Mies on alkoholisti ja nyttemmin juonut joka ikinen päivä eikä mitään pieniä määriä, vaan menee monta pulloa kirkasta ja kaljat päälle.
Rakastan häntä, mutta vuodesta toiseen olen antanut aina hänelle uuden mahdollisuuden parantaa tapansa.
Vähän aikaa menikin nyt hyvin, kun mies sai työpaikan, mutta jo parin viikon päästä hän sai potkut, kun ei ilmestynyt töihin, oli ruvennut juomaan.
Ongelma on se etten tiedä miten heittäisin miehen pihalle, en halua hänelle mitään pahaa ja tuntuu kauhealta ajatella, että hän nukkuu taivasalla (hän on asunnoton).
Olen nyt pistänyt ovet säppiin, en uskalla enkä halua, että hän tulee taas päissään riehumaan tänne. Hänellä on avain, mutta ei suostu antamaan sitä takaisin.
Viimeyönäkään en saanut nukuttua, kun mies oli jatkuvasti vaatimassa jotakin esim. vaihtamaan telkasta kanavaa (oli niin päissään ettei muistanut miten kaukosäädin toimii).
Mies on selvinpäin todella kiltti ja mukava, mutta kännissä hän käy uhkaavaksi ja väkivaltaiseksi.
Pelottaa, kun hän tulee taas kohta oven taakse ja vaatii päästä sisälle, tiedän jo entuudestaan, että hän potkii ovea ja karjuu kurkkusuorana uhkauksiaan ja välillä lepertelee hempeitä.
Jonkun kerran olen soittanut hänelle poliisit, mutta en luota niihin, välillä ne poistaa miehen rapusta putkaan joskus vain ajaa pihalle jolloin mies tulee taas kohta takaisin.
Silloin, kun mies on sisällä, niin poliisit eivät edes suostu tulemaan poistamaan miestä (vaikkei ole edes kirjoilla) kerrankin oli heittänyt mua pölynimurilla päähän, niin ne sanoivat, että eivät tule, koska olen itse ottanut miehen mun luokse.
Tämä on nyt sekavaa ja tyhmää...miten voinkin rakastaa väkivaltaista alkoholisoitunutta miestä.
Aina, kun olen antanut miehelle anteeksi on ajatukset vallanneet ne kaikki meidän hyvät hetkemme.
Tiedän, ettei mies pääse alkoholista eroon ja pilaan oman elämäni, jos aina annan hänelle anteeksi.
Haluaisin vain hyvän tasaisen elämän, ettei tarvitsisi elää tietämättä mitä huomenna tapahtuu jännityksen vallassa, kun ei voi luottaa toiseen ihmiseen.
Löytäisimpä jostain voimia jättää tuon miehen, vaikka sitä rakastankin...
Rakastan häntä, mutta vuodesta toiseen olen antanut aina hänelle uuden mahdollisuuden parantaa tapansa.
Vähän aikaa menikin nyt hyvin, kun mies sai työpaikan, mutta jo parin viikon päästä hän sai potkut, kun ei ilmestynyt töihin, oli ruvennut juomaan.
Ongelma on se etten tiedä miten heittäisin miehen pihalle, en halua hänelle mitään pahaa ja tuntuu kauhealta ajatella, että hän nukkuu taivasalla (hän on asunnoton).
Olen nyt pistänyt ovet säppiin, en uskalla enkä halua, että hän tulee taas päissään riehumaan tänne. Hänellä on avain, mutta ei suostu antamaan sitä takaisin.
Viimeyönäkään en saanut nukuttua, kun mies oli jatkuvasti vaatimassa jotakin esim. vaihtamaan telkasta kanavaa (oli niin päissään ettei muistanut miten kaukosäädin toimii).
Mies on selvinpäin todella kiltti ja mukava, mutta kännissä hän käy uhkaavaksi ja väkivaltaiseksi.
Pelottaa, kun hän tulee taas kohta oven taakse ja vaatii päästä sisälle, tiedän jo entuudestaan, että hän potkii ovea ja karjuu kurkkusuorana uhkauksiaan ja välillä lepertelee hempeitä.
