Passiivitalo

Miten nykypäivänä joku viitsii noita kaikenlaisia ilmanvaihto/pumppu/jäähdytys sähkölaitteita asentaa taloihinsa?

Jokainen laite, mihin olen uusissa taloissa tutustunut, pitää ärsyttävän kovaa taustamelua. Hulluksi tulisin, jos työpäivän päätteeksi pitäisi tulla meluavaan kotiin. Eikö sillä hiljaisuudella ole mitään arvoa?

Onneksi asun 70-luvun kivitalossa, missä on 100% hiljaisuus. Ah, ei tarvitse lähteä Lappiin kuuntelemaan, miltä hiljaisuus kuullostaa.

Ensin rakennetaan 400.000 euron talo, ja sitten pihistellään lämmityksessä muutaman satasen takia. Ou nou!

ilppeineen kirjoitti:

Miten nykypäivänä joku viitsii noita kaikenlaisia ilmanvaihto/pumppu/jäähdytys sähkölaitteita asentaa taloihinsa?

Jokainen laite, mihin olen uusissa taloissa tutustunut, pitää ärsyttävän kovaa taustamelua. Hulluksi tulisin, jos työpäivän päätteeksi pitäisi tulla meluavaan kotiin. Eikö sillä hiljaisuudella ole mitään arvoa?

Onneksi asun 70-luvun kivitalossa, missä on 100% hiljaisuus. Ah, ei tarvitse lähteä Lappiin kuuntelemaan, miltä hiljaisuus kuullostaa.

Ensin rakennetaan 400.000 euron talo, ja sitten pihistellään lämmityksessä muutaman satasen takia. Ou nou!

Lue lisää

ja 800mm äänenvaimennin lähdössä on kyllä riittävän hiljainen.

Tiedän minäkin mitä hiljaisuus on, esim tyynellä säällä purjeveneessä keskellä saaristomerta.

Passiivitalo ideana on aivan loistava ja todellakin tervetullut myös Suomeen. Osa talotoimittajista pystyy tuottamaan sellaisia rakenteita että niillä sellaisen uskaltaisi rakentaakin.. Mutta ikävä puoli asiassa on se, että myös ne rakentajat joilla tätä ammattitaitoa ei ole pakotetaan seuraamaan tiukentuvia normeja. Aikataulu siirtymiseen on aivan liian tiukka ja tästä tulee varmasti enemmänkin ongelmia. Se on vähän niinkun päätettäisiin että huomenna viedään vettä jokaiselle jolla on jano. Ihan hyvä idea ja varmaan tosi kiva mutta kuinka?
On aivan eri asia rakentaa Suomessa passiivitaloja kuin maissa joissa lämpötilanvaihtelut eivät ole niin suuria. Sisäilman laadusta en olisi alkuunkaan huolissani, ilmanvaihtokoneet on jo keksitty mutta nuo kastepisteet... Tarvitaan satoja koekohteita ennenkuin ollaan opittu riittävästi virheistä ja tiedetään miten passiivitalo oikeasti rakennetaan. Niitä tuloksia tässä odotellessa..

..., että Rallen jutut lähtee kytköksistä eristeongelmaisiin yrityksiin. Kyllä energiansäästöskeptiselle asennoitumiselle löytyy ihan tunnettuja numeraalisia argumentteja. Itsekin olen laskeskellut noita lämmöneristysinvestointien kannattavuuksia - löytämättä niille taloudellisia perusteluita.

Rauno Kangas kirjoitti:

..., että Rallen jutut lähtee kytköksistä eristeongelmaisiin yrityksiin. Kyllä energiansäästöskeptiselle asennoitumiselle löytyy ihan tunnettuja numeraalisia argumentteja. Itsekin olen laskeskellut noita lämmöneristysinvestointien kannattavuuksia - löytämättä niille taloudellisia perusteluita.

Lue lisää

Turha Rauno enää laskea, VTT on Suomessa jo ajat sitten todennut lämmöneristämisen uudessa talossa kannattavaksi.
Laskelmia on tehty myös Euroopassa paljon ja myöskin todettu kannattavaksi.
Ilmatiiveys saavutetaan ilman eristystäkin, mutta todellinen energian säästö tehdään eristämällä.
Kylmyys ei ole minkäänlainenkaan ongelma Passiivitalossa, eikä kuumuuskaan kun se toteutetaan oikein.

Kysyvä ei tieltä eksy kirjoitti:

Turha Rauno enää laskea, VTT on Suomessa jo ajat sitten todennut lämmöneristämisen uudessa talossa kannattavaksi.
Laskelmia on tehty myös Euroopassa paljon ja myöskin todettu kannattavaksi.
Ilmatiiveys saavutetaan ilman eristystäkin, mutta todellinen energian säästö tehdään eristämällä.
Kylmyys ei ole minkäänlainenkaan ongelma Passiivitalossa, eikä kuumuuskaan kun se toteutetaan oikein.

Lue lisää

...on kovin monenlaisia. Ne eivät ole toiset oikein ja toiset väärin, vaan ovat laadittu eri lähtötietojen varaan.

Se on ollut monella minuakin asiantuntevammallakin lopputulemana, että energiansäästöinvestointien kannattavuus on heikko niin kauan, kunnes päästään tosiaan tuonne passiivitalon tasolle, sillä vain lämmityslaitteiston perustamiskustannukset sisältävä säästöpotentiaali on riittävä antamaan tuoton sijoitetuille rahoille. Esimerkiksi professori Ralf Lindberg on jokseenkin samantyyppisiin tuloksiin päätynyt:

http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/lehtiarkisto/14025.html

Rauno Kangas kirjoitti:

...on kovin monenlaisia. Ne eivät ole toiset oikein ja toiset väärin, vaan ovat laadittu eri lähtötietojen varaan.

Se on ollut monella minuakin asiantuntevammallakin lopputulemana, että energiansäästöinvestointien kannattavuus on heikko niin kauan, kunnes päästään tosiaan tuonne passiivitalon tasolle, sillä vain lämmityslaitteiston perustamiskustannukset sisältävä säästöpotentiaali on riittävä antamaan tuoton sijoitetuille rahoille. Esimerkiksi professori Ralf Lindberg on jokseenkin samantyyppisiin tuloksiin päätynyt:

http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/lehtiarkisto/14025.html

Lue lisää

On totta että väärin tai tarkoitushakuisesti on laskettu paljonkin.
Tähän syyllistyvät useasti myös lämpöpumppukauppiaat. Näissäkään laskelmissa harvrvemmin huomioidaa hukkalämmön osuutta talon lämmityksessä.
Kosteustekninen toimivuus ei ole niinkään vaikeasti ratkaistava ongelma, kunhan ulkopinnassa on riittävästi eristettä. Tiiviit sisäpinnat toimivat myös hyvin, jolloin runkoon pääsevä kosteusmäärä on hyvin pieni, sanoisinko merkityksetön.
Paljon suurempi kosteudenkuljettaja on ilmavuoto ja tämä on yleisesti puurunkoisten talojen ongelma.
Kuten oletkin jo varmaankin huomannut, niin kaikki kynnelle kykenevät kivitalovalmistajat pyrkivät sijoittamaan lisäeristystä ulkopuolelle, vaikka ovatkin myyvinään Diffuusioavointa seinärakennetta.
Kiviharkot joissa eristekerros on välissä ja ulkopinta hyvin viileä, ovat Passiivitaloina myös jonkin verran riskialttiita.
Mikäli taas varaava massa on sisäpuolella kovin paksu alkaa seinärakenteeseen sitoutua kesäaikaan liikaa lämpöä, joka purkautuu hallitsemattomasti sisätiloihin, luoden tuskaisen kuumuuden.
Myös kivinen sisäkuori on vaikeasti ratkaistavissa kylmäsiltana runkoa pitkin anturasta maaperään.
Palikka veikolla on ollut kohtuullisen hyvä rakenne rakentaa jo matalaenergiataloja ajat sitten, mutta markkinointi puoli prakaa sen verran pahasti, että on kääntynyt myyntiä vastaan.

Koskaan ei kannata tehdä tai kokeilla mitään uutta oli sitten kyse talosta, autosta, kodinkoneesta tai jostain muusta, pieleen menee kuitenkin.

Kannattaa jatkaa samalla vanhalla linjalla.

pessimistikö kirjoitti:

Koskaan ei kannata tehdä tai kokeilla mitään uutta oli sitten kyse talosta, autosta, kodinkoneesta tai jostain muusta, pieleen menee kuitenkin.

Kannattaa jatkaa samalla vanhalla linjalla.

Lue lisää

Koskas ne autojen ja kodinkoneiden ensimmäiset prototyyppimallit on olleet niitä viimeisiä tuotantoversioita joita ihmisille myydään? Mutta hyvä että jotkut rakentaa näitä, niin tiedetään sitten oikeasti 20-50 vuoden päästä mitä tuli tehtyä.

ihme sinkoilua kirjoitti:

Koskas ne autojen ja kodinkoneiden ensimmäiset prototyyppimallit on olleet niitä viimeisiä tuotantoversioita joita ihmisille myydään? Mutta hyvä että jotkut rakentaa näitä, niin tiedetään sitten oikeasti 20-50 vuoden päästä mitä tuli tehtyä.

