Meillä on nähtävästi ongelma. Poika "päätti" kolmisen viikkoa sitten, ettei hän tarvitse kuin yhdet päikkärit päivän aikana. Aion heittää vesilintuja niillä vauvakirjoilla, joissa sanotaan, että päikkäreiden poisjääminen aiheuttaa vain parin päivän kitinät. Meillä on nyt kitisty tuo kolme viikkoa.
"Vanhaan hyvään aikaan" poika heräsi 8.00, nukkui ensimmäiset päikyt n.9-10 aikoihin 1,5-3h. Toiset päikyt 15.30-16.30 aikoihin, tunti. Yöunille mentiin 20-21 ja yöllä heräiltiin se 2-3 kertaa ja nukahdettiin tissille. Nukumme perhepedissä, joten yöheräily ei ole ollut ongelma.
Nyt poika herää 7.00, aamuhärdellin ja lenkin jälkeen nukahtaa meidän sänkyyn presiis 10.30. Lenkillä ulkona tosin aloittaa väsyitkun jo yhdeksältä, mutta kokemuksesta tiedän, ettei ole järkeä tuoda poikaa aikaisemmin sisälle, koska ei muuten nuku hyvin. Ulkona tai vaunuissa poika ei nuku lainkaan.
Niin, poika nukkuu minuutilleen 1,5h (olen tarkkaillut asiaa) ja sen jälkeen ei sitten enää päivän aikana nukuta. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö poikaa luonnollisesti nukuttaisi. Olen kokeillut kaikkea katosta roikunnasta päälläseisontaan. Ollaan käyty iltapäivälenkillä, keinumassa, riehuttu, rauhoituttu, luettu ja laulettu. Poika selvästi haluaa rauhoittua vanhaan päikkäriaikaan ja yleensä mennään vielä tissittelemään (pari kolme kertaa), mutta poika ei nukahda eikä edes aio nukahtaa. Rauhoittuminen auttaa vain hetkeksi (10-30 min), jonka jälkeen poika alkaa taas kitistä väsymystä, heitellä tavaroita ja kaikki tietysti on tyhmää ja ihmiset tyhmiä.
Pari päivää meni hyvin, kun minä henkisesti olin tähän varautunut ja käyttäydyin sen mukaan. En turhautunut, vaikka vauva turhautui ja sain pojan nätisti nukutettua (uusi uniaika, 19.00). Nyt sitten ollaan taas menty metsään. Toissayönä poika nukahti yöunille jo 18.30 mutta isi meni kolistelemaan ja poika heräsi - täysin virkeänä. Sain vauvan nukahtamaan uudestaan 23.00 ja poika luonnollisesti heräsi 7.00.
Viimeyönä mentiin taas tätä rataa: yöunille 18.30. Iltapuurot ja kaikki jäi välistä. Yritin vaippaa vaihdettaessa vähän havahduttaa poikaa syömään, muttei tietenkään silloin voinut herätä. Niin, vaan keskellä yötä pariksi tunniksi hyppimään sänkyyn. Minä en viihdytä vauvaa yöllä, kun hädin tuskin muutenkaan saan enää nukuttua. Valvoin siinä vieressä puolihorteessa, eikä poika onneksi uskalla öisin lähteä sängystä vaeltelemaan vaan seisoskelee omassa nurkassa ja syö unilelujaan ja pulisee. Ja herää tasan 7.00.
Poika herää yöllä sen 2-3 kertaa tissittelemään. Eikä siinä vielä kaikki! :) Pojalle vissiin on kuudes hammas puhkeamassa ja tämä sattuu, poika heräilee useamman kerran yössä itkemään ikeniä. Tosin rauhoittuu heti tissille ja nukahtaa (ei ime, siksi tiedän, ettei ole nälkä).
Päikkäreiden jälkeinen aika aina siihen neljään asti on meillä todella mukavaa ja helppoa. Poika on iloinen ja pirteä, saan hoidettua kotitöitä ja poika "osallistuu". Neljän jälkeen alkaa sitten härdelli. Ja härdellin hirmuisuudesta kertoo varmasti jotain sekin, että minä olen laihtunut nyt kolmessa viikossa useamman kilon. Tai en laihtunut vaan riutunut.
Onko tämä jokin vaihe, joka meillä nyt vain jostain syystä venyy? Pelkkää hammasta en syytä, on tässä nyt selvästi muutakin. Ja eikö 9kk ole vielä vähän liian pieni vain yksille päikkäreille? Alan olla itse todella nuutunut ja kituutettu. En saa nukuttua öisin (ja minulla on mielettömän hyvät unenlahjat), en saa syötyä ja koko ajan huimaa ja huippaa. Syödä ehtisin varmasti samalla, kun poika pyörii jaloissa mutta en ehdi laittaa ruokaa, jonka voisin sitten syödä. Aamupäikkäreiden aikaan en yksinkertaisesti jaksa, koska olen niin nuutunut yöstä, päivällä en ehdi ja pojan nukahdettua yöunille olen taas niin väsynyt, ettei mistään tule mitään.
