Hirsitalo tulossa 1,5 krs Keski-Suomeen, haja-asutusalue, kerrosneliöt yht. n. 160. Meinattu vesikiertoista lattialämmitystä ilmavesilämpöpumpulla höystettynä. Tuttu LVI-suunnittelija kuuli ensimmäiset ylimalkaiset suunnitelmat ja kommentoi heti, että hän ei usko noihin lämpöpumppuihin, vaan meinasi että Tehowatti tai vastaava olisi parempi. Kuitenkin vesikiertoista järjestelmää piti järkevänä. Eli sähköistä lattialämppäriä emme ole harkitsemassakaan - mutta miten tuo varsinainen lämmönkehitys, kumpi teistä olisi parempi vaihtoehto? Lisäksi taloon tulee Tiilerin Tyyne tupakeittiöön eli puulämmityksellä sitä kautta tukea joka tapauksessa. Emme halua puulämmityskattilaa kuitenkaan.
Löytyiskö mitään järkevää argumenttia, miksi toinen olisi parempi toista? Käyttäjäkokemuksia?
Löytyiskö mitään järkevää argumenttia, miksi toinen olisi parempi toista? Käyttäjäkokemuksia?
Vastaukset 31
Vanhimmat
niin huomaat, että uudistalossa EI kannata panostaa suoraan sähköön!
Vaan lämpöpumppuihin tai eristeisiin.
Lähinnä järjetön ajatuskin harkita sähkölämmitystä.
kalliita leluja vesi-ilma ilpit. Halvemmalla investoinnilla saat nibe evc 13 ja compact 300 paketin ja leivinuunilla lämmität taloa monta kuukautta.
Rakenna vielä mahdollisuus lattialämmityksen syöttöputken kulkeminen uunin kyljen kautta, kohdasta missä lämpö on max 30 astetta, niin voit uunilla lämmittää taloa halutessasi ympäri vuoden.
Iv -koneeksi mun suosikki on ilto x-100.
Tehowattikin on parempi.
Mitä sää sitä joka paikkaa änkeet. Ei nyt kukaan järkeva enää suoraa sähköä laita!
compact 300:een voi asentaa helposti vaikka halvan digiajastimen lämmittämään klo 17-22, kuten meillä.
Uskovaiset uskoo, mitä Jan Vapaavuori sanoo. Energiateollisuus kuitenkin puhuu esim 25% säästöistä pörssisysteemiä muuttamalla. Ydinvoimaakin tulee lisää, joten sähkö on moderni ja puhdas tapa jakaa energiaa. Sähköyhtiöillä on parhaat resurssit tuottaa sähköä järkevällä tavalla.
Eipä tuossa evc13:ssa paljon hifiä ole. Sellainen minullakin tuolla isäntäväen piilopaikassa suhisee.
Nibe ev13:n ja Jäspi tehowatin ero on se että jäspi on rakennettu saman pellin sisään varaajan kanssa. Syötöt ja ohjaus on kuitenkin erilliset. Kaikki kellokikkailut voi tehdä myös jäspille jos tarvetta on. Kellot on kuitenkin melko turhia, kun ei niillä säästä juuri muuta kuin mukavuudessa. Jäspissä on fiksumpi ohjaus siinä saa hiemna paremmin aseteltua esim. lämpökäyrät. Hintaeroa taitaa olla pari sataa niben hyväksi(tai ainakin ennen oli)
tehovattia, mutta koska kauppias iski niben paketista 200 eur halvemman tarjouksen niin otin sen. Hyvä paketti on ollut, mutta suomalaistahan pitäisi suosia paimentolaisuskontoa palvovan metsäkansan maassa.
200 egee halvemmalla ;-) ja menit ostaan niben.
Minä olisn maksanut tehowatista ja sen ominaisuuksista 500 enemmän.
Persaukisia rakentajia......
...leivinuunimies nyt se moneen kertaan toitotettu evlutku,tuulari vai sossu kerran raha on noin tiukassa?
En minä menisi maksamaan tehowatin ominaisuuksista 500e enemmän. 500e:lla parantaa nibeäkin kummasti voi esim. asentaa toisen piirin pumpulla ja suntilla. 200e on vielä ok jos niille ominaisuuksille on käyttöä. Minä katselin ettei ole. Talon rakennuksessa on pakko tehdä vertailua ja kompromissejä muuten talo maksaa 50000e enemmän ilman erityistä hyötyä.
Satutko tietämään mitä oleellista eroa nibessä ja jäspissä on?
varmasti enemmän kuin monella muulla. Eräs vanhempi miljonääri sanoikin, että on harvinaista, että alle nelikymppisenä on velaton ok-talo.
Epäilen, että kysymyksen asettaja on itse evlutku, tuulari tai sossu.
