Eli
1. miten opetan tehokkaasti,että pentu ei vedä hihnassa. Olen kokeillut että ainakun vetää niin pysähdytään- no ei siinä herra pistää istuun ja oottaa että kyllä tästä kohta lähetään , ARGH.JA VETÄMINEN JATKUU.
2. Ulkoiluttaminen. koira ei tahdo kävellä jos emme ole mieheni kanssa yhdessä sitä ulkoiuttamassa. Hermojaraastavaa. Jos jompikumpi lähtee yksin sen kanssa ulos kaveri pistää perseen maahan ja istuu siinä eikä kävele. Mutta sitten jos kannan koiran kilometrin päähän niin jo alkaa lenkkeily maistua ja mennään suuna päänä mutta ei sitten milläään aluksi. Naapuritkin jo tieten nauraa ku minä maanittelen ja toinen istuu ku jukuripää pässi.
1. miten opetan tehokkaasti,että pentu ei vedä hihnassa. Olen kokeillut että ainakun vetää niin pysähdytään- no ei siinä herra pistää istuun ja oottaa että kyllä tästä kohta lähetään , ARGH.JA VETÄMINEN JATKUU.
2. Ulkoiluttaminen. koira ei tahdo kävellä jos emme ole mieheni kanssa yhdessä sitä ulkoiuttamassa. Hermojaraastavaa. Jos jompikumpi lähtee yksin sen kanssa ulos kaveri pistää perseen maahan ja istuu siinä eikä kävele. Mutta sitten jos kannan koiran kilometrin päähän niin jo alkaa lenkkeily maistua ja mennään suuna päänä mutta ei sitten milläään aluksi. Naapuritkin jo tieten nauraa ku minä maanittelen ja toinen istuu ku jukuripää pässi.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Meillä 6kk "pentu", tosin kokonsa puolesta jo aika jöntti, ja tuo vetäminen on täällä päin kans hurjassa suosiossa =)
Meillä kans pysähytään, kun vetää, ja vasta ku pentu ottaa kontaktia taluttajaan esim. katseella, jatketaan.
Vetäminen on jollain tavalla vähentynyt, tosin yhä on päiviä, että nytpähän muute männään eikä meinata!
Oon kuullu, että kävelytempon vaihtelu oman mielen mukaan (taluttajan) auttaa koiraa seuraamaan etenemisvauhtiasi. Ja että vetämiseen täytyisi reagoida jo ennen kuin koira ehtii sen hihnan kireälle vetää.
Eikä tempoa vaihdella sen mukaan, mitä kyytiä koira painelee =D
Tuo meidän jässikkä on ollu koko ikänsä aikamoinen äidin perään (kröh kröh, röyhistelen rintaani) mutta siitäkin päästiin meillä eroon, että yhdessä lenkkeillessä isäntä talutti koiraa toistuvasti, enkä minä kiinnittänyt koiraan mitään huomiota, kunhan hiihdin siinä mukana...
Ja välillä niin, että mennä jolkotin edellä, ja isäntä tuli sitte koiran kans perässä, ja jos/kun koira veti, homma seis, musti istumaan, odota ja nyt mennään...
Nyttemmin lenkkeily onnistuu äidittäkin, ja on perään nyyhkiminen vähentyny muutenkin...
Tässä miun mietteitä...
1. tämä pysähtymis-tekniikka toimii, kunhan toistoja on tarpeeksi monta. kuinka kauan olet tätä menetelmää käyttänyt? varaudu tekemään sitä viikkoja, ehkä jopa kuukausia, ja AINA kun koira vetää. jos koirasi on vielä kovin nuori, niin vie oman aikansa, ennen kuin sen pinna kasvaa tämän asian suhteen, ja se oppii muistamaan että matka jatkuu vain vetämättä, ei VETÄMÄLLÄ. 2. jotkut koirat ikään kuin vahtivat kotiaan ja omistajiaan, eivätkä näin raskisi poistua kotoa kun lauma ei ole täysin koossa. no, asiahan on nyt niin, että te ihmiset tietenkin hellän määrätietoisesti päätätte, että millä kokoonpanolla laumanne milloinkin ulkoilee. jos jaksat, niin kanna koiraasi sopivan matkan päähän, ja aloita lenkkeily (niin kuin jo teetkin), aikaa myöten koirasi oppii, että lenkille mennään jokatapauksessa. älä välitä naapureidesi nauruista, halvat on heilläkin ilot, jos moiselle jaksavat nauraa... tsemppiä vaan pennun kanssa. asioiden oppiminen vie aikansa, mutta kun ne nyt pentuna oppii hyvin, niin aikuis-iässä ei tule ongelmia.
