Pakko on pitää entistä nimeä tällä katsauksella, -tässä linkki aiempiin katsauksiin.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000047&posting=22000000037631998
Viikolla 12-19 myytiin Usasta vehnää 284 300 tonnia ja laivattiin
730 500 tonnia.
Ennakoidusta vuosimyynnistä oli myyty 60,3 %, eli 16,4 milj. t.
Maissia myytiin 547 800 tonnia ja laivattiin 994 200 tonnia.
Soijan myynnit olivat 612 500 tonnia ja laivaukset 64 600 tonnia.
Egypti asetti eilen pörssin sulkeuduttua ostotarjouksen noin 60 000
tonnista vehnää ja osti samantien 120 000 tonnia Venäjältä.
Irak on myös viimeistelemässä 200 000 tonnin vehnäkauppaa Venäjältä
ja Ukrainasta.
Samanlaista ryysistä on ollut havaittavissa jo jonkun aikaa, -jotain kertonee.
Arvelen että kun ostajat ovat havainneet että leipävehnän laatuisen tavaran
tarjonta on alueelta hiipumassa, on parasta ostaa kun vielä ehtii.
Jenkkilän vehnä ei ihan vielä lopu, mutta sitäkin on vain runsas 10 milj. tonnia
jäljellä, eli myyntiin liikenevästä 27,2 miljoonasta tonnista on myyty 16,4 milj. t.
Eu saattaa olla niukasti omavarainen leipävehnän suhteen, mutta pulaakin jo
ennakoidaan.
Argentiina tuskin pystyy viemään yhtään, Australia odotettua vähemmän ja Kanada
normaalin määrän, vaikka tosin sielläkin on ollut hallaongelmia.
Tässäpä olikin jo planeetan vehnän vientiin kykenevät alueet ja valtiot, joten ryysis
Venäjälle on luonnollista.
Varsinkin kun ottaa huomioon etä Usan laivausvauhdila menee joulukuulle ennenkuin
jonon hännille joutunut ostaja saa vehnänsä.
Lisäksi leipävehnän tarve on huomattavasti suurempi kuin viimevuonna, ja nimenomaan
sen vehnän osalta joka liikkuu vientikaupassa.
Leipävehnän osalta kysyntä ylittää selvästi toimitusmahdollisuudet.
Rehuvehnää kyllä riittää jonkin aikaa ja kysyntääkin on tulossa lisää kun
näyttää että Usan maissisato jää odotettua pienemmäksi.
Viime vuonna EUhun jouduttiin tuomaan runsas 10 miljoonaa tonnia maissia ja
ostot suuntautuivat Usaan, Brasiliaan ja taisipa olla Argentiinakin myyjien
joukossa.
Nyt näistä jokainen on eri syiden johdosta kyvyttömiä viemään entisiä määriä.
Argentiinan osalta tilanne oli jo kuukausi sitten näin paha, eli karjaa
hengiltä kuivuuden takia:
http://www.mercopress.com/vernoticia.do?id=14316&formato=HTML
Usan pellekoulussa valitettiin että vientikaupat sujuivat huonosti, mutta
huolimatta maissin ja soijan hinnan laskusta, vehnäfutuurit nousivat.
Chicago 7,36 Kansas 7,65 Minneapolis 8.05
Pariisi vehnä 168,75 rypsi 366
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000047&posting=22000000037631998
Viikolla 12-19 myytiin Usasta vehnää 284 300 tonnia ja laivattiin
730 500 tonnia.
Ennakoidusta vuosimyynnistä oli myyty 60,3 %, eli 16,4 milj. t.
Maissia myytiin 547 800 tonnia ja laivattiin 994 200 tonnia.
Soijan myynnit olivat 612 500 tonnia ja laivaukset 64 600 tonnia.
Egypti asetti eilen pörssin sulkeuduttua ostotarjouksen noin 60 000
tonnista vehnää ja osti samantien 120 000 tonnia Venäjältä.