Lue lisää

Kannattavuuslaskelmia voidaan tehdä monenlaisia, jolloin lopputulos määräytyy aivan mihin verrataan ja miten.
Kun Passiivitalo tehdään järkevästi, väitän että lisäkustannuksia ei tule lainkaan.
Passiivitalo on muodoltaan jo sellainen, että siinä on seinää ja lattiaa paljon vähemmän, koska pyritään mahdollisimman järkeviin seinäneliöiden määriin.
Junatalo mallilla, seinää lattiaa, kattoa voi tulla rakennettavaksi tupla määrä. Sitten todellakin tarvitaan lämpöpumppuja ym. kallista, huoltoa ja korjauksia vaativaa tekniikkaa.
Hukkalämpöä tulee aivan kaikissa taloissa, sitä ei vaan yleisti oteta huomioon missään kustannus laskelmissa.
Passiivitaloissa hukkalämmön olemassa olo tunnustetaan.
Passiivitalon toimivuus ja kustannus määräytyy suunnitteluvaiheessa. On aivan päivänselvää että rakennusten energiatehokkuuteen tulee perehtyä muissakin kuin Passiivitaloissa, asumisen kustannukset alkavat jo nykyisellään rasittaa kukkaroa melkoisesti.

Pasi Passiivi kirjoitti:

Kannattavuuslaskelmia voidaan tehdä monenlaisia, jolloin lopputulos määräytyy aivan mihin verrataan ja miten.
Kun Passiivitalo tehdään järkevästi, väitän että lisäkustannuksia ei tule lainkaan.
Passiivitalo on muodoltaan jo sellainen, että siinä on seinää ja lattiaa paljon vähemmän, koska pyritään mahdollisimman järkeviin seinäneliöiden määriin.
Junatalo mallilla, seinää lattiaa, kattoa voi tulla rakennettavaksi tupla määrä. Sitten todellakin tarvitaan lämpöpumppuja ym. kallista, huoltoa ja korjauksia vaativaa tekniikkaa.
Hukkalämpöä tulee aivan kaikissa taloissa, sitä ei vaan yleisti oteta huomioon missään kustannus laskelmissa.
Passiivitaloissa hukkalämmön olemassa olo tunnustetaan.
Passiivitalon toimivuus ja kustannus määräytyy suunnitteluvaiheessa. On aivan päivänselvää että rakennusten energiatehokkuuteen tulee perehtyä muissakin kuin Passiivitaloissa, asumisen kustannukset alkavat jo nykyisellään rasittaa kukkaroa melkoisesti.

Lue lisää

Hei Pasi,

Kiva tietää, että passiivirakentamisesta ei tule lisäkustannuksia. Voitko kertoa pitikö tämä paikkansa omassa kohteessasi? Jos kohde ei ollut oma, niin kerrotko referenssin.

Passiivirakentaminen on mielestäni jotain muuta kuin talon muoto. Oma taloni on 10m:n kuutio, mutta en tätä passiivitalona ole pitänyt. Vähemmän ulkovaippaa taitaisi saada enään tekemällä talosta pyöreän/ pallon.

Kun taloni on kuution muotoinen ja tunnustan, että talossa syntyy hukkalämpöä, niin kiva tietää, että se onkin passiivitalo.

realisti. kirjoitti:

Hei Pasi,

Kiva tietää, että passiivirakentamisesta ei tule lisäkustannuksia. Voitko kertoa pitikö tämä paikkansa omassa kohteessasi? Jos kohde ei ollut oma, niin kerrotko referenssin.

Passiivirakentaminen on mielestäni jotain muuta kuin talon muoto. Oma taloni on 10m:n kuutio, mutta en tätä passiivitalona ole pitänyt. Vähemmän ulkovaippaa taitaisi saada enään tekemällä talosta pyöreän/ pallon.

Kun taloni on kuution muotoinen ja tunnustan, että talossa syntyy hukkalämpöä, niin kiva tietää, että se onkin passiivitalo.

Lue lisää

Kannattavasti passiivitalo tehdään niin, että lisäeristyksen hinta säästeetään suurimmaksi osaksi lämmitysjärjestelmän hinnassa. Loppu säästö tulee pienemmistä lämmityskuluista, niin että järkevällä aikajänteellä (sanoisin että 10 - 20 v) kustannukset ovat plusmiinusnolla.

Jaa miten niin kannattavaa, jos 10-20v aikajänteellä talous on plusmiinusnolla? No siten että siitä eteenpäin kaikki onkin sitten plussaa...

Ja 10-20v kuluttua passiivitaloonkin voikin sitten tehdä sen aurinkolämmitysjärjestelmän, joka kesän aikana tuottaa tarpeeksi energiaa johonkin sopivaan varastoitavaan muotoon hoitamaan lämmitystä läpi talven ilmaiseksi... ;-).

Ja tämä tulee onnistumaan passiivitalossa paljon ennen kuin normitalossa, koska passiivitalo tarvitsee sitä lisälämpöä niin vähän, eli sitä ei tarvitse varastoida juurikaan. Tekniikkaa odotellessa voi polttaa sähköä tai kerätä kesän aurinkoenergian luonnosta polttopuun muodossa "manuaalisesti".

Eli ennustan, että passiivitaloilija tulee 10-20v kuluttua lämmittämään talonsa ilmaiseksi (tai siis pelkillä investointi- ja pääomakuluilla) myös talvella. Sitten ei haittaa vaikka sähkö maksaisi nykyrahassa mitaten 50snt/kWh.

nm hm kirjoitti:

Kannattavasti passiivitalo tehdään niin, että lisäeristyksen hinta säästeetään suurimmaksi osaksi lämmitysjärjestelmän hinnassa. Loppu säästö tulee pienemmistä lämmityskuluista, niin että järkevällä aikajänteellä (sanoisin että 10 - 20 v) kustannukset ovat plusmiinusnolla.

Jaa miten niin kannattavaa, jos 10-20v aikajänteellä talous on plusmiinusnolla? No siten että siitä eteenpäin kaikki onkin sitten plussaa...

Ja 10-20v kuluttua passiivitaloonkin voikin sitten tehdä sen aurinkolämmitysjärjestelmän, joka kesän aikana tuottaa tarpeeksi energiaa johonkin sopivaan varastoitavaan muotoon hoitamaan lämmitystä läpi talven ilmaiseksi... ;-).

Ja tämä tulee onnistumaan passiivitalossa paljon ennen kuin normitalossa, koska passiivitalo tarvitsee sitä lisälämpöä niin vähän, eli sitä ei tarvitse varastoida juurikaan. Tekniikkaa odotellessa voi polttaa sähköä tai kerätä kesän aurinkoenergian luonnosta polttopuun muodossa "manuaalisesti".

Eli ennustan, että passiivitaloilija tulee 10-20v kuluttua lämmittämään talonsa ilmaiseksi (tai siis pelkillä investointi- ja pääomakuluilla) myös talvella. Sitten ei haittaa vaikka sähkö maksaisi nykyrahassa mitaten 50snt/kWh.

Lue lisää

ne varastoidyt lämmöt, mikäli lattialämmitysputkistot unohtuivat budjetista. Kallista Fortumin energiaa taidat käyttää nyt ja vasta.

nm hm kirjoitti:

Kannattavasti passiivitalo tehdään niin, että lisäeristyksen hinta säästeetään suurimmaksi osaksi lämmitysjärjestelmän hinnassa. Loppu säästö tulee pienemmistä lämmityskuluista, niin että järkevällä aikajänteellä (sanoisin että 10 - 20 v) kustannukset ovat plusmiinusnolla.

Jaa miten niin kannattavaa, jos 10-20v aikajänteellä talous on plusmiinusnolla? No siten että siitä eteenpäin kaikki onkin sitten plussaa...

Ja 10-20v kuluttua passiivitaloonkin voikin sitten tehdä sen aurinkolämmitysjärjestelmän, joka kesän aikana tuottaa tarpeeksi energiaa johonkin sopivaan varastoitavaan muotoon hoitamaan lämmitystä läpi talven ilmaiseksi... ;-).

Ja tämä tulee onnistumaan passiivitalossa paljon ennen kuin normitalossa, koska passiivitalo tarvitsee sitä lisälämpöä niin vähän, eli sitä ei tarvitse varastoida juurikaan. Tekniikkaa odotellessa voi polttaa sähköä tai kerätä kesän aurinkoenergian luonnosta polttopuun muodossa "manuaalisesti".

Eli ennustan, että passiivitaloilija tulee 10-20v kuluttua lämmittämään talonsa ilmaiseksi (tai siis pelkillä investointi- ja pääomakuluilla) myös talvella. Sitten ei haittaa vaikka sähkö maksaisi nykyrahassa mitaten 50snt/kWh.

Lue lisää

Hienoa, että nyt löyty kokemusta. Referenssit puuttuivat omasta talostasi, vai puhuitko jonkun muun talosta? Voisitko lähettää noita.

Millä korkotasolla teit laskelmasi talossasi? Paljonko eristäminen tuli maksamaan enemmän?

Minulla on matalaenergiatalo, jonka eristysten hintoja tuskin saan taloudellisessa mielessä ikinä takaisin. Jos olisin eristänyt vielä enemmän, niin investointi olisi muuttunut vieläkin negatiivisemmaksi. Tein omat päätökseni ympäristöllisistä syistä.

Ennustan, että passiivitaloilija ei ikinä tule saamaan investointejaan takaisin. Siinä olen samaa mieltä, että talvella lämmittäminen on ilmaista noilla manuaalisesti kerätyillä aurinkoenergiapaketeilla.

siirtelet kirjoitti:

ne varastoidyt lämmöt, mikäli lattialämmitysputkistot unohtuivat budjetista. Kallista Fortumin energiaa taidat käyttää nyt ja vasta.

No tyypillisimmin lämpö siirtyy passiivitalossa ilman mukana paikasta toiseen. Jos nyt puhutaan ihan lämmittämisestä, jolloin on isompiakin lämpötilaeroja, niin silloin siirtyy myös säteilemällä. Perustermodynamiikkaa.

