Miten suhtautua, kun vanhemmat ja sisar kieltäytyvät tapaamasta tyttöystävää?
Mulla on aina ollut hyvät välit perheeseen, mutta nyt tämä pitkään jatkunut tilanne käy voimille. Kuulemma tilanteessa ei ole homofobiaa, tyttöystävä on vain täysin väärä ihminen mulle.
Tietenkin meidän suhteessa on paremmat ja huonommat päivänsä. Ei meillä aina ole mennyt hyvin. Vanhemmat kai pelkäävät minun tasapainoni puolesta. Ja tyttöystävä on puolestaan loukkaantunut, kun häntä ei esitellä. En haluaisi katkaista välejäni keneenkään mutta jatkuva molemminpuolinen syyttely ja vihjailu ahdistaa.
Mulla on aina ollut hyvät välit perheeseen, mutta nyt tämä pitkään jatkunut tilanne käy voimille. Kuulemma tilanteessa ei ole homofobiaa, tyttöystävä on vain täysin väärä ihminen mulle.
Tietenkin meidän suhteessa on paremmat ja huonommat päivänsä. Ei meillä aina ole mennyt hyvin. Vanhemmat kai pelkäävät minun tasapainoni puolesta. Ja tyttöystävä on puolestaan loukkaantunut, kun häntä ei esitellä. En haluaisi katkaista välejäni keneenkään mutta jatkuva molemminpuolinen syyttely ja vihjailu ahdistaa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
En voi antaa sinulle mitään 100% toimivaa neuvoa, mutta voin koittaa tsempata sinua. Tilanteesi vaikuttaa juuri nyt hankalalta ja stressaavalta, mutta usko siihen, että tulevaisuudessa se voi olla edes hieman parempi.
Anna perheellesi aikaa ja keskity oman suhteesi huoltamiseen heistä piittaamatta. En suosittele mihinkään välien katkaisemisiin tai sillä uhkailuhin tai pakottamisiin. Ihmiset osaavat kuitenkin yllätää joskus positiivisestikin. Jos kotiväkesi on hyviä ja sinua rakastavia ja tukevia ihmisiä, osoita heille sekä kiitollisuutta että rakkautta, mutta myös järkhtämättömyyttä omien valintojesi suhteen. Sinä elät Sinun elämääsi. Ehkäpä he ajan kanssa haluavat tutustua myös kumppaniisi kun huomaavat että teette toisenne onnellisiksi. Toivottavasti teettekin! Hauskaa syksyä sinulle!
ei hyväksy mun elämää ja mun tyttöystävää homo elämää niin tuskin pitäisin enää sukuun yhteyttä mun mielestä rakkaus ei saa vaikuttaa mikään sukulaisten komentit suosittelen että et ota yhteyttä perheesi jossakin vaiheessa ne kumminkin vanhemat huolestuu ja otaa suhun yhteyttä toi manipoliminen vanhemilta on aika naurettavaa käytöstä jatka elämää tyttös kanssa älä sun vanhepien ehdolla mun faija ei oikeen siedä homoja se luuli että homous on sairaus vieläkin yrittää parittaa mulle mies ehdokkaita vaikka oon sanonnut olevani lesbo tollanen provosoiminen ei saa vaikuttaa sun omaan elämään / parisuhteeseen muista se ;) aika ratkasee no aluksi munkiaan juttua ei hyväksytty mutta kun musta ei enään kuulunut mitään niin ajan kanssa suku hyväksyy mut juuri tälläsenä mikä oon ;)
Jos tyttösi on tarpeeksi fiksu, ei ala sinua syyttelemään tuollaisesta asiasta eikä ole loukkaantunut. Kai sen täytyy ymmärtää että joidenkin vanhemmat on mitä on. Teidän kannattaa olla yhdessä rintamassa ja pitää tiimi yllä. Kai olet keskustellut vanhempasi ajatuksista tyttösi kanssa?
