Kyllä nyt alkaa selvitä, miksi oli niin kiire lakkauttaa Arvajan koulua. Jos se ei olisi toteutunut ennen vaaleja, kouluasiasta olisi tullut vaalivaltti ja koulu olisi ehkä säilynyt.
Mutta eipä valtti ole kokonaan menetetty. Vaaleissa valtti on käytettävissä.
Arvajan oma valtuutettu Reijo Ekman oli yksi Arvajan koulun lakkauttamisen sinetöijistä. Jo aiempien lakkautusten aikaan avainasemassa olivat sivistys-ltk:n pj. keskustan Timo Tuomisto, demarien Kari Mäkelä ja vasurien Tuomo Alanen, sekä tietenkin kaikista päättäjistä ylimpänä demarien Seppo Suominen.
Mahtaisivatkohan herrat edes yhdessä pystyä esittämään kuinka pieniä kouluja lakkauttamalla saatiin merkittäviä säästöjä ja Jämsän maaseutukylistä vetovoimaisia uusille asukkaille?
Entä jo nyt syhtyneet lukuisat ongelmat, suurenevat koulut, suurenevat luokkakoot, pitenevät koulupäivät, rasittavat koulumatkat, vanhempain tukiverkoston haurastuminen ja se oleellisin, kylien sydämen sykkeen vaimeneminen?
Nyt on aika äänestäjien käyttää valttikorttejaan.
Mutta eipä valtti ole kokonaan menetetty. Vaaleissa valtti on käytettävissä.
Arvajan oma valtuutettu Reijo Ekman oli yksi Arvajan koulun lakkauttamisen sinetöijistä. Jo aiempien lakkautusten aikaan avainasemassa olivat sivistys-ltk:n pj. keskustan Timo Tuomisto, demarien Kari Mäkelä ja vasurien Tuomo Alanen, sekä tietenkin kaikista päättäjistä ylimpänä demarien Seppo Suominen.
Mahtaisivatkohan herrat edes yhdessä pystyä esittämään kuinka pieniä kouluja lakkauttamalla saatiin merkittäviä säästöjä ja Jämsän maaseutukylistä vetovoimaisia uusille asukkaille?
Entä jo nyt syhtyneet lukuisat ongelmat, suurenevat koulut, suurenevat luokkakoot, pitenevät koulupäivät, rasittavat koulumatkat, vanhempain tukiverkoston haurastuminen ja se oleellisin, kylien sydämen sykkeen vaimeneminen?
Nyt on aika äänestäjien käyttää valttikorttejaan.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Avasit sitten oikein uuden ketjun. Eikös se syy ollut ihan selvä. Oppilaat alkoivat käydä vähiin. Ainakaan minä en äänestä semmoista ehdokasta, joka lupaa säilyttää oppilaattomat koulut.
Oppilaiden vähyys ei ollut syy ainakaan Arvajan ja Sammallahden sulkemiseen, sen kyläläiset ainakin tietävät.
Lakkauttamista puoltavista päättäjistä ei ainokaisellakaan ollut lapsia kyläkoulussa. Toinen toisiaan peesasivat ja muka säästöjä syntyi. Kertoisiko joku niistä säästöistä tarkemmin jos muka merkittäviä ovat.
Tilanne taitaa olla euroissa mitattuna plus-miinus nolla ja henkiseen puoleen, koulupäivän pituuteen ja turvallisuuteen liittyen pahasti miinuksella.
Kyllä ainakin Koillarissa luki, että Arvajan oppilasennuste oli huono. Vallankin, kun niistä vähistäkin osa oli menossa vapaaehtoisesti muihin kouluihin.
Sanotaan että ei sinne kannata mennä kun lopetetaan se koulu ja joutuu kuitenkin siirtymään...
Ja näin sanottu vanhemmille ennen aikaistettua päätöstä.
Ei ole paljon kuulunut siitäkään kun kuhmoisten puolelle on koulusta vajaa kilometri ja kuhmoisten puolella asuvat käyvät kuhmoisten keskustassa koulua. Vanhemmat olisivat halunneet lapset arvajalle mikä on ihan vieressä...
Siinä vähän oikeata tietoa asiasta eikä vaan lehdissä kirjoitettua...
Jos alkavat oppilaat käydä vähiin voitaisi keskusta-alueelta kuljettaa oppilaita kyläkouluihin. Pienissä kouluissa on vähemmän häiriökäyttäytymistä sekä tehokkaampi oppimisympäristö. Turha rakentaa kolossium-kouluja keskustaan kun terveitä yksiköitä voitaisi sijoittaa lähialueelle. Pienemissä ryhmissä opettajalle jää enemmän aikaa yksilölle jolloin opetus on yksilöllisempää oppilaiden tarpeiden mukaan eikä syrjäytymistäkään pääse tapahtumaan samassa mittakaavassa kuin suurissa yksiköissä joissa laumaa kohdellaan kuin karjaa. Miksi aina syrjäkylien lasten pitäisi matkustaa keskustaan kun asian voisi välillä tehdä toisinpäinkin. Matkahan olisi kuitenkin sama ja kuljetuskustannukset myös. Väittäisin myöe, että opettajien työ olisi mielekkäämpää pienemmissä kouluissa jolloin voidaan suunnitella asioita nopeammin tapahtuviksi sekä omien tarpeiden mukaisiksi helpommin.
