TS kertoo rakentajan sanoneen, että kaupunki "lupasi sitovasti" jollekin liikkeen omistamalle tontille rakennusoikeutta 13 000 neliömetriä!
Näin vaalien alla olisi mukava tietää ketä tai kutka tällaisen sitovan lupauksen ovat antaneet. Onko asiasta ehkä saatu jopa "mustaa valkoiselle"?
Viime aikoina näet on virkamiesten taholta toistuvasti vakuutettu, että esimerkiksi ns. suunnitteluvarauslupauksissa ei kaupunki voi lain mukaan luvata, että ko. alueelle saataisiin edes syntymään rakennusoikeutta, vaan asia ratkeaa vasta kaavoituksen yhteydessä.
Onko maankäyttö- ja rakennuslain tarkoitus, jopa kirjain, Turussa näin totaalisesti - ja vielä asiantuntijapiireissä - hämärtynyt?
Näin vaalien alla olisi mukava tietää ketä tai kutka tällaisen sitovan lupauksen ovat antaneet. Onko asiasta ehkä saatu jopa "mustaa valkoiselle"?
Viime aikoina näet on virkamiesten taholta toistuvasti vakuutettu, että esimerkiksi ns. suunnitteluvarauslupauksissa ei kaupunki voi lain mukaan luvata, että ko. alueelle saataisiin edes syntymään rakennusoikeutta, vaan asia ratkeaa vasta kaavoituksen yhteydessä.
Onko maankäyttö- ja rakennuslain tarkoitus, jopa kirjain, Turussa näin totaalisesti - ja vielä asiantuntijapiireissä - hämärtynyt?
Vastaukset 9
Vanhimmat
"Lyödään lihoiksi", siinäpä kaupungin asuinaluesuunnittelun koko raadollinen strategia!
Sekä kaupungin maankäytöstä vastaava kiinteistölaitos että asukkaiden etua ajamaan kuviteltu kaavoitusinsatnssi hehkuttavat, kuin Pilli ja Pulla, yhteen äänen harmiaan, kun rakennusoikeutta ei päästä tarpeeksi nopeasti "pistämään rahoiksi"!
Koko sivun uutisessa ei kukaan näyttänyt hetkeäkään miettivän asukasta tai hänen toiveitaan! Tämmöistähän se nykyään on liikelaitoistetun kaupungin maankäytön suunnittelun omin strategia!
Olisiko vaalikeskustelun pääaiheeksi nostettava vanhusten ja koululaisten lisäksi tavallisen kaupunkilaisen asuinympäristön suunnittelukin?
Vai onko aihe liian tulenarka ehdokkaille ja tuleville päättäjille. Joka tapauksessa valtuusto joutuu koko vaalikauden enemmän kuin useampaankin kertaa ottamaan kantaa kaupunkilaisten kannalta erittäin merittäviin ratkaisuihin maankäytön suunnittelussa!
Jos jostain rakennusoikeuden määrästä todella on sovittu sitovasti, on kyseessä ilmeinen virkavirhe, joka välittömästi edellyttää asiaan puuttumista ja asianomaisen tahon toimien laillisuuden tutkimista... ja vähintäänkin ankaraa varoitusta...
Konsulit valvokoot!
Kuinka monta kertaa tästä samasta aisasta pitää Turussa vatvoa?
turkulaiset mitään opi, ketä, ketä....
Valtio ei ole koskaan antanut senttiäkään omistamaansa maata kaavoitettavaksi, ennekuin on sovittu (lainvastaisesti!) alueelle tulevan rakennusoikeuden määrä.
Yksi hienoimmista esimerkeistä on Helsingissä valtion omistama alue Pasilassa. Oikein telkkarissa näytettiin kuinka Helsingin kaupunginjohtaja ja valtion kiinteistöherra kilistelivät samppanjalaseja allekirjoitettuaan "maankäyttösopimuksen", jolla alueelle päätettiin kaavoittaa 200 000 kerrosalaneliötä rakennusoikeutta!
Se siitä lain edellyttämästä aidosta "vuorovaikutteisesta maankäytön suunnittelusta"!
Minä olen ymmärtänyt, että joku maa-alueen kaavoitus meni mönkään. Siinä oli sovittu Hartelan kanssa maanvaihtoa ja että siihen piti saada määrätty määrä rakannnusoikeutta. Sitten sitä ei saatu ollenkaan ja kaupunki jäi velkaa. Nyt Arolassa velka kuitattiin.
Siis virkamiehet olivat asiassa.
Aikanaan kaupunki oli luvannut Varissuon maanomistajalle kaavoittavansa tälle kunnon rakennusoikeuden. Sitten osasta mahtisuunnitelmia pitikin luopua. Kaupungille sanottiin syntyneen ns. "varissuovelkaa", jonka oikeellisuudesta keskusteltiin valtakunnallisestikin ja jota sitten maksettiin erilaisten kaavojen ja maakauppojen yhteydessä - aina kaupungin tappioksi - kymmeniä vuosia eteenpäin.
Oikeusoppineet olivat kuitenkin kautta linjan ja yksimielisesti olleet sitä mieltä, ettei kaupunki olisi ollut velvollinen maksamaan joittenkin hämäräperäisten ja lainvastaisten sulle-mulle sopimusten perusteella hillittömiä korvauksia maanomistajille.
Kaupungin tuolloinkin parasta bisnes-älyä?
Tässä tapauksessa lienee kysymys samanlaisesta tapauksesta. Kaupungilla ei ole mitään velvoitetta korvata maakeinottelijalle lupailtua olematonta rakennusoikeutta! Asia sanotaan maakäyttö- ja rakennuslaissa suoraan.
Kaupunki ei siis ole halunnut oppia virheistään mitään. Vai onko kyseessä harkittu teko?
Takavuosina - ennen edellistä lamaa - menetelmää käytettiin "liikemiespiireissä maan tapana": otettiin pankista minkä tahansa maapalan ostoa varten laina, vakuuttaen tupakkiaskin kanteen piirrustetun suunnitelman kanssa, kaupungin luvanneen maapalalle hillittömiä rakennusoikeuksia ja sen myötä kasvavia voittoja kiinteistön jalostuksesta.
Siinä menivät sitten omat ja varastetut, itse pankkikin kanttuvei!
Turun tontti- ja asuntopulaa helpottamaan on Hirvensalo, Satava ja Kakskerta pikimiten saatava tehokkaaseen käyttöön. Jo valmis, kallis ja verovaroin rakennettu kunnallistekniikka seisoo tyhjänpanttina turhanpäiväisten valitusten vuoksi vuosikausia. Näppärien ja toimivien lähihiöiden esim. Halisten ja Varissuon mallien mukaan rakennettava Arolaan.
Saadaan asukasmäärää kasvatettua, ja sitä kautta taataan hyvät ja perustellut joukkoliikenneyhteydet keskustaan. Ehkäpä vielä saataisiin se uusi siltakin, joka nykyisellä väestömäärällä olisi vajaakäytössä.
Mahdollisimman tehokasta rakentamista, palveluita ja mahdollisimman kansainväistä asukaskuntaa. Turun saaret kansainvälisiksi moniosaamiskeskuksiksi!
Höpöpöpön.
Liikennevirroista sivussa olevan Arolan rakentaminen, mahdollisesti tulevine viisine satoine asukkaineen, ei hetkauta pikaraitiotien rakentamista Kakskerran joka niemeen notkoon ja saarelmaan nousevien omakotitalojen asukkaille pennin eikä edes sentin vertaa!