Nimimerkillä: jos yksikin mummeli vielä kerran ulkona kysyy "onko se aina noin iloinen", en vastaa seurauksista
"Vanhaan hyvään aikaan" poika heräsi 8.00, nukkui ensimmäiset päikyt n.9-10 aikoihin 1,5-3h. Toiset päikyt 15.30-16.30 aikoihin, tunti. Yöunille mentiin 20-21 ja yöllä heräiltiin se 2-3 kertaa ja nukahdettiin tissille. Nukumme perhepedissä, joten yöheräily ei ole ollut ongelma.
Nyt poika herää 7.00, aamuhärdellin ja lenkin jälkeen nukahtaa meidän sänkyyn presiis 10.30. Lenkillä ulkona tosin aloittaa väsyitkun jo yhdeksältä, mutta kokemuksesta tiedän, ettei ole järkeä tuoda poikaa aikaisemmin sisälle, koska ei muuten nuku hyvin. Ulkona tai vaunuissa poika ei nuku lainkaan.
Niin, poika nukkuu minuutilleen 1,5h (olen tarkkaillut asiaa) ja sen jälkeen ei sitten enää päivän aikana nukuta. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö poikaa luonnollisesti nukuttaisi. Olen kokeillut kaikkea katosta roikunnasta päälläseisontaan. Ollaan käyty iltapäivälenkillä, keinumassa, riehuttu, rauhoituttu, luettu ja laulettu. Poika selvästi haluaa rauhoittua vanhaan päikkäriaikaan ja yleensä mennään vielä tissittelemään (pari kolme kertaa), mutta poika ei nukahda eikä edes aio nukahtaa. Rauhoittuminen auttaa vain hetkeksi (10-30 min), jonka jälkeen poika alkaa taas kitistä väsymystä, heitellä tavaroita ja kaikki tietysti on tyhmää ja ihmiset tyhmiä.
Pari päivää meni hyvin, kun minä henkisesti olin tähän varautunut ja käyttäydyin sen mukaan. En turhautunut, vaikka vauva turhautui ja sain pojan nätisti nukutettua (uusi uniaika, 19.00). Nyt sitten ollaan taas menty metsään. Toissayönä poika nukahti yöunille jo 18.30 mutta isi meni kolistelemaan ja poika heräsi - täysin virkeänä. Sain vauvan nukahtamaan uudestaan 23.00 ja poika luonnollisesti heräsi 7.00.
Viimeyönä mentiin taas tätä rataa: yöunille 18.30. Iltapuurot ja kaikki jäi välistä. Yritin vaippaa vaihdettaessa vähän havahduttaa poikaa syömään, muttei tietenkään silloin voinut herätä. Niin, vaan keskellä yötä pariksi tunniksi hyppimään sänkyyn. Minä en viihdytä vauvaa yöllä, kun hädin tuskin muutenkaan saan enää nukuttua. Valvoin siinä vieressä puolihorteessa, eikä poika onneksi uskalla öisin lähteä sängystä vaeltelemaan vaan seisoskelee omassa nurkassa ja syö unilelujaan ja pulisee. Ja herää tasan 7.00.
Poika herää yöllä sen 2-3 kertaa tissittelemään. Eikä siinä vielä kaikki! :) Pojalle vissiin on kuudes hammas puhkeamassa ja tämä sattuu, poika heräilee useamman kerran yössä itkemään ikeniä. Tosin rauhoittuu heti tissille ja nukahtaa (ei ime, siksi tiedän, ettei ole nälkä).
Päikkäreiden jälkeinen aika aina siihen neljään asti on meillä todella mukavaa ja helppoa. Poika on iloinen ja pirteä, saan hoidettua kotitöitä ja poika "osallistuu". Neljän jälkeen alkaa sitten härdelli. Ja härdellin hirmuisuudesta kertoo varmasti jotain sekin, että minä olen laihtunut nyt kolmessa viikossa useamman kilon. Tai en laihtunut vaan riutunut.
Onko tämä jokin vaihe, joka meillä nyt vain jostain syystä venyy? Pelkkää hammasta en syytä, on tässä nyt selvästi muutakin. Ja eikö 9kk ole vielä vähän liian pieni vain yksille päikkäreille? Alan olla itse todella nuutunut ja kituutettu. En saa nukuttua öisin (ja minulla on mielettömän hyvät unenlahjat), en saa syötyä ja koko ajan huimaa ja huippaa. Syödä ehtisin varmasti samalla, kun poika pyörii jaloissa mutta en ehdi laittaa ruokaa, jonka voisin sitten syödä. Aamupäikkäreiden aikaan en yksinkertaisesti jaksa, koska olen niin nuutunut yöstä, päivällä en ehdi ja pojan nukahdettua yöunille olen taas niin väsynyt, ettei mistään tule mitään.
