuksen kera siihen, mitä ravintolaillalta tahtoo milloinkin !
Olette kaikki sydämmellisesti tervetulleita !
Vastaukset 28
Vanhimmat
mutta ravintola-alan ammattilaisten täytyy suhtautua ruoka-allergioihin vakavasti. Esimerkiksi maidolle allergiselta voi lähteä henki hyvin nopeasti, jos hän vain työntää kohteliaasti kermakastiketta lautasen syrjälle ja alkaa syödä samoilla aterimilla siitä ympäriltä.
Eikä mainita allergioista, pihvit tulevat pöytään juuri ninkuin listassa lukee.
Allergiset oppikoon ilmoittamaan etukäteen.
"Illallisen aikana tarjottua ruokaa tulee aina poikkeusetta kehua; piti siitä tai ei; näin osoitetaan huomiota sekä isännälle että muille seurueessa oleville. Omat mielipiteet voi sitten kertoa kotona tms, mutta arvosteleva asenne ei kuulu juhlapöytään."
Vaikka lohikeitto olisi tönkkösuolattua, liha raakaa ja mätää, niin kiltisti pitää niellä ja jättää arvostelematta...
Tee sinä, kuten haluat, mtta selksisiin puutteisiin ja virheisiin tartun edelleenkin; ravintoalan virheiden takia en tahallisesti nälkäisenä tai myrkytyksen saaneena ravintolasta poistu.
Jos keitto on tönkkösuolattua, liha raakaa/mätää, se on sitä sitten varmaan koko porukalle, eikö? Ja silloin on syytä puuttua asiaan jaantaa palautetta. Mutta, jos se vika on vain sinun lautasella eli vain sinun mielessäsi, on sinun syytä pitää suusi kiinni ja olla sitten syömättä jos et ruuasta pidä. Olen ap.n kanssa samaa mieltä, että ruuan arvostelu ei kuulu hyviin tapoihin. Kaikesta ei voi eikä tarvitsekkaan pitää, mutta sitä ei tarvitse toitottaa kaikille.
Selkeisiin virheissiin pitää puuttua, asiallisesti tietenkin, mutta turhat jorinat on syytä pitää mahassaan.
turpa kiinni niin eihän silloin kukaan tule valittaakseen vaan kaikki lähtevät suu väärinpäin pois ravintelista.
Kylläpä se niin on, että ravintola-ammattiin näyttää hakeutuvan ihmeen herkkähipiäistä sakkia. Asiakas, pidä naamasi kiinni ja maksa. Jos en saa rahoille vastinetta on asiakkaalla oikeus siitä reklamoida sekä jättää lasku näiltä osin maksamatta.
jos et kestä kermaa!!!!
Mieti!!!!
sellaiset kuin listassa lukee.
Herää pahvi!!
Jos pyydät muuta kuin listassa tarjotaan, olet myös siitä valmis maksamaan.
keitosta
Moukkamaista on, kun tarjoija töyksäyttää: "Se sitten maksaa!". Totta H.l.v.tissä ruoka ja palvelua ravintolassa maksavat. Onko tarjoilija itse idiootti ja kuvittelee, että kaikki muut ovat samanlaisia?
Monta ihan hyvää pointtia tuli esille kirjoituksestasi, mutta koville ottaa moista lähes yhteen pötkyyn kirjoitettua itseään toistavaa tekstiä lukea!
Vinkkejä luettavuudeltaan parempaan kirjoittamiseen:
- yksi asia per kappale
- kriittisyys sen suhteen, mitä haluat sanoa, ja minkä voi jättää pois
Kirjoituksesi editoituna luettavampaan muotoon:
"Pikkujouluaika lähestyy ja kaikki Suomen työtätekevät saapuvat meidän ravintoloitsijoiden onneksi suurin joukoin asiakkaiksimme. Tästä syystä ajattelin kertailla muutaman pikku vinkin ravintolassa järjestettävän tilaisuuden sujuvuuden parantamiseksi. Yhteisiä pelisääntöjä noudattamalla (puolin ja toisin) elämä on kaikille helpompaa ja näin ravintolailta on miellyttävä kokemus asiakkaille.
