piut paut komennoille

Mennee hermo koiran kanssa! Sitä ei tippaakaan kiinnosta komennot vaan tottelee niitä silloin kun huvittaa tai ei ollenkaan.
Osaa tietyt peruskomennot. Istu-käskyä tottelee JOSKUS, harvoin ekalla komennolla. Yleensä vaan tuijottaa, saattaa vähän muodon vuoksi niiata muttei niin et viittis takapuolensa istuttaa maahan asti.
Ruokakupilla pitäis odottaa lupaa ja myös istua nätisti ennen kuin saa ruokansa. Tää koira haistattaa piut paut komennoille ja iskee naamansa ruokakuppiin.

Olen myös pyrikinyt saamaan koiran kulkemaan hihnassa vetämättä. Tuntuu mahdottomalta. Koiralla on joku pinttymä et sen pitää saada jolkottaa mun edellä. menee suurinpiirtein paniikkiin kun oon joskus kapealla polulla mennyt itse edellä, koira seuraten. Pyrkii väkisin molemmilta sivuilta ohi ja rauhottuu kun pääsee siihen eteen kävelemään.
Jos siirrän koiran sivulle kulkemaan, niin tempoo remmi kireällä loitommaks, ei tosiaan osaa sivulla rennosti kävellä vaan jotain vaikeuksia siinäkin.
Kotioloissa en huomioi koiraa ylenpalttisesti. En tosiaankaan reagoi jos tulee eteeni vinkumaan tai odottamaan rapsutuksia. Koira saa 2 x päivässä ruoan. Kuppi pois syönnin jälkeen eikä saa mitään herkkuja kun poikkeustilanteissa. Silti jaksaa vinkua JOKA suupalan perään minkä kädessäni näkee.
Ja vaikka kotona hakee PALJON huomiota niin sit kun käsken luokse, ei välttämättä ees tottele vaan luikkii muualle ja alkaa leikkimään.
En vaan tajuu tota uppiniskasuutta.
9819
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

oikeita käskyjä.
Sana istu = perse kenttään, ja jos ei mee, se laitetaan, joutumatta käskyä toistamaan.
Mikä syy koiralla on istua ku käsket? Palkkio? Kehuja/rapsutuksia/makupala/leikki.

koira ei yksinkertasesti paskaakaa piittää siitä mitä nää sanot ja vaatia et osaa.

jos annat koiralle ruokakupin, siihen kosketaan VAIN JA AINOASTAAN luvan kanssa, piä kuppi käessä siihe asti että istuu, kehu ja ala laskea kuppia, jos koira ryntää, nosta kuppi HETI pois, ja laita koira vaikka kiinni siihe asti ettei pääse yksinkertasesi koskemaan kuppiin ennen lupaa.

eli suoraan sanottuna, tuota koiraa ei oo koulutettu ollenkaan. se ei tiiä mitä tehä ja sää et osaa vaatia. muutama koulutuskirja ei ois pahitteeksi, eikä johtajuuden vahvistaminenkaan halla tekis..

Äänestä

Kyseessä taitaa olla ainakin osittain opittua laiskuutta ja välinpitämättömyyttä.

Esimerkiksi tuossa ruokakuppitilanteessa. Koira on oppinut, että riippumatta siitä mitä se tekee, vahviste seuraa joka tapauksessa. Koira saa lopulta ruokansa, istuipa se kiltisti odottamassa lupaa tai ei. Fiksuna eläimenä koira menee sieltä yli missä aita on matalin ja jättää tuon turhaksi kokemansa istumisen pois.

Hieman sama homma käskyjen tottelemisen kanssa. Käskyjä ei pitäisi koskaan toistaa tai koiran ei ainakaan missään tapauksessa tulisi saada vahvistetta vasta kun se toimii useamman käskyn jälkeen. Tekstistäsi ei ilmene onko näin edes tapahtunut, mutta joka tapauksessa huomion arvoinen seikka. Tästäkin siis seuraa opittua välinpitämättömyyttä. Tottelipa koira ensimmäistä käskyä tai ei, palkkio seuraa joka tapauksessa.

Itse luulisin kirjoittamasi tekstin perusteella, että kyseessä on tilanne, jossa koira on kadottanut toiminnon ja vahvisteen (eli käytönnössä palkkion) välisen yhteyden. Koira ehkä kokee saavansa vahvisteita riippumatta siitä mitä se tekee.