Nimimerkillä: jos yksikin mummeli vielä kerran ulkona kysyy "onko se aina noin iloinen", en vastaa seurauksista
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sinulla ainakin on kirjoittamisen taito hallussa. Osaat seikkaperäisesti kertoa arjestanne. Kirjoituksesi lomasta on kuitenkin aistittavissa sinun henkistä väsymistäsi tilanteeseen ja suurin syy on siis 3 vko kestänyt kitinä. Mielestäni kuulostat hyvältä äidiltä. Kun pyysit neuvoja tai mielipiteitä, niin tässä mun mielipide. Ensinnäkin kiinnität huomiota ehkä vähän liikaa kelloon. Toki on hyvä pitää tietty rytmi päivässä, mutta noin tarkan kellon vahtaamisella saat aiheutettua vain lisästressiä itsellesi ja sitä myötä vauvallesi. Katso enemmän vauvaasi kuin kelloasi. Lue vauvasi kehonkieltä ennemminkin kuin katsot kelloa, että mikä sun mielestä pitäisi olla nyt ajankohtaista.
Jotkut vauvat voivat siirtyä yksiin päiväuniin jo noin aikaisin. Oletko täysin varma, että iltapäivän kitinä johtuu väsymyksestä? Hyvä, että annat mahdollisuuden kuitenkin lepoon. Mutta vauva ei käskystä nuku, vaikka kuinka yrittäisi mitä.
Myös tuon ikäiset alkavat tarvita virikkeitä, siis leluja, joissa on joku jekku. Pelkät pehmolelut ei riitä. Jos hän on virkeimmillään ennen iltapäivää, niin onko istuminen vaunuissa paras ajankohta sille? Mitä jos vaunuilu olisi kun aloittaa kitinän, niin saa levättyä pidempään (vaikkei nukahtaisi), kun ei pääse liikkumaan.
Mun mielestä sun pitäisi yrittää rentoutua ja oikeasti ottaa vähemmän stressiä tuosta kellosta! Olethan äitiyslomalla!
Mun mielestä tuo perhepeti on myös tosi hyvä juttu. Ja ehkä voisit antaa vauvojen panadolia illalla, se auttaa hampaisiin.
Jokatapauksessa mun mielestä älä stressaa liikaa ja yritä rentoutua. :)
En tiedä, puhunko nyt alkup. kirjoittajan puolesta, mutta omastani ainakin. Meillä nukutaan vielä kaksia päikkäreitä ja ihan kiltisti (neiti nyt 9kk) -ei siis siitä enempää, toivottelen vaan paljon voimia kirjoittajalle ja toivottavasti unirytmin muutokseen löytyy joku syy tai poika palaa muuten vaan vanhaan rytmiin vielä joksikin aikaa.
Mutta tuosta kelloon toijottamisesta haluaisin sanoa sanasen. Olen saanut itse kuulla tuota samaa päivittelyä paljonkin -joskin hyvin ystävällissävyistä, niin kuin oli tuo vastaajankin kommentti. Vaan kun se en ole minä, joka sitä kelloa vahtaa, vaan tuo pieni ja tarmokas neiti. Hän on kehittänyt sekä väsymisissään, että nukahtamisissaan lähes auringontarkan rytmin, jossa kaikki tapahtuu aina samaan aikaan, puolen tunnin marginaalilla; Joka ikinen ilta neiti nukahtaa klo 21.15.-21.30. (ei väliä, mihin aikaan iltatoimet aloitetaan, nukahtaminen tapahtuu aina samaan aikaan), joka ikinen aamu herää klo 07.30.-08.00. (ei väliä, miten yö on mennyt, levottomasti tai levollisesti), tästä puolentoista tunnin päästä alkaa väsykitinä ja silmien hieroskelu, ja aamupäikkärit alkavat jälleen kellontarkasti 09.30.-10.00. (Ainoa variaatio tässä rytmissä on aika, jonka tyttö kulloinkin näillä päikkäreillä nukkuu. Se vaihtelee kahdesta tunnista vähän päälle kolmeen)Sitten ulkoillaan, leikitään, syödään sun muuta ja tarkalleen kuuden tunnin päästä edellisestä nukahtamisesta (ei väliä, kauanko nukkunui silloin)on tyttö jo aivan puhki (siis tuo em. "vauvan kehon kieli" kertoo...), ja iltapäiväpäikkärit alkavat klo 15.30.-16.00. (nukutaan 1 h 15 min- 1,5 h). Olen monasti koettanut "joustattaa" tästä rytmistä, kun on ollut menoja tms., jotka eivät ole oikein tuohon rytmiin sopineet, mutta mikään ei auta, väsy tulee kuin apteekin hyllyltä ja nukkumaan on päästävä. Kun olen muutaman kerran (pakottavista syistä) väkisin venyttänyt nukkumaan menoa puolellakin tunnilla, on tuloksena ollut ns. yliväsymys, eli kiukkuinen, itkevä lapsi, joka ei väsyltään saa enää kunnolla nukahdettua -ja yhtä väsynyt ja kiukkuine äiti.