vetämiseen on vaihtaa suuntaa heti kun vetää, eli täyskäännös toiseen suuntaan. Meillä ainakin joutui välillä suuntaa vaihtamaan melkoisen monta kertaa ja välillä jo suututti kun ei päästy mihinkään suuntaan kun kaiken aikaa suuntaa piti vaihtaa. Mutta tehokas keino kuitenkin, koira alkaa ihmetellä sitä jatkuvaa suunnanvaihtoa ja veto loppuu. Meillä veto loppunut lähes kokonaan, välillä hihna kiristyy ja yksi suunnan vaihto riittää vedon lopettamiseksi. Kannattaa kokeilla, minusta tehokkaampi ja nopeampi keino kuin tuo pysähtyminen.
tuota suunnan vaihtoa, ja aika ihmeissäänhän tuo meidänkin penska siitä oli, että tä, äsken mäntiin tuonnepäin, ja nyt tännepäin... Mistä tässä on oikeen kyse...??
Ja kulki vähän nätimmin...
Mutta kun täällä kaupungin liepeillä lenkille lähtee, johan siinä järjenjättiläiseksi kattoovat, kun koiran kanssa ees taas paahetaan menemään =D
No, kakkuu ei voi säästää samalla ku syö...
Niin,
aluksihan se on tuommoista ja useimmat ihmiset osaavat siihen varautuakin jo ennalta. Kannattaa keskittyä iloisiinkin asioihin, eikä olla negatiivinen.
Vetämistä opetat aivan oikein ja ikä tekee myös tehtävänsä. Ihan nuori pentu ei ole vielä kovin kärsivällinen ja sinkoilee siksi minne sattuu. N. puolivuotiaasta voit vaatia parempaa käyttäytymistä. Nyt opetat sitä juurikin noin. Kärsivällisesti.
Voi naapurien naurua.
Houkuttele vaan, vaikka hermojasi raastaa (kuten kirjoitit)
Ensi keväänä saat kyllä lenkkeillä koirasi kanssa mielin määrin, koitahan nyt sietää hetki sen istuskelua ja ihmettelyä.
Se ei tullut elämääsi hankaloittamaan, sinä valitsit sen ottaa ja pentu ei ole heti aikuinen ja (sinun tarpeisiisi) täydellinen. Kärsivällisenä pysyminen ja tavallinen kotielämä kasvattaa siitä kyllä mukavan ja tervepäisen kaverin. Aikaa se jukuripää pässi tosin kasvamiseensa ja uuden oppimiseen tarvitsee. niinkuin me kaikki.
Ei me ihmisetkään olla lapsena osattu lukea ja kirjoittaa. Kaiken oppimiseen menee aikaa. Juuri siksi on tärkeäää, että ensimmäisinä viikoina olisi mahdollisuus olla pennun kanssa täysipäiväisesti. Silloin pennun oppiminen on kaikkein tehokasta.
Pennun kasvatus vaatii omistajaltaan uskomatonta sitkeyttä. Pennulla on taipumusta koetella "rajoja", jolloin on tärkeätä toimia määrätietoisesti.
Monella on hirvittävän negatiivinen asenne pennun opettamiseen, ja se tuntuu rasitteelta. Minulla on nyt menossa kolmannen pennun opettaminen, ja ainakin nyt tuntuu, että viimeisen oppimisvauhti on kaikista nopeinta. Tietysti koirien luonteessakin voi olla eroavaisuuksia, mutta suurimpana syynä pidän omaa kehittymistä kasvattajana.
Kaikissa asioissa pitää muistaa, että koira on laumaeläin. Mikäli koira ei haluaisi jättää laumaa, esim. lenkille lähdettäessä, on tärkeätä että kotiin jäävä "lauma" ei poistu sillä aikaa, kun pentu on esim. lenkillä. Tällöin se huomaa, että ei tarvitse jännittää mitään lenkille lähtiessä ja lenkkeily on paljon vapaampaa.