Tarvittaessa lämmön siirtymistä avitetaan teknisesti esim. kattotuulettimella tai ILPillä. Tosin passiivitalon ilmanvaihto on muutenkin pitänyt suunnitella niin että lämmin ilma ei jämähdä mihinkään katon rajaan, ja apuja tarvitaan vasta jos suunnittelu ei onnistunut.

realisti. kirjoitti:

Hienoa, että nyt löyty kokemusta. Referenssit puuttuivat omasta talostasi, vai puhuitko jonkun muun talosta? Voisitko lähettää noita.

Millä korkotasolla teit laskelmasi talossasi? Paljonko eristäminen tuli maksamaan enemmän?

Minulla on matalaenergiatalo, jonka eristysten hintoja tuskin saan taloudellisessa mielessä ikinä takaisin. Jos olisin eristänyt vielä enemmän, niin investointi olisi muuttunut vieläkin negatiivisemmaksi. Tein omat päätökseni ympäristöllisistä syistä.

Ennustan, että passiivitaloilija ei ikinä tule saamaan investointejaan takaisin. Siinä olen samaa mieltä, että talvella lämmittäminen on ilmaista noilla manuaalisesti kerätyillä aurinkoenergiapaketeilla.

Lue lisää

Mikä referenssi? Eikös tuo nyt ollut ihan maalaisjärkeä tuo periaate, että noin tehdään se kannattava passiivitalo. Jos ei pysty periaatetta noudattamaan, ei saa kannattavaa passiivitaloa.

Asettaa sen verran rajoituksia rakenteille yms, että kannattavaa passiivitaloa pitää kyllä erikseen lähteä rakentamaan kannattavaksi alusta asti, alkaen tontin valinnasta.

nm hm kirjoitti:

Mikä referenssi? Eikös tuo nyt ollut ihan maalaisjärkeä tuo periaate, että noin tehdään se kannattava passiivitalo. Jos ei pysty periaatetta noudattamaan, ei saa kannattavaa passiivitaloa.

Asettaa sen verran rajoituksia rakenteille yms, että kannattavaa passiivitaloa pitää kyllä erikseen lähteä rakentamaan kannattavaksi alusta asti, alkaen tontin valinnasta.

Lue lisää

Maalaisjärki taitaa kyllä ikävä kyllä olla aika kaukana näistä passiivitaloista.

Täällä monet, kuten sinä, toitottavat passiivitalojen puolesta. Itseäni lähinnä säälittävät ihmiset/ perheet, jotka tällaiseen hullutukseen lähtevät mukaan.

Ehkä 20v kuluttua saadaan ensimmäisiä kunnollisia kokemuksia passiivitaloista ja niiden oppien mukaan voidaan seuraavia taloja rakentaa ilman niin isoja virheitä.

Kun yhtään passiivitaloa ei vielä ole valmiina, niin en oikein itse kehtaisi alkaa paukuttamaan niiden puolesta sataselle.

Kyllähän tasakattokin säästää paperilla energiaa, mutta en sitä kovin neroksi tavaksi kutsuisi.

realisti. kirjoitti:

Maalaisjärki taitaa kyllä ikävä kyllä olla aika kaukana näistä passiivitaloista.

Täällä monet, kuten sinä, toitottavat passiivitalojen puolesta. Itseäni lähinnä säälittävät ihmiset/ perheet, jotka tällaiseen hullutukseen lähtevät mukaan.

Ehkä 20v kuluttua saadaan ensimmäisiä kunnollisia kokemuksia passiivitaloista ja niiden oppien mukaan voidaan seuraavia taloja rakentaa ilman niin isoja virheitä.

Kun yhtään passiivitaloa ei vielä ole valmiina, niin en oikein itse kehtaisi alkaa paukuttamaan niiden puolesta sataselle.

Kyllähän tasakattokin säästää paperilla energiaa, mutta en sitä kovin neroksi tavaksi kutsuisi.

Lue lisää

Passiivitalo on helposti ymmärrettävissä juuri maalaisjärjellä. Tehdään talo, joka on hyvin eristetty ja ilmatiivis. Ei ole kovin monimutkaista verratessa kalliisiin maalämpöihin hyötysuhdelaskelmineen.
Runko on varmasti talon halvin osa ja näin ollen eristäminen ei paljon maksa.
Väitän että hirsi runko ja Siporex runko ovat kalliimpia, kuin oikea Passiivitalon runko.
Eristeet ovat kohtuullisen halpoja, niin puhallusvilla, kuin lattian solupolystyreenikin, kun verrataan valmiin talon kustannuksiin.
Hyvin eristetty runko perustuksineen ja eristyksineen 150 m2:n taloon irtoaa aivan varmasti 30 000 €urolla ja koko talo maksaa yleisesti 300 000 €.
Väite ettei Passiivitaloja oli valmiina on tuulesta temmattu, niitä on tuhansittain.
Väitän että vuoden kuluessa niitä on Suomessakin kymmeniä, ellei satoja.
Passiivitaloja ja hometaloja ei pidä sotkea keskenään, kyse on suunnittelu, rakenne tai käyttövirheestä, mikäli talo homehtuu.
150 m2:n Passiivitalo kuluttaa lämmitysenergiaa 3000 kWh vuodessa, eli 300 litraa öljyksi muutettuna. Takavuosina tällainen talo kulutti 3000 litraa. Eteenpäin on menty kehityksessä merkittävästi, eikä kallis energia ja korko pahemmin haittaa.

Pasi Passiivi kirjoitti:

Passiivitalo on helposti ymmärrettävissä juuri maalaisjärjellä. Tehdään talo, joka on hyvin eristetty ja ilmatiivis. Ei ole kovin monimutkaista verratessa kalliisiin maalämpöihin hyötysuhdelaskelmineen.
Runko on varmasti talon halvin osa ja näin ollen eristäminen ei paljon maksa.
Väitän että hirsi runko ja Siporex runko ovat kalliimpia, kuin oikea Passiivitalon runko.
Eristeet ovat kohtuullisen halpoja, niin puhallusvilla, kuin lattian solupolystyreenikin, kun verrataan valmiin talon kustannuksiin.
Hyvin eristetty runko perustuksineen ja eristyksineen 150 m2:n taloon irtoaa aivan varmasti 30 000 €urolla ja koko talo maksaa yleisesti 300 000 €.
Väite ettei Passiivitaloja oli valmiina on tuulesta temmattu, niitä on tuhansittain.
Väitän että vuoden kuluessa niitä on Suomessakin kymmeniä, ellei satoja.
Passiivitaloja ja hometaloja ei pidä sotkea keskenään, kyse on suunnittelu, rakenne tai käyttövirheestä, mikäli talo homehtuu.
150 m2:n Passiivitalo kuluttaa lämmitysenergiaa 3000 kWh vuodessa, eli 300 litraa öljyksi muutettuna. Takavuosina tällainen talo kulutti 3000 litraa. Eteenpäin on menty kehityksessä merkittävästi, eikä kallis energia ja korko pahemmin haittaa.

Lue lisää

Sinä rakennat niitä 2000€/m2 ja minä myyn ne 2500€/m2 avaimet käteen?

Pasi Passiivi kirjoitti:

Passiivitalo on helposti ymmärrettävissä juuri maalaisjärjellä. Tehdään talo, joka on hyvin eristetty ja ilmatiivis. Ei ole kovin monimutkaista verratessa kalliisiin maalämpöihin hyötysuhdelaskelmineen.
Runko on varmasti talon halvin osa ja näin ollen eristäminen ei paljon maksa.
Väitän että hirsi runko ja Siporex runko ovat kalliimpia, kuin oikea Passiivitalon runko.
Eristeet ovat kohtuullisen halpoja, niin puhallusvilla, kuin lattian solupolystyreenikin, kun verrataan valmiin talon kustannuksiin.
Hyvin eristetty runko perustuksineen ja eristyksineen 150 m2:n taloon irtoaa aivan varmasti 30 000 €urolla ja koko talo maksaa yleisesti 300 000 €.
Väite ettei Passiivitaloja oli valmiina on tuulesta temmattu, niitä on tuhansittain.
Väitän että vuoden kuluessa niitä on Suomessakin kymmeniä, ellei satoja.
Passiivitaloja ja hometaloja ei pidä sotkea keskenään, kyse on suunnittelu, rakenne tai käyttövirheestä, mikäli talo homehtuu.
150 m2:n Passiivitalo kuluttaa lämmitysenergiaa 3000 kWh vuodessa, eli 300 litraa öljyksi muutettuna. Takavuosina tällainen talo kulutti 3000 litraa. Eteenpäin on menty kehityksessä merkittävästi, eikä kallis energia ja korko pahemmin haittaa.

Lue lisää

>> Passiivitalo on helposti ymmärrettävissä juuri maalaisjärjellä. Tehdään talo, joka on hyvin eristetty ja ilmatiivis. Ei ole kovin monimutkaista verratessa kalliisiin maalämpöihin hyötysuhdelaskelmineen.

Nyt sekoitat kaksi asiaa. Toinen on talo ja toinen lämmitysjärjestelmä. Maalämpö on niin kallis, että useimpiin nykyisiin matalaenergiataloihin se on taloudellisessa mielessä epäedullinen investointi. Passiivitalolaskelmat kyllä saadaan näyttämään paremmilta.

>> Runko on varmasti talon halvin osa ja näin ollen eristäminen ei paljon maksa.

Tämäpä oli hauskasti sanottu. Vai on runko/vaippa halvin osa.

>> Väitän että hirsi runko ja Siporex runko ovat kalliimpia, kuin oikea Passiivitalon runko.

Jos tekee passiivitalon hirsitalon, tai sipotalon rungolle, niin kuinka se voi olla halvempi?

>> Hyvin eristetty runko perustuksineen ja eristyksineen 150 m2:n taloon irtoaa aivan varmasti 30 000 €urolla ja koko talo maksaa yleisesti 300 000 €.

