niin V...N vaikee!!
Tahallasko
oot
81203
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
että sustakaan ei ota selvää ei sitten yhtään. Salamyhkäistä touhua kerta kaikkiaan!
varovainen
Olen vain tosi ujo, vaikka sitä ei ehkä heti huomaa.
miehelle, sanoisin, että enkö tullut vastaan jo ainakin puoleen väliin, kyllä tähän tarvitaan kaksi
Runosivulle tämä oli menossa, vaikka pelkojen sivuille ehkä paremmin kuuluisi, mutta jotenkin tuntui kuitenkin äkkiä siltä, että tässä ehkä sittenkin olisi se paras paikka näille sanoille:
TOIVOMUSKAIVON ÄÄRELLÄ
Jos vain pyytäisin
rakasta minua hiljaa
rakasta minua salaa
silloin minun ei tarvitsisi pelätä
sitä päivää jolloinsinun rakkautesi loppuisi
Hetken toivomustani pohdittuani huomasin
että jos vain tyytyisin siihen
että rakastaisit minua vain hiljaa
että rakastaisit minua vain salaa
eihän koskaan tulisi sitä hetkeä
jolloin saisimme kokea rakkautemme yhdessä
Ja tuon totuuden tajuttuani
katsahdin taivaalle
ummistin silmäni ja hyppäsin
huomaten vielä kaivaessani taskunpohjia
ajattelevani vain
että kerrankos tässä eletään
runo...sellainen että se luo toivoa jokaiseen:)
ei pidä pelätä elämää vaikka se toisi surua tai murhetta ..
tarkeintä on elää ja täysillä.
Eihän oikeesti ole olemassa elämää ilman suruja ja murheita, ne kuuluu kaikkien ihmisten jokaiseen aamun ja iltaan, vaikka niitä ei murehtisikaan joka hetki, mutta ne syystä tai toisesta elämättä jääneet elämän hetket voi joskus myöhemmin huomata tuottaneet enemmän huolta ja murhetta kuin ne joskus eletyt hetket.
Ja aina ei kuitenkaan ehkä kannata elää ihan täysillä niin kuin sanat yleensä käsitetään, vaan uskaltaen laittaa itsensä likoon niiden itselleen tärkeiden asioidensa edestä ja antaa itsestään sen kaiken, mitä on annettavissa.
Mutta kaikesta huolimatta ja varsinkin ehkä joskus just sen takia on vaan osattava nähdä se elämän ankea totuus, että eihän kaikkea sitä ihanuutta, mitä elämässä itselleen haluaakin voi saada vaan se elämä on vain sitä ihanaa elämää suruineen ja murheineen kaiken maailman tavoittamattomien ihanuuksienkin keskellä.
Ja siinä tilanteessa kun epätoivo iskee ja usko kaikkeen kauniiseen katoaa sitä on vain yritettävä elää sitä kuitenkin kaikesta huolimatta niin ihanaa elämäänsä hymyillen ja hymyillä vaikka sitten läpi niiden kyynelten.