Onko osituksen tekemisellä määrä-aika 6kk saannosta?
Keskinäinesellä omistustestamentilla saadusta omaisuudesta maksetaan sitten joskus myynnin jälkeen perillisille lakiosuus rahana. Miten tehdään ositus? Leski ottaa velan vastuullleen. Onko velka maksettava jo ennen ositusta? Voiko puoliso maksaa sitä velkaa, kuin omaansa ilman lapsille syntyvää veroseuraamusta?
Keskinäinesellä omistustestamentilla saadusta omaisuudesta maksetaan sitten joskus myynnin jälkeen perillisille lakiosuus rahana. Miten tehdään ositus? Leski ottaa velan vastuullleen. Onko velka maksettava jo ennen ositusta? Voiko puoliso maksaa sitä velkaa, kuin omaansa ilman lapsille syntyvää veroseuraamusta?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Osituksen tekemiselle ei ole asetettu laissa määräaikaa, sekoitat tuon 6kk määräajan varmaan lainhuudatukseen. Jos saat omaisuutta keskinäisellä testamentilla, testamentti tulee lainvoimaiseksi vasta, kun se on annettu todisteellisesti tiedoksi perillisille ja he ilmoittavat, hyväksyvätkö testamenin ja vaativatko lakiosaa. Eli käytönnössä he kirjallisesti ilmoittavat tämän kirjallisesti. Jos eivät hyväksy testamenttia, on heillä 6 kk aikaa moittia sitä. Tuon ajan kuluttua testamentti tulee lainvoimaiseksi, edellyttäen tietty että mahdollisesti vaaditut lakiosta on maksettu. Voivat hyväksyä testamentin mutta silti vaatia lakiosaa, joka pitää suorittaa jotta testamentti tulee lainvoimaiseksi. Lakiosavaade on henk.koht., eli yksi perillisistä voi sitä vaatia mutta toinen ei. Lakiosaa ei voi maksaa omaisuuden myynnin jälkeen, sillä saat testamentatun omaisuuden omistukseesi vasta kun testamentti on tullut lainvoimaiseksi, ja vasta tämän jälkeen voit siis yksin myydä omaisuuden.
Ositus tehdään käytännössä niin, että osituslaskelmassa todetaan puolisoiden varallisuus ja velat, ja näin saadaan selville kummankin nettovarallisuus. Kummankin nettovarallisuus lasketaan yhteen, ja siitä puolet kuuluu kummallekin. Eli jos toisen nettovarallisuus on 20 000 e ja toisen 10 000 e niin kummallekin kuuluu 15 000 e. Toinen joutuu siis suorittamaan tasinkoa tuon 5 000 e. Avioliiton purkautuessa kuolemaan, jos leski on se, jolla on enemmän omaisuutta, ei lesken tarvitse luovutta omaisuuttaan kuolipesälle, eli ei tarvitse maksaa tasinkoa. Tämä on nyt tosi yksinkertaistettu esimerkki osituksesta, ja todellisuudessa se voi olla paljon monimutkaisempi. Velkaa ei tartte maksaa ennen ositusta. Jos otat velan vastattavaksesi osituksessa, se tulee sinun nimiisi, ja saat tietty maksaa sitä miten haluat ilman veroseuraamuksia. Jos se jää perillisille, niin lahjaveroa voi tulla maksettavaksi. Mut ymmärtääkseni teidän kohdalla on tilanne se, että saat kaiken omaisuuden testamentin nojalla, jolloin vastaat myös velasta. Eli maksa miten haluat, eikä tule veroseuraamuksia. Sullahan pitää maksaa perillisille vain lakiosat, mikäli sitä vaativat. Toivottavasti ymmärrät kirjoitukseni..
Mutta jotain vielä epäpäselvää. Siis miten maksan lakiosan muuten kuin vasta omaisuuden myynnin jälkeen, jos ei rahaa ole sitä ennen?
>Lakiosaa ei voi maksaa omaisuuden myynnin jälkeen, sillä saat testamentatun omaisuuden omistukseesi vasta kun testamentti on tullut lainvoimaiseksi, ja vasta tämän jälkeen voit siis yksin myydä omaisuuden. >
Siis, jos myyn kiinteistön, josta maksan lapsille lakiosat, myynkö sen omissa nimissä vai perikunta myy? Eli enhän voi myydä omissa nimissä, jos testamentti ei ole lainvoimainen, ennenkuin lakiosat on maksettu? Ja toiseksi eikö testamenttisaannon jälkeen pitäisi hakea se lainhuuto, ennenkuin omistus tulee? Ja ne rahat saan vasta myynnistä. Miten tää nyt oikein menee? Anteeksi tyhmyyteni?