;) ;) Jos passiivitalon rungon perustuksineen saa 30t€, niin aivan varmasti on halvempi kuin tavallinen talo. Meikäläisellä meni pelkästään perusteisiin yli 30t€. Kuka noita ilmaisia passiivitaloja myy?

>> Väite ettei Passiivitaloja oli valmiina on tuulesta temmattu, niitä on tuhansittain.
Väitän että vuoden kuluessa niitä on Suomessakin kymmeniä, ellei satoja.

Totta. Tarkoitukseni oli kirjoittaa, että niitä ei Suomessa ole yhtään. Savimajoista on tehty jo satoja/ tuhansia vuosia passiivitaloja ja noita tosiaan on tuhansittain.

Vuoden kuluessa Suomessa satoja? Taitaapa tulla aika kiire, kun niitä on tällä hetkellä 11 tekeillä, eikä yhtään valmista. Mutta sen lisäksi, että passiivitalo ei maksa mitään, niin se nousee pystyynkin ennätysajassa?

>> Passiivitaloja ja hometaloja ei pidä sotkea keskenään, kyse on suunnittelu, rakenne tai käyttövirheestä, mikäli talo homehtuu.

Tämä samahan koskee tasakattoja ja valesokkeleita. Eivät homehdu, mutta ne on suunniteltu ja rakennettu väärin ja asukaskaan ei osaa elää niissä.

>> 150 m2:n Passiivitalo kuluttaa lämmitysenergiaa 3000 kWh vuodessa, eli 300 litraa öljyksi muutettuna. Takavuosina tällainen talo kulutti 3000 litraa. Eteenpäin on menty kehityksessä merkittävästi, eikä kallis energia ja korko pahemmin haittaa.

Ja vielä vanhemmat sitäkin enemmän. Nykytalo vie tuosta kuitenkin murto-osan. Oma 300m2 kokoinen taloni vie vuodessa 12 000kWh. Summa on tuplaten se mitä passiivitalo. Sähkön hinnaksi muutettuna säästäisin siis vuodessa n. 600€. Tuolla 600€ vuotuisella maksulla sittten ostetaan paremmat ikkunat, ovet, seinät, lattiat, katot, LTO- koneet ja kun koko vaipan koko kasvaa, niin myöskin isommat seinät, lattiat ja katot. Taitaapa noista kustannuksista joutua jotain korkoakin maksamaan.

Sinänsä huvittava tämä energianlaskutapa, joka lasketaan bruttoneliöistä. Jos 7m x 15m = 105m2 talosta tehdään 30cm paksumpi, niin talon kooksi muuttuu 7,3m x 15,3m = 112m2. Alkuperäinen vie paperilla 7% enemmän energiaa, vaikka taloissa energiankulutus on sama. Neliöitä, jotka ovat eristettä täynnä ja aivan käyttökelvotonta tulee vain lisää.

Pyydettäköön nyt anteeksi sarkastista kirjoitustani. Minusta vain on aika "mielenkiintoista", että jotkut paukuttavat täysillä passiivitalojen puolesta, vaikka eivät ole sellaista rakentaneet, kukaan muukaan ei ole sellaista rakentanut (Suomeen!), saati että passiivitaloista olisi yhtään minkäänlaista kokemusta.

Investointien laskussa 500t€ talo ja vain 10% lisäämällä saa passiivitalon on hieman hämäävää. Taloudellisessa mielessä talon hinnalla ei ole mitään merkitystä asian kanssa, vaan sillä kuinka paljon on lämmityslasku vs. eristämisen ym. hinta. Passiivitaoja on turha myydä taloudellisin perustein kenellään, vaikka esim. sinä tätä yrität. Ympäristölliset näkökulmat ovat aivan toinen juttu.

Passiivitalot voivat olla aivan hyvä juttu kunhan niistä on saatu 20v kokemuksella korjattua virheet pois ja kerättyä jonkinlaista kokemusta.

realisti. kirjoitti:

>> Passiivitalo on helposti ymmärrettävissä juuri maalaisjärjellä. Tehdään talo, joka on hyvin eristetty ja ilmatiivis. Ei ole kovin monimutkaista verratessa kalliisiin maalämpöihin hyötysuhdelaskelmineen.

Nyt sekoitat kaksi asiaa. Toinen on talo ja toinen lämmitysjärjestelmä. Maalämpö on niin kallis, että useimpiin nykyisiin matalaenergiataloihin se on taloudellisessa mielessä epäedullinen investointi. Passiivitalolaskelmat kyllä saadaan näyttämään paremmilta.

>> Runko on varmasti talon halvin osa ja näin ollen eristäminen ei paljon maksa.

Tämäpä oli hauskasti sanottu. Vai on runko/vaippa halvin osa.

>> Väitän että hirsi runko ja Siporex runko ovat kalliimpia, kuin oikea Passiivitalon runko.

Jos tekee passiivitalon hirsitalon, tai sipotalon rungolle, niin kuinka se voi olla halvempi?

>> Hyvin eristetty runko perustuksineen ja eristyksineen 150 m2:n taloon irtoaa aivan varmasti 30 000 €urolla ja koko talo maksaa yleisesti 300 000 €.

;) ;) Jos passiivitalon rungon perustuksineen saa 30t€, niin aivan varmasti on halvempi kuin tavallinen talo. Meikäläisellä meni pelkästään perusteisiin yli 30t€. Kuka noita ilmaisia passiivitaloja myy?

>> Väite ettei Passiivitaloja oli valmiina on tuulesta temmattu, niitä on tuhansittain.
Väitän että vuoden kuluessa niitä on Suomessakin kymmeniä, ellei satoja.

Totta. Tarkoitukseni oli kirjoittaa, että niitä ei Suomessa ole yhtään. Savimajoista on tehty jo satoja/ tuhansia vuosia passiivitaloja ja noita tosiaan on tuhansittain.

Vuoden kuluessa Suomessa satoja? Taitaapa tulla aika kiire, kun niitä on tällä hetkellä 11 tekeillä, eikä yhtään valmista. Mutta sen lisäksi, että passiivitalo ei maksa mitään, niin se nousee pystyynkin ennätysajassa?

>> Passiivitaloja ja hometaloja ei pidä sotkea keskenään, kyse on suunnittelu, rakenne tai käyttövirheestä, mikäli talo homehtuu.

Tämä samahan koskee tasakattoja ja valesokkeleita. Eivät homehdu, mutta ne on suunniteltu ja rakennettu väärin ja asukaskaan ei osaa elää niissä.

>> 150 m2:n Passiivitalo kuluttaa lämmitysenergiaa 3000 kWh vuodessa, eli 300 litraa öljyksi muutettuna. Takavuosina tällainen talo kulutti 3000 litraa. Eteenpäin on menty kehityksessä merkittävästi, eikä kallis energia ja korko pahemmin haittaa.

Ja vielä vanhemmat sitäkin enemmän. Nykytalo vie tuosta kuitenkin murto-osan. Oma 300m2 kokoinen taloni vie vuodessa 12 000kWh. Summa on tuplaten se mitä passiivitalo. Sähkön hinnaksi muutettuna säästäisin siis vuodessa n. 600€. Tuolla 600€ vuotuisella maksulla sittten ostetaan paremmat ikkunat, ovet, seinät, lattiat, katot, LTO- koneet ja kun koko vaipan koko kasvaa, niin myöskin isommat seinät, lattiat ja katot. Taitaapa noista kustannuksista joutua jotain korkoakin maksamaan.

Sinänsä huvittava tämä energianlaskutapa, joka lasketaan bruttoneliöistä. Jos 7m x 15m = 105m2 talosta tehdään 30cm paksumpi, niin talon kooksi muuttuu 7,3m x 15,3m = 112m2. Alkuperäinen vie paperilla 7% enemmän energiaa, vaikka taloissa energiankulutus on sama. Neliöitä, jotka ovat eristettä täynnä ja aivan käyttökelvotonta tulee vain lisää.

Pyydettäköön nyt anteeksi sarkastista kirjoitustani. Minusta vain on aika "mielenkiintoista", että jotkut paukuttavat täysillä passiivitalojen puolesta, vaikka eivät ole sellaista rakentaneet, kukaan muukaan ei ole sellaista rakentanut (Suomeen!), saati että passiivitaloista olisi yhtään minkäänlaista kokemusta.

Investointien laskussa 500t€ talo ja vain 10% lisäämällä saa passiivitalon on hieman hämäävää. Taloudellisessa mielessä talon hinnalla ei ole mitään merkitystä asian kanssa, vaan sillä kuinka paljon on lämmityslasku vs. eristämisen ym. hinta. Passiivitaoja on turha myydä taloudellisin perustein kenellään, vaikka esim. sinä tätä yrität. Ympäristölliset näkökulmat ovat aivan toinen juttu.

Passiivitalot voivat olla aivan hyvä juttu kunhan niistä on saatu 20v kokemuksella korjattua virheet pois ja kerättyä jonkinlaista kokemusta.

Lue lisää

Tuo nimimerkki Pasi Passiivi vaan yrittää jostain (taloudellisesta)syystä kusettaa täällä pöljiä.

----------------------- kirjoitti:

Tuo nimimerkki Pasi Passiivi vaan yrittää jostain (taloudellisesta)syystä kusettaa täällä pöljiä.

Käsittämätöntä patavanhoillisuutta.

Haluan kuulla miksi passiivitalo vai mikäseoli ei toimi? -jos ette kykene vastaamaan, ette kykene myöskään vastaamaan nykyisten talojen toimivuudesta.

Ette voi olla talonrakennusalalla, tai sitten ette kykene ottamaan mitään uutta käyttöön.

Uskomatonta.

