että minulla on paha olla ja ikävöin harmaata ikävääni. En voi puhua kenellekään pahasta olostani, koska pettäisin sinut. Tai siltä minusta tuntuu. Minä olen yksin tämän tuskan kanssa, koska rakastan sinua. Tiedän, että puhumalla ja jakamalla tuska vähenisi.
Minä en voi
sanoa kenellekään,
13940
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
ja annan sinun pettää minua, petä vain minua niin saat tuskasi ja ahdinkosi pienentymää ja puhu ikävästäsi muille, ihan rohkeen.
nyt varmaankaan sinulle ollut. En petä toista ihmistä nimettömien viestien perusteella. Kunhan tässä pyörin tuskassani aikani.
Sama täällä,niin suunnaton ikävä että se syö minua,en jaksa keskittyä,lukea,kattoa tv:tä en mitään,tuska on fyysinen ja vielä 3 viikkoa,miten jaksan sekoamatta??
joskus ajattelee toista ja tuntee pelkkää hyvää oloa, joskus tulee tällainen tuska. Ikävä on syvältä.
Vuoroin epätoivo,viha,raivio ja rakkaus saa aina voiton,miksi toinen voi olla niin ajattelematon.Piti lähteä yhdessä matkalle,hän valitsikin yllättäen sisarensa tänä tärkeänä aikana matkakumppaneikseen,niinkuin sitä oli suunniteltu ja olin yhteiseen matkaan säästänyt kesäkuusta alkaen rahat,meni rahat ja meni rakkain,tuska ja ikävä valtava,tuntuu kuin hän olisi pettänyt, vaikka vain matkasta oli kysymys!
pahalla mut etköhän sinä vähän liioittele tuon ikäväs kans? Miten voi ikävöidä harmaata ikävää? Ihmettelenpä vaan..
kertoo sen olevan ikävää ikävää. Ikävä voi olla myös mukavaa kaipausta. Tule tänne katsomaan liioittelenko minä. Mutta minun tuskani tuskin sinua liikauttaa.
kommentoinut niin. Se vaan kuulosti minun korvissa liioittelulta. Juu, ikävää on monen laatuista. Liikakin on liikaa, ikävässäkin.
liika on liikaa, ikävässäkin. Näytti niin hölmöltä tuo lause tuossa äskeisessä kommentissa.
kirjoittaa silloin, kun on ikävä. Täällä pitäisi vain etsiä sitä oikeaa ja kysellä kenelle aloitus oli. Miehelle vai naiselle, tummalle vai vaalealle, lyhyelle vai pitkälle. Anteeksi, jos ikäväni oli liikaa ikäväpalstalle. Minulla nyt sattuu olemaan ikävä.
Jos on varattu ja toinenkin on varattu, joutuu ikävöimään puhumatta siitä kenellekään. Tämä puhumattomuus kasvattaa ikävän suureksi harmaaksi möykyksi rinnassa. Joskus tämä möykky alkaa sulaa punaiseksi kivuksi, joka valuu kyyneleinä pois, yleensä öisin. Aamulla on taas parempi olla, varsinkin kun tietää että toisen voi nähdä.
Päivä kuluu toisen näkemistä odotellessa. Kun toisen kohtaa, tuntee samalla sekä harmaata että punaista. Harmaata, koska hetki on niin nopeasti ohi ja koska tietää että toinen on osittain omaa kuvitelmaa, sellaista jota ei voi saada. Punaista, koska toinen herättää niin vahvoja tunteita.
Hetket oman rakkaan kanssa kuluvat harmaan ja punaisen sekaisesti; yhtä rakastaa, toiseen on ihastunut mutta niin syvästi että se lähenee rakastumista. Sattuu, kun kokee tunnemaailmassaan pettävänsä omaa rakastaan. Sattuu, kun kaipaa jotakuta niin.
Mahdottomia yhtälöitä, ehkä ajan kanssa ohi meneviä.
tilanne, koska rakastat kahta. Sinulla on ainakin yksi rakas lähelläsi koko ajan. Minä ikävöin ja rakastan vain yhtä ihmistä, enkä ketään toista edes halua lähelleni.
ja joudun myöskin ikävöimään yksikseni, siksi kai eksyin tänne palstalle.. Täällä ainakin ikävä sattuu ja tekee kipeää.