Irak on myös viimeistelemässä 200 000 tonnin vehnäkauppaa Venäjältä
ja Ukrainasta.
Samanlaista ryysistä on ollut havaittavissa jo jonkun aikaa, -jotain kertonee.
Arvelen että kun ostajat ovat havainneet että leipävehnän laatuisen tavaran
tarjonta on alueelta hiipumassa, on parasta ostaa kun vielä ehtii.
Jenkkilän vehnä ei ihan vielä lopu, mutta sitäkin on vain runsas 10 milj. tonnia
jäljellä, eli myyntiin liikenevästä 27,2 miljoonasta tonnista on myyty 16,4 milj. t.
Eu saattaa olla niukasti omavarainen leipävehnän suhteen, mutta pulaakin jo
ennakoidaan.
Argentiina tuskin pystyy viemään yhtään, Australia odotettua vähemmän ja Kanada
normaalin määrän, vaikka tosin sielläkin on ollut hallaongelmia.
Tässäpä olikin jo planeetan vehnän vientiin kykenevät alueet ja valtiot, joten ryysis
Venäjälle on luonnollista.
Varsinkin kun ottaa huomioon etä Usan laivausvauhdila menee joulukuulle ennenkuin
jonon hännille joutunut ostaja saa vehnänsä.
Lisäksi leipävehnän tarve on huomattavasti suurempi kuin viimevuonna, ja nimenomaan
sen vehnän osalta joka liikkuu vientikaupassa.
Leipävehnän osalta kysyntä ylittää selvästi toimitusmahdollisuudet.
Rehuvehnää kyllä riittää jonkin aikaa ja kysyntääkin on tulossa lisää kun
näyttää että Usan maissisato jää odotettua pienemmäksi.
Viime vuonna EUhun jouduttiin tuomaan runsas 10 miljoonaa tonnia maissia ja
ostot suuntautuivat Usaan, Brasiliaan ja taisipa olla Argentiinakin myyjien
joukossa.
Nyt näistä jokainen on eri syiden johdosta kyvyttömiä viemään entisiä määriä.
Argentiinan osalta tilanne oli jo kuukausi sitten näin paha, eli karjaa
hengiltä kuivuuden takia:
http://www.mercopress.com/vernoticia.do?id=14316&formato=HTML
Usan pellekoulussa valitettiin että vientikaupat sujuivat huonosti, mutta
huolimatta maissin ja soijan hinnan laskusta, vehnäfutuurit nousivat.
Chicago 7,36 Kansas 7,65 Minneapolis 8.05
Pariisi vehnä 168,75 rypsi 366
Vastaukset 45
Vanhimmat
Länsi Australia sai sadetta määrän jolla vehnä pärjää muutamia
viikkoja,
Nyt ihmetellään että onko sateista hyötyä satomäärän kannalta, koska
kerrotaan että viime maanantain hallat olivat laaja-alaisia.
Tilastoista on kaivettu esille aikaisemmat hallat, joita löytyi vuodelta
1998 ja 2005, jolloin tuli 30-40 % satovähennykset hallasta kärsineelle
vehnälle.
Alueen vehnäsadoksi odotettiin paikallisten bisneshemmojen puheissa 9-11 milj. t.
ja nyt kerrotaan että 9 milj. t. saattaa vielä onnistua.
ABARE kuitenkin kertoi ennen halloja julkaisemassaan arviossaalueen sadoksi
vain 8,5 milj. tonnia.
ABRE on ollut aikaisempina vuosina optimistinen arvioissaan, ja lienee nytkin.
Kaikki viljafutuurit putosivat Usassa. Kaupanteko oli vähäistä ja pelurit
pysyivät entisissä asemissaan.
Syy oli taas Usan taloustilanne jossa on ajauduttu riitelemään korjauskeinoista.