Koskaan et muuttua saa kirjoitti:

Käsittämätöntä patavanhoillisuutta.

Haluan kuulla miksi passiivitalo vai mikäseoli ei toimi? -jos ette kykene vastaamaan, ette kykene myöskään vastaamaan nykyisten talojen toimivuudesta.

Ette voi olla talonrakennusalalla, tai sitten ette kykene ottamaan mitään uutta käyttöön.

Uskomatonta.

Lue lisää

rynnätä pää kolmantena jalkana kaiken uuden perässä. Etenkin säästöt ovat pieniä sijoitukseen nähden n.100 eur/kk vs. 300 000 eur. Riskejä on kuitenkin olemassa.
- Huurtuuko ulkoseinät enemmän kuin normaalisti kuten auto syysaamuna. Rappaus kastuu ja sitten pakastaa ja rappaus irtoaa. Ei koske puutaloja muuten kuin eristeen osalta.
- Jäähdytys kesällä. Meneekö lämmityssäästöt jäähdytykseen.
- Perustusten jäätyminen ja routavauriot.
- ym...
Onko sen arvoista, että yksityisen kannattaa lähteä kokeilemaan.
Historiassa on hyviä kokemuksia kaikista "varmoista" ja "hyvistä" kokeiluista jo 1970 alkaen...

kannata kirjoitti:

rynnätä pää kolmantena jalkana kaiken uuden perässä. Etenkin säästöt ovat pieniä sijoitukseen nähden n.100 eur/kk vs. 300 000 eur. Riskejä on kuitenkin olemassa.
- Huurtuuko ulkoseinät enemmän kuin normaalisti kuten auto syysaamuna. Rappaus kastuu ja sitten pakastaa ja rappaus irtoaa. Ei koske puutaloja muuten kuin eristeen osalta.
- Jäähdytys kesällä. Meneekö lämmityssäästöt jäähdytykseen.
- Perustusten jäätyminen ja routavauriot.
- ym...
Onko sen arvoista, että yksityisen kannattaa lähteä kokeilemaan.
Historiassa on hyviä kokemuksia kaikista "varmoista" ja "hyvistä" kokeiluista jo 1970 alkaen...

Lue lisää

Jos kukaan ei uskaltaisi kokeilla mitään uutta, asuisimme varmaan vieläkin hirsitaloissa.
Eihän tuossa passiivirakentamisessa ole mitään kovin erikoista eikä ihmeellistä. Energiaa pyritään säästämään ja se on hyvä asia. Miten lie kokonaisuutena energiatehokkuuden ja ekologisuuden laita? Uretaanin tai muiden lisäeristeiden valmistus ja kuljetus!
Halpaahan se rakentaminen ei ole, mutta se lienee joka rakentajan oma päätös. Ostaahan jotkut toisessa ääripäässä niitä kuuluja ä-talojakin.
Asumismukavuus kyllä vähän arveluttaa. Esim näin syksykuukausina(loka-joulu) jos energiaa ei hukata yhtään ulos, niin miten niissä taloissa voi pitää lattiat lämpiminä? Lämmin lattia on kuitenkin viihtyvyyden kannalta varmaan kaikkein tärkein asia. Pakkaskaudella ei liene ongelma missään talossa.

----------------------- kirjoitti:

Jos kukaan ei uskaltaisi kokeilla mitään uutta, asuisimme varmaan vieläkin hirsitaloissa.
Eihän tuossa passiivirakentamisessa ole mitään kovin erikoista eikä ihmeellistä. Energiaa pyritään säästämään ja se on hyvä asia. Miten lie kokonaisuutena energiatehokkuuden ja ekologisuuden laita? Uretaanin tai muiden lisäeristeiden valmistus ja kuljetus!
Halpaahan se rakentaminen ei ole, mutta se lienee joka rakentajan oma päätös. Ostaahan jotkut toisessa ääripäässä niitä kuuluja ä-talojakin.
Asumismukavuus kyllä vähän arveluttaa. Esim näin syksykuukausina(loka-joulu) jos energiaa ei hukata yhtään ulos, niin miten niissä taloissa voi pitää lattiat lämpiminä? Lämmin lattia on kuitenkin viihtyvyyden kannalta varmaan kaikkein tärkein asia. Pakkaskaudella ei liene ongelma missään talossa.

Lue lisää

Mikäli lisäeristys aiheuttaa kosteusongelmia, jo nykyiset talot kuuluvat samaan ongelmaryhmään.

Taloja rakennetaan myös pellolle, miten mahtaa perustukset toimia muutaman kymmenen vuoden päästä, ennen rakennettiin mäelle.

Entä muovipussissa asuminen? -sitähän tämä aika on. Kosteussulku, laminaatti, lateksi ja mitä vielä. Muovista haihtuu ja liukenee epäterveellisiä aineita, eli puretaanko nykyiset talot parinkymmenen vuoden päästä?

Eli paljon on nykyisessäkin rakentamisessa arvailujen varassa, ja mitään ei myönnetä.

Ja varmasti löytyy lisää.

arpomista? kirjoitti:

Mikäli lisäeristys aiheuttaa kosteusongelmia, jo nykyiset talot kuuluvat samaan ongelmaryhmään.

Taloja rakennetaan myös pellolle, miten mahtaa perustukset toimia muutaman kymmenen vuoden päästä, ennen rakennettiin mäelle.

Entä muovipussissa asuminen? -sitähän tämä aika on. Kosteussulku, laminaatti, lateksi ja mitä vielä. Muovista haihtuu ja liukenee epäterveellisiä aineita, eli puretaanko nykyiset talot parinkymmenen vuoden päästä?

Eli paljon on nykyisessäkin rakentamisessa arvailujen varassa, ja mitään ei myönnetä.

Ja varmasti löytyy lisää.

Lue lisää

avattava ikkuna taloosi, niin saat tuuletettua pahimmat muovihöyryt päästäsi.

kuitenkin muutama kirjoitti:

avattava ikkuna taloosi, niin saat tuuletettua pahimmat muovihöyryt päästäsi.

teen ikkunat. Impparitki vetää päänsä valillä pussista;)

realisti. kirjoitti:

>> Passiivitalo on helposti ymmärrettävissä juuri maalaisjärjellä. Tehdään talo, joka on hyvin eristetty ja ilmatiivis. Ei ole kovin monimutkaista verratessa kalliisiin maalämpöihin hyötysuhdelaskelmineen.

Nyt sekoitat kaksi asiaa. Toinen on talo ja toinen lämmitysjärjestelmä. Maalämpö on niin kallis, että useimpiin nykyisiin matalaenergiataloihin se on taloudellisessa mielessä epäedullinen investointi. Passiivitalolaskelmat kyllä saadaan näyttämään paremmilta.

>> Runko on varmasti talon halvin osa ja näin ollen eristäminen ei paljon maksa.

Tämäpä oli hauskasti sanottu. Vai on runko/vaippa halvin osa.

>> Väitän että hirsi runko ja Siporex runko ovat kalliimpia, kuin oikea Passiivitalon runko.

Jos tekee passiivitalon hirsitalon, tai sipotalon rungolle, niin kuinka se voi olla halvempi?

>> Hyvin eristetty runko perustuksineen ja eristyksineen 150 m2:n taloon irtoaa aivan varmasti 30 000 €urolla ja koko talo maksaa yleisesti 300 000 €.

;) ;) Jos passiivitalon rungon perustuksineen saa 30t€, niin aivan varmasti on halvempi kuin tavallinen talo. Meikäläisellä meni pelkästään perusteisiin yli 30t€. Kuka noita ilmaisia passiivitaloja myy?

>> Väite ettei Passiivitaloja oli valmiina on tuulesta temmattu, niitä on tuhansittain.
Väitän että vuoden kuluessa niitä on Suomessakin kymmeniä, ellei satoja.

Totta. Tarkoitukseni oli kirjoittaa, että niitä ei Suomessa ole yhtään. Savimajoista on tehty jo satoja/ tuhansia vuosia passiivitaloja ja noita tosiaan on tuhansittain.

Vuoden kuluessa Suomessa satoja? Taitaapa tulla aika kiire, kun niitä on tällä hetkellä 11 tekeillä, eikä yhtään valmista. Mutta sen lisäksi, että passiivitalo ei maksa mitään, niin se nousee pystyynkin ennätysajassa?

>> Passiivitaloja ja hometaloja ei pidä sotkea keskenään, kyse on suunnittelu, rakenne tai käyttövirheestä, mikäli talo homehtuu.

Tämä samahan koskee tasakattoja ja valesokkeleita. Eivät homehdu, mutta ne on suunniteltu ja rakennettu väärin ja asukaskaan ei osaa elää niissä.

>> 150 m2:n Passiivitalo kuluttaa lämmitysenergiaa 3000 kWh vuodessa, eli 300 litraa öljyksi muutettuna. Takavuosina tällainen talo kulutti 3000 litraa. Eteenpäin on menty kehityksessä merkittävästi, eikä kallis energia ja korko pahemmin haittaa.

Ja vielä vanhemmat sitäkin enemmän. Nykytalo vie tuosta kuitenkin murto-osan. Oma 300m2 kokoinen taloni vie vuodessa 12 000kWh. Summa on tuplaten se mitä passiivitalo. Sähkön hinnaksi muutettuna säästäisin siis vuodessa n. 600€. Tuolla 600€ vuotuisella maksulla sittten ostetaan paremmat ikkunat, ovet, seinät, lattiat, katot, LTO- koneet ja kun koko vaipan koko kasvaa, niin myöskin isommat seinät, lattiat ja katot. Taitaapa noista kustannuksista joutua jotain korkoakin maksamaan.