Arvajan kouluun olisi ollut lähivuosina tulossa seitsemän (7) oppilasta. Sekö on kunnan rahojen järkevää käyttöä, että tämmöistä koulua olisi edelleen ylläpidetty?
Jos kyläkoulut ovat maaseudun vetovoima, miksei niiden oppilasmäärä koko ajan kasva vaan vähenee? Kouluthan ovat jököttäneet paikoillaan vuosikausia.
Säästöjä syntyy kun lakkautetaan Partala, Lahti, Ruotsula ja Korven koulu. Kyllä niiden oppilaat muualle mahtuvat. Lisäksi saadaan isompien koulujen oppilasryhmät pienemmiksi eikä tarvitse rempata ja ylläpitää rapistuvia kyläkoulukiinteistöjä.
Ei ole montaa semmosta kylänmiestä tai naista, joka asuu kylällä ja jolla on lapsia siellä koulussa ja joka olis koulun lakkauttamista hyvänä asiana pitänny.
En tunne täältä Arvajalta, enkä muiltakaan kyliltä, joissa koulu on lakkautettu, semmosia joille se olis ilonen asia. Jos joku rohkii uskaltaa nimellään toista väittää, niin siitä syntyy meille henkevä keskustelu.
Ei kai siinä ole surusta tai ilosta kysymys, vaan siitä, että ei ole oppilaita. Ei ole oppilaita. Ei ole oppilaita...
Oppilaitahan on monellakin kylällä ollut lisääntyvä määrä!! Mitä ihmettä täällä joku luulee niiden hävinneen jonnekin.
Keskustan kouluihin ne on hävinneet. Massaan, massaksi, ihmismateriaksi.
Kyllähän tässä on nyt kysymys enempi periaatteesta, eli siitä pidetäänkö isoja vai pieniä kouluja parempina ja turvallisempina opinahjoina. Halutaanko koulun olevan lähellä kotia, tehdäänkö kouluruokaa pienissä keittiöissä, tuntevatko oppilaiden vanhemmat toisensa jne.
Asiallisia perusteluja keskusteluun, niin tästä voi olla päättäjille hyötyäkin.
"Keskustan kouluihin ne on hävinneet. Massaan, massaksi, ihmismateriaksi."
Sinnehän ne häviävät, kun tulevat tiettyyn ikään. Ja uusia ei tule toisesta päästä tilalle.
Ei mikään estä keskustan kouluissa olevien vanhempia tutustumasta toisiinsa, ainakaan luokkatasolla ja vanhempainneuvostoon pääsee heti kun haluaa. Eivätkä pikkukoulutkaan ole kaikkien oppilaiden lähellä, kyllä kyytimatkaa kertyy niillekin. Eikä suuremnn keittiön ruoan tarvitse olla huonoa.
Jos sulla on lapsia koulussa, olet varmaan saanut oppilasennustetilaston kotiin, lue siitä.
ennusteessa niin että keskustasta saisi lopettaa yhden luokan.
ja niihin ennusteisiin vaikuttaa koulualueiden muutos. Sitä niissä ennusteissa ei kerrota mitä se on vaikuttanut oppilas ennusteisiin.
Olet lakkauttamassa Korven koulua. Siis puhutko todella Jämsänkosken 8 perusopetusryhmän + yhden pienryhmän koulussa, jossa opiskelee yli 90 % ikäluokasta? Vai menikö koulut jotenkin sekaisin?
Koulukiinteistökään ei mikään rapistuva vanhus, vaan osittain uudisrakennus ja osittain peruskorjattu.
Korven koulu ei ole hallinnollisesti oma koulunsa vaan Mäntykallion koulun rehtori johtaa sitäkin koulua.
Ehkä ennakoin liikaa, Korven koulun lakkauttaminen tullee ajankohtaiseksi 2010-luvulla, ellei muuttovoitto käännä asiaa.
Hei kysykää maanantaina illalla koilarin vaalitentissä kuka äänestää vastaan jos Ruotsulaa, Alhoa tai Partalaa aletaan tulevassa valtuustossa sulkemaan.
Käsi ylös äänestys vaan joka ehdokkaalta paneelissa ja salissa.
Vain pässit uskovat siitä säästöjä syntyvän. Mutta lapset siitä kärsii ja on jo kärsiny riittävästi.
semmoisella kysymisellä olisi. Eihän ehdokkaista kukaan voi tietää tulevia aikoja. Jos oppilaat loppuvat, niin ovet on pantava kiinni. Vai oletko sitä mieltä, että jos valtuutettu on Koillis-Hämeen tentissä luvannut säilyttää koulun, niin siinä on pysyttävä, vaikka siellä ei olisi kuin opettajat.