Moni muukin on täällä päin tehnyt hiukan isomman metsäkaupan ja rakentanut niillä tienesteillä talon.
Se on muuten mukava tapa ostaa parempi lämmtysjärjestelmä taloon käteisellä,ei tarvitse niin tarkkaan pohtia takaisinmaksuaikoja,lainan korkokuluja ja viritellä halppiskaupan digiajastimia,tai harmitella julkisuudessa kun ei tullut sepitettyä lattilämmitysputkia leivinuuniin.
Annetaan epäilyksesi roikkua ilmassa ja pidetään lasta jännityksessä!
rakentajat ovat olleet väärässä ja tehneet aivan vääriä investointeja?
tutun mukaan niin vierekkäin ettei lämpöä riitä kaikille.
Maalämpö vaakaputkistolla. Kaikki muu on sulaa hulluutta. Tonttia varmaan ympärillä mihin saa upotettua?
Niben pumppu 4500 euroa vaakaputkisto kaivettuna 1200 euroa asennus ja hilppeet 500 euroa.
Siinä sinulle halpa ja energiatehokas järjestelmä.
No tietysti MLP kiinnostaisi ja tonttia on - maaperä ei kyllä ole MLP:n kannalta parasta mahdollista, on sellaista hiekansekaista multaa aika lailla. Mutta onko tosi että MLP tulisi noinkin edulliseksi? Mulla on lehtijuttujen perusteella sellainen vaikutelma, että vesi-ilmalämpöpumpun saisi n. 10000 - 12000 eurolla ja maalämpöpumppujärjestelmään saisi satsata vähintään sen 15000.
Kertokaa kenellä on MLP paljonko tuli maksamaan. Kyllähän se kiinnostais enemmän kuin VILP mutta kun tuli ostettua semmonen se tontti, että siellä ei kasvanutkaan raha puussa!?! Missä lie mennyt vikaan... ;)
Eli siis tosiaan mm. alla olevassa väitetään maalämmön perustamiskustannuksiksi 20000 - 22000 euroa.
http://www.suomela.fi/2951.html
http://www.biohousing.eu.com/heatingtool/Ecalc.asp
hömpötykset.
Hirsitalo ja lattialämpö, luultavasti kannattaa. Joko VILP, tai jos saat pintaputket niin MLP (voi olla kalliimpi, mutta on myös parempi, jos ei muun takia niin ei ole sitä propellipömpöeliä ulkona, josta kuitenkin alkaa laakerit vinkua pian takuun umpeuduttua).
Mutta laske jotain summittaisi lukuja. Jos saat lämpöpumpun säästämään enemmän kuin pääoman korot *nykyään*, niin laita pois, jää enemmän rahaa käteen joka vuosi. Ja sitten kun se pääoma lankeaa maksettavaksi kun pumppu laukeaa tai laina-aika muuten loppuu, niin sähkön hintakin on ehtinyt nousta koko ajan sinne asti, samoin inflaatio jyllätä, joten et voi paljoa tappiolla jäädä pahimmassakaan tapauksessa (ja siihen asti siis jää koko ajan enemmän rahaa muuhun käyttöön).
Hommaa pitää lähteä haarukoimaan kulutus verrattuna säästö -laskelmilla. Summittaisilla luvuilla saa summittaisia tuloksia. Summittainen tulos voi viedä väärään suuntaan. Minä yrittäisin selvitellä minkä verran oikea kulutus tulisi olemaan ja sen perusteella laskisin takaisinmaksuaikoja eri vaihtoehdoille. Laskelmissa voi kokeilla myös mitä asiaan vaikuttaa -5000kWh muutos kulutuksessa, korkotason muutos, energiahintojen muutos jne.
Tuolla voi kokeilla. Sieltä vaihtaa kielen suomeksi ja valitsee energialaskuri.
http://www.biohousing.eu.com/heatingtool/default.asp
Mieluummin pitäisi syöttää oikea kWh/vuosi kuin antaa laskurin laskea alojen perusteella.
Vastaavan voi melko näppärästi puuhata myös itse excel-taulukkoon.
Tuossa toisessa mainittu maalämmön hinta on aika suhteellista. Oma työpanos vaikuttaa aika paljon hintaan. Pienen järjestelmän hinta lähes kaikki itse asentaen voi jäädä 10000e allekin. Vastapäässä taas suuret systeemit avaimetkäteen voi maksaa 25000e jos edes riittää. Realistinen hinta järjestelmälle(oli se sitten vilp, mlp, pelletti tai sähkö) on aika olleellista jotta laskelman voi tehdä.
Kun muuttaa Maalämmön hinnaksi esim 11-13000
ja käyttötertoimeksi 3,3-3,5, niin puhutaan asiaa!!!