Sinänsä huvittava tämä energianlaskutapa, joka lasketaan bruttoneliöistä. Jos 7m x 15m = 105m2 talosta tehdään 30cm paksumpi, niin talon kooksi muuttuu 7,3m x 15,3m = 112m2. Alkuperäinen vie paperilla 7% enemmän energiaa, vaikka taloissa energiankulutus on sama. Neliöitä, jotka ovat eristettä täynnä ja aivan käyttökelvotonta tulee vain lisää.

Pyydettäköön nyt anteeksi sarkastista kirjoitustani. Minusta vain on aika "mielenkiintoista", että jotkut paukuttavat täysillä passiivitalojen puolesta, vaikka eivät ole sellaista rakentaneet, kukaan muukaan ei ole sellaista rakentanut (Suomeen!), saati että passiivitaloista olisi yhtään minkäänlaista kokemusta.

Investointien laskussa 500t€ talo ja vain 10% lisäämällä saa passiivitalon on hieman hämäävää. Taloudellisessa mielessä talon hinnalla ei ole mitään merkitystä asian kanssa, vaan sillä kuinka paljon on lämmityslasku vs. eristämisen ym. hinta. Passiivitaoja on turha myydä taloudellisin perustein kenellään, vaikka esim. sinä tätä yrität. Ympäristölliset näkökulmat ovat aivan toinen juttu.

Passiivitalot voivat olla aivan hyvä juttu kunhan niistä on saatu 20v kokemuksella korjattua virheet pois ja kerättyä jonkinlaista kokemusta.

Lue lisää

>> Väitän että hirsi runko ja Siporex runko ovat
>> kalliimpia, kuin oikea Passiivitalon runko.
>
> Jos tekee passiivitalon hirsitalon, tai sipotalon
> rungolle, niin kuinka se voi olla halvempi?

Ottamatta kantaa siihen, kannattaako passiivitaloa lähteä tekemään hirren tai sipon ympärille, niin eikö tämän kysymyksen vastaus ole aika ilmeinen, kun vähän mietit?

Kerron silti jos et vaikka keksi: Normaalissa sipo-talossa on 375mm harkko. Lisäeristetyssä passiivi-sipotalossa on esim. 150mm harkko. Käytännössä siis sipon hinta puolittuu, ja kyllä sillä rahalla jo jonkun verran eristettä ostaa... Ja hirren kanssa tietty vastaavasti.

realisti. kirjoitti:

>> Passiivitalo on helposti ymmärrettävissä juuri maalaisjärjellä. Tehdään talo, joka on hyvin eristetty ja ilmatiivis. Ei ole kovin monimutkaista verratessa kalliisiin maalämpöihin hyötysuhdelaskelmineen.

Nyt sekoitat kaksi asiaa. Toinen on talo ja toinen lämmitysjärjestelmä. Maalämpö on niin kallis, että useimpiin nykyisiin matalaenergiataloihin se on taloudellisessa mielessä epäedullinen investointi. Passiivitalolaskelmat kyllä saadaan näyttämään paremmilta.

>> Runko on varmasti talon halvin osa ja näin ollen eristäminen ei paljon maksa.

Tämäpä oli hauskasti sanottu. Vai on runko/vaippa halvin osa.

>> Väitän että hirsi runko ja Siporex runko ovat kalliimpia, kuin oikea Passiivitalon runko.

Jos tekee passiivitalon hirsitalon, tai sipotalon rungolle, niin kuinka se voi olla halvempi?

>> Hyvin eristetty runko perustuksineen ja eristyksineen 150 m2:n taloon irtoaa aivan varmasti 30 000 €urolla ja koko talo maksaa yleisesti 300 000 €.

;) ;) Jos passiivitalon rungon perustuksineen saa 30t€, niin aivan varmasti on halvempi kuin tavallinen talo. Meikäläisellä meni pelkästään perusteisiin yli 30t€. Kuka noita ilmaisia passiivitaloja myy?

>> Väite ettei Passiivitaloja oli valmiina on tuulesta temmattu, niitä on tuhansittain.
Väitän että vuoden kuluessa niitä on Suomessakin kymmeniä, ellei satoja.

Totta. Tarkoitukseni oli kirjoittaa, että niitä ei Suomessa ole yhtään. Savimajoista on tehty jo satoja/ tuhansia vuosia passiivitaloja ja noita tosiaan on tuhansittain.

Vuoden kuluessa Suomessa satoja? Taitaapa tulla aika kiire, kun niitä on tällä hetkellä 11 tekeillä, eikä yhtään valmista. Mutta sen lisäksi, että passiivitalo ei maksa mitään, niin se nousee pystyynkin ennätysajassa?

>> Passiivitaloja ja hometaloja ei pidä sotkea keskenään, kyse on suunnittelu, rakenne tai käyttövirheestä, mikäli talo homehtuu.

Tämä samahan koskee tasakattoja ja valesokkeleita. Eivät homehdu, mutta ne on suunniteltu ja rakennettu väärin ja asukaskaan ei osaa elää niissä.

>> 150 m2:n Passiivitalo kuluttaa lämmitysenergiaa 3000 kWh vuodessa, eli 300 litraa öljyksi muutettuna. Takavuosina tällainen talo kulutti 3000 litraa. Eteenpäin on menty kehityksessä merkittävästi, eikä kallis energia ja korko pahemmin haittaa.

Ja vielä vanhemmat sitäkin enemmän. Nykytalo vie tuosta kuitenkin murto-osan. Oma 300m2 kokoinen taloni vie vuodessa 12 000kWh. Summa on tuplaten se mitä passiivitalo. Sähkön hinnaksi muutettuna säästäisin siis vuodessa n. 600€. Tuolla 600€ vuotuisella maksulla sittten ostetaan paremmat ikkunat, ovet, seinät, lattiat, katot, LTO- koneet ja kun koko vaipan koko kasvaa, niin myöskin isommat seinät, lattiat ja katot. Taitaapa noista kustannuksista joutua jotain korkoakin maksamaan.

Sinänsä huvittava tämä energianlaskutapa, joka lasketaan bruttoneliöistä. Jos 7m x 15m = 105m2 talosta tehdään 30cm paksumpi, niin talon kooksi muuttuu 7,3m x 15,3m = 112m2. Alkuperäinen vie paperilla 7% enemmän energiaa, vaikka taloissa energiankulutus on sama. Neliöitä, jotka ovat eristettä täynnä ja aivan käyttökelvotonta tulee vain lisää.

Pyydettäköön nyt anteeksi sarkastista kirjoitustani. Minusta vain on aika "mielenkiintoista", että jotkut paukuttavat täysillä passiivitalojen puolesta, vaikka eivät ole sellaista rakentaneet, kukaan muukaan ei ole sellaista rakentanut (Suomeen!), saati että passiivitaloista olisi yhtään minkäänlaista kokemusta.

Investointien laskussa 500t€ talo ja vain 10% lisäämällä saa passiivitalon on hieman hämäävää. Taloudellisessa mielessä talon hinnalla ei ole mitään merkitystä asian kanssa, vaan sillä kuinka paljon on lämmityslasku vs. eristämisen ym. hinta. Passiivitaoja on turha myydä taloudellisin perustein kenellään, vaikka esim. sinä tätä yrität. Ympäristölliset näkökulmat ovat aivan toinen juttu.

Passiivitalot voivat olla aivan hyvä juttu kunhan niistä on saatu 20v kokemuksella korjattua virheet pois ja kerättyä jonkinlaista kokemusta.

Lue lisää

Muuhun ottamatta kantaa, mutta...

>> ;) ;) Jos passiivitalon rungon perustuksineen saa 30t€, niin aivan varmasti on halvempi kuin tavallinen talo. Meikäläisellä meni pelkästään perusteisiin yli 30t€. Kuka noita ilmaisia passiivitaloja myy?

Esim. Harjun Betoni ja harkko PEH-380(U=0,14). Pitäis tuolla rahalla irrota passivitalon runko tuolle neliö määrälle perustuksineen.


Lisäksi ihmettelen paljoa mielipiteitä passiivitalo sitä ja passiivitalo tätä...
Jos verrataan kevytsotaharkkoja fyysisiltä mitoiltaan samoja (60x38x20). Esim. Kevytsoraharkko EH-380 (U=0,17) joka ei sinällään alita tuota Passiivitalon rakentamiseen edellytettävää U arvoa(ollut kauan markkinoilla ja toimiva harkko).. Sitten Kevytsoraharkko PEH-380 (U=0,14) joka alittaa tuon Passiivtalon rakentamiseen vaadittavan u arvon. En ymmärrä missä vaiheessa siitä tulee vaarallista rakentamista kun harkon välissä oleva styroksi on vain hieman eristävämpää kuin aiemmin (kaikki muut dimensiot on samoja)... hinta erokaan ei mikään huomattava ole...

Ehkäpä passiivitalon rakentaminen onkin vaarallista/tietämätöntä silloin kun yhdistellään eri rakennusmateriaaleja keskenään tietämättä kuinka ne todellisuudessa toimii (lisäeristäminen entisen pintaan kasvattaen seinäpaksuutta.. kondenssi pisteet jne.. jne.. aika näyttää..

Raksaaja-DIY kirjoitti:

Muuhun ottamatta kantaa, mutta...

>> ;) ;) Jos passiivitalon rungon perustuksineen saa 30t€, niin aivan varmasti on halvempi kuin tavallinen talo. Meikäläisellä meni pelkästään perusteisiin yli 30t€. Kuka noita ilmaisia passiivitaloja myy?

Esim. Harjun Betoni ja harkko PEH-380(U=0,14). Pitäis tuolla rahalla irrota passivitalon runko tuolle neliö määrälle perustuksineen.