Jonkun kerran olen soittanut hänelle poliisit, mutta en luota niihin, välillä ne poistaa miehen rapusta putkaan joskus vain ajaa pihalle jolloin mies tulee taas kohta takaisin.
Silloin, kun mies on sisällä, niin poliisit eivät edes suostu tulemaan poistamaan miestä (vaikkei ole edes kirjoilla) kerrankin oli heittänyt mua pölynimurilla päähän, niin ne sanoivat, että eivät tule, koska olen itse ottanut miehen mun luokse.
Tämä on nyt sekavaa ja tyhmää...miten voinkin rakastaa väkivaltaista alkoholisoitunutta miestä.
Aina, kun olen antanut miehelle anteeksi on ajatukset vallanneet ne kaikki meidän hyvät hetkemme.
Tiedän, ettei mies pääse alkoholista eroon ja pilaan oman elämäni, jos aina annan hänelle anteeksi.
Haluaisin vain hyvän tasaisen elämän, ettei tarvitsisi elää tietämättä mitä huomenna tapahtuu jännityksen vallassa, kun ei voi luottaa toiseen ihmiseen.
Löytäisimpä jostain voimia jättää tuon miehen, vaikka sitä rakastankin...
Vastaukset 7
Vanhimmat
Pakko minun on sinulle vastata, vaikka tiedätkin jo mitä vastaus sisältää.
Olen itsekin alkoholisti (raitistunut vuosia sitten), joten tajuan mistä miehen toiminnassa on kyse.
Juova alkoholisti ei kykene rakastamaan ketään, vaikka niin yrittääkin väittää. Hän kyllä haluaisi rakastaa, mutta ei sairaudeltaan kykene, ei edes itseään.
Kaikki miehen esittämät uhkaukset "rakkauden nimissä" ovat vain julmaa vallankäyttöä. Rakkauden kanssa niillä ei ole mitään tekemistä.
Mies haluaa hallita sinua, koska tarvitsee sinua mahdollistamaan juomistaan.
Ehkä tärkein juomisen mahdollistava tekijä, mitä hänelle nyt tarjoat on "perhekulissi". Vaikka ette voikaan puhua mistään normaalista perhe-elämästä, juopolle nykyisenkaltainenkin riittää kulissiksi.
Kerroit (kuten puolisot yleensä), että rakastat tätä "muuten niin ihanaa miestä" kovin paljon.
Epäilen itse aina vastaavaa kuullessani, että onko se juopon puolison "rakastaminen" kuitenkaan rakkautta, vai sittenkin sairasta läheisriippuvuutta.
Tuntuu julmalta antaa sinulle neuvo, että sinä et voi mitenkään auttaa juovaa miestä lopettamaan juomistaan. Voit auttaa häntä vain juomaan lisää.
Vähiten pahennat tilannetta jättämällä hänet.
Yksin jääminen on juopolle aina kova isku, ja sen aikaan saamat reaktiot ovat yleensä juominen ja uhkailu tyyliin "tapan itseni jos..."
Tuo uhkailu on kuitenkin pelkästään julmaa vallankäyttöä ja kaikkine lupauksineenkin vain viimeinen yritys päästä sinun luoksesi takaisin juomaan.
Näin juova alkoholisti toimii. Aivan kuten neljä-vuotias lapsi uhmaiässään.
Sinuna ottaisin yhteyttä vertaistuki-ryhmiin, esim. Al-Anoniin tms.
Koska et voi juoppoa parantaa, keskity siis itsesi hoitamiseen.