Vanhempasi kohdalla voit tehdä selkeäksi sen että olet onnellinen suhteessa missä olet ja annat sen jälkeen vanhempasi olla ja elät itse omaa elämääsi. Suhteenne ei voi kärsiä jonkun vanhempien takia vaikka se olisikin kiva jos ymmärtäisivät.
Välejä vanhempiinsa ei voi katkaista tosta vain eikä se tuossakaan tapauksessa ole mitenkään tarpeellista.
haluaa sulle vain hyvää. Jos sun tyttis on kohdellut sua huonosti ja sun perhe on saanut nähdä millaista vuoristorataa sun suhde on, se on aika sama onko siinä mies vai nainen, niin ei se ole perheen helppoa vain niellä ja katsoa syöksyä tuhoon.
Mullekkin tuli mieleen... Jos ne kerran sanoo että se tyttö ei ole sulle hyväks niin mistä se oikeen tulee..?? Jotain siinä on takana, eli mitä se tyttö on sulle ( tai muille ?? ) tehnyt, että porukkas pelkää sen satuttavan sua..??
Tämä on mun ensimmäinen pitkäaikainen naissuhteeni. Olemme olleet yhdessä vuoden. Vaikka sisar sanoo, ettei ketään kiinnosta mun ratkaisuni, jos voin itse hyvin, niin silti ajattelen, että mieheen ei suhtauduttaisi yhtä jyrkästi. Yht'äkkiä seitsemän vuoden ikäero on liikaa (hän on vanhempi), samoin tyttöystäväni mielipiteet.
Meillä on ollut ongelmia. Ollaan molemmat temperamenttisiä luonteita, mutta me myös jumaloimme toisiamme. En ole elämässäni rakastanut ketään yhtä paljon.
Tyttöystävä on perheeni torjunnasta loukkaantunut. Hän sanoo minun myötäilevän liikaa ja ymmärtävän liikaa. Jotenkin minä vaan ajattelen, että perhe ajan kanssa tottuu. Kai tällaisia ongelmia on heteroillakin.
elettävä omaa elämääsi ja koitettava antaa sun perheen tajuavan ajan kanssa että sä teet omat ratkaisut oli ne sitten oikeita tai vääriä. Se että kaksi temperemanttista ihmistä seurustelee ei sitten tarkoita että ollaan riidoissa koko aika jättämässä tai loukataan tai yms. Muista se. Jos omaa temperamenttisen luonteen, ensimmäiseksi opetellaan riitelemään oikein, jos siis oikeasti välittää parisuhteestaan.
7 vuotta saattaa olla isokin ikäero, riippuen kuinka nuori on nuorempi. Myöskin se että tyttöystäväsi ihmettelee sinun asennoitumista perheesi reaktioon on lapsellinen, tottakai sinä koitat että asia olisi mahdollisimman sulatettava heille, ja se että hän kritisoi sun tapaa koittaa hoitaa tilanetta ei ole kauhean tukeva. Enempi hän asettaa sinut tilanteeseen jossa sinun on valittava puolesi. Minusta se on lapsellista.
Se tuskin sinua lohduttaa että kaikilla on ongelmia jossain vaiheessa elämäänsä, mutta se ehkä sinua auttaa kun otat ohjenuoraksi tämän; mieti ensin aina asia itsesi kannalta, mieti miten itse suhtaudut mihinkin ja sen mukaan sitten toimit. Kun sinä olet onnellinen, ihmiset ympärilläsi on onnellisia. Jos koitat tehdä asioita toisten puolesta sulla on loputon suo tarvottavana. Pidä sun polku kirkkaana edessäsi ja takana, kulje sitä vahvana ja opi rakastamaan ja kunnioittamaan omia päätöksiäsi. Siten muutkin ne helpommin hyväksyvät. Kenellekkään sun ei tarvi silloin ajatuksiasi myydä, ne otetaan ihan sellaisina vastaan. Tsemppiä.