Lisäksi ihmettelen paljoa mielipiteitä passiivitalo sitä ja passiivitalo tätä...
Jos verrataan kevytsotaharkkoja fyysisiltä mitoiltaan samoja (60x38x20). Esim. Kevytsoraharkko EH-380 (U=0,17) joka ei sinällään alita tuota Passiivitalon rakentamiseen edellytettävää U arvoa(ollut kauan markkinoilla ja toimiva harkko).. Sitten Kevytsoraharkko PEH-380 (U=0,14) joka alittaa tuon Passiivtalon rakentamiseen vaadittavan u arvon. En ymmärrä missä vaiheessa siitä tulee vaarallista rakentamista kun harkon välissä oleva styroksi on vain hieman eristävämpää kuin aiemmin (kaikki muut dimensiot on samoja)... hinta erokaan ei mikään huomattava ole...

Ehkäpä passiivitalon rakentaminen onkin vaarallista/tietämätöntä silloin kun yhdistellään eri rakennusmateriaaleja keskenään tietämättä kuinka ne todellisuudessa toimii (lisäeristäminen entisen pintaan kasvattaen seinäpaksuutta.. kondenssi pisteet jne.. jne.. aika näyttää..

Lue lisää

maksaa nekin kokeilut.

Kun kivitalon ikä on helposti sata vuotta,
vahinko ehtii kiertää monella.

kuluttajaparka kirjoitti:

maksaa nekin kokeilut.

Kun kivitalon ikä on helposti sata vuotta,
vahinko ehtii kiertää monella.

kuin seinän eristävyyttä. Esim. Tv-passiivitalo on SPUta seinät täynnä, mutta helpompi olisi vähentää seinäpinta-ala puoleen. Lisäksi ikkunoista karkaa paljon lämpöä ja lisäksi lämmin käyttövesi ja käyttösähkö.
Muistaakseni SPU levyt eivät ole mitään halpoja. Ehkä TV kohteeseen ne on saatu ilmaiseksi mainosmielessä... onhan se halpaa...

talon muotoja kirjoitti:

kuin seinän eristävyyttä. Esim. Tv-passiivitalo on SPUta seinät täynnä, mutta helpompi olisi vähentää seinäpinta-ala puoleen. Lisäksi ikkunoista karkaa paljon lämpöä ja lisäksi lämmin käyttövesi ja käyttösähkö.
Muistaakseni SPU levyt eivät ole mitään halpoja. Ehkä TV kohteeseen ne on saatu ilmaiseksi mainosmielessä... onhan se halpaa...

Lue lisää

Spu on eristyskyvyltään erinomainen, mutta sen ongelmaksi muodostuu höyrytiiveys. Ainakaan ulkopuolella seinää en uskaltaisi käyttää kivitalossa ja sisäpuolella käytettynä jäädyttäisi seinän.
Suunnittelua ja pohdintaa tarvitaan vielä. Muuten idea vähän energiaa kuluttavasta talosta on lyömätön.
Ulkomailta on saatavana runsaahkosti jopa tohtoritason tietoa, joten ei se Passiivitalo nyt niin kovin harvinainen ole.

nm hm kirjoitti:

>> Väitän että hirsi runko ja Siporex runko ovat
>> kalliimpia, kuin oikea Passiivitalon runko.
>
> Jos tekee passiivitalon hirsitalon, tai sipotalon
> rungolle, niin kuinka se voi olla halvempi?

Ottamatta kantaa siihen, kannattaako passiivitaloa lähteä tekemään hirren tai sipon ympärille, niin eikö tämän kysymyksen vastaus ole aika ilmeinen, kun vähän mietit?

Kerron silti jos et vaikka keksi: Normaalissa sipo-talossa on 375mm harkko. Lisäeristetyssä passiivi-sipotalossa on esim. 150mm harkko. Käytännössä siis sipon hinta puolittuu, ja kyllä sillä rahalla jo jonkun verran eristettä ostaa... Ja hirren kanssa tietty vastaavasti.

Lue lisää

Miksi valitsisit juuri kalleimmat rungot. Hirsirunko varsinkin passiivitaloon olisi aika erikoinen valinta.
Passiivitaloja varten löytyy erikseen jopa Passiivi harkkoja, jolloin eristyskyky on heti ilman lisäeristyksiä passiivitasoa. Silloin hintaluokkakin on aivan toinen.
Sivustolla www.passiivi.fi käydään aiheesta keskustelua, mutta enemmänkin mahtuu mukaan.

Rakentaja Kalle kirjoitti:

Spu on eristyskyvyltään erinomainen, mutta sen ongelmaksi muodostuu höyrytiiveys. Ainakaan ulkopuolella seinää en uskaltaisi käyttää kivitalossa ja sisäpuolella käytettynä jäädyttäisi seinän.
Suunnittelua ja pohdintaa tarvitaan vielä. Muuten idea vähän energiaa kuluttavasta talosta on lyömätön.
Ulkomailta on saatavana runsaahkosti jopa tohtoritason tietoa, joten ei se Passiivitalo nyt niin kovin harvinainen ole.

Lue lisää

Millä tavalla höyrytiiveys on ongelma kivitalossa, paitsi ehkä kylppärin seinässä kun "kivi" ei pääse kuivumaan mihinkään päin vaan jää kahden höyrynsulun väliin. Mutta tämäkin taitaa olla teoreettista jos kosteuseristys tehdään kunnolla ja ehdottoman kuivan kiven päälle, jolloin höyrynsulkujen väliien ei mistään pääse kosteutta niin että sillä olisi kiviseinässä merkitystä.

Entäs mitä tarkoitat "jäädyttäisi seinän"? Kyllähän esim. -20C pakkasjaksolla jokainen seinä "jäätyy" pakkasen puolelle noin puoliväliin asti ihan rakenteessa kuin rakenteessa.

Jos PU tähän jotain muutosta tähän tuo, niin hyvänä höyrynsulkuna se voi vähentää veden määrää "jäätyvässä" osassa seinää verrattuna vähemmän hyvään höyrynsulkuun... Tämän tärkeyden voi päätellä esim. vanhoista hyvin hengittävistä hirsitaloista, joissa voi nähdä mitä seinän joka talvinen jäätyminen on hirsille tehnyt esim. vuosisadassa... ;-)

PU voi olla ongelma jos se on osittainen (sen takana on viileämpää kuin sen vieressä, jolloin sinne "kiertänyt" kosteus voi pakkasella tiivistyä nesteeksi) tai jos sen sisäpuolella on esim. villaa (jolloin villa voi jäähdyttää PU-levyn sisäpinnan niin että siihen tiivistyy kosteutta, eli klassinen höyrynsulku ulkopinnassa-moka).

nm hm kirjoitti:

Millä tavalla höyrytiiveys on ongelma kivitalossa, paitsi ehkä kylppärin seinässä kun "kivi" ei pääse kuivumaan mihinkään päin vaan jää kahden höyrynsulun väliin. Mutta tämäkin taitaa olla teoreettista jos kosteuseristys tehdään kunnolla ja ehdottoman kuivan kiven päälle, jolloin höyrynsulkujen väliien ei mistään pääse kosteutta niin että sillä olisi kiviseinässä merkitystä.

Entäs mitä tarkoitat "jäädyttäisi seinän"? Kyllähän esim. -20C pakkasjaksolla jokainen seinä "jäätyy" pakkasen puolelle noin puoliväliin asti ihan rakenteessa kuin rakenteessa.

Jos PU tähän jotain muutosta tähän tuo, niin hyvänä höyrynsulkuna se voi vähentää veden määrää "jäätyvässä" osassa seinää verrattuna vähemmän hyvään höyrynsulkuun... Tämän tärkeyden voi päätellä esim. vanhoista hyvin hengittävistä hirsitaloista, joissa voi nähdä mitä seinän joka talvinen jäätyminen on hirsille tehnyt esim. vuosisadassa... ;-)

PU voi olla ongelma jos se on osittainen (sen takana on viileämpää kuin sen vieressä, jolloin sinne "kiertänyt" kosteus voi pakkasella tiivistyä nesteeksi) tai jos sen sisäpuolella on esim. villaa (jolloin villa voi jäähdyttää PU-levyn sisäpinnan niin että siihen tiivistyy kosteutta, eli klassinen höyrynsulku ulkopinnassa-moka).

Lue lisää

Mielestäni viestissäni oli melkoisen selvästi sanottu mitä tarkoitan.
Rakenteen tulee olla tiivis sisältä ja ulospäin harveneva, on vanha viisaus, joka on toiminut vuosisatoja.
Mikäli asentaa höyrynsulun ulkopintaan, on se aina riski ja toteutunutkin monasti.
Kahden tiiviin pinnan väliin voi aina päästä kosteutta, joko vesivuotoina rakenteista tai kapillaarisesti maaperästä. Silloin ei tapahdu rakenteen kuivumista, vaan se valuu, sekä leviää kapillaarisesti rakenteessa.
Myös rakennuskosteus on otettava huomioon, jos rakennetaan rakenteita, jolloin kosteus ei pääse laisinkaan poistumaan. Varoajat alkavat tulla melko pitkiksi.
Sisäpuolen eristys, joka on erittäin hyvä jäähdyttää aina ulkokuorta enemmän ja jäätymispiste tulee seinään useammin. Betonisella seinärakenteella on jäätymiskertojen määrä rajallinen, vaikka olisi huokoistettu. Useampi jäätyminen lyhentää seinärakenteen elinikää merkittävästi.
Passiivitalossa oikea eristäminen suoritetaan pääsääntöisesti ulkopuolelle, mutta muutaman sentin eristekerros on myös eduksi sisäpuolelle. Tätä tarvitaan lämpötilan nopeampaan nostoon, sekä kesäistä ylikuumenemista vastaan.
Passiivitalo lämpiää hukkalämmöllä miltei 90 prosenttisesti ja silloin ei seiniä kannata lämmitellä yhtään turhaa.