En siis tosiaankaan tiedä, onko nukahtamisen ajoitusten suhteen tästä kysymys myös alkup. äidin kirjoituksessa, mutta itse halusin tuoda tämän näkökulman vaihtoehtona "kelloon tuijottavalle äidille".
Pahoittelen etukateen jos seuraavat ehdotukseni kuulostavat arsyttavilta (univajeestakin ja muusta stressista johtuen), silla ainakin itse olen sellainen ihminen etta vauvan kitinapaivana on kaikki mullakin pielessa. Ja teilla kitinaa on kestanyt jo kolmisen viikkoa, joten hirmuisesti sympaattisia ajatuksia sinne. Tiedan etta vauvakirjoista voi olla pelkkaa harmia ja minulla itsellani aitiyden alkutaival oli todella konstikasta valilla (neuvolantati sanoo, juu, kylla ne tuonikaiset vauvat yleensa syovat ja sitten nukkuvat parisen tuntia putkeen - mutta kun taa MUN KAKARA ei nuku kuin 15min kerrallaan?!). Mutta nyttemmin kun lapsukainen lahentelee jo vuoden ikaa eli melkein samanikainen kuin sulla, kaikki on jo helpompaa - tavallaan.
Mina olen seuraillut parahultaisesti seka yhden vauvatietajan kirjan neuvoja etta oman lapseni antamia merkkeja (jotka ovat joskus todella sekavia, eipa silti). Niinpa ehdottaisinkin seuraavaa... Meilla nimittain ollaan menty noin kolmisen kuukautta suunnilleen samoilla rytmeilla, mita nyt vauva tuossa jonkun aikaa sitten meinasi jattaa aamupaikkareita pois (meilla siis 11kk vanha) mutta tyytyi sitten vain lyhentamaan niita. Kaikkihan riippuu toki yksilosta, unentarve ja niin edelleen. Kuitenkin noin 9kk vanhan vauvan olisi hyva saada unta palloon noin 14-15h vuorokaudessa, mika tarkoittaa etta paikkareiden maara voisi olla noin 2,5-3h yhteensa.
Ehdottaisin etta yrittaisit lyhentaa niita aamun paikkareita tai jattaa niita pois jos tuntuu etta vauveli ei suostu rauhoittumaan. Mina itse asiassa oikein heratan lapsen ekoilta paikkareilta, olipa han nukkunut sitten 30min tai 1h. Meilla aamu alkaa noin seiskan aikaan ja pistan muksun petiin 9 jalkeen (esim. 9.15). Yleensa tyyppi leikkii itsekseen pinniksessa joskus puolisenkin tuntia, mutta nukahtaa sitten ja heraa joko itse tai mina heratan (varovasti) kymmenen aikaan, jotta iltapaivan paikkareista tulee onnistuneet ja pitkat.
Sitten leikitaan, syodaan ja puuhataan kaikenlaista ja noin 12.45 meilla mennaan sankyyn seuraaville paikkareille, jotka venyvat monesti tuonne 15 saakka. Siita sitten jatketaan iltaa seiskaan asti, jolloin mennaan yopuulle. Silloin kun muksu oli vahan pienempi, eli noin 6-7kk, menimme viela kolmilla paikkareilla, 9-11, 13-15 ja noin 17-18. Tama rytmitys on toiminut meilla oikein hyvin ja se on antanut myos mulle huojennusta elamaan. Johonkin aikaan en ehtinyt edes kunnolla suihkussa kaymaan ja olin niin uupunut etta meinasi pinna pettaa. Huh huh.
Kokeilla aina voi!
Tsemppia paljon teille.
Et kerro kuinka rauhoitat pojan nukkumaan ja missa han nukkuu. Meilla mina laitan vauvan pinnikseen (jossa on luojan kiitos tarpeeksi korkeat reunat ettei pikku kiipeilija paase karkaamaan) ja annan rauhoittua itsekseen. Jos han itkee kovaa ja korkealta, toki tulen rauhoittelemaan, mutta yleensa uni tulee ihan tuosta vain. Taman vuoksi siis mahdollistuu tuo liukuva uniaika, eli jos muksu ei nuku ollenkaan, niin sitten ei nuku. Ja silloin yleensa pistan poitsun nukkumaan jo 12 aikaan.