eli suoraan asiaan, olen 15 ja joo tiedän olen liian nuori ja olen typerä jne, mutta, tein just raskaustestin koska menka oli 2 viikkoa myöhässä ja oli ollu maha kipeenä ja sillei. ja positiivinen tuloshan siitä tuli.se oli vahinko että tulin raskaaksi, käytän e-pillereitä mut silti jostain syystä tulin raskaaks.. nyt en tiedä mitä pitäisi tehdä, abortti olisi kaikista parhain vaihtoehto sillä tiedän että oon liian nuori huolehtimaan lapsesta, mut toisaalta haluisin pitää sen koska sana abortti saa oksettaa, ei mistään uskonnollisista syistä mut muuten ja sitte suvussa melkein kaikilla on ollu vaikeuksia saada lapsi ja monille on sanottu että ei ikinä saa lasta niin jotenki tulee itelle huono omatunto jos teen abortin...
Haluisin kuulla kokemuksia siitä jos on pitäny lapsen alle 17 vuotiaana, hyviä ja huonoja.. ja ei mitään oot tyhmä juttuja kiitos...
Haluisin kuulla kokemuksia siitä jos on pitäny lapsen alle 17 vuotiaana, hyviä ja huonoja.. ja ei mitään oot tyhmä juttuja kiitos...
Vastaukset 17
Vanhimmat
Olen 21v ja 2 vuotiaan lapsen äiti.
Itse tulin ensimmäisen kerran raskaaksi 15 vuotiaana ja tein abortin. Olin aivan lapsi ja jos olisin sen lapsen pitänyt, olisi varmasti mennyt asiat erittäin huonosti sekä minulla että lapsella. En olisi millään pystynyt tarjoamaan lapselle kunnon elämää. Seuraavan keran tulin raskaaksi 18 vuotiaana.
Kirjoituksesi perusteella kuulostat yhtä lapselta kuin minä silloin. Minä en ole katunut aborttia, olen siitä hyvin iloinen että maailmassa on yksi ONNETON lapsi vähemmän.
Nyt en pystyisi enään aborttia tekemään, koska minulla ei ole siihen pätevää syytä. Olen siis varma siitä että pystyn tarjoamaan lapselle hyvän onnellisen ja tasapainoisen elämän.
Olen edelleen kotiäitinä ja tämä lapsen kasvun seuraaminen ja yhdessä olo on parasta mitä olen kokenut. Seurustelen edelleen lapsen isän kanssa, ollaan avopari :) Hän on erittäin hyvä isä.
abortista juuri viisitoista vuotiaana, halusin pitää lapsen mutta vanhempani väkisin painostivat joten vaihtoehtoja ei ollut. olen tänä päivänä erittäin kiitollinen että vanhempani takoivat minuun järkeä, abortti tuntuu hetken pahalta se on totta mutta ei se pitkäksi aikaa jää kalvaamaan.
kärsin monirakkulaisista munasarjoista jonka takia olen myös pelännyt abortin teko..jos en saakkaan enää lapsia, olen raskautunut tämän jälkeen 3 kertaa ja minulla on kolme ihanaa tytteliä.
älä huoli.. äläkä pidä lasta vaan uhmakkuuden takia..
abortilla sinulla on mahdollisuus vielä saada helppo elämä ja normaali nuoruus
on kokemuksia lapsen saannista nuorena. Sain esikoiseni 15-vuotiaana ja pärjäsin kuin pärjäsinkin lapsen kanssa kahden. Tietysti äitini oli suurena apuna.
Kukaan ei voi yleistää ettei 15-vuotiaasta ole äidiksi, se on ihan itsestä kiinni.
Jos olet omasta mielestäsi liian nuori huolehtimaan lapsesta, silloin teet abortin tai annat lapsen adoptoitavaksi.
Kiitos vastauksista ja kokemuksista, sain paljon hyvää "tietoa" toisaalta oon ajatellu sitä lapsen adoptioon antamista mut sit taas oon 100% varma että ku jos olisin kantanu sitä ite 9 kuukautta ja sitte näkisin sen ekan kerran ni en vois antaa sitä pois... no olen jo melko varma että teen abortin koska en pysty tarjoamaan lapselle sen arvosta elämää, osaisin ehkä hoitaa sitä ja olla sille hyvä äiti mutta ei ole rahaa antaa sille mitä se tarvitsee...
Olisi silti mukava kuulla lisää kokemuksia:)
Mitä jos et abortin jälkeen enää koskaan tule raskaaksi, et edes silloin kun olet aikuinen ja sinulla olisi lapselle kaikki tarvitseva?
Mitä jos annat lapsen syntyä ja katsot sen jälkeen miten eteenpäin. Kun pärjäät sen kanssa niin on hyvä, kun taas et haluaa tai pystyy sitä pitämään, niin on olemassa adoptio sekä sijoitus. Kai olet kuullut sijoituksesta, lapsi menee toiseen perheeseen mutta sinä olet sen äiti ja päätösvalta on sun, sekä saat lapsesi takas silloin kun elämäsi on kunnossa.
Mutta kun teet abortin, niin se on sit se viimeinen juttu, sitä et saa enää takas vaikka kuinka haluat. Keskustelee vanhempien kanssa ja miettikäät yhdessä. Ja kuules, et ole ainoa sen ikäinen joka saa vauvan ja pystyy sitä muitten avulla myös hoitamaan. Älä lannistuu ja älä kuunttele niitä abortin suosittelijöitä. se on sun lapsesi, etkö haluaa antaa sille mahdollisuutta elää, joko omassa tai toisen perheessä? Minä antaisin lapsen mieluummin pois kuin että tappaisin. Mutta toki sinä teet omat päätökset
On hyvä pohtia eri vaihtoehtoja, mutta sijoitus ei ole MISSÄÄN NIMESSÄ ole sellainen "vaihtoehto" mitä voisi miettiä abortin tai adoption rinnalla. Sijoitus on valitettava ja pakollinen tilanne, kun lapsen hyvinvointi on uhattuna biologisessa perheessä. Lasta ei voi vaan laittaa ikään kuin "paussille" siksi aikaa että saa oman elämän kuntoon. Lapsi elää ja tarvitsee rakkautta sekä PYSYVIÄ ihmisiä ympärilleen koko ajan. Sijoitus sekä sijaisperheeseen ja sieltä takaisin biologiseen perheeseen saattaa olla lapselle hyvinkin traumaattinen, juuriltaan repivä kokemus. Lisäksi tällainen lapsen riepottelu kotien välillä on hyvin raskasta lapsen lisäksi myös sijaisperheelle. Jos lapsen aikoo pitää, siihen tulee sitoutua satasella, eikä "kokeillaanpa toimiiko" ajatuksella, kyseessä on lapsen elämä!!! Tututstu äidin ja lapsen kiintymyssuhteen kehitykseen sekä sen merkitykseen lapsen elämässä, niin ymmärrät ehkä paremmin. Toisinaan sijoitus on valitettavan pakollinen tilanne, mutta sitä tulisi viimeiseen saakka välttää!
on pahin virhe minkä ihminen voi tehdä, verrattavissa Jokelan ja nyt tuon uusimman koulusurmiin. Älä tee sitä!
Joo.. tän viestin voi jättää sitten omaan arvoonsa...
huhhuh :D
Tulin raskaaksi 16vuotiaana, hetkeäkään en edes harkinnut muuta vaihtoehtoa kun pitää vauva ja huolehtia lapsesta ´mahdollisimman hyvin. Ja hyvinhän sitä on hoidettukin, ei kellään ole mitään valittamista ollut ja lapsi on saanut kaiken mitä lapsi tarvitsee. Nyt hän on kohta jo 6vuotias. Seuraansa on saanut kaksi vuotta sitten pikkusiskon ja nyt tulossa kolmas taapero meidän perheeseen.
Jos itsestä tuntuu, ettei ole äidiksi niin silloin asia varmaan on niin. Mutta jos vähääkään olet sitämieltä, että pärjäät, hoidat ja rakastat niin miettisin aborttia uudemman kerran. Onko sulla paljon ihmisiä ympärilläsi jotka auttaisivat pienen lapsen kanssa? olisiko lapsen isä mukana arjessa? Mieti mahdollisuuksiasi pärjätä äitinä, vaikka nuori oletkin. Ikä ei ole se, mikä äidin rakkauden määrittää ja se rakkaus on se tärkein mitä lapsellesi voit antaa.
Tsemppiä sulle ja uskon, että mitä ikinä päätätkin niin se on teille oikea vaihtoehto
Kiitos kaikista jutuista ja nyt on vaan se ongelma että jos joku sanoo että kannattaa pitää, haluun pitää sen ja jos joku sanoo ei kannata en haluu... en tajuu miks tää päättäminen on näi vaikeeta ja sit varsinki se kauhajoen juttu pistää aattelee ettei haluis tappaa sitä lasta...
Ja yks kysymys, onko se normaalii et tulee menkat vaikka on raskaana ja on kovat kuukautis kivut...??
Sun pitäis puhua tästä lapsi asiasta sun vanhempien tai muiden läheistesi kanssa, JONKUN AIKUISEN!
Netissä keskustelu ei ole koskaan mitään luotettavaa ja kukaan täällä ei sua tunne eikä tiedä kuinka valmis olisit äidiksi.
Jos et ole puhunut vielä esim. vanhemmillesi sen takia että sua "pelottaa" mitä ne sanoo, tarkoittaa se sitä, että et osaa ottaa kunnolla vastuuta "teoistasi", olisitko siis valmis ottamaan vastuuta pienen ihmisen elämästä?
Kannattaa myös puhua esim. koulun terveydenhoitajalle, heillä on paljon tietoa ja vaitiolovelvollisuus.
Sun pitää oikeasti alkaa päättämään mitä teet, aborttia ei kannata pitkittää. Vai pitkitätkö sen takia, että raskaus olisi niin pitkällä, jolloin aborttia ei voi enää tehdä?
Kauhajoen tapahtumissa ei ole mitään mikä liittyisi siihen pidätkö lapsen vai et.
Ihmisiä kuolee aina ja kokoajan. Abortti ei ole mikään murha, se mikä susta poistetaan on pienen pieni möykky, joka ei ole vielä lähelläkään ihmistä, eikä tunne yhtikäs mitään.
Oikeasti keskustele jonkun aikuisen kanssa, muualla kuin netissä!
Abortti ei ole mikä murha, se mikä susta poistetaan on vaan pieni möykky, eikä tunne mitään!!!???
Miten voi olla vielä nykyaikana sellaisia tietämättömiä jotka noin ajattelee? Ja oikein suosittelet toiselle abortin tekemistä, sehän on vaan pikkujuttu vai?
Jospa sun kaltainen ei koskaan edes tulisi raskaaksi, ettei tarttes niitä tunteetomia möykkyjä noin vaan tappa. Huh sentään ja itse olet nainen?
Joo itse olen nainen ja äitikin vielä.
Mielestäni monelle nuorelle on parempi vaihtoehto tehdä abortti jos ei ole varma että pystyy lapselle tarjoamaan kunnollisen ja tasapainoisen elämän.
Maailmassa on liikaa kärsiviä lapsia!
Koska en tunne tätä henkilöä, suosittelen lämpimästi hänelle että juttelee jokun aikuisen kanssa joka hänet tuntee, tämä aikuinen osaa varmasti arvuutella, onko tytöstä äidiksi vai ei.
Mitä sitä täytyyy toisten mielipidettä tästä asiasta dissata? toisille se on lapsen tappamista ja toiset eivät sitä sellaisena pidä,sinä olet omaa mieltäsi ja se on ok,mutta ei sun tarvitse muita saada ajattelemaan samallalailla
Ei abortti ole ainoa vaihtoehto! Lapsen voi antaa adoptioon, sillä olet kyllä niin nuori huolehtimaan itsestäsi saati lapsesta!
Mielestäni sinun kannattaa ehdottomasti tehdä varma raskaustesti ja puhua jollekkin aikuiselle asiantuntijalle. Varmasti löytyy auttavia puhelimia tälläisiin tilanteisiin ja jos ei niin ota yhteyttä paikkakuntasi äitiys-neuvolaan.
Mutta mieti tarkkaan mitä haluat. Itse en ole mitenkään abortin kannattaja, mutta ymmärrän, että sinun tilanteessasi se voisi olla ehkä jopa se paras ratkaisu. Lähtökohtana ei saa olla, että elää tukien avulla ja vanhempien avustuksella. Olet kuitenkin mielestäni suhteellisen kypsä, kun pystyt myöntämään, ettet välttämättä pysty antamaan lasta pois adoptioon. Mutta sijaisperhe ei ole vaihtoehto! Päätöstäsi tehdessä kannattaa mettiä mm. näitä asioita: Onko sinulla varmasti sellainen taloudellinen tilanne, että pärjäät? Onko sinulla hyvä tukiverkosto? Entäs parisuhteesi, oletko varma, että se kestää? Mitä, jos tämä ei olekkaan se viimeinen ja lopullinen poikaystävä ja haluatko, että sinulla on lapsi, kun olet esim 18v ja haluasitkin vakituisen parisuhteen? Milloin elät nuoruutta? Kun muut kaverisi lähtee pitämään hauskaa sinulla on lapsi, oletko valmis luopumaan siitä? Eikö vielä olisi kiva olla lapsen ja nuoren välimaastossa hetki, ilman suurta vastuuta? Entäs koulutus? Tämä on tärkeä päätös, mutta et saa ajatella, että jos en saa enää lapsia. Kumpi on kivempi, että on lapsi, mutta olet väsynyt ja onneton. Vai, että elät hyvässä parisuhteessa ja vaikka adoptoitte. Sitä paitsi on hyvin epätodennäköistä, että et enää saisi lasta. Nykyään on kuitenkin todella hyvät lääketieteelliset keinot. Tuli vähän pitkä viesti:) Tsemppiä päätökseen!!!
Oletko jo jutellut äitisi kanssa? Kehottaisin tekemään niin vaikka kuinka pelottaisi. Äidit ymmärtää yllättävän paljon enemmän asioita, mitä nuorena heidän ajattelee ymmärtävän.