Nyt heti alkuun siis ainakin seuraava perusasia kuntoon:

Ei toivottua käytöstä ei saa koskaan vahvistaa. Jos koira ei istu kiltisti odottamassa lupaa syödä, se ei saa ruokaansa. Laita ruoka sivuun ja tule 15min kuluttua yrittämään uusiksi. Jos koira ei tottele ensimmäistä käskyä, käskyä ei toisteta. Kun koira reagoi ensimmäiseen käskyyn ripeästi, palkitaan. Tee haluamastasi toiminnosta koiralle kannattavaa (palkitse) ja ei-toivotusta käytöksestä kannattamatonta (ei palkkiota).

Äänestä
  • NO jos siis käsken koiran istua ennen kun se saa ruokansa ja se ei vaivaudu tottelemaan niin jätänkö homman sitten siihen? Kun oon aatellut et koiran tulis totella lopulta AINA. Jos komennan ja ei tottele ja sen takia jätän homman sikseen, niin koiranhan ei oo tarvinnut totella. Eli PAKKO komentaa toisen kerran. Onks tässä virhe?
    Voi olla et näin on päässyt käymään et koiraa on jouduttu muutamaan otteeseen komentamaan ja sit kun vaivautuu tottelemaan niin saa sapuskansa ja vielä rapsutukset..

    Toinen juttu noista totteluista. Ulosmennessä käsken luokse ja istumaan eteiseen. Palkkio tottelusta on ulospääsy. Mut koira ei taas tottele. Selkeesti on odottaa ulospääsyä mut kun h-hetki tulee niin se alkaa temppuilla. NO, temppuilusta huolimatta se tietty pääsee ulos. Onks tässä sama juju ettei vaivaudu tottelemaan ja tulemaan kiltisti eteiseen kun tietää joka tapauksessa pääsevänsä ulos?

    Kolmas juttu siitä johtajuuden vahvistamisesta..
    Onks näillä edellä mainituilla seikoilla siihen vaikutusta, eli jos saan koiran tottelemaan noilla vahvistusjutuilla vai onks noi vaan tottelua tottelun vuoks ja johtajuusasiat erikseen?

    Ja sit jos mietitään noita vahvisteita vielä. Komennan koiran pois kerjäämästä keittiöstä ruokailun ajaks. Ei taaskaan välttämättä tottele yhestä käskystä. Ei kai sitä tarvi bratwurstilla palkita/vahvistaa tällaisessa tilanteessa että lopettais kerjäämisen?

    Äänestä

  • mitäpitäistehdä kirjoitti:

    NO jos siis käsken koiran istua ennen kun se saa ruokansa ja se ei vaivaudu tottelemaan niin jätänkö homman sitten siihen? Kun oon aatellut et koiran tulis totella lopulta AINA. Jos komennan ja ei tottele ja sen takia jätän homman sikseen, niin koiranhan ei oo tarvinnut totella. Eli PAKKO komentaa toisen kerran. Onks tässä virhe?
    Voi olla et näin on päässyt käymään et koiraa on jouduttu muutamaan otteeseen komentamaan ja sit kun vaivautuu tottelemaan niin saa sapuskansa ja vielä rapsutukset..

    Toinen juttu noista totteluista. Ulosmennessä käsken luokse ja istumaan eteiseen. Palkkio tottelusta on ulospääsy. Mut koira ei taas tottele. Selkeesti on odottaa ulospääsyä mut kun h-hetki tulee niin se alkaa temppuilla. NO, temppuilusta huolimatta se tietty pääsee ulos. Onks tässä sama juju ettei vaivaudu tottelemaan ja tulemaan kiltisti eteiseen kun tietää joka tapauksessa pääsevänsä ulos?

    Kolmas juttu siitä johtajuuden vahvistamisesta..
    Onks näillä edellä mainituilla seikoilla siihen vaikutusta, eli jos saan koiran tottelemaan noilla vahvistusjutuilla vai onks noi vaan tottelua tottelun vuoks ja johtajuusasiat erikseen?

    Ja sit jos mietitään noita vahvisteita vielä. Komennan koiran pois kerjäämästä keittiöstä ruokailun ajaks. Ei taaskaan välttämättä tottele yhestä käskystä. Ei kai sitä tarvi bratwurstilla palkita/vahvistaa tällaisessa tilanteessa että lopettais kerjäämisen?

    "NO jos siis käsken koiran istua ennen kun se saa ruokansa ja se ei vaivaudu tottelemaan niin jätänkö homman sitten siihen?"

    Kyllä. Laitat ruoan sivuun, et kiinnitä mitään huomiota koiraan, menet touhuilemaan jotain muuta hetkeksi ja tulet yrittämään myöhemmin uudestaan.


    "Kun oon aatellut et koiran tulis totella lopulta AINA. Jos komennan ja ei tottele ja sen takia jätän homman sikseen, niin koiranhan ei oo tarvinnut totella."