Chicago 7,16 Kansas 7,45 Minneapolis 7,89
Pariisi vehnä 165,76 rypsi 372,25
Joo, jatka vaan raportointiasi!! Olen lukenut näitä sun juttujasi ja noita linkkejäsi, mielenkiintoista luettavaa.
pidä,jo turpas kiini viljan hinnan nousuista.
unohtui viestistäsi. Voithan tietysti kirjoittaa uuden, analysoi perustellen vaikka se, miksi viljojen hinnat ovat nyt laskussa muiden raaka-aineiden mukana.
Australian kuivuuden takia myöhästyneet vehnän kylvöt ovat saaneet
riesakseen sen mitä pelättiin, eli hellesäät ja sisämaasta puhaltavat
ruutikuivat tuulet.
Victorian alueen farmarien edustaja kertoo että vain varttuneimmasta osasta
vehnää kannattaa enää odottaa jyväsatoa.
Kylvöajat venähtivät niin pitkäksi että alueella on kaikenkokoista vehnää,
joista keskimääräisimmän kanssa ihmetellään että ajetaanko matalaksi vaiko
yritetään saada jotain rehuksi.
Kaikkein viimeisimmät kylvöt ovat rehuksikin liian pientä.
http://www.abc.net.au/news/stories/2008/09/29/2376423.htm
Etelä Australian alueen parhaimman viljaalueen farmari kertoo että vehnä
on parhailaan tuhoutumassa ja arvioi että alle tonnin hehtaarisatoa voi
enää odottaa.
Lisäksi on kysymys vain päivistä sadon lopulliseen kellahtamiseen, mutta
kuiva ja kuuma sää näyttää jatkuvan ainakin viikon verran.
Farmari kertoo vielä että vehnä on yritellyt vasta tähkälle tuloa, ja
pahalta näyttää.
http://www.abc.net.au/rural/news/content/200809/s2376886.htm
Etelä Australia on aiemmin tuottanut 15 % Australian vehnäsadosta, ja
Victoria 12 %.
Talouskaaos Usassa määritti tänään futuurikauppaa.
Maissi ja soija putosivat suurimman päivittäin sallitun määrän, eikä
vehnäkään paljon jäänyt.
Nythän kaupattiin joulukuun toimitussopimuksia, ja niiden hinnat ehtivät
mennä ylä ja alamäkeä moneen kertaan.
Tällä hintakaaoksella on kuitenkin pitkä häntä, -nyt pitäisi kylvää
uusi sato ja moni säästää nyt viljelyn vaatimat varat ensi kevääseen,
ja kylvää soijaa tai muita viljoja.
Usassakin hinnat nousevat vielä, viimeistään silloin kun omaa pöytää
aletaan myydä tyhjäksi.
Chicago 6,68 Kansas 7,05 Minneapolis 7,46
Pariisi vehnä 159,75 rypsi 351,5
Australiassa Rabobank Group niminen satotilannetta silmällä pitävä
pulju pudotti vehnän satoennustettaan 20,5 milj. tonniin.
Syyksi kertoi Australian länsiosan hallat ja kuivuuden itäosan
vehnäalueilla.
Viime yönä mitattiin pakkaslukemia myös Victoriassa, ja muutama
seuraava yö menee hallanvaaran merkeissä.
Usassa julkaistiin raportti vehnän varastotilanteesta syyskuun 1 päivä.
Lukemaksi tuli 50,6 milj. t., jossa on mukana omat ja vientiin myydyt,
mutta ei vielä laivatut vehnät.
Määrä on 8,1 % , eli n. 4 milj. t. suurempi kuin viimevuonna, mutta pienempi
kuin odotettiin.
Kun ottaa huomioon viimevuotta suuremman oman kysynnän, sekä leipävehnän
laatuisen tavaran vajauksen vehnän mailmankaupassa, voi vain todeta että
Usa myydään taas tyhjäksi vehnästä, ja arvelen että pari kuukautta
aikaisemmin kuin viime keväänä.
-No tuo oli varovainen arvio, tilanne on tosi paha, ja nykyiset vehnän hinnat
ovat lähinnä surkuhupaisia.
