Väsynyt seurusteluun.

kusipäitä ja tunteettomia mies-yksilöitä maailmasta. Olen itsekin ollut tekemisissä sellaisten kanssa jotka ovat rikkoneet paljon käsityksiäni ja unelmiani.

Silti kaikki miehet eivät ole sellaisia todellakaan. Kyllä löytyy niitäkin, jotka täyttävät nuo odotuksesi mistä kerroit, eli rakkautta, jakamista, yhteistä aikaa. Ihan oikeasti niitä löytyy!

Kannattaako pettymysten takia leimata kaikki miehet samaan kastiin? Ymmärrän että siltä tuntuu, mutta tuskin pystyt pakenemaan pettymyksiä vaihtamalla kumppanin sukupuolta. Naisista löytyy yhtä lailla kylmiä ja tunteettomia pelaajia ja leikkijöitä.

Ongelmasi on, että satut jostain syystä vetämään tuollaisia huonoja seurustelutaidottomia miehiä puoleesi. Pitäisiköhän sinun muuttaa esimerkiksi omaa toimintatapaasi jotta voisit välttyä sellaisilta?

Älä etsi sellaisista paikoista miehiä, joista olet entisiä mukaasi saanut. Yritä välttää samankaltaisia kuin edellisesi, kokeile jotain ihan erityyppistä miestä luonteeltaan ja tavoiltaan, vaikka sellaiset eivät aikaisemmin olisi tuntuneet kolahtavan. Sitten, ei kannata aloittaa seurustelua ennenkuin oikeasti tunnet toista tarpeeksi. Sinulla on kokemusta, tiedät nyt onneksi mitä haluat ja mitä et halua. Voit jo aluksi selvittää tavalla tai toisella, keskustelemalla ja kyselemällä, millaista suhdetta toinen arvostaa, ja kertoa omista toiveistasi ja kriteereistäsi. Selvitä siis ennen seurustelua ne asiat, jotka painavat sinulle eniten.

Älä anna itseäsi liian helpolla, anna miehen ymmärtää, että hänen pitää oikeasti tehdä jotain eteesi, panostaa sinuun, jotta saisi voitettua luottamuksesi ja rakkautesi, sinut. Hän kyllä tekee sen ilomielin ja mahdollisimman ymmärtäväisesti jos on sinusta todella kiinnostunut. Anna sellaisten miehien olla, jotka eivät tiedä mitä haluavat, joille kyllä kelpaa säännöllinen p***u, mutta eivät näe tulevaisuuteen eivätkä ilmaise tuntevansa sinua kohtaan syvempää. Ei sellaisten kanssa kannata roikkua ja odottaa jos jonain päivänä saisi hänet rakastumaan.

En sinuna rajaisi miehiä pois vain siksi koska ovat miehiä. Saatat menettää aarteen. Mutta- ole varovainen!

se on kyllä totta, että hyviä, aikuisia miehiä on todella vaikea löytää. miehet alkavat hyvin helposti pitää parisuhdetta itsestään selvänä, heittäytyvät oppinsa mukaisesti vauvoiksi (mehän toistamme omia perhekuvioitamme helposti) ja kaikintavoin luulevat, että ei tarvitse kehittyä. sitten kun siihen kehitykseen ei ole resursseja, kun sitä ei koskaan tarvitse tehdä, niin katkeroidutaan eron tullen jne...

no ei siis kaikki, mutta valitettavan moni!

mutta, täytyy muistaa, että äidithän ne paapovat poikansa piloille, ja sieltä se tulee se naisen kohtelu äitinä, joten, katsopa ensi kerralla avoimin silmin perheen välisiä suhteita. toinen varomisen paikka on liian määräävä poika, siis se, kuka on korvannut talossa miehen. se määrää sitten aikuisenakin kaikesta ja on tottunut kohtelemaan naisia avuttomana jne...
täytyy myöskin muistaa, että naiset monesti opetetaan ottamaan ohjat, eli leikkimään äitiä jo pienestä pitäen. seurustelun heti alusta saakka pitäs myös tunnistaa itsestään ne puolet, milloin alkaa hoitamaan liikaa. eli sinä itse annat myös tilaa sille poikamaisuudelle omalla äitimäisyydelläsi.

miehet ovat voineet käyttää tota "emmä osaa puhua" paskaa syynä aina. mutta toisaalta niin myös naiset, aika moni mun mieskavereista puhuu: mutta mulle. niitten muuten niin ihanat vaimot, ei kertakaikkiaan kuuntele. siis sen kerran kun ne miehet kertoisivat, naiset alkaa väittelemään, varmistaa vaan oman mielipiteensä esiintulon, kuulevat mitä haluavat eivätkä kuuntele avoimesti, haluavat johtaa keskustelua jne. miehet kyllä puhuvat, mutta heilläkin on oikeus puhua omaan tahtiinsa. ja totta: heillä on parisuhteessa myös velvollisuus puhua, mutta omaan tahtiinsa. jos jotain mainitsemiasi tekosyitä esiintyy likaa, etenkin sitä sä vaan rakastat enemmän, niin heitä mies yli laidan.

mäkin olen ollut todella pettynyt miehiin, enkä ole edes bi, joten suhteen suhteen ei ole vaihtoehtoja. mutta olen oppinut myös sen, että olen itse valinnut ja siihen on syynsä. olen myös itse osa syyllinen, niin valintoihin, kun lopputulokseenkin. miksi sinä valitset juuri niitä miehiä, ketä olet valinnut? oletko edes koskaan tutustunut heihin ensin, oletko kuunnellut ensin ja tarkkaillut ensin, että tietäsit jotain heistä ennen seurustelua? yleensä ihmiset ihastuvat omaan rakkauteensa, hyppäävät suhteeseen ensimmäisen vapaana olevan henkilön kanssa ja asettavat tälle odotuksia, mitä tämä ei ole koskaan voinut täyttää.
ja tämän olen nähnyt kerta toisensa jälkeen, valitaan seurustelukumppaneita, mitkä vaan ovat siinä ja sopivasti saatavilla. ei mietitä onko suhteella mitään oikeaa tulevaisuutta. ja tätä tekee niin miehet kun naisetkin. se vaan joka sattuu käteen jäämään. se tutustuminen ja muu oikee jää kokonaan väliin.

onko se ihme jos menee vituiks, kun aletaan seurustelemaan tuntemattomien kanssa, ketä ei edes kuunnella?

mutta ymmärrän silti hyvin mitä tarkoitat. mullakin on kasa pettymyksiä, ja kun suhteet on aina niin... suhteellisia. mikään neuvo ei kokonaan auta, ja aina on olemassa riskit. jokainen ero on pettymys jne. minkäs teet. sellaista se todennäköisesti on naistenkin kanssa. sen mitä mä niitä tunnen, niin ei nekään ihan niin kauheen helppoja aina ole ;)

Puhut asiaa. Voin vaikuttaa aika erikoiselta, koska olen mies.

Olen hetero, joten en täysin pysty käsittämään, miltä sinusta tuntuu miesten suhteen.

En ole kovin hyvä neuvomaan, mitä seurustelusuhteisiin tulee, mutta voin kertoa sen verran, että:

Jos seurusteluista ei tule mitään, niin täytyy vetäytyä seurusteluilta ja rauhoittua, jottei oma elämä järkkyisi turhaan. Ei kuuluisi aloittaa seurustelua kiireellä eikä heti ensimmäisen kanssa, joka on kertonut kiinnostuneen sinusta. Suhteen pitäisi kehittyä hitaasti ja harkitusti ajan kanssa. Pitäisi todella tietää, millaisen kumppanin haluaa ja millaisen kanssa on tekemisissä. Kumppani ei saa olla "paremman puutteessa" -tyyppiä, koska tällainen valinta johtanee lopulta hyvin usein turhaan eroon.