    Ei olekaan tarvinnut totella. Koira ei myöskään ole saanut vahvistetta tästä tottelemattomuudesta. Oleellista on se, saavuttaako koira teollaan jotain vai ei. Koiran ei saisi antaa saavuttaa tottelemattomuudellaan mitään hyvää.

    1)Koira ei tottele --> Palkkionmahdolisuus poistuu
    -Kokee tottelemattomuuden kannattamattomaksi, sillä ei saavuta mitään.
    2) Koira tottelee ---> Saa välittömästi palkkion
    -Kokee tottelemisen kannattavaksi, saavuttaa jotain positiivista


    "Eli PAKKO komentaa toisen kerran. Onks tässä virhe?"

    Kaksoiskäskyn jälkeen tuleva vahviste on virhe. Koiraa tulisi palkita siitä, kun se toteuttaa käskyn heti sen kuultuaan. Sehän on tavoite. (Eli jos palkitset sitä, kun koira tottelee vasta toista, kolmatta tai kuudetta käskyä. Silloin vahvistat koiran valinnanvapautta tottelemisen ja tottelemattomuuden välillä)


    "Voi olla et näin on päässyt käymään et koiraa on jouduttu muutamaan otteeseen komentamaan ja sit kun vaivautuu tottelemaan niin saa sapuskansa ja vielä rapsutukset.."

    Niin epäilinkin. Koiralle yksinkertaisesti käsitä, että toiminnon ja vahvisteen välillä olisi joku yhteys. Kun ei sellaista selkeästi olekaan. Tämä on se "sairaus" ja käskyjen tottelemattomuus yms. ovat näkyviä "vaivoja" joita tuosta sairaudesta aiheutuu.


    "Ulosmennessä käsken luokse ja istumaan eteiseen. Palkkio tottelusta on ulospääsy. Mut koira ei taas tottele. Selkeesti on odottaa ulospääsyä mut kun h-hetki tulee niin se alkaa temppuilla. NO, temppuilusta huolimatta se tietty pääsee ulos. Onks tässä sama juju ettei vaivaudu tottelemaan ja tulemaan kiltisti eteiseen kun tietää joka tapauksessa pääsevänsä ulos?"

    Kyllä. Aivan sama tilanne. Koira ei koe kannatavaksi totella, koska se tavoittelemisen arvoinen positiivinen asia (=vahviste), joka on tässä tapauksessa ulospääsy, seuraa joka tapauksessa. Se ei hahmota minkäänlaista yhteyttä tottelemisen ja ulospääsyn välillä. Ne eivät sen mielestä liity mitenkään toisiinsa. Ulospääsy on väistämätön seuraus joka tapauksessa.


    "Kolmas juttu siitä johtajuuden vahvistamisesta..
    Onks näillä edellä mainituilla seikoilla siihen vaikutusta, eli jos saan koiran tottelemaan noilla vahvistusjutuilla vai onks noi vaan tottelua tottelun vuoks ja johtajuusasiat erikseen?"

    Kyse on tässä tilanteessa oikeastaan yhdestä ja samasta asiasta. Olisin voinut yhtä hyvin kirjoittaa, että "teillä on johtajuusongelma", mutta se ei olisi ollut kovin opettavaista.

    Johtajuudessa olennaisin seikka on johdonmukaisuus. Nyt koiran elämässä ei ole johdonmukaisuutta pahemmin. Palkkiot satelee ihan riippumatta siitä, mitä koira tekee.

    Voit siis aivan hyvin vahvistaa johtajuusasemaasi myös muilla metodeilla. Mutta johtajuusongelmanne ydin lienee juuri tuo epäjohdonmukaisuus.

    "Ja sit jos mietitään noita vahvisteita vielä. Komennan koiran pois kerjäämästä keittiöstä ruokailun ajaks. Ei taaskaan välttämättä tottele yhestä käskystä. Ei kai sitä tarvi bratwurstilla palkita/vahvistaa tällaisessa tilanteessa että lopettais kerjäämisen?"

    Koiraa koulutetaan yleensä sekä vahvisteella että rankaisulla, koska joka paikkaan sitä vahvistetta ei voi millään soveltaa. Vahvisteella on koiran käytöstä lisäävä vaikutus, rankaisulla koiran käytöstä vähentävä vaikutus. Rankaisu voi olla jo se, että koira menettää mahdollisuuden palkkioon. (itse käytän juuri tätä ns. negatiivista rankaisua) Rankaisuna voidaan myös lisätä jokin epämiellyttävä elementti koiran luo. (tällöin puhutaan positiivisesta rankaisusta)

    Kerjäämistilanteessa on siis kaksi vaihtoehtoa:
    1) Antaa vahviste siitä, kun koira EI kerjää
    -Kerjäämättömyys lisääntyy
    2) Antaa rankaisu siitä, kun koira kerjää
    -Kerjääminen vähenee


    Kerjääminen on usein opittu tapa. Koira, joka ei ole koskaan pöydästä mitään saanut, ei yleensä kerjää. Kyse saattaa hyvinkin olla myös juuri heikosta johtajuussuhteesta. Koira kokee olevansa etuoikeutettu ruokaan koska kuvittelee olevansa ihmisten yläpuolella. Itse en lähtisi vielä tuohon kerjäämiseen erityisemmin puuttumaan. Rasittavaahan se on, mutta korjaantuu ehkä jopa itsestään kun ongelman ydin on hoidettu.




