Näin lämmityskauden lähestyessä vinkki polttopuun ostajille. Pinokuutiometri polttopuita on nimensä mukaisesti pinossa mitattu määrä puuta. Heittokuutio on esim. 7m/3 peräkärryllinen heitelty määrä puita. Kun tuo kärryllinen klapeja pinottiin, tuli siitä n.5 pinokuutiometriä. Kannattaa tiedostaa ero pino- ja heittokuutiossa. Puut olivat omasta metsästä, joten ei taloudellista merkitystä, mutta ero silti hieman yllätti.
Pino / heitto kuutiometri
tarkana
101264
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
On myös eroa, jos ostaa tuoreita klapeja tai sitten kunnolla kuivaneita. Jos kummatkin pinoaa, niin aikain saatossa tuo tuore kasa sikistyy tilavuudeltaan helposti 10%.
Tuosta samasta asiasta usein johtuu se, että kun pihaan kipataan hajakasa klapeja ja ne siinä muutaman viikon kuivuvat, niin ei siitä kasasta pinokuutioita tulekaan, niin kuin alunperin on oletettu.Että ostakaa kunnolla kuivattuja klapeja, niin ette pety.Itse teen klapit omasta metsästä, joten silloin oikein huomaa, miten puun kuivuminen vaikuttaa sen tilavuuteen.
pinokuutio siististi pinottuna tiiviisti ja heittokuutio heiteltynä sekaisena ilmavasti...
yleensä.
1 kiintokuutio= 1000 litraa
1 pinokuutio = 670 litraa
1 heittokuutio = 400 litraa
Näin tällaisen taulukon eräässä lehdessä.
Hyviä vinkkejä kaikki. Näin oli tarkoituskin herättää keskustelua (ja ajatuksia)ennen lämmityskauden alkua.
1 motti (m3) on puoltoista pinomottia (p-m3) tai kakspuol heittomottia (i-m3).
Kutistuukohan kakkosnelonen? Hyödynnän omassa lämmityksessäni rakennustyömaiden puujätelavojen sisältöä. Tästä on hyötyä myös rakennus firmalle, koska se säästää jätekuluissa. Märkänä kakosnelonen painaa huomattavasti enemmän. Mitäköhän jätepuulle tapahtuu kaatopaikalla? Meneekö se poltettavaksi lämpölaitoksille? Tuskin kierrätetään. Joskus kuulin että se menisi silppuriin mutta siinä ei saisi olla pahemmin nauloja ettei silppurin terät kärsisi. Tässä säästyy myös pilkkomiselta ja puu on lähes poikkeuksetta kuivaa. Koolingin lämpöarvo ei ole kuitenkaan varmaan kovinkaan hyvä mutta kyllä niillä saunaa ja pannua lämmittelee.
Jätepuut yleensä menee hakkeeksi isoilla paikkakunnilla, eikä naulat haittaa mitään. Joillakin paikkakunnilla niiden vienti keräilyyn ei maksa kuin vienninvaivan.
On olemassa firmoja, jotka noutavat kuormalavat, murkaavat ne ja tuo murska myydään lämpölaitoksille, joissa sitä sitten poltetaan kuten haketta.
Puhtaasta puusta ei kaatopaikalla peritä maksua, syystä että se haketetaan ja myydään, muualla hakkeen raaka-aineista voidaan jopa maksaa, joten toiminta on kaatopaikalle tai "jäteasemalle", kuten noita nykyään nimitetään, kannattavaa.
Se miten hakkurin terät nauloja sietävät riippuu ihan hakkurista, moni hakkuri kyllä kärsii raudanpaloista, mutta itse olen omin silmin nähnyt kaatopaikalla ihan toisenlaisen hakkurin, se oli sen verran isokin, että sillä oli kokoa suurinpiirtein puoliperän verran, ja haketustehoa sen verran että kouralla varustetulla kaivurilla oli kova työ syöttää puuta samaa tahtia kuin hakkuri sitä veti sisäänsä.
Päältäpäin katsoen vaikutti siltä että ko. koneessa haketus tapahtui kaksivaiheisesti, ja kummankin hakkurin perässä oli magneetit, sieltä sitten koneen kyljestä kuljettimet heittivät ulos raudanpalasia, ja toisinaan jopa kuormalavan nurkkapaloja, joissa oli ilmeisesti tarpeeksi rautaa että magneetti pystyi niitä poimimaan esihakkurin jäljiltä.
Siitä eteenpäin hake meneekin sitten lämpölaitoksille, ja hakkeen seasta seulottu rauta romumetallina kierrätykseen.