Jos annat esim nibe myyjälle 11.000 egee saat paketin kaivoineen avaimet käteen!
Kun muuttaa Maalämmön hinnaksi esim 11-13000
Tuo onnistuu vain omalla työllä, pintaputkistolla ja suhteilla. Mikään itsestään selvyys se ei ole
ja käyttötertoimeksi 3,3-3,5, niin puhutaan asiaa!!!
Kannattaisi varautua käyttökertoimeen 2,5-3,0. Jos sillä kannattaa niin suurempi kerroin on vain plussaa. Noin suuret kertoimet eivät ole mikään itsestään selvyys
Jos annat esim nibe myyjälle 11.000 egee saat paketin kaivoineen avaimet käteen!
Porakaivon kanssa ei onnistu eikä ainakaan avaimetkäteen.
120 neliöö.
Pumppu noin 4500,-
Kaivo "valmiina kaikkineen" 120m a'32.- = 3800
Yhteensä 8.300.
Asennukselle jää varaa 2700-4700 !!!
Asennus maksanee MAX! 2000,- eli ollaan noin 10000,- investoinnissa.
Tuosta sitten pois avustukset, kotitalousvähennys ehkä omaa työtä.
Mitä jää viivan alle?
Vuositason COP on nykykoneissa säännönmukaisesti yli 3!
Vuositason COP on nykykoneissa säännönmukaisesti yli 3!
Löytyykö tuota jostain puolueettomasta lähteestä. Mainosprosyyreissä kehutaan vaikka mitä jopa cop on 5, mutta niissä ei oteta huomioon apulaitteiden kulutusta. Oikeita cop-arvoja ei tiedä kukaan. Minä lähtisin kannattavuutta laskemaan siitä että lattialämmityksellä voisi olla 3. Jos on enemmän niin hyvä niin.
Saneerauskohteissa usein parin vuoden käytön jälkeen ihmetellään kun 3000l öljynkulutuksen korvaa 8000kWh sähköä. Kyse ei kuitenkaa ole siitä että pumppu tekisi 30000kWh lämpöä ja cop on liki 4. Paremminkin vanha ölkattilan rötiskö ei ole saanut tehtyä öljystä kuin 20000kWh lämpöä ja cop on vajaa 3.
Esim Saksassa vaaditaan yli 4,2 vuosi-cop, jotta saa valtion avustuksia.
yo. antanee osviittaa missä nykyään mennään.
Referenssejä voit kysellä valmistajilta ei täältä.
referenssin.
TTKK:n Raket projektissa oli useamman erityypin maalämpöpumpun vuosi COP keskiarvo lattilämmitystaloissa 3,2
Eli siinä oli osa alle ja osa päälle!
Tuosta on aikaa noin 12 vuotta.
"Pientalolämpöpumpun prototyyppien kenttämittaukset, TTKK Raportti 126"
Lämpöpumput eivät kuitenkaan ole mikään uskonasia. Samalla tekniikalla on kuitenkin vuosikymmenet pidetty ruokaa kylmänä. Aika pitkälti perustekniikkaa se kuitenkin on.
Eihän lämmön siirtämisessä mekaanisin laittein alemmasta potentiaalista korkeampaan mitään uutta sinänsä ole, uutta on lähinnä tämän tekniikan soveltaminen asuntojen lämmitykseen. Ja siinäkin uutta taitaa olla lähinnä Pohjoismaiset olosuhteet, alunperin nämä lämpöpumput kun perustuivat etelämpää tuotuihin ilmastointivehkeisiin, niillä oli vaikeaa kun pakkasta oli paljon, joillekin jo ylipäätään se että oli pakkasta tuotti vaikeuksia. Mutta sinänsä pakkasessa ei ole mitään ylitsepääsemättömän vaikeaa, suunnittelijoiden piti vain ottaa huomioon pohjoisen vaatimukset. Ja hetkessä alkoikin ilmaantua laitteita jotka oikeasti toimivat.
Vesi-ilmalämpöpumppu ei sekään ole mikään prototyyppi, päinvastoin, niissä hyödynnetään kaikkea samaa tekniikkaa kuin muissakin ilmalämpöpumpuissa, suurin ero on siinä että lämpöä siirretään ilman sijasta veteen. Samalla taisi kokoluokka suurentua yhdellä pykälällä, syystä että veteen lämpönsä luovuttavalla laitteella voidaan lämpö jakaa entistä suuremmalle alueelle entistä tasaisemmin, käyttöveden lämmitystä unohtamatta.
Kustannusten ja mahdollisten säästöjen laskenta olisi varmasti järkevää, mutta toisaalta lämmitysjärjestelmä on sellainen investointi että sen joutuu väkisinkin suunnittelemaan pitkäksi aikaa, mikä ei tietenkään sinänsä mitenkään vähennä laskelmien arvoa, mutta valitettavasti lähtötietojen tarkkuus laskee hyvin nopeasti mitä pidemmille ajanjaksoille sellaisia pitäisi määritellä.