    Tuli nyt niin sekavaa, että tässä vielä "lyhyesti" se mitä yritän sanoa:

    Koirasi ei ymmärrä toiminnon ja palkkion välistä yhteyttä. Sen näkökulmasta palkkiota satelee satunnaisesti riippumatta mitä koira tekee. Tämä epäjohdonmukaisuus myös heikentää asemaasi johtajana.

    Koira on yksinkertainen otus. Se pyrkii maksimoimaan kaikki hyvät asiat elämässään ja minimoimaan kaikki pahat. Se tekee sitä, mikä sille on kannattavaa. Jättää tekemättä sen, mikä ei ole kannattavaa.

    Tavoite on tehdä käskyn tottelemisesta kannattavaa ja tottelemattajättämisestä kannattamatonta.

    Kyse ei ole siis siitä, että koira ei osaa. Koira toimii juuri niin kuin se on oppinut. Tässä tapauksessa se on oppinut väärin - toisin kuin ihminen haluaa.

    Itse lähtisin tilanteessasi tekemään aivan perusharjoituksia. Vaikka istumista. Koirasi kuitenkin ymmärtää käskyn "istu" merkityksen. Kun koira sattuu toteuttamaan käskyn sen kuultuaan, palkitset ylitsevuotavasti. Jos koira ei noteeraa käskyä, poistut paikalta, jätät koiran huomiotta. Tulet myöhemmin yrittämään uudestaan.

    Näin koira oppii ymmärtämään, että palkkion tuleminen tai sen poisjääminen riippuukin siitä mitä KOIRA itse tekee. Koira pyrkii maksimoimaan nuo hyvät asiat eli palkkiot elämässää. Se on huomannut, että se pystyy itse vaikuttamaan palkkioden määrään. Määrän maksimoimiseksi, se alkaa totella kuin itsestään. Näin simppeliä se vaan on.

    Samaa kaavaa siis sovellettuna aivan kaikkeen. Toivotusta käytöksestä seuraa välittömästi palkkio. Ei-toivotusta käytöksestä seuraa se, että mahdollisuus palkkioon poistuu.

    Äänestä

  • jke kirjoitti:

    "NO jos siis käsken koiran istua ennen kun se saa ruokansa ja se ei vaivaudu tottelemaan niin jätänkö homman sitten siihen?"

    Kyllä. Laitat ruoan sivuun, et kiinnitä mitään huomiota koiraan, menet touhuilemaan jotain muuta hetkeksi ja tulet yrittämään myöhemmin uudestaan.


    "Kun oon aatellut et koiran tulis totella lopulta AINA. Jos komennan ja ei tottele ja sen takia jätän homman sikseen, niin koiranhan ei oo tarvinnut totella."

    Ei olekaan tarvinnut totella. Koira ei myöskään ole saanut vahvistetta tästä tottelemattomuudesta. Oleellista on se, saavuttaako koira teollaan jotain vai ei. Koiran ei saisi antaa saavuttaa tottelemattomuudellaan mitään hyvää.

    1)Koira ei tottele --> Palkkionmahdolisuus poistuu
    -Kokee tottelemattomuuden kannattamattomaksi, sillä ei saavuta mitään.
    2) Koira tottelee ---> Saa välittömästi palkkion
    -Kokee tottelemisen kannattavaksi, saavuttaa jotain positiivista


    "Eli PAKKO komentaa toisen kerran. Onks tässä virhe?"

    Kaksoiskäskyn jälkeen tuleva vahviste on virhe. Koiraa tulisi palkita siitä, kun se toteuttaa käskyn heti sen kuultuaan. Sehän on tavoite. (Eli jos palkitset sitä, kun koira tottelee vasta toista, kolmatta tai kuudetta käskyä. Silloin vahvistat koiran valinnanvapautta tottelemisen ja tottelemattomuuden välillä)


    "Voi olla et näin on päässyt käymään et koiraa on jouduttu muutamaan otteeseen komentamaan ja sit kun vaivautuu tottelemaan niin saa sapuskansa ja vielä rapsutukset.."

