empaattisuus?

mikä on empaattisuuden raja?
91113
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

teeskennellä, mutta varoa pahoittamasta turhaan kenenkään mieltä.

Äänestä

Liika empaattisuus on rasittava ominaisuus eikä sille voi oikein mitään.Tuntee toisen/toisten vaikeudet ja ongelmat kuin itsessään.Ja kumma kyllä,ns.heikommat vaistomaisesti hakeutuvat tällaisten vahvempien seuraan hamuamaan heistä uutta energiaa.
Mutta raja tulee vastaan viimeistään siinä vaiheessa,kun ei enää jaksa,että itse jaksaisi.Silloin on pakko ottaa etäisyyttä.

Äänestä
  • ja se kyllä on toisinaan hyvinkin raskasta. Myötäelän toisten murheita ja suruja kuin ne olisivat omiani. Tyttäreni kanssa melkein itkua väännettiin, kun katsottiin Maajussille morsian -ohjelmaa ja kun yksi mukavanoloinen maajussi sai vain 7 kirjettä ja oli siitä hyvin murheissaan. Tämä nyt vain yhtenä esimerkkinä mainittakoon. Kai tästäkin yliempaattisuudesta voi oppia pois, vai voiko?

    Äänestä

  • Neljänelonen kirjoitti:

    ja se kyllä on toisinaan hyvinkin raskasta. Myötäelän toisten murheita ja suruja kuin ne olisivat omiani. Tyttäreni kanssa melkein itkua väännettiin, kun katsottiin Maajussille morsian -ohjelmaa ja kun yksi mukavanoloinen maajussi sai vain 7 kirjettä ja oli siitä hyvin murheissaan. Tämä nyt vain yhtenä esimerkkinä mainittakoon. Kai tästäkin yliempaattisuudesta voi oppia pois, vai voiko?

    Mutta mitä tuollainen empatia auttaa, eihän se maajussi tiedä mitään teidän kyvystä tunteilla vähiin jääneistä kirjeistä?
    Onko sun lapsesi yhtä tunteellisen/empaattinen oikeasti, vai opetatko käytöksesi hänelle?
    Empatiasta voi oppia pois havainnoimalla itselleen sitä miten typerää se on, varsinkin jos siitä nyt todellakaan ei ole mitään hyötyä.

    Yliempaattinen kuluttaa itseään.
    Mitäs sitten kun itse haluat että joku empatisoi sinua ja olet aivan ilman empatiaa?

    Äänestä

  • eikä ketään kirjoitti:

    Mutta mitä tuollainen empatia auttaa, eihän se maajussi tiedä mitään teidän kyvystä tunteilla vähiin jääneistä kirjeistä?
    Onko sun lapsesi yhtä tunteellisen/empaattinen oikeasti, vai opetatko käytöksesi hänelle?
    Empatiasta voi oppia pois havainnoimalla itselleen sitä miten typerää se on, varsinkin jos siitä nyt todellakaan ei ole mitään hyötyä.

    Yliempaattinen kuluttaa itseään.
    Mitäs sitten kun itse haluat että joku empatisoi sinua ja olet aivan ilman empatiaa?

    terv. kirjoitushäiriöinen.

    Äänestä

  • eikä ketään kirjoitti:

    Mutta mitä tuollainen empatia auttaa, eihän se maajussi tiedä mitään teidän kyvystä tunteilla vähiin jääneistä kirjeistä?
    Onko sun lapsesi yhtä tunteellisen/empaattinen oikeasti, vai opetatko käytöksesi hänelle?
    Empatiasta voi oppia pois havainnoimalla itselleen sitä miten typerää se on, varsinkin jos siitä nyt todellakaan ei ole mitään hyötyä.

    Yliempaattinen kuluttaa itseään.
    Mitäs sitten kun itse haluat että joku empatisoi sinua ja olet aivan ilman empatiaa?

    juurihan minä kerroin, että yliempaattisuus on raskasta ja kysyin, että voiko siitä oppia pois. Tämä on ollut minussa koko ikäni, liekö sitten synnynnäistä. Äitini on samanlainen. Lapseni ovat kyllä empaattisia ja sehän on vaan hyvä ominaisuus. Pieni määrä empatiaa olisi paikallaan sinullakin. Täältä saat, tule hakemaan...

    Äänestä

  • Neljänelonen kirjoitti:

    ja se kyllä on toisinaan hyvinkin raskasta. Myötäelän toisten murheita ja suruja kuin ne olisivat omiani. Tyttäreni kanssa melkein itkua väännettiin, kun katsottiin Maajussille morsian -ohjelmaa ja kun yksi mukavanoloinen maajussi sai vain 7 kirjettä ja oli siitä hyvin murheissaan. Tämä nyt vain yhtenä esimerkkinä mainittakoon. Kai tästäkin yliempaattisuudesta voi oppia pois, vai voiko?

    Raja menee siinä kun aletaan käyttämään toisen empaattisuutta hyväksi hyötymistarkoituksessa.

    Äänestä

  • eikä ketään kirjoitti:

    Mutta mitä tuollainen empatia auttaa, eihän se maajussi tiedä mitään teidän kyvystä tunteilla vähiin jääneistä kirjeistä?
    Onko sun lapsesi yhtä tunteellisen/empaattinen oikeasti, vai opetatko käytöksesi hänelle?
    Empatiasta voi oppia pois havainnoimalla itselleen sitä miten typerää se on, varsinkin jos siitä nyt todellakaan ei ole mitään hyötyä.

    Yliempaattinen kuluttaa itseään.
    Mitäs sitten kun itse haluat että joku empatisoi sinua ja olet aivan ilman empatiaa?

    ei sitä annostella ja säännostellä noin vain.
    Kaikki eivät taida edes ymmärtää mitä on empatia.
    Ainakin eri asioita kuin olla symppis tai emppis.

    Äänestä

se raja on siinä,kun alkaa käymään itselle liian raskaaksi.Empaattisuus itsessään on sellainen piirre,että sitä saisi olla jokaisessa ihmisessä. :)

Äänestä

Kommentoi aloitusta


sada kirjoitti:

mikä on empaattisuuden raja?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu