Moip kaikille
Eli semmoista olen tässä miettinyt, että millaisia lähtökohtia teillä on ollut?
Minä ja tyttöystäväni olemme seurustelleet noin 1,5v ja tyttöystävällä olisi kova vauvakuume. Olemme pohtineet asiaa yhdessä jo tovin ja olen itsekkin alkanut harkitsemaan jo kovasti, josko se pikkuinen pitäisi tehdä.
Olen lukenut jonkun verran vauva foorumeita, mutta esimerkit ovat yleensä 18-20 vuotiailta, joten en osaa verrata millään tavalla itseeni. Itse olen nyt 16v ja tyttöystäväni 15v. Kummatkin täytämme marraskuussa, ensin tyttö sitten minä. Meidän kohdallamme kaikki olisi muuten hyvin, mutta en ole varma olenko valmis vielä lapselle. Veljelläni (24v) on juuri 1v täyttänyt aivan mahtava mukula, josta pidän kovasti, ja voisin mahdollisesti halua itselleni myös semmoisen tiipulan. Minulla on vain muutama asia, mikä minua häiritsee. Ensinnäkin ikä, kummatkaan eivät tule olemaan vielä pariin vuoteen aikuisia, joten onko liian aikaista hankkia lapsi? Kysyin tyttöystävältäni, että miksi näin aikaisin, ja hänestä nyt olisi hyvä aika. Toiseksi kaverit, pitääkö kaikki kaverit hylätä, vai hylkääkö ne ihan itse, kun kuulee, että olen tuleva isä. Tyttöseni sanoo, että tosi ystävät pysyy ja ystäviä tulee lisää toisista isistä.
Meillä olisi muutenkin hyvät lähtökohdat, ainoa stoppi olen minä. Tyttöystävälläni on noin 10.000 säästössä, tosi tarpeeseen. Meillä olisi kämppäkin, ilmainen ja hyvän kokoinen ja näköinen, tyttöni isän talon vieressä vieläpä, eikä kovin kaukana minun porukoistani. Sitten meillä olisi vielä tuki ja turva, aivan varmasti kummankin vanhempien kautta. Vanhoja vaatteita, rattaat ja muuta vauva tavaraa saisimme varmasti tutuilta, veljeltä ja serkulta. Minulla on vielä koulut kesken, mutta tyttöystäväni mukaan hän voisi hoitaa kouluviikot, ja olla heidän kotonaan, että minun yöuneni eivät häiriintyisi. Ja minun mielipiteeni vauvasta on se, että jos semmonen tulee, olen täysillä mukana pelissä, enkä todellakaan aio jättää tiipulaa ja tyttöäni yksin, vaan tukisin heitä täysin voimin.
Ainoa virhe tässä olen minä, en vain tunne olevani täysin valmis lapselle, mutta tavallaan haluaisin silti semmoisen.
Mitä mieltä olette?
Eli semmoista olen tässä miettinyt, että millaisia lähtökohtia teillä on ollut?
Minä ja tyttöystäväni olemme seurustelleet noin 1,5v ja tyttöystävällä olisi kova vauvakuume. Olemme pohtineet asiaa yhdessä jo tovin ja olen itsekkin alkanut harkitsemaan jo kovasti, josko se pikkuinen pitäisi tehdä.
Olen lukenut jonkun verran vauva foorumeita, mutta esimerkit ovat yleensä 18-20 vuotiailta, joten en osaa verrata millään tavalla itseeni. Itse olen nyt 16v ja tyttöystäväni 15v. Kummatkin täytämme marraskuussa, ensin tyttö sitten minä. Meidän kohdallamme kaikki olisi muuten hyvin, mutta en ole varma olenko valmis vielä lapselle. Veljelläni (24v) on juuri 1v täyttänyt aivan mahtava mukula, josta pidän kovasti, ja voisin mahdollisesti halua itselleni myös semmoisen tiipulan. Minulla on vain muutama asia, mikä minua häiritsee. Ensinnäkin ikä, kummatkaan eivät tule olemaan vielä pariin vuoteen aikuisia, joten onko liian aikaista hankkia lapsi? Kysyin tyttöystävältäni, että miksi näin aikaisin, ja hänestä nyt olisi hyvä aika. Toiseksi kaverit, pitääkö kaikki kaverit hylätä, vai hylkääkö ne ihan itse, kun kuulee, että olen tuleva isä. Tyttöseni sanoo, että tosi ystävät pysyy ja ystäviä tulee lisää toisista isistä.