    Niin epäilinkin. Koiralle yksinkertaisesti käsitä, että toiminnon ja vahvisteen välillä olisi joku yhteys. Kun ei sellaista selkeästi olekaan. Tämä on se "sairaus" ja käskyjen tottelemattomuus yms. ovat näkyviä "vaivoja" joita tuosta sairaudesta aiheutuu.


    "Ulosmennessä käsken luokse ja istumaan eteiseen. Palkkio tottelusta on ulospääsy. Mut koira ei taas tottele. Selkeesti on odottaa ulospääsyä mut kun h-hetki tulee niin se alkaa temppuilla. NO, temppuilusta huolimatta se tietty pääsee ulos. Onks tässä sama juju ettei vaivaudu tottelemaan ja tulemaan kiltisti eteiseen kun tietää joka tapauksessa pääsevänsä ulos?"

    Kyllä. Aivan sama tilanne. Koira ei koe kannatavaksi totella, koska se tavoittelemisen arvoinen positiivinen asia (=vahviste), joka on tässä tapauksessa ulospääsy, seuraa joka tapauksessa. Se ei hahmota minkäänlaista yhteyttä tottelemisen ja ulospääsyn välillä. Ne eivät sen mielestä liity mitenkään toisiinsa. Ulospääsy on väistämätön seuraus joka tapauksessa.


    "Kolmas juttu siitä johtajuuden vahvistamisesta..
    Onks näillä edellä mainituilla seikoilla siihen vaikutusta, eli jos saan koiran tottelemaan noilla vahvistusjutuilla vai onks noi vaan tottelua tottelun vuoks ja johtajuusasiat erikseen?"

    Kyse on tässä tilanteessa oikeastaan yhdestä ja samasta asiasta. Olisin voinut yhtä hyvin kirjoittaa, että "teillä on johtajuusongelma", mutta se ei olisi ollut kovin opettavaista.

    Johtajuudessa olennaisin seikka on johdonmukaisuus. Nyt koiran elämässä ei ole johdonmukaisuutta pahemmin. Palkkiot satelee ihan riippumatta siitä, mitä koira tekee.

    Voit siis aivan hyvin vahvistaa johtajuusasemaasi myös muilla metodeilla. Mutta johtajuusongelmanne ydin lienee juuri tuo epäjohdonmukaisuus.

    "Ja sit jos mietitään noita vahvisteita vielä. Komennan koiran pois kerjäämästä keittiöstä ruokailun ajaks. Ei taaskaan välttämättä tottele yhestä käskystä. Ei kai sitä tarvi bratwurstilla palkita/vahvistaa tällaisessa tilanteessa että lopettais kerjäämisen?"

    Koiraa koulutetaan yleensä sekä vahvisteella että rankaisulla, koska joka paikkaan sitä vahvistetta ei voi millään soveltaa. Vahvisteella on koiran käytöstä lisäävä vaikutus, rankaisulla koiran käytöstä vähentävä vaikutus. Rankaisu voi olla jo se, että koira menettää mahdollisuuden palkkioon. (itse käytän juuri tätä ns. negatiivista rankaisua) Rankaisuna voidaan myös lisätä jokin epämiellyttävä elementti koiran luo. (tällöin puhutaan positiivisesta rankaisusta)

    Kerjäämistilanteessa on siis kaksi vaihtoehtoa:
    1) Antaa vahviste siitä, kun koira EI kerjää
    -Kerjäämättömyys lisääntyy
    2) Antaa rankaisu siitä, kun koira kerjää
    -Kerjääminen vähenee


    Kerjääminen on usein opittu tapa. Koira, joka ei ole koskaan pöydästä mitään saanut, ei yleensä kerjää. Kyse saattaa hyvinkin olla myös juuri heikosta johtajuussuhteesta. Koira kokee olevansa etuoikeutettu ruokaan koska kuvittelee olevansa ihmisten yläpuolella. Itse en lähtisi vielä tuohon kerjäämiseen erityisemmin puuttumaan. Rasittavaahan se on, mutta korjaantuu ehkä jopa itsestään kun ongelman ydin on hoidettu.




    Tuli nyt niin sekavaa, että tässä vielä "lyhyesti" se mitä yritän sanoa:

    Koirasi ei ymmärrä toiminnon ja palkkion välistä yhteyttä. Sen näkökulmasta palkkiota satelee satunnaisesti riippumatta mitä koira tekee. Tämä epäjohdonmukaisuus myös heikentää asemaasi johtajana.

    Koira on yksinkertainen otus. Se pyrkii maksimoimaan kaikki hyvät asiat elämässään ja minimoimaan kaikki pahat. Se tekee sitä, mikä sille on kannattavaa. Jättää tekemättä sen, mikä ei ole kannattavaa.

