Kollektiivinen suru
tunkee silmille
ruuduista ja postiluukuista.
Lööpit kysyvät mustapohjaisina,
toimittajatkin tekevät
vain työtään.
Missä olit silloin,
kun luodit ja liekit
sammuttivat monta elämää?
Juoksitko henkesi edestä
niitä katuja, joita minäkin
joskus kuljin toiveikkaana.
Sinäkin pelkäät ja pakenet,
itseäsi, rakkaudettomuutta, elämää.
"Peace and love" luki rintanapissasi
vuosia sitten.
Elämä murensi haaveesi pala palalta,
sinäkin yrität vain selvitä.
Hiuksesi harmaantuvat ja ohenevat,
naururypyt ja surun juonteet
sekoittuvat toisiinsa.
Joskus kuutamoisena yönä
näet tähdenlennon ja toivot
maailman vielä pelastuvan.
tunkee silmille
ruuduista ja postiluukuista.
Lööpit kysyvät mustapohjaisina,
toimittajatkin tekevät
vain työtään.
Missä olit silloin,
kun luodit ja liekit
sammuttivat monta elämää?
Juoksitko henkesi edestä
niitä katuja, joita minäkin
joskus kuljin toiveikkaana.
Sinäkin pelkäät ja pakenet,
itseäsi, rakkaudettomuutta, elämää.
"Peace and love" luki rintanapissasi
vuosia sitten.
Elämä murensi haaveesi pala palalta,
sinäkin yrität vain selvitä.
Hiuksesi harmaantuvat ja ohenevat,
naururypyt ja surun juonteet
sekoittuvat toisiinsa.
Joskus kuutamoisena yönä
näet tähdenlennon ja toivot
maailman vielä pelastuvan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
mutta sitä on vaikea ymmärtää...