Pöytävarausta tehtäessä kannattaa miettiä pienet yksityiskohdatkin yhdessä tilausta vastaanottavan henkilön kanssa, etenkin mikäli tilaisuus on arvokkaampi. Ravintolan henkilökunta tuntee nämä asiat taatusti ja kyllä kertoo, mikä onnistuu, mikä ei. Huonosti valitut ruuat ja kehnosti sujuva tarjoilu saa helsposti haukkumiset firman johdolta, ja liian usein huonon suunnittelun sijasta haukutaan tarjoilijat sekä ravintola. Tilaisuutta suunniteltaessa olisi suositeltavaa kuunnella ammattilaisen mielipidettä, jotta ilta sujuisi asiakkaan kannalta loistavasti.
Useissa ravintoloissa pyritään tarjoamaan valmiiksi suunniteltuja menuja suuremmille seurueille. Valmiiden menujen tarkoitus ei ole syöttää samaa ja ihan ikävää ruokaa kaikille asiakkailleen voiton maksimoimiseksi, vaan sujuvuuden parantaminen ja juhlien onnistuminen. Jos koko ilta kuluu tilauksia selvitellessä, niin seurustelu ja muu oleellinen jää auttamatta vähemmälle.
Mikäli jokaisen on tarkoitus maksaa ruokansa erikseen, tarjoilijaa ei ole kohteliasta pyytää jakamaan laskua osiin isolle pöytäseurueelle. Ravintolalaskuun on hyvä varauttua ihan käteisen kanssa, jos tahtoo tai joutuu maksamaan syömisensä itse. Tällöin suurempi pöytäseurue sopii laskun maksamisesta keskenään, eikä maksa sitä sun tätä erikseen tarjoilijalle.
Mikäli illan isäntä tarjoaa, hänellä on velvollisuus ja oikeus päättää myös tarjottavat juomat ja ruokalajit. Tällöin vieraiden on kohteliasta joko ruokailla mukisematta, tai jättää osa annoksesta syömättä, tekemättä siitä suurta numeroa. Ruoka-aineyliherkkyydet on hyvä ilmoitettaa etukäteen suoraan ravintolaan, eikä vaivata tilaisuuden isäntää. Ruokaa tulee aina poikkeusetta kehua, piti siitä tai ei. Näin osoitetaan huomiota sekä isännälle että muille seurueessa oleville. Omat mielipiteet voi sitten kertoa vaikka kotona, mutta arvosteleva asenne ei kuulu juhlapöytään.
Annosten saapuminen pöytään saattaa isolla seurueella kestää pidempään. Oikea ruuanlaitto vie aikaa, vaikkei usein ei oltaisikaan valmiita odottamaan annosta kauempaa kuin pikaruokaa. Esimerkiksi 12 hengen päivällisen valmistaminen, siten että jokaiselle on erilainen ruoka-annos, on yllättävän työlästä. Vaikka tämä ravintolassa esivalmisteluiden osalta on helpompaa sekä taatusti nopeampaa, se kestää kuitenkin aikansa, vaikka kaikki tekevät parhaansa ja niin nopeasti kuin pystyvät.
Me ravintolassa olemme valmiina tekemään kaikkemme, että illastasi ja juhlastasi tulee niin onnistunut, kuin mahdollista. Ryhtiä ja rohkeutta valintoihin! Olette kaikki sydämellisesti tervetulleita!"
Palautetta ravintolalle palvelusta yms. on syytä antaa aina, milloin siihen tuntee olevan aihetta. Miten muuten palveluyritys voisi kehittää palveluitaan ja erottaa kehnon hyvästä, erinomaisen kelvottomasta?