    Tavoite on tehdä käskyn tottelemisesta kannattavaa ja tottelemattajättämisestä kannattamatonta.

    Kyse ei ole siis siitä, että koira ei osaa. Koira toimii juuri niin kuin se on oppinut. Tässä tapauksessa se on oppinut väärin - toisin kuin ihminen haluaa.

    Itse lähtisin tilanteessasi tekemään aivan perusharjoituksia. Vaikka istumista. Koirasi kuitenkin ymmärtää käskyn "istu" merkityksen. Kun koira sattuu toteuttamaan käskyn sen kuultuaan, palkitset ylitsevuotavasti. Jos koira ei noteeraa käskyä, poistut paikalta, jätät koiran huomiotta. Tulet myöhemmin yrittämään uudestaan.

    Näin koira oppii ymmärtämään, että palkkion tuleminen tai sen poisjääminen riippuukin siitä mitä KOIRA itse tekee. Koira pyrkii maksimoimaan nuo hyvät asiat eli palkkiot elämässää. Se on huomannut, että se pystyy itse vaikuttamaan palkkioden määrään. Määrän maksimoimiseksi, se alkaa totella kuin itsestään. Näin simppeliä se vaan on.

    Samaa kaavaa siis sovellettuna aivan kaikkeen. Toivotusta käytöksestä seuraa välittömästi palkkio. Ei-toivotusta käytöksestä seuraa se, että mahdollisuus palkkioon poistuu.

    juuri nuin sen pitää mennä =)

    Äänestä

  • mitäpitäistehdä kirjoitti:

    NO jos siis käsken koiran istua ennen kun se saa ruokansa ja se ei vaivaudu tottelemaan niin jätänkö homman sitten siihen? Kun oon aatellut et koiran tulis totella lopulta AINA. Jos komennan ja ei tottele ja sen takia jätän homman sikseen, niin koiranhan ei oo tarvinnut totella. Eli PAKKO komentaa toisen kerran. Onks tässä virhe?
    Voi olla et näin on päässyt käymään et koiraa on jouduttu muutamaan otteeseen komentamaan ja sit kun vaivautuu tottelemaan niin saa sapuskansa ja vielä rapsutukset..

    Toinen juttu noista totteluista. Ulosmennessä käsken luokse ja istumaan eteiseen. Palkkio tottelusta on ulospääsy. Mut koira ei taas tottele. Selkeesti on odottaa ulospääsyä mut kun h-hetki tulee niin se alkaa temppuilla. NO, temppuilusta huolimatta se tietty pääsee ulos. Onks tässä sama juju ettei vaivaudu tottelemaan ja tulemaan kiltisti eteiseen kun tietää joka tapauksessa pääsevänsä ulos?

    Kolmas juttu siitä johtajuuden vahvistamisesta..
    Onks näillä edellä mainituilla seikoilla siihen vaikutusta, eli jos saan koiran tottelemaan noilla vahvistusjutuilla vai onks noi vaan tottelua tottelun vuoks ja johtajuusasiat erikseen?

    Ja sit jos mietitään noita vahvisteita vielä. Komennan koiran pois kerjäämästä keittiöstä ruokailun ajaks. Ei taaskaan välttämättä tottele yhestä käskystä. Ei kai sitä tarvi bratwurstilla palkita/vahvistaa tällaisessa tilanteessa että lopettais kerjäämisen?

    Tuosta ruokailujutusta en voi sanoa omakohtaista juuri mitään, koska omallani ei ole koskaan mitään kiirettä ruokansa kanssa. Istuu rauhassa odottamassa. Kiitos edellisen omistajansa joka oli tämän puolen saanut opetettua hyvin.

    Mutta tuosta ulosmenosta voisin mainita sen verran että ensimmäisen käskyn jälkeen kannattanee, toistaa käsky riittävän painokkaasti. Ja kun tämä ei mene perille, niin nostaa hihnasta koiran pää sen verran korkealle, että koira tajuaa että olet tosissasi ja sano jälleen istu. Kun/jos peppu alkaa painua maahan sano kiitos ja samantien ovi auki ja menoksi.

    Ellei tämä tehoa niin riisu hihna ja ota omat vaatteet pois. Eli peruuta lenkki. Sitten viiden tai viidentoista minuutin päästä uusi lähtö.

    Tämä menetelmä tehosi meidän luupäähän ja luulen että tehoaisi sinunkin.