On esim. hyvin vaikea sanoa miten esim. meneillä oleva Yhdysvalloista alkunsa saanut finanssikriisi lopulta maailman talouteen vaikuttaa. Sinänsä on kohtuu helppo arvata että amerikkalaiset vähentävät autoilua, minkä ansiosta öljy halpenee, toisaalta jos amerikkalaiset vähentävät tuontia, niin dollari vahvistuu, mikä saattaa osaltaan nostaa öljyn eurohintoja... Jos paperitehtaitai suljetaan, niin sähkön tarve saattaa laskea, mikä voi johtaa sähkön hinnan alenemiseen.
Toisaalta jos ja kun talous sitten lopulta elpyy, niin öljyn ja sähkön hintakehityksiä on likimain mahdotonta ennustaa, ja miten esim. Kiina ja Intia? Jos ne autoistuvat, niin öljy voi kallistua ilman amerikkalaisiakin, toisaalta jos Kiinan ja Intian talous perustuu pitkälti amerikkalaisten varallisuuteen, niin sielläkin ollaan pulassa eikä autoilu välttämättä yleisty ainakaan niin nopeasti kuin voisi.
Toisaalta tutkimuskin saattaa tuoda omat mausteensa koko soppaan, ehkäpä esim. leväöljyihin investoidut rahat alkavat tuottaa tuloksia, ja aletaankin tuottaa bioöljyä hintaan 50 USD/barreli?
Kuka tietää vaikka ensi vuosikymmenellä öljylämmityksestä tulisi edullinen ja ympäristöystävällinen lämmitysmuoto? Ei ehkä todennäköisin vaihtoehto, mutta kaipa sillekin on jokin pieni mahdollisuus olemassa.
Joka tapauksessa vuosikymmenen päähän ulottuvissa laskelmissa alkaa olemaan jo sen verran hajontaa, että yhtä hyvin voisi etsiä vastauksia kristallipallosta tai lanttia heittämällä.
Ajattelepa itsekin, kumpi on parempi, enemmän kuluttava suoralla sähköllä lämmittäminen vai lämpöpumpulla tuotettu ja noin 40-50 % prossaa vähemmällä sähköenergialla lämmittäminen!
Satsaisin myös energiatehokkaaseen ilmanvaihtokoneeseen. Mlp on todellinen vaihtoehto kun/jos teet paljon itse, asennat vaakaputket ja käytät "tuttua" kaivuria.
Kieltämättä kiinnostaa tämä MLP, uskon että enemmän hyötyä olisi kuin VILPistä. Olispa ollut sekin siinä biohousing-vertailussa mukana! Mutta kun ilmeisesti MLP:stä saa kuitenkin paremman hyödyn ja jos hintakaan ei itse asiassa kovin montaa tonnia eroa VILPiin niin kyllä harkitsen MLP:tä.
Mitä kaikkea tarvitaan MLP:n asennuksessa jos tehdään se maaputkistona eikä kaivolla? Kaivurikuski on tuttu mies, se ei ole ongelma. Tarvitaanko pumpun asennukseen tyyliin "sähkäriä, putkimiestä, kylmälaiteasentajaa" vai miten se menee? Kertokaa joku miten uudisrakennukseen käytännössä asennetaan MLP em. tavalla.
Maalämpöfoorumilla on paremmin tuosta tietoa.
Putkari&sähkäri tarvitaan jokatapauksessa. Kylmäasentajaa vain joisskin vilpeissä, mlp:ssä ei tarvita.
http://www.maalampofoorumi.fi/
Kyllä tarvitaan aina! sähkäri ,kylmämies ja putkari. Monella maalämpöjä asentavalla on useammat luvat samalla henkilöllä. Lisäksi on oltava öljyluvat jos tehdään tiettyjä juttuja niiden suhteen.
Edmonds Laina Firm on yritys, joka on täällä tukea sinua lopettamaan teidän taloudellisia ongelmia. Annan lainaa alhaisella korolla taloudelliseen vammaisille, yksityishenkilöt, yritykset, teollisuus, yritykset ja ihmiset yhteiskunnassa ja myös sponsoroida sinua unlish lahjakkuutta ja acheive teidän goals.We antaa määrä vaihtelee $ 2,000.00 USD $ 50,000,000.00 USD ja uudelleen maksuaika 1 vuoden ja 30 vuoden kesto on 2% korko ilman ennakkomaksun.
Asiakastyytyväisyys on meidän PRIDE.To soveltaa minuun yhteyttä sähköpostitse [email protected]