Oikeus palautteeseen on kylläkin vain sillä, joka maksaa laskun - vapaamatkustajat saavat syyttää huonoa onneaan, jos ovat eksyneet väärään kelkkaan. Näin ollen pikkujoulun kitkerän kalasopan saanut voi vapaasti joko syödä tai jättää syömättä, mutta pitäköön mölyn mahassaan tai antakoon palautteensa laskun maksajalle, jos näin hyväksi katsoo ja kehtaa. Itse en haluaisi loukata isäntääni kertomalla hänelle tämän tehneen väärän valinnan tuomalla minut tähän paikkaan huonon palvelun uhriksi. Olisin mieluummin hiljaa ja pitäisin mielipiteeni omanani - kyllä viisas isäntä ymmärtää tunteeni kertomattakin.
Yleisesti ottaen suomalaiset ravintolat ovat palautteen suhteen varsinaisia mimosia, jotka eivät ymmärrä sen merkitystä arvokkaana palvelujen kehittämisen moottorina. Asiakas nähdään useimmiten jonkinlaisena säästöpossuna, jonka tehtävänä on tuoda taloon raha ja pitää suunsa kiinni. Ja sitä palvelijat, mitä isännät!
"Itse en haluaisi loukata isäntääni kertomalla hänelle tämän tehneen väärän valinnan tuomalla minut tähän paikkaan huonon palvelun uhriksi."
Ja pahimmassa tapauksessa isäntä jatkaa paikan palveluksien käyttämistä ja oman henkilökuntansa lisäksi vie yhteistyökumppaneitaankin sinne kärsimään. Ja sen henkilökunnankin taas ensi pikkujouluihin...
"Yksi äärettömän keskeinen syy tähän on raskas ja epäkiitollinen työ, varsinkin nykyään, kun tarjoilun tulee on niin äärettömän asikaskeskeistä; minulle-haluan tänään-ja heti !"
Osa työntekijöistä käy työssään, koska se on yleensä edellytys palkan saamiselle. Eli tajoilijat eivät ymmärrä, että he ovat työssään asiakasta varten. Asiakasta, joka maksaa saamastaan palvelusta ja täten on oikeutettu vaatimaan vastinetta rahoilleen. Palvelutapahtuman tulee olla asiakaskeskeinen; kun menen ravintolaan, niin mielestäni on perusteltua odottaa, että saan sitä haluamaani, listalta löytyvää ruokaa ja juomaa "jo tänään".
"Juomat tilataan miten sattuu yksi tahtoja kerallaan, joten mikään ei oikeastaan vain yksinkertaisesti voi sujua tällä tapaa hyvin."
Kun illastetaan pitkällä kaavalla, niin on itsestään selvää, että lasit tyhjenevät eriaikaisesti; nopeimmat juovat pullollisen viiniä, kun toisilla on vielä se ensimmäinen lasillinen vaiheessa ja saattavat lopettaa sen juomisensa siihen keskeneräiseen lasiin. Pitäisikö mielestäsi tilata jo aluksi "ihan varalta" itseleen vaikka se viinipullo ja pari bisseä (väljähtymään), että saat varmasti kaikki juomat keralla päytään?
"Ja jokainen voi keittiössään kokeilla 12 hengen päivällisen valmistamista, jossa jokaiselle on erilainen ruoka-annos."
Toki halutessaan voi. Samoin halutessaan voi kokeilla kotonaan autonkorjausta, hiustenleikkuuta, kätilönä toimimista jne. mutta miksi pitäisi, kun jokaiselle alalle on omat osaajansa ja palveluntarjoajat? Työn vastaanottajan tulee harkita, onko omalla yrityksellä resursseja ko. asian ammattitaitoiseen hoitamiseen. Ravintolamaailmassa tämä tarkoittaa sitä, että ruokalistalle kelpuutetaan vain annoksia, joiden toimittaminen asiakkaalle onnistuu varmasti.
"Me ravintolassa olemme valmiina tekemään kaikkemme, että illastasi ja juhlastasi tulee niin hieno ja hyvä, kuin mahdollista, joten pientä ryhtiä, rohkeutta valintoihin sekä ajatuksen kera siihen, mitä ravintolaillalta tahtoo milloinkin !"