    Sitten vielä tosta johtajuusasiasta: Sulla on ilmeisesti päässyt ote hiukan lipsahtamaan lepsuillessa, joten suosittelen että otat todella päättäväisen otteen käyttöön koiran kanssa. Kuvittele että olet armeijan kersantti Ärjylä ja koirasi on Masi (sillä sellainen lusmuhan se on;). Pidä sille nk. kurinpalautuspäivät. Edellytä että koirasi tottelee, tarvittaessa käytä volyymia ja pakkokeinoja sekä toistoja viakka miljoona kertaa, äläkä välitä vaikka naapurit kattoo vähän vinoon. Mutta älä missään tapauksessa sentään lyö, (tämän sanon siksi että nyt kai joku kuvittelee että suosittelen väkivaltaa), koska sillä menetät kaiken kunnioituksen mitä olet hankkimassa.

    Kun olet muutaman päivän tehokuurin pitänyt, vaihdat käskevän äänensävyn yhtäkkiä pehmeään, hiljaiseen kehotukseen, jota tarvittaessa hiukan tehostat hihnaa nyppäsemällä. Tee tämä sitten heti aamusta alkaen. Sekä kurinpalautuspäivät että tämä normaaliin paluu.

    Tämä tehosi meillä todella hyvin ja nyt tulee todella harvoin tilanteita missä pitää nostaa volumea tai peruuttaa jokin tekeminen. Koira uskoo lähes pelkkää kuiskaustani.

    Äänestä

"Osaa tietyt peruskomennot. Istu-käskyä tottelee JOSKUS, harvoin ekalla komennolla. Yleensä vaan tuijottaa, saattaa vähän muodon vuoksi niiata muttei niin et viittis takapuolensa istuttaa maahan asti.
Ruokakupilla pitäis odottaa lupaa ja myös istua nätisti ennen kuin saa ruokansa. Tää koira haistattaa piut paut komennoille ja iskee naamansa ruokakuppiin. "

- Sun täytyy osoittaa koiralle että sinä olet pomo ja kun pomo käskee niin totellaan. Jos oot luovuttanut lopulta sen koiran kanssa, niin se ei enää tee sitä.
Jätäppä KAIKKI namit pois kokonaan. Ei mitään herkkuja, muuta kuin se 2 kertaa ruoka / päivä.
Valmista ruoka koiran edessä, ja jätä se pöydälle. Tee oma ruokasi, ruokaile, pese astiat tms. Älä kiinnitä koiraan ollenkaan huomiota. Voit laittaa jotain ruoantähteitä koiran ruoan joukkoon siinä ruokailun välissä ja jatkaa taas omaa syömistäsi.
Voisit jakaa ruoan 3-4 kertaan, pienentämällä aina sitä yksittäistä ruoka-annosta. Jos et voi, niin pidä se kahtena.

Käske koira AINA vähintään istumaan ennen ruokailua.
Jos koira ei istu ensimmäisestä käskystä, kuppi viedään pois. Alkutilanteessa pidä koiran ruokakuppia koiran nenän yläpuolella ja käske istumaan. Jos istuu, niin kuppi maahan ja koira saa syödä. Jos ei istu, kuppi nousee pois ja ruokailu siirtyy seuraavaan kertaan. Mielummin voisi laittaa koiralle 3 kertaa ruoan, aamulla, illasta ja sitten aivan illasta, jonkun 0,5 dl (tai vähemmän, koiran koosta riippuen) nappuloita kuppiin. Sama rituaali. Jos koira ei istu, ruokaa ei tipu.
Se oppii sen suht nopeasti, kun joutuu olemaan muutaman kerran ilman ruokaa.

Sulla täytyy olla selvät sävelet.
- Et jousta ruoka-asiassa, koska muuten se yrittää sitä koko ajan
- Ei ylimääräisiä herkkuja pöydästä, ei edes huomiota

Äänestä

Minusta tuo kuulostaa lähinnä siltä, ettei koira oikeasti ymmärrä mitä siltä pyydät. Kuinka olet opettanut koiran istumaan? Jos koira ei tajua mitä "istu" tarkoittaa, sen ei voi odottaakaan menevän istumaan käskystä. Koira voi tajuta, että istuminen saattaa aiheuttaa palkkioon, jolloin se muutaman käskyn jälkeen kokeilee sitä, kun pelkkä sinua tuijottaminen ei toiminut, muttei oikeasti osaa yhdistää vihjettä ja liikettä toisiinsa.

