Tunnetusti jokainen avaruusalus joutuu tulemaan kitkakuumennuksen kautta ilmakehään (re-entryn aloitusnopeus on kutakuinkin 250km/h ja kiihtyy 28000 km/h nopeuteen saakka), tämän 6-16 minuuttia kestävän pätsin aikana ionisaation pitäisi katkaista yhteys avaruussukkulaan tai kapseliin täysin, olenko ymmärtänyt oikein?
Kuitenkin Columbian tuhon yhteydessä on kerrottu, että sukkulaan ei enää saatu yhteyttä eikä se lähettänyt telemetriatietojaan valvomoon. Ei kai sukkula voi lähettää mitään ollessaan radio black out vyöhykkeellä korkeassa nopeudessa re-entryn kuumennusvaiheessa? Vai onko sukkulan laskeutumisessa lainkaan radiopiennystä, vai onko se vain osittainen, eli tietääkö valvomo jatkuvasti sukkulan tilan silloinkin kun radioyhteyttä ei ole? Olen käsittänyt, että black out vaiheessa kukaan ei periaatteessa tiedä selvisikö ilmakehään tullut alus laskusta vai ei.
Kiitos vastauksistanne.
Kuitenkin Columbian tuhon yhteydessä on kerrottu, että sukkulaan ei enää saatu yhteyttä eikä se lähettänyt telemetriatietojaan valvomoon. Ei kai sukkula voi lähettää mitään ollessaan radio black out vyöhykkeellä korkeassa nopeudessa re-entryn kuumennusvaiheessa? Vai onko sukkulan laskeutumisessa lainkaan radiopiennystä, vai onko se vain osittainen, eli tietääkö valvomo jatkuvasti sukkulan tilan silloinkin kun radioyhteyttä ei ole? Olen käsittänyt, että black out vaiheessa kukaan ei periaatteessa tiedä selvisikö ilmakehään tullut alus laskusta vai ei.
Kiitos vastauksistanne.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mielenkiintoinen kysymys. Enpä ole perehtynyt aiheeseen, mutta voisivatko ne käyttää apuna satelliitteja? Riippuu tietysti miten suurelta alueelta ilma ionisoituu aluksen ympäriltä. Palataan asiaan.
Mm tämän linkin mukaan ne käyttäisivät nykyään satelliitteja, eikä sitä jännittävää blackoutia nykyään enää ole perinteisessä mielessä.
http://iwce-mrt.com/ar/radio_shuttle_blackout_myth/