Meillä olisi muutenkin hyvät lähtökohdat, ainoa stoppi olen minä. Tyttöystävälläni on noin 10.000 säästössä, tosi tarpeeseen. Meillä olisi kämppäkin, ilmainen ja hyvän kokoinen ja näköinen, tyttöni isän talon vieressä vieläpä, eikä kovin kaukana minun porukoistani. Sitten meillä olisi vielä tuki ja turva, aivan varmasti kummankin vanhempien kautta. Vanhoja vaatteita, rattaat ja muuta vauva tavaraa saisimme varmasti tutuilta, veljeltä ja serkulta. Minulla on vielä koulut kesken, mutta tyttöystäväni mukaan hän voisi hoitaa kouluviikot, ja olla heidän kotonaan, että minun yöuneni eivät häiriintyisi. Ja minun mielipiteeni vauvasta on se, että jos semmonen tulee, olen täysillä mukana pelissä, enkä todellakaan aio jättää tiipulaa ja tyttöäni yksin, vaan tukisin heitä täysin voimin.
Ainoa virhe tässä olen minä, en vain tunne olevani täysin valmis lapselle, mutta tavallaan haluaisin silti semmoisen.
Mitä mieltä olette?
Vastaukset 10
Vanhimmat
ennen kuin olet täysin varma, että olet siihen valmis! Eläkää nuoruuttanne, bilettäkää, harrastakaa, opiskelkaa!
15-, 16-, 17 -vuotias ei ole valmis isäksi/äidiksi. Onko kaksikymppinenkään?
t. 30 vuotias ent. teiniäiti
Tuossa iässä ei kannata lasta tehdä. Teillä ei ole minkään näköisiä tuloja jolla lapsi elättää ja lapseen sitä rahaa menee niin paljon. Teillä ei ole koulutusta, eli koulut kesken. Minusta järkevintä on odottaa, saada vakituinen työpaikka olla sillä ja säästää rahaa vauvaa vartean. Ei kannata hätäillä ja teilläkin on vielä aika lyhyt suhde.
Kaikella kunnioituksella. EI. ÄLÄ TEE. EI VIELÄ.
Olkaa nyt ihmeessä itse lapsia vielä, täysiikäisyyteen saakka. Se mieli muuttuu, eikä se ole tyttöystäväsi kehollekkaan (lapsen keho) vielä optimia raskaaksi käydä. Siinä 20 iässä on. Siihen on vielä matkaa.
Mikä helvetin hätä teillä on?
Sä ET ole valmis isäksi, koska:
1.) Jos te oikeasti olisitte valmiita vanhemmiksi, te ette kyselisi täältä lupaa tehdä lasta.
2.) Te ette herranjestas soikoon oo hätinä peruskoulua saanu jaloistanne (tai ehkä säkällä olette) ja heti on kiire vanhemmaksi?! Tsirpulat on ihan jees, eikö niin, mutta vastuutahan ne vaatii. Fiksusti päätelty, moni mies syyttää naista ehkäisyn unohtamisesta.
3.) Sä tulet hyvin äkkiä synnytyksen jälkeen huomaamaan sen, että sulla on koulussa raskasta, naisesi rääkyy pää punaisena kun on tullut valvottua vauvan kanssa, joka on ehkä päivisinkin itkuinen, hoitanut kotityöt eli siivouksen, pyykkäämisen, tiskaamisen, vaipanvaihdot, syötöt ja tuo lista oli vasta aivan perusasioiden alkupäästä. Loppujen lopuksi sitä huomaa ettei ole ollutkaan valmis, ja lapsi on helvetin huono tapa kasvattaa itsensä vastuulliseksi aikuiseksi.
Tehkää ne tsirpulat vasta sitten kun olette siihen valmiita - totta helvetissä naiselle tulee vauvakuume kun se biologisesti kehittyy ja alkaa olee valmis lisääntymään FYYSISESTI, mutta oikeasti, mäkin haluan Chevrolet Impalan, mutta siihen ei ole varaa.
Ihan sama asia, ja sillä kymppitonnilla te elätätte kolme ihmistä noin puoli vuotta. Te ette saa edes yhteiskunnan tukia (uskoisin näin) jos muijallasi on säästössä tollanenkin summa.
Ainakaan meillä, jossa mun vuositulot on 7200e, ei pärjättäisi hetkeäkään, jos mieheni ei kävisi duunissa. Mulla on 3-vee tyttö, ja nyt sen vasta oikeasti ymmärtää mitä se vastuu tarkoittaa. En kadu hetkeäkään lapsen saamista nuorena, mutta haluan varoittaa, että se vastuun määrä on käsittämätön ennen kuin sen oikeasti tietää.
