Lopulta luovutan ja taltioin sinutkin
kuten maisemat rakkaat
meret ja tunturit
jotka ovat muokanneet minut
siksi miksi olen tullut
sieluni arkistoon.
Lisään sinut myös sydämeeni muistoksi
miltä tuntui kun rakastin.
Kuinka mukavalta tuntui tulla lämpösi piiriin
painautua kiinni selkääsi
kun öisin pohdiskelin onnen käsitettä
ja sen pulpuavaa lähdettä-sinua.
Ei ole pelkoa että unohtaisin.
Muistot lähtevät aikaa kiertämään
ja tulevat kyllä itsestään muistuttamaan
kun rypee itsesäälissään
jättäen sen kaipauksen
kuin muistojen alttarille uhrahtavaksi.
Kaipaus se ravistelee ja puistelee
sanoen tuhansin kerroin;
"täällä minä!!! missä sinä?"
ja minä sanon sinun olevan minussa
minusta sinussa en tiedä
ihmettelen missä me?.
Mitä jää kun kaikki kaunis katoaa?
...yksinäisyys vain.
kuten maisemat rakkaat
meret ja tunturit
jotka ovat muokanneet minut
siksi miksi olen tullut
sieluni arkistoon.
Lisään sinut myös sydämeeni muistoksi
miltä tuntui kun rakastin.
Kuinka mukavalta tuntui tulla lämpösi piiriin
painautua kiinni selkääsi
kun öisin pohdiskelin onnen käsitettä
ja sen pulpuavaa lähdettä-sinua.
Ei ole pelkoa että unohtaisin.
Muistot lähtevät aikaa kiertämään
ja tulevat kyllä itsestään muistuttamaan
kun rypee itsesäälissään
jättäen sen kaipauksen
kuin muistojen alttarille uhrahtavaksi.
Kaipaus se ravistelee ja puistelee
sanoen tuhansin kerroin;
"täällä minä!!! missä sinä?"
ja minä sanon sinun olevan minussa
minusta sinussa en tiedä
ihmettelen missä me?.
Mitä jää kun kaikki kaunis katoaa?
...yksinäisyys vain.
Vastaukset 8
Vanhimmat
haikein ja samalla niin
kaunista kerronnaltaan.
Ihan laittaa miettimään
syntyjä syviä; onko niin
että luopumisten kautta
vasta elämän kauneus
piirtyy kuin kangastus
sielun taivaalle, kuin
revontulet ne siellä
leimuten loimuaa ja
hiipuvat kadoten ....
Kiitos runokotkani tästä runostasi.
en usko että kauneus koskaan kokonaan katoaa, se on uusiutuva elementti. :) Hyvää ja kaunista sunnuntaiaamua sinulle *R-K
...tämä sitä tavallista pähkäilyä minulta.
piti kirjottaa kukista ja mehiläisistä hihii
tulikin tämmöinen.
no yritin kuvata että vanhatkin muistot
kiertävät kaukaa mieleen ja aiheuttavat
ohimenevän ikävän ja kaipauksen.
kiitos kultainen prinsessa vierailustasi
ja kaikkea hyvää pyhäpäivääsi,
lämmölllä suurella toivottelen.
Sunnuntai päivä ei lepoaan suo
edes rakkauden eri kielien kuin
nyanssien tutkimuksille ja
tunteiden muistojenkin
aalloilla.
Olenko sanonut Sinulle sitä,että
mitä itse luin ns."viisaiden kriitikoiden"
lausumana...- kun et vain jäisi alle
ja tukehtuisi suurien tunteiden
vyöryyn ja tule ulos sieltä
norsunluu tornistasi.
Mutta Peijakas,pitää sitä nyt jotain
itsessään riepottaa,oman elämänsä
kuin maailmansa välissä.
Kuka tykkää kuka ei,samapa tuo...
kun vain itsellä ns.kulkee
risteileviä ajatuksia kuin pohdintoja
...Eikös se näin ole ?
Kuule hyvä ystävä,"ei pohdita"kun
kauneus katoaa,ei se katoa...ellemme
sitten ahdistu ja masennu,se on jo
asia,joka vaatii muita
toimenpiteitä & asennetta.
Ihailen kyllä Sinun sinnikästä
ajatuksen/pohdinnan laajuutta
kuin syvyyttäkin.
Nyt hiven Aurinkoa ja raitista
ilmaa,niin kalatkin hyppii
haaviin ja tulille...Sunnuntaita
Sinulle.
...pyhittää lepopäivä levolle
vaikka onko nykyään mitään lepoa tämän päivän
aikojen kulussa.
ennen oli toisin,kun sulki radion
maailma ei tullut päälle.
minusta on tämä harrastus hyvä
tuleepa käsiteltyä ne ei mieluisat
tunteetkin ainakin.
kiitos kun poikkesit
ja paljon hyvää jatkoa pyhäpäivääsi.
Hyvää uutta alkavaa viikkoa
Sinulle ja Kiitos viestistä.
Tuosta lepopäivästä
minäkin olen kanssasi
samaa mieltä,ehkä juuri
siksi pitänee kirvoittaa
noita aivosolukoitaan,
joita saattaa olla vielä.
Nyky maailma on tuota ähkyä
täynnä,pitää vain itse sitä
hallita ja suodattaa vain
sopivammat itselleen.
Yritetään jälleen tarpoa
tämäkin viikko lävitse.
mihin se kaikki kaunis katoaisi ?
Jos vain olemme kykeneviä näkemään ja kokemaan
sen, niin sitä on ympärillämme. Joskus vain ihmi-
nen on heikko, eikä pysty siihen.
Tunturit ovat muokanneet Sinut sellaiseksi kuin
olet, pohtijaksi ja elämän kirjoittajaksi.
Tämäkin runosi on oiva esimerkki siitä.
Ensimmäinen ja viimeinen säkeistö ennen runosi
varsinaista päätöstä, ne jotenkin osuvat eniten
minuun, vaikka koko runostasi pidän.
Haikean kaunis.
...kauniisti vaikka tavanomaista
pähkäilyä tämä oli vain
mutta oli mukava kirjottaa,
pitäisi löytää menneisyydestä joku iloisempi
aihe mutta pahat tapahtumat peittävät
iloiset tai pitää kirjottaa enemmän rakkauden
ensi huumista.
kiitos rakas oppimestari että "näin" sinut
tänäänkin(päiväni sai ilon sävyn)ja paljon
hyvää päivääsi ja lämmöllä.