Tuttu on tarinasi ja paljon yhteistä menneeseen omaan elämääni. Tapailin kaksi-ja puoli vuotta miestä, joka joi joka ikinen viikonloppu lauantaisin. Viime talvena tunsin olevani masentunut, enkä nauttinut enää elämästä. Silmäni avautuivat samalla: Minusta tuntui vähitellen, että mies manipuloi minua ja käytti myös hyväkseen. Toki meilläkin oli ne hyvät hetkemmekin, mutta hän ei pystynyt rakastamaan minua aidosti. Aikani löin päätäni seinään antamalla aina anteeksi hänen mokansa. Odotin kun kuuta taivaalta hänen selvää viikonloppua, mutta tämäkin oli vain pelkkää toiveajattelua. Kesän jälkeen en ole enää häntä tavannut, enkä kanna huolta miten hän pärjää. Aikuinen ihminen tehköön itse omat ratkaisunsa, omasta terveydestään saa ottaa itse vastuun. Tietää tämän: sanoin muutaman kerran hänelle, että tuhoaa oman terveytensä tuollaisella juomisella.
Itse olen toipuva alkoholisti. Osaan asettua miehesi tilanteesee, vaiken ikinä olekaan ollut väkivaltainen, juonut lasteni nähden.
Mielestäni sinulla on kaksi vaihtoehtoa. Yksi: saat miehesi tajuamaan sairautensa ja hakemaan ulkopuolista apua (sitä on kyllä tarjoalla). Kaksi: eroat heti! Muuten pilaat omasi ja jos teillä on lapsia , heidänkin elämänsä. Jos et tee näin, sairastutte loppuelämäksenne kaikki. Tämä on fakta!
neuvon.
tee se mitä pitää ! älä elä haaveissa.
lopeta elämäsi pilaaminen.
riittää kun kohta ex-ukkos pilaa omansa.
SINÄ ET VOI JUOPPOA RAITISTAA , mutta voit antaa siihen mahdollisuuden poistamalla hänet kokonaan elämästäsi.
silloin hän tekee minkä parhaaksi näkee, aikuinen ihminen.
Kiitos teille kaikille vastauksistanne, olette kaikki oikeassa, mutta on vain niin vaikeaa...
Näin miehen tänään ja lupasin, että saa tulla kotiin, jos tulee heti ja ilman viinaa.
Aluksi mies myöntyikin, mutta sitten sanoi, että yksi pullo on haettava.
Jätin hänet siis hakemaan sitä pulloaan ja sanoin, että siinä meni mahdollisuutesi.
Avaintani hän ei taaskaan suostunut palauttamaan joten olen joutunut muilla keinoin laittamaan oven säppiin ettei pääse sisälle.
Pidätte varmaan mua aivan säälittävänä, kun taas jälleen meinasin antaa hänelle anteeksi.
Yhteisiä lapsia meillä ei ole. Miehellä on entuudestaan kaksi lasta (mies on mua paljon vanhempi, itseasiassa olen nuorempi kuin hänen lapsensa).
Ehkä olen vain riippuvainen hänestä, pelkään jäädä yksin ja sitten kaikki käytännön asiat pelottaa, mitä teen miehen tavaroille, mitä teen autolle joka on mun nimissä, mutta miehen ym.
Sitten syyllisyyden tunne, kun mies on antanut mulle viimeksikin puolet palkastaan, ostanut vaatteita ym, ja sitten perään jättäisin hänet.
Olisipa tämä helpompaa, jos olisi mahdollisuus matkustaa johonkin ja vain unohtaa.
anna miehesi enää kiusata sinua. Jossain on parempi elämä ennen häntä, vaikka aluksi tuntuisi vaikealtakin.
siltä että hän yrittää lahjoa sinut pysymään luonaan.. kun ostaa sinulle vaatteita ja antaa rahaa... Olet hänelle varmaan se ainut joka "ymmärtää"... Ja kun kerta olet nuorempi kun hänen lapset, niin miksi olet suhteessa noin vanhan kanssa?? vanhemmat naiset eivät tuollaista miestä varmaan kauaa katselisi, ja sinua hän käyttää siinä hyväksi, että on joku, jolle mesota.. En tiedä.. itselläni samantapainen tilanne... mutta mies ei ole väkivaltainen, juo kylläkin aika paljon, ja sitä olen yrittänyt lasten vuoksi saada lopettamaan juomisensa.. en kauaa kestä.. pitää katsoa aikooko hän todella lopettaa, koska, tämä asia oli puheena ensimäisen kerran viime viikonloppuna... saa nähdä miten nyt käy...