>>Tuon ajan kuluttua testamentti tulee lainvoimaiseksi, edellyttäen tietty että Eli eahdollisesti vaaditut lakiosta on maksettu. Voivat hyväksyä testamentin mutta silti vaatia lakiosaa, joka pitää suorittaa jotta testamentti tulee lainvoimaiseksi.>>
Aivan ensiksi kannattaa tehdä ositus: jotta lesken mahdollinen verovapaus asunnosta toteutuisi (jos siis asuttu sitä 2 v).
Voitte myydä toki myös kuolinpesän nimissä.
Testamentti saa lainvoiman, kun se on säädetyin tavoin annettu tiedoksi perillisille ja
a) perilliset ovat ilmoittaneet sen hyväksyvänsä (vaikka ilmoittaisivatkin vaativansa lakiosansa); tai
b) tiedoksiannosta on kulunut 6 kk eikä moitekannetta ole nostettu; tai
c) jos moitekanne (joka on eri asia kuin lakiosavaatimuksen ilmoittaminen) on nostettu, kun asiassa on annettu lainvoimainen oikeuden päätös.
Testamentin lainvoimaisuus siis ei edellytä (toisin kuin täällä on esitetty) sitä, että perillisille kuuluvat lakiosat on heille suoritettu.
Yksinomaan lainvoimaisen testamentin perusteella ei testamentinsaajalle kuitenkaan myönnetä kiinteistöön lainhuutoa, ellei samalla esitetä selvitystä siitä, että lakiosaan oikeutetut rintaperilliset ovat saaneet lakiosansa jäämistöstä.
Jos testamentisaaja (leski) haluaa pitää kiinteistön (omistusoikeudella), hänen on siis lainhuutoa hakiessaan esitettävä, paitsi lainvoimainen testamentti, myös selvitys lakiosuuksien maksamisesta rintaperillisille. Lakiosuuden määrä ilmenee lainvoimaisesta ositus- ja perinnönjakosopimuksesta tai rintaperillisen allekirjoittamasta asiakirjasta, jossa lakiosuus myönnetään saaduksi.
Jos lakiosuuksien maksamiseksi tarvitaan uutta pankkilainaa, laina voidaan ottaa lesken nimiin, mutta panttaussopimukseen (jolla kiinteistön panttivelkakirjat luovutetaan pankille) tarvitaan lesken ohella lakiosaperillisten allekirjoitukset.
Pesän ulkopuolisten varojen osalta leski joutuu lainhuutoa hakiessaan suorittamaan varainsiirtoveron (4 %).
Jos sen sijaan kiinteistö ennen lakiosuuksien maksamista on tarkoitus myydä, menettelystä sovitaan ositus- ja jakokirjassa. Myyjinä ovat tällöin leski ja perilliset. Kauppahinta maksetaan kuolinpesän tilille, mistä lakiosuudet suoritetaan perillisille. Tässä tilanteessa kuolinpesän ei tarvitse lainhuutoa hakea, mutta halutessaan pesän osakkaat voivat yhdessä ns. selvennyslainhuudon saada.
Kuten täällä jo todettiin, veroseuraamusten minimoimiseksi ennen myyntiä on syytä toimittaa omaisuuden ositus (ja perinnönjako) nimenomaan siinä tapauksessa, että leski oli asunnossa asunut yli kaksi vuotta, mutta asunto oli ollut kokonaan kuolleen puolison omistama. Tällöin siitä osuudesta, minkä leski asunnosta saa avio-oikeuden nojalla, ei peritä 28 prosentin luovutusvoittoveroa - toisin kuin perinnön/testamentin nojalla saadusta osuudesta. (Viimeksi mainitustakaan ei luovutusvoittoveroa mene, jos perinnön/testamentinsaaja on perittävän kuoltua asunut asunnossa kaksi vuotta).
vastauksesta.
Paljon selvisi. Kiitos!
sama tilanne muuten:
= keskinäinen testamentti omisusoikeuksilla
= lakiosan haluavat lapset
= ok-talo yhdessä puolison kanssa
lisäksi kuollut puoliso omisti yksin
osakkeen.
Jos myydäänkin osake, olettaen, että samanarvoiset ok-talon kanssa.
Kysymyksiä:
Onko lesken verot koko osakepuolikkaasta 28% vai 28% - perintöarvo ja lapsilta 28% - perintöarvo? Ja ositus tehty ennen myyntiä ja voiko sen tehdä kaupantekotilanteessa?
Onko veroissa eroa, myykö kuolinvuonna vai esim. seuraavana vuonna?
Missä tapauksessa puhutaan veroa määrättäessä edellisestä saannosta perintöarvona eli kuolleen puolison saantoa käytetään voittoa laskettaessa?
Ja vielä kysymys:
Jos myydäänkin ok-talo ja suoritukset rahana lapsille.
Onko osituksen jälkeen osake leskellä omistusoikeuksin vai tarvitaanko vielä erikseen lainhuuto?