Dagens industri lehti kertoo että Ruotsin vehnäsato oli niin huonolaatuinen,
että kelpaa vain rehuksi.
Lehti päättelee että Ruotsi on pakotettu tuomaan ennätysmäärän leipävehnää,
ja että leivän hinnannousu on edessä.
http://www.world-grain.com/news/newsfinder.asp?Action=UserDisplayFullDocument&orgId=586&docId=l:860048696&topicId=14429&start=7&topics=single
Jordania asetti eilen ostotarjouksen 100 000 tonnin erästä leipävehnää.
Vehnäfutuurit vähän nousivat, mutta soija ja maissi putosivat edelleen.
Eräs meklari jo hätäili että maissin hinta on alle nykyisten tuotantokustannusten.
Syytäkin on hermostua, koska harva farmari on niin pölkkypäinen että tekee
toimitussopimuksen jolla menettää rahaa joka bushelilla.
Niimpä toimitussopimukset eli futuurit jäävät tekemättä ja pellekoulu jää
tyhjää huitomaan.
Chicago 6,8 Kansas 7,12 Minneapolis 7,46
Pariisi vehnä 161,25 rypsi 346,75
Australian eteläosan vehnäsato on menossa lopullisesti piloille.
Syynä on yli 30 C lämpötilassa puhaltava kova tuuli josta on tuoreet
kokemukset viime viikonvaihteesta, jolloin jo tuli suuret vahingot sadolle.
http://www.abc.net.au/news/stories/2008/10/01/2379642.htm
Nyt pelätään että pankit lopettavat farmien lainoittamisen ja alkavat
periä saataviaan, mikä merkitsee loppua farmarille.
Mutta kuka ostaa maat niitä viljelläkseen, kun takana on katovuosia peräjälkeen.
Ollaampa ilmastonmuutoksen syistä mitä mieltä hyvänsä, niin itse muutos
on ollut raju Australiassa.
Näköpiirissä on jo aika jolloin Australia on ulkona vehnän vientikaupasta,
ja kamppailee ruokkiakseen oman väestönsä.
Tuleehan tietenkin myös hyviäkin vuosia mutta hukkaanhan ne menevät viljelyn
kannalta jos farmarista on muistona vain puukolla katkaistu köydenpätkä
jossain parrussa.
Jossain aiemmassa katsauksessa oli puhetta Usan vehnäsadon kiusana olleesta
fusarium epidemiasta.
Sama tauti levisi sitten Kanadankin puolelle ja on nyt aiheuttamassa varastopulaa,
kun rehuksi mennyt vehnä ei vielä oikein liiku.
Argentiinaan lupaillaan viikonlopun tienoille vähäisiä sateita, mutta hallan
riski on myös olemassa.
Vehnäfutuurit laskivat vähän kun pelurit odottelivat kuinka käy roskapankki
hankkeelle.
Muuta odottelua oli huomenna julkaistava Kanadan satoarvio, sekä USDAn viikottainen
vientikauppatilasto.
Chicago 6,69 Kansas 7,04 Minneapolis 7,38
Pariisi vehnä 162,75 rypsi 350,25
Viikolla 19 -25 myytiin Usasta vehnää 651 900 tonnia ja laivattiin 632 300 t.
Lisäksi myytiin 20 000 t ensi kesän satoa.
USDAn arvioimasta vuosimyynnistä 27,2 milj. t. oli myyty 17,05 milj. t.
Laivaamatta oli 5,9 milj. t.
Maissin myynnit olivat 568 500 tonnia ja laivaukset 1,165 milj. tonnia
Vajaassa kuukaudessa myyntiä oli kertynyt 13,5 milj. t., kun myyntiarvio
on 50,8 milj. t.
Laivaamatta oli 10,3 milj.t.
Soijan myynnit olivat 471 000 tonnia ja laivaukset 161 800
Vajaan kuukauden myynnit sekä edellisellä kaudella toimittamatta jätetyt
myynnit tekevät yhteensä 