Siis, jos asiakas toimii kuten te haluatte; tilaa tarjoamanne menuun, mielellään kaikille sitä samaa ja ilman kritiikkiä nielee kaiken ja kiittelee lähtiessään, niin teette mitä haluatte;)
Juu, ja olen itse työskennellyt ravintolassa muutamia vuosia, mutta olen täysin eri linjoilla kanssasi ihan peruslinjauksista. Ja kyllä, syötettiin isoja ryhmiä, pieniä porukoita ja yksittäisiä asiakkaitakin. Joskus tupsahti bussilastillinen nälkäisiä mummoja ilman ennakkovarausta, mutta kaikesta selviää, jos niin haluaa. Asenteeni kuitenkin oli, että minä olen töissä ja asiakkaat viihtymässä, rentoutumassa ja palveltavina. Toki välillä hyppyyttäminen (varsinkin se turha) v....aa, mutta mottoni oli; mitä kovempi ketutus, niin sitä leveämpi hymy. Joskus asiakkaat tulivat kiittelemään aurinkoisesta ja iloisesta asenteesta; onneksi ajatukset ovat omiani...
Ravintoloideni seinällä ilmoitus, jossa sanottiin:
Jos ruokamme oli mielestäsi hyvää, kerro siitä muille. Jos ruokamme oli mielestäsi huonoa, kerro se meille.
Meillä oli luja ja hyvä yhteishenki koko henkilökunnan kesken.
ravintola-alalle ilmiselvästi sopimaton henkilö. Mene poliisikouluun. Sinne sovit, ääliö (= kykenemätön asiakaspalvelija).
Jos keskivertopoliisi suhtautuisi asioihin ja ihmisiin sinun mentaliteetillasi, tulokset tutkittaessa kansalaisten luottamusta poliisin toimintaan olisivat kovastikin erilaisia.
ravintolasi nimi, niin osaamme välttää läävääsi.
"ruoka-aineallergikkojen"
Hauskaa ja virkistävää vaihtelua!
Ei ole tarjoilijan tehtävä analysoida asiakkaiden tapoja ja henkisiä lahjoja. Nätisti vaan kantaa pöytään sitä mitä tilataan. Ja ottaa palautteen vastaan hänen ja hänen ravintolansa tekemästä työstä. Ja yrittää sitten seuraavalla kerralla selviytyä paremmin!
Opi ottamaan opiksi!
vanhan koulukunnan aikaan.
Asiakas oli aina kuningas.
Silloin myös asiakkaat teitittelivät tarjoilijaa ja kohteliaasti esittivät tilauksensa.
Tänäpäivänä minulle tulee pojankloppi sanomaan että heitä stobe mummi?
Miettimisen aihetta????
jossa olen töissä? Itseasiassa en halua tavata sinua koskaan.
Pistäkääpäs näitä ohjeita jakoon raflassanne. Kuluu asiakkaillakin aika tilauksiaan odotellessa, eivätkä ehdi mietti valituksia!
Vai on ruoka-aineallergikon suun pysyttävä supussa, vaikka ei saisi mitään syötäväksi kelpaavaa???????
Siinä tapauksessa meikäläinen ainakin lähtisi kiitos vain kohteliaasti pois koko ravintolasta. ravintolaan tullaan syömään, ei katselemaan ruoka-annoksia.
romaania. Itimekästä tekstiä luetaan. Tuota teksiä en ainakaan minä jaksanut lukea. Laita uusiksi tiivistetyssä muodossa.
Ohjeet jakoon heti ovella ja pöytiin tuplakopiot, jotta voi kotona opiskella ja miettiä mihin sitä seuraavan kerran lähtis syömään ja juhlimaan..
riittävät kaikkialla. Jos matkailet, olet sen ymmärtänyt. Nämä kiukuttelijat eivät ole käyneet Tallinnaa kauempana.