Ennen nettiä pystyin uskomaan paremmin siihen, mitä vanhoillislestadiolaisuudessa opetettiin.
Päivämiestäkin tuli ennen luettua ihan eritavalla, kuin nykyään. Netin myötä Päivämiehen lukeminenkin muuttui kriittisemmäksi.
Mielestäni en kuluta edes paljon aikaa netissä, mutta silti se on paljon saanut aikaa uskonelämääni ajatellen.
Olen saanut paljon selville sellaisia asioita, joista ennen en tiennyt halaistua sanaakaan.
Silmäni on avautuneet monille mielettömille epäkohdille, enkä tarkoita tällä vain vanhoillislestadiolaisuuden historiaa, vaan uskontojen historiaa yleensäkin. Ja sitä, miten sitä on käytetty eri aikoina vallanvälineenä.
Myös yleissivistykseni on kasvanut roimasti netin jälkeen. On ollut paljon asioista, joista en tiennyt yksinkertaisesti mitään, kun ei ollut kotona sitä televisiotakaan.
Esimerkiksi biologiasta, elämän mekanismeista yms en tiennyt mitään. Ennen kyseenalaistin voimakkaasti evoluutioteoria, enää en.
Se, että yksikään ihminen ei voi tietää, miksi tämä kaikki on ylipäänsä tupsahtanut, ei tee kristinuskoa yhtään sen oikeammaksi uskonnoksi. Uskontoja on ollut ennen kristinuskoakin.
On käyty aikoinaan monenlaisia uskonsotia, monia uskoja häivytetty systemaattisesti joidenkin päästessään voitolle.
Kun kriittisyys uskoani kohtaan kasvoi, rupesin ajattelemaan enemmän omilla aivoilla. Rupesin itse tunnustelemaan, mikä sopii minulle ja mikä ei. Siitäkin huolimatta, vaikka uskoni oli jo murentunut. En usko enää, kuten kristinusko opettaa. Uskon vain siihen, että on olemassa hyvä ja paha.
Jos on kuoleman jälkeinen elämä, niin sitten on. En voi uskoa, että on valmistettu joku ikuinen helvetti, jonne joutuu kaikki nekin, jotka ovat tietämättään uskoneet vähän toisin.
Päivämiestäkin tuli ennen luettua ihan eritavalla, kuin nykyään. Netin myötä Päivämiehen lukeminenkin muuttui kriittisemmäksi.
Mielestäni en kuluta edes paljon aikaa netissä, mutta silti se on paljon saanut aikaa uskonelämääni ajatellen.
Olen saanut paljon selville sellaisia asioita, joista ennen en tiennyt halaistua sanaakaan.
Silmäni on avautuneet monille mielettömille epäkohdille, enkä tarkoita tällä vain vanhoillislestadiolaisuuden historiaa, vaan uskontojen historiaa yleensäkin. Ja sitä, miten sitä on käytetty eri aikoina vallanvälineenä.
Myös yleissivistykseni on kasvanut roimasti netin jälkeen. On ollut paljon asioista, joista en tiennyt yksinkertaisesti mitään, kun ei ollut kotona sitä televisiotakaan.
Esimerkiksi biologiasta, elämän mekanismeista yms en tiennyt mitään. Ennen kyseenalaistin voimakkaasti evoluutioteoria, enää en.
Se, että yksikään ihminen ei voi tietää, miksi tämä kaikki on ylipäänsä tupsahtanut, ei tee kristinuskoa yhtään sen oikeammaksi uskonnoksi. Uskontoja on ollut ennen kristinuskoakin.
On käyty aikoinaan monenlaisia uskonsotia, monia uskoja häivytetty systemaattisesti joidenkin päästessään voitolle.
Kun kriittisyys uskoani kohtaan kasvoi, rupesin ajattelemaan enemmän omilla aivoilla. Rupesin itse tunnustelemaan, mikä sopii minulle ja mikä ei. Siitäkin huolimatta, vaikka uskoni oli jo murentunut. En usko enää, kuten kristinusko opettaa. Uskon vain siihen, että on olemassa hyvä ja paha.
Jos on kuoleman jälkeinen elämä, niin sitten on. En voi uskoa, että on valmistettu joku ikuinen helvetti, jonne joutuu kaikki nekin, jotka ovat tietämättään uskoneet vähän toisin.
Vastaukset 7
Vanhimmat
valaistuneen ihmisen kirjoittamaa.
Todellisuushan on se että emme tiedä ja siltä pohjalta on hyvä jatkaa elämää.
Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan totuuteensa, mutta ei saisi olla oikeutta sitä julistaa toisille totuutena.
leviää lestojen keskuuteen - koskahan srk latelee totaalisen nettikiellon?
On tullut masentunut ja apaattinen olo, kun netin välityksellä on silmät avautuneet.
On tullut selväksi, missä hengessä HS esikuntineen huseerasi Suomessa. Vieläpä ER ehti todeta ennen kuolemaansa, että pieleen meni hoitokokoukset jne
- Niin, on tullut välinpitämätön olo. Sellaista puppua on pitänyt uskoa. Kososlaisuu ym - ja niitä lukemattomia hoitokokuksia !
Ei oikein enää jaksaisi lähteä ry.lle. Ei kuunnella nettiseuroja, ei avata Päivämies lehteä jne.
Tämän kirjoitettuani tiedän, että tulee liuta "viisaita neuvoja" vain Me- opin kannattajilta, mutta satun tietämään jotain asioista jo ennästään.
yheisötoimintaa, jossa ei ole rahastusta eikä kukaan saa tyrkyttää mitään omia oppeja, vaan läheisyyttä ja tukemista, jotta jokainen voisi löytää oman totuutensa elämässä, eikä kenenekään tarvisi elää orjana toisten sanelemien ehtojen mukaan.
Missä tiloissa järjestää tuota yhteisötoimintaa. Ilman rahaa ei voi järjestää oikein mitään, ellei joku lahjoita tiloja käyttöön. Täytyy joko ostaa tilat, tai vuokrata ne joltain. Jostain rahaa on siis löydyttävä. Mikään yhteisötoiminta ei pyöri ilmaiseksi, tarvitaan varainkeruuta. Esimerkiksi talkoita ja myyjäisiä.
Aina on mahdollisuus liittyä ties millaisiin seuroihin, joissa viihtyy. On urheiluseuraa, olutseuraa, saunaseuraa ja ties millaisia..
vl ystävyyden ja sosiaalisuuden ympärilleen ilman pakkouskontoa?
on ne mitä tahansa järjestävät pinimuotoista rahankeruuta, vaikka myyjäisillä.
Ideana voisi olla perustaa jonkinlainen keskusjärjestö joka puuhaa juuri joka paikkakunnalle pienimuotoisen yhteisön , kuten esim jehovalaiset on tehneet.
Tärkein ajatus olisi juuri taata ihmisille samanlainen läheisyyttä tarjoava yhteisö, jossa ei ole mitään pakkosyöttöä.