ja hammastenkiristys :/
Mieltä masentaa, miksi?
Päätin eilen sinusta luopua, antaa olla, irroittaa.
Tänään tajusin - en siihen pystykkään. Olet sydämessäni aina, olet osa sitä, osa minua.
En voi sydämestäni luopua, silloin kuolisin minäkin.
Pidän sinut siis sydämessäni ja kannan mukanani minne menenkin.
Anteeksi en pysty irroittamaan.
Mieltä masentaa, miksi?
Päätin eilen sinusta luopua, antaa olla, irroittaa.
Tänään tajusin - en siihen pystykkään. Olet sydämessäni aina, olet osa sitä, osa minua.
En voi sydämestäni luopua, silloin kuolisin minäkin.
Pidän sinut siis sydämessäni ja kannan mukanani minne menenkin.
Anteeksi en pysty irroittamaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ennen kuin on liian myöhäistä. Tee se heti tänään. Itket sitä muuten loppu elämäsi.
on jo tuntunut lopulta elämältä tai ainakin sen lopulta... takaisin en pysty ottamaan kun ei ole ollutkaan minun...huonosti asettelin sanaseni ja ajatus juoksi taas sormia nopeammin.
Ihastuksestani tai no eiköhän tämä ole rakastuksestani luopumista yritin, mutta ei tahdo pää eikä sydän uskoa moista. Vakaasti järjellä päätin...mutta huomasin miten huono olen itseäni huijaamaan. Pakko olisi vain yrittää jatkaa tätä kivikkoista matkaa.
matkaa jatkaisi oikesti eikä leikkisi täällä. Ehkä matka ei olisi niin täynnä kiviä ja kuoppia silloin. No, samaan syyllistyn itsekin kuin sä. Tuli vaan mieleen viestistäsi, että missä meidän ihmisten järki on. Tunteita on täälläkin, mutta elämä ei valitettavasti ole näillä palstoilla. Vaikka se hän täällä olisikin.
Niin no elämää jatkan joka tapauksessa, pakkohan se on ollut tähänkin asti selvitä hengissä. Eikä tämä palsta kylläkään kuulu jokapäiväisiin huveihini. tässäpä tuli valvoessa vain mietiskeltyä ja lueskeltua näitäkin juttuja taas välillä. Ja kuten varmaan moni muukin viesti täällä, tämäkin oli lähinnä vain ajatusten purkua.
Tämä tunteilu on iso osa minua ja kyllä tietääkseni järkikin on sopivasti kuvioissa. Ei ainakaan vielä ole kukaan hoitoon vienyt :)
Ja mitä nyt noihin kiviin ja kuoppiin tulee, niin itselläni niitä on ilman tätäkin palstaa. Elämä on. Minkäs teet.
Ei minun mielestäni haaveilu ja unelmat ole pahasta, kunhan muistaa sen todellisuudenkin.
Enkä todellakaan tiedä onko Hän täällä ja vaikka olisikin niin eiköhän asioiden kuitenkin pitäisi tapahtua IRL... Niin että pää pilvissä ja ja joskus jalatkin...mutta ankkuri kaiketi vielä maassa :)
sinä muodossa aloituksia? Ei omia haaveita pidä kaataa muiden niskaan, kaikilla kun ei ole yhtä jalat maassa.