Alan mies kirjoitti:

Miksi valitsisit juuri kalleimmat rungot. Hirsirunko varsinkin passiivitaloon olisi aika erikoinen valinta.
Passiivitaloja varten löytyy erikseen jopa Passiivi harkkoja, jolloin eristyskyky on heti ilman lisäeristyksiä passiivitasoa. Silloin hintaluokkakin on aivan toinen.
Sivustolla www.passiivi.fi käydään aiheesta keskustelua, mutta enemmänkin mahtuu mukaan.

Lue lisää

En minä sipoa tai hirttä valinnut, vaan yllä olevat kirjoittajat.

Hirren kyllä voinee perustella sen hygroskooppisuudella, ulkonäöllä ja akustisilla ominaisuuksilla. Vaan miten siitä saa tiiviin... Vastaus 1: höyrynsulkumuovi sisäpuolisen hirren ja varsinaisen eristeen väliin. Vastaus 2: ei edes yritetä tehdä äärimmäisen tiivistä, vaan laitetaan ilmanvaihdoksi vain koneellinen poisto, hoidetaan ilmanvaihdon LTO PILPillä, ja tehdään vino PU-yläpohja)

Sipo/Aeroc lienee ihan käypä valinta rungoksi, siinä missä umpi-lecaharkko tai umpibetoni.

Noiden EPS-harkkojen (joita mainitsemasi harkkokin on) "ongelma" on sisäpinnat. Jos haluaa "kivisen" sisäpinnan, hankalaksi menee (eli on kallista ja tulee kohtuuttoman paksu seinä). Ja toinen ongelma isolle osalle tämän päivän rakentajia taitaa olla osaavien pystytysporukoiden vähyys.

nm hm kirjoitti:

En minä sipoa tai hirttä valinnut, vaan yllä olevat kirjoittajat.

Hirren kyllä voinee perustella sen hygroskooppisuudella, ulkonäöllä ja akustisilla ominaisuuksilla. Vaan miten siitä saa tiiviin... Vastaus 1: höyrynsulkumuovi sisäpuolisen hirren ja varsinaisen eristeen väliin. Vastaus 2: ei edes yritetä tehdä äärimmäisen tiivistä, vaan laitetaan ilmanvaihdoksi vain koneellinen poisto, hoidetaan ilmanvaihdon LTO PILPillä, ja tehdään vino PU-yläpohja)

Sipo/Aeroc lienee ihan käypä valinta rungoksi, siinä missä umpi-lecaharkko tai umpibetoni.

Noiden EPS-harkkojen (joita mainitsemasi harkkokin on) "ongelma" on sisäpinnat. Jos haluaa "kivisen" sisäpinnan, hankalaksi menee (eli on kallista ja tulee kohtuuttoman paksu seinä). Ja toinen ongelma isolle osalle tämän päivän rakentajia taitaa olla osaavien pystytysporukoiden vähyys.

Lue lisää

Eps-harkkoseinän tasoittaminen ei tule mitenkään kalliiksi, seinä on erittäin suora ja laastia menee vähän.
Yleisin pinnoite kuitenkin varmasti on laastilla kiinnitetty EK Gyprock 13 mm, joka tulee erittäin halvaksi.
Olen myös nähdyt kyseisissä taloissa verhoilukiviseiniä ohuesta kivestä ja kustannus on ilmeisesti kivitalon sisäpuolen rappauksen hintatasoa. Liuskekiviseinää on Eps-harkon päällä ainakin kaverini kesämökin seinässä ja siinä istuu.
Ei kivipinnan teko näytä minkäänlainen ongelma olevan ja halkeamia ei pintoihin tule
sen paremmin ulos kuin sisäänkään.

6 vuotta asunut kirjoitti:

Eps-harkkoseinän tasoittaminen ei tule mitenkään kalliiksi, seinä on erittäin suora ja laastia menee vähän.
Yleisin pinnoite kuitenkin varmasti on laastilla kiinnitetty EK Gyprock 13 mm, joka tulee erittäin halvaksi.
Olen myös nähdyt kyseisissä taloissa verhoilukiviseiniä ohuesta kivestä ja kustannus on ilmeisesti kivitalon sisäpuolen rappauksen hintatasoa. Liuskekiviseinää on Eps-harkon päällä ainakin kaverini kesämökin seinässä ja siinä istuu.
Ei kivipinnan teko näytä minkäänlainen ongelma olevan ja halkeamia ei pintoihin tule
sen paremmin ulos kuin sisäänkään.

Lue lisää

Jep, eli tulee sisäpuolelle kipsilevyseinä. Se ei ole "kivitalon" sisäseinä. Juuri sitä tarkoitin.

Jos haluaa sisäpuolisen muurauksen, se maksaa (meinaan sitä pinta-alaa on paljon, aikaa kuluu vaikka materiaalin neliöhinta ei ihan älytön olisikaan), ja se paksuntaa seinää minimissään noin 7cm, mikä on aika paljon. Kipsilevyn tai mieluiten vanerin päälle laatoittamalla saisi ohuemman kivipinnan joka jo kestääkin jotain, mutta se vasta maksaakin, saati jos tosiaan jotain liuskekiveä pistää...

Mutta jos haluaa oikean kiviverhoilun sisään, siis että on luonnonkivipinta näkyvissä, niin sitten nuo harkot kyllä kuulostaa aika fiksulta alustalta sellaiselle.

Lisäksi todetaan, että onhan monessa kivitalossa kuitenkin kipsilevystä tehtyjä väliseiniä.

Mutta markkinointimielikuvia voisi ehkä vähän kehittää, epäilen nimittäin että moni kiinnostunut pettyy kun selviää mitä materiaalia EPS-harkkotalon seinäpinnat yleisimmin ovat... Kun tätä kipsilevy-detaljia yritetään piilotella harkkokauppiaiden WWW-sivuilla, se herättää heti epäilykset.

Rakentaja Kalle kirjoitti:

Mielestäni viestissäni oli melkoisen selvästi sanottu mitä tarkoitan.
Rakenteen tulee olla tiivis sisältä ja ulospäin harveneva, on vanha viisaus, joka on toiminut vuosisatoja.
Mikäli asentaa höyrynsulun ulkopintaan, on se aina riski ja toteutunutkin monasti.
Kahden tiiviin pinnan väliin voi aina päästä kosteutta, joko vesivuotoina rakenteista tai kapillaarisesti maaperästä. Silloin ei tapahdu rakenteen kuivumista, vaan se valuu, sekä leviää kapillaarisesti rakenteessa.
Myös rakennuskosteus on otettava huomioon, jos rakennetaan rakenteita, jolloin kosteus ei pääse laisinkaan poistumaan. Varoajat alkavat tulla melko pitkiksi.
Sisäpuolen eristys, joka on erittäin hyvä jäähdyttää aina ulkokuorta enemmän ja jäätymispiste tulee seinään useammin. Betonisella seinärakenteella on jäätymiskertojen määrä rajallinen, vaikka olisi huokoistettu. Useampi jäätyminen lyhentää seinärakenteen elinikää merkittävästi.
Passiivitalossa oikea eristäminen suoritetaan pääsääntöisesti ulkopuolelle, mutta muutaman sentin eristekerros on myös eduksi sisäpuolelle. Tätä tarvitaan lämpötilan nopeampaan nostoon, sekä kesäistä ylikuumenemista vastaan.
Passiivitalo lämpiää hukkalämmöllä miltei 90 prosenttisesti ja silloin ei seiniä kannata lämmitellä yhtään turhaa.

Lue lisää

Sanot että jos on PU sisäpuolella, niin seinä jäätyy. Se on se mitä ihmettelen, että millä perusteella. Ei selvinnyt.

Erityisesti ei selvinnyt että miten nimenomaan PU sitä aiheuttaa, mutta esim. styrox tai villa ei? Minusta nimittäin PU nimenomaan vähentää sitä, koska se pitää seinän ulkokuoren kuivempana, koska ei läpäise vesihöyryä. Eli PU-eristeisen talon kivinen ulkokuori kaiken järjen mukaan kestää pitempään kuin EPS-eristeisen, ei toisin päin. Sinänsä tämä on täysin merkityksestöntä, koska kivitalon ulkokuori kestää kuitenkin niin pitkään, ja 1-2-kerroksisessa talossa korjaus tarkoittaa vain uudelleen rappausta siten joskus 50-100v kuluttua.

Ja passiivitaloista: Ne tarvitsevat sisäpuolelle lämmittämätöntä mutta lämmintä massaa mahdollisimman paljon, ei eristettä massan sisäpuolelle! Hukkalämpö tulee piikkeinä (esim. TV päällä 2h, uuni päällä 45min, paljon ihmisiä huoneessa 1h). Pitää olla massa joka varaa tämän hukkalämmön mahdolisimman nopeasti, eli pitää olla mahdollisimman hyvin lämpöä johtava sisäkuori, kuten betoni tai tiili. Massa vapauttaa sen sitten hitaasti ennen seuraavaa lämpöpiikkiä. Jos sisäpuolella on eristettä, hukkalämpö jää ilmaan ja ilmanvaihto imaisee sen harakoille (varsinkin juuri talvella kun jäätyminen haittaa LTO:n tehokkuutta). Ja helteellä toimii sama asia hyödyllisesti, eli kun massa varaa lämpöpiikin niin huoneeseen ei tule sietämättömän kuuma niin nopeasti, vaikka siellä olisi paljon ihmisiä, ja lämmöllä on aikaa haihtua rauhassa kun lämpöpiikki on ohi eli ihmiset muualla.

ei kuulu missään nimessä passiivitaloon! Varaavat (lue ei hallittavat) massat ovat matalaenergiatalojen juttuja, ei passiivitalon.