omat polttarini,apua!

Mulla oli samanlaisia fiiliksiä. Pelkäsin polttareitani aivan kamalasti, näin niistä painajaisia ja mun oli vaikea suhtautua ystäviini joiden tiesin olevan mukana suunnitelussa. Vaikka tiesin, että ystäväni eivät halua järjestää minulle mitään ikävää, en voinut pelolle mitään. Polttarit olivat todella mukavat.

Mielestäni voit aivan hyvin kertoa niille ihmisille joiden tiedät olevan järjestelyissä mukana, että et halua stripparia.

Mielestäni on hyvä painottaa polttariporukalle (tai kaasolle/bestmanille), jos ei halua mitään nolaamisia. Minä kerroin kantani kaasolleni, en esimerkiksi tykkää lähteä myymään mitään idioottia pitkin katuja. Kaasoni sanoikin, ettei he olleetkaan mitään noloa keksimässä. Jonkin verran kuitenkin jännitin mitä he olivat keksineet, mutta polttarini olivat todella mukavat.

Mielestäni polttarit ovat kuitenkin morsiamen/sulhasen juhla, eli hänen toiveensa on otettava huomioon. Juhlakalulla ON oikeus viheltää peli poikki, jos alkaa liian överiksi mennä. Oma on sitten mokansa, jos polttariporukka vetää herneen nenäänsä, jos ovat "vaivalla" keksineet jotain noloa, jota juhlakalu ei suostu tekemään, koska on etukäteen painottanut, ettei mihinkään noloon suostu. Luulisi kuitenkin että kaveriporukka tuntee juhlakalu, tietää mihin suostuu ja mihin ei.

Itse en halua minua puettavan miksikään, enkä halua mitään irstailua koko päiväksi. haluaisin aloittaa päiväni hieronnalla tms. ja kokeilla jotain aktiviteettia, mitä ei normisti tulis kokeiltua, syödä hyvin ja saunoa tms. ilta sais tuoda tullessaan FIKSUN stripparin, ei mitään sylitansseja ja ravintoloissa yhdessä oloa ja ehkä jotain pieniä kisailuja kanssa ihmisille! toinen kaasoistani ei ota toiveitani kuuleviin korviin, mutta onneksi toinen tajuaa, että kaiken maailman ördäily ei ehkä ole enään kovin erikoista...mielestäni juhlakalun toiveetkin otettava huomioon, vaikkei mun ehkä pitäis tietääkkään polttareistani! Eikö vain?