Koska koirasi on kuitenkin omien sanojesi mukaan kiinnostunut huomiosta ja nameista, se tuskin on tahallaan uppiniskainen. Mielestäni sinun kannattaisi kokeilla opettaa käskyt koiralle uudelleen ja tällä kertaa niin perusteellisesti että koira osaisi tehdä asian vaikka unissaan, ennen kuin alat vaatia koiralta tottelevaisuutta. Vaadi koiralta vain pieniä asioita aluksi, esimerkiksi polvien niiaaminen on jo askel istumiseen päin, joten jo tästä voit palkita kun aloitat koiran opetuksen. Koirat tarvitsevat yksilöstä riippuen hyvin paljon toistoja oppiakseen asioita ja jos haluat koiran varmasti tottelevan tilanteessa kuin tilanteessa, täytyy sinun opettaa koira erikseen tottelemaan muulloinkin kuin tietyssä tilanteessa. Voi olla että koira on yhdistänyt istumisen siihen kun sanot istu kolmannen kerran, tai siihen kun sanot sen tiettyä turhautumista äänessäsi, eikä tajua että istu tarkoittaa istumista myös muissa tapauksissa.

Sama pätee koiran remmikäyttäytymiseen. Oletko opettanut koiralle kuinka remmissä tulisi käyttäytyä? Yritä keksiä jotakin josta koira on kiinnostuneempi kuin remmissä vetämisestä ja sen avulla yritä saada koira vapaa-ehtoisesti kulkemaan haluamassasi paikassa sivullasi. Palkitse aluksi vain yhdestä tai kahdesta askeleesta ja vain kun koira osaa sen ajan kulkea nätisti, pidennä matkaa. Jo opitun käytöksen tilalle on hankalampi opettaa uutta kuin pennun remmikäyttäytymisen opettamisen, mutta jos pystyt olemaan johdonmukainen, koira lopulta oppii kuinka remmissä tulee käyttäytyä.

Ei mikään koira tahallaan ole uppiniskainen tai laiska. Koirat tekevät sitä mistä saavat vahvisteita, se mikä osoittautuu turhaksi loppuu. Jos vetämällä ei pääse eteenpäin, koiralla ei ole syytä vetää, tai jos ruokakupille säntäämällä ruoka poistuu, ei koiran ole enää kannattavaa tehdä niin. :)

Äänestä
  • Olen samaa mieltä. Vihjesana ei ole ainakaan vahva, jos sellaista on edes ollenkaan. Se ei tarkoita että koira osaa, jos se joskus jossain tilanteessa on sattunut istumaan kun on muutaman kerran hoettu istu-sanaa. Jos se istuu kun sitä painetaan perseestä tai nostetaan kaulapannasta tai houkutellaan namilla, ei tarkoita että se osaisi.

    Älä hoe sille sille merkityksettömiä sanoja vaan odota vaikka sen ruokakupin kanssa että koira itse tarjoaa jotain. Älä sokeudu omille vaatimuksillesi; jos koira tanssii ripaskaa ja heittää voltteja taaksepäin niin harkitse ainakin josko antaisit ruokakupin sille palkaksi, vaikka olisitkin toivonut istumista.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


mitäpitäistehdä kirjoitti:

Mennee hermo koiran kanssa! Sitä ei tippaakaan kiinnosta komennot vaan tottelee niitä silloin kun huvittaa tai ei ollenkaan.
Osaa tietyt peruskomennot. Istu-käskyä tottelee JOSKUS, harvoin ekalla komennolla. Yleensä vaan tuijottaa, saattaa vähän muodon vuoksi niiata muttei niin et viittis takapuolensa istuttaa maahan asti.
Ruokakupilla pitäis odottaa lupaa ja myös istua nätisti ennen kuin saa ruokansa. Tää koira haistattaa piut paut komennoille ja iskee naamansa ruokakuppiin.

Olen myös pyrikinyt saamaan koiran kulkemaan hihnassa vetämättä. Tuntuu mahdottomalta. Koiralla on joku pinttymä et sen pitää saada jolkottaa mun edellä. menee suurinpiirtein paniikkiin kun oon joskus kapealla polulla mennyt itse edellä, koira seuraten. Pyrkii väkisin molemmilta sivuilta ohi ja rauhottuu kun pääsee siihen eteen kävelemään.
Jos siirrän koiran sivulle kulkemaan, niin tempoo remmi kireällä loitommaks, ei tosiaan osaa sivulla rennosti kävellä vaan jotain vaikeuksia siinäkin.
Kotioloissa en huomioi koiraa ylenpalttisesti. En tosiaankaan reagoi jos tulee eteeni vinkumaan tai odottamaan rapsutuksia. Koira saa 2 x päivässä ruoan. Kuppi pois syönnin jälkeen eikä saa mitään herkkuja kun poikkeustilanteissa. Silti jaksaa vinkua JOKA suupalan perään minkä kädessäni näkee.
Ja vaikka kotona hakee PALJON huomiota niin sit kun käsken luokse, ei välttämättä ees tottele vaan luikkii muualle ja alkaa leikkimään.
En vaan tajuu tota uppiniskasuutta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu