Terve
Tarkoitus purkaa vanha kansakoulu ja kasata se uudelleen. Seinät 6-tuumaista hirttä.
Ajatukseni:
- Hirren ulkopintaan ristikoolaus kakkoskakkosista ja 100 mm paksulti puhallettavaa selluvillaa. Sen ulkopuolelle tuulensuojalevy, tuuletusrako ja ulkovuoraus.
- Hirren sisäpintaan levytettävillä osilla koolaus kakkoskakkosilla ja 50 mm puhallettavaa selluvillaa. Sen sisäpuolelle ilmansulkupaperi ja kipsilevy. Osittain talo jää hirsipinnalle.
- Rossipohjaan 300 mm selluvillaa. Onko järkevä, painuuko eriste?
- Yläpohjaan 500 mm selluvillaa.
Onko järkevä suunnitelma?
-AR
Tarkoitus purkaa vanha kansakoulu ja kasata se uudelleen. Seinät 6-tuumaista hirttä.
Ajatukseni:
- Hirren ulkopintaan ristikoolaus kakkoskakkosista ja 100 mm paksulti puhallettavaa selluvillaa. Sen ulkopuolelle tuulensuojalevy, tuuletusrako ja ulkovuoraus.
- Hirren sisäpintaan levytettävillä osilla koolaus kakkoskakkosilla ja 50 mm puhallettavaa selluvillaa. Sen sisäpuolelle ilmansulkupaperi ja kipsilevy. Osittain talo jää hirsipinnalle.
- Rossipohjaan 300 mm selluvillaa. Onko järkevä, painuuko eriste?
- Yläpohjaan 500 mm selluvillaa.
Onko järkevä suunnitelma?
-AR
Vastaukset 5
Vanhimmat
eikös eristettä ole yleensä 1 kerros? helpommalla pääset ku laitat 150mm tuulensuojalevyn alle. sekin on jo reilusti ku jotai 50-100 luullakseni yleensä suositellaan.
paljonko sitten 50-100mm tekee lämmityksessä?
"eikös eristettä ole yleensä 1 kerros?"
Toki, mutta yleensä eriste on palkiston seassa, hirsitalossa tämä ei ole ihan niin yksinkertaista.
Toki jonkin verran työtä varmaan säästyisi jos laittaisi esim. hirttä vasten 100 millin pystytolpat, ja siihen 50 millin vaakakoolaukset. Samalla ulkoeristeestä voisi tehdä sillä tavalla erillisen, että jos hirsirunko vaikkapa hieman hakee omaa paikkaansa siirron jälkeen, niin se pääsee hieman liikkumaan. Toki vähän kannattaa sitoa yläpäästä kiinni, mutta laittaa sellaiset kiinnikkeet että ne eivät estä hirsirungon pystysuuntaista liikettä.
Toki siinä suhteessa sisäpuolinen kyprokki voisi olla helppo ratkaisu, että sähköt voisi näppärästi putkittaa ja rasioida...
Toisaalta jos pinta-rasioiden käyttö ei haittaa, niin saahan kaapelit putkitettua siellä hirsirungon ulkopuolellakin, poraa vain rasioiden kohdalla läpiviennit.
Villan painumista en hirveästi pelkäisi, toki jonkinmoinen riski saattaa olla olemassa, mutta uskoisin että huolellisella työllä se jää aika vähäiseksi. Toisaalta, lukemani perusteella nykyään taidetaan jo lattioitakin eristää märkäpuhalluksella. Märkäpuhalluksessa käytetään myös vähän liimaa, joka tekee eristeestä vakaamman, lopputulos on melkein yhtä kestävä kuin levyvillat, ei nyt ehkä ihan yhtä sitkeä, mutta aika hienosti se pysyy vaikka ihan pystysuorissa seinämissä, joten luulisi että se pysyisi alapohjassakin muodossaan. Ja tietysti jos levyvillaan vertaa, niin siinä täytyy ottaa huomioon, että levyvillaan tahtoo jäädä saumakohtiin ja erilaisiin rakenteen epätasaisuuksiin vähän harvempia kohtia, niistä tulee helposti lämmöneristeen heikkoja lenkkejä, ja rakenne jääkin äkkiä kauas tehtaiden ja teoreetikkojen lupauksista.
Itse ainakin pitäisin selluvillaa ihan järkevänä vaihtoehtona.
"helpommalla pääset ku laitat 150mm tuulensuojalevyn alle. sekin on jo reilusti ku jotai 50-100 luullakseni yleensä suositellaan. "
Niin no, 50 ja 100 suositellaan usein vanhoihin lisättäväksi syystä että sellaisia määriä on suht helppo lisätä, ja usein lopputuloskin on ihan siedettävä vaikkei ikkunoita vaihtaisikaan. Tässä tapauksessa se ei oikein päde koska kirjoittaja on siirtämässä koko rakennusta. Tässä yhteydessä kyse on käytännössä katsoen uudisrakennuksesta.
Toki on syytä huomioida että se 6" hirsirunko eristää jo aika paljon. Mutta toisaalta, nykyään ei ole mitenkään tavatonta käyttää esim. pystytolppana 5" lankkua, ja lisätä siihen esim. 2" koolaukset, siinä on jo 7", eli noin 175 milliä, ja siihen vielä tuulensuojat päälle. Olen kuullut myös 200 millin rungoista, niitä on toteutettu tekemällä tavallaan kaksi toisistaan erillistä satasen runkoa "siksakkina", tällöin jopa palkkien kohdalla on vielä 100 milliä eristettä.
Hei!
Kuulostaa aika suurelta projektiltat. Tuntematta asiaan vaikuttaneita seikkoja sen tarkemmin (kehikon hinta-ilmainen?), edessäsi on varmuudella seuraavia pulmia jotka saattavat toteutusvaiheessa olla työläämpiä kuin osasit kuvitellakaan:
1. Hirsitalo painuu parin ensimmäisen vuoden aikana yllättävän paljon etkä voi verhoilla sitä sinä aikana ulko- etkä sisäpuolelta painumavarattomilla tuotteilla.
2. Runko ei suinkaan ole pystysuora vaikka se saattaa siltä näyttääkin; kaikenlaisten tehdasvalmisteisten levytteiden asentaminen sen päälle ilman molemminpuolista apukoolausta on mahdotonta. Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, ettei tällaisen apukoolauksen tekeminen ole lainkaan läpihuutojuttu vaan suoruus on tarkistettava sekä pysty- että vaakasuuntaan. Asennuskiilojen käyttö on välttämätöntä ja erittäin hidasta.
Ottaen huomioon koko kohteen laajuuden, työn tekijän ammattitaidon/ammattitaidottomuuden, rakennusaikaisen asumisen järjestelyt ja sen teetetäänkö vai tehdäänkö työ itse, lausuisin mielipiteenäni ettei suunnitelman mielekkyys ole aina niin kirkossa kuulutettu.
Nykyaikainen, hyvin rakennettu ja suunniteltu asuinrakennus on monin tavoin edeltäjiään käytännöllisempi ja edullisempi ratkaisu hoitaa asuminen ja omistajansa tilatarpeet.
Teknisiä ratkaisuja työn toteutukseen on varmasti modifioitavissa ja kohteen ominaispiirteet määräävät mitä niistä voidaan käyttää ja mitkä osoittautuvat käytännön mahdottomuuksiksi.
Ei vanha hirsi enää mihinkään kokoon painu!
kyllä muuten painuu jos se puretaan ja kasataan uudelleen, silloin se painuu ihan niinkuin uudetkin.