ei voi muuta kuin ihmetellä että miksi suomi on menny tällaiseks,kun taas koulussa ammuttiin:(itse en koskaan ajatellut koulua käydä vaikkei olekkaan ammattia,mutta en sitä tarvitsekkaan ja mitenkä kouluunkaan uskaltais mennä ku ei tiiä millonka joku tule ampumaan..kohan oma lapseni on siinä iässä että sen pitäisi lähteä kouluun niin en tiiä uskaltaako sitä kouluun laskea vai pitääkkö kotona koulu opetusta,siinä on vaan kauhea huoli omasta lapsesta että onkohan siellä koulussa kaikki hyvin jos kouluun laskee jne..
mitähän vielä...
äippäliini
2284
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
käteen kuitenkin.
Eihän se nyt ole kuitenkaan niin että tälläistä rupeaa tapahtumaan säännöllisesti ja joka koulussa.
Ja kyllä se huoli omasta lapsesta on normaalilla tavalla jokaisella äidillä aina,joka asiassa,joka paikassa,kotonakin voi sattua jotain,mistä sinä loppupelissä tiedät minkälainen se opettaja kenet palkkaisit kotiin opettamaan olisi?Itsehän et käsittääkseni pystyisi opettamaan ennekuin päivittäisit omat tietosi kun ne ovat jääneet puutteellisiksi.
Ja tavallaan tuollainen ajattelu aiheuttaa jo ahdistusta sinulle ja lapselle turhaan.
Jatketaan elämää normaalisti me ketä nämä asiat eivät kosketa henkilökohtaisesti,normaali käsittely on tietenkin paikallaan mutta elämän on jatkuttava kuitenkin.
Varmasti yksi jos toinenkin äiti tai isä on samoja ajatuksia käynyt läpi, mutta kylmä totuushan kuitenkin on, että meidän täytyy jatkaa elämäämme täällä, ja uskoa ja toivoa että kaikki menee hyvin. Emme voi sulkea lapsiamme kotiin koko loppuelämäksi, ja sitäpaitsi eikös juuri kotona satu eniten tapaturmia. Ja toisaalta, jos lähdette kauppaan, voi ryöstäjä tulla juuri silloin sinne tai lähdette reissuun, voi lentokone tippua alas. Jossittelua koko elämä...