Älkääkä nyt alkako jäkättää että "eihän kukaan oo koskaan valmis äidiksi ja isäksi kunnolla" mutta hankkikaa nyt kymmenen vuotta lisää ikää ja ammatit ja menkää duuniin jossa on oikeasti duunipaikka valmiina äitiys-, ja isyyslomien jälkeenkin, niin sitten palataan asiaan uudelleen.
- Cittie**
saatte vielä omatkin lapsilisät samalla kun lapsenne.. Eikö kannattais odottaa hetken..
Viettäkää yhteista aikaa vielä kun voitte..
Kun on lapsi niin se todella on kortilla..
Vahvistakaa parisuhdetta niin se sitten kestää kun lapsi syntyy..Ei ole kiire vielä.Josset sinä ole valmis niin mikään ei toimi..Kokemusta on, eikä ne ole hyviä.
Sinusta huomaa hyvin,että olet miettynyt kaikkea jo valmiikski mikä on kunniallista.Itse asrvostan,että puhut tälläisestä asiasta näinkin avoimesti,kun toiset jätkät yleensä miettivät näitä oman päänsä sisällä.Mutta siiis,olettehan hyin nuoria vielä ja teillä olisi kyllä aikaa hankkia sellainen napero parinkin vuoden päästä,jolloin ikäääkin olisi kertynyt ns.tarpeeksi.En tietenkään tarkoita,ettei teistä olisi vanhemmiksi,mutta lapsessa on vielä paljon hoitamista.
Ystävien reaktiota ei voi koskaan etukäteeen tietäää,joten heiltä kannattaa kyvyä suoraaan mielipidettä asiasta.Joskus ihmiset ovat kertoneeet,että ystävät ovat jättäneet ystävyyttä loitommaksi,koska lapsi on vienyt paljon aikaa jne.
Omasta mielestäni lapsi on hyvä siinä elämän vaiheessa,kun te molemmat olette valmiita siihen.Itse podin vauvakuumetta kuukausi sitten,mutta tajusin,että minulla on vielä paljon kaikkea mitä haluan koea nuorena en lapsen vanhempana.
Toivottavasti osaat päättää mitä todella haluat ja pidät omat puolesi.Jos päätöksesi on myönteinen,toivotan teille suunnuttomasi onnea:))
Kirjoituksesi osoittaa minusta todellista kypsyyttä ja kykyä harkita asioita monelta taholta. Olen varma, että sinusta tulee jonain päivänä mahtava isä!
Älä kuitenkaan kiirehdi, kun olet itsekin epäileväinen. Teillä ei ole mihinkään kiire. Vauvan voitte saada myöhemminkin, kun olette molemmat siihen valmiita. Myös säästöt, asunnot ja lahjat sukulaisilta voivat odottaa muutaman vuoden. Ainakin peruskoulu on hyvä käydä loppuun, ehkä jonkin ammattikoulukin/lukio. Tällöin sinäkin pystyt elättämään perheesi itse, eikä teidän tarvitse käyttää tyttösi säästöjä.
Zemppiä ja onnellista tulevaisuutta!
älä edes harkitse lapsen tekemistä jos joudut miettimään oletko valmis ja onko hyvä aika.
sen kyllä tietää kun on valmis. silloin ei tarvitse miettiä onko valmis vai ei.
odottakaa ja viettäkää yhteistä aikaa, miettikää lapsen tekemistä vasta sitten kun olette molemmat siihen valmiita :)
jos vähänkin tuntuu epävarmalta niin sitten ei tulisi tehdä lasta vaikka raha-asiat ja muut olisivatkin kunnossa.. mutta jos itse et ole vielä valmis niin älä tee lasta... odota vielä vuosi kaksi ja mieti sitten uudelleen... :)
Meillä on poikakaverini kanssa samat asiat mielessä ja kaikki suunniteltu valmiiksi. Minä olen 15-vuotias ja hän kohta 18.
Me olemme päättäneet tehdä ipanan tässä vaiheessa vaikka meidän raha tilanne ei ole yhtä hyvä kun teillä mutta rahaa saa aina tarvittaessa kummankin porukoilta :)
Onnea vaan teille jos päätätte lapsen nyt tehdä. Raskastahan se on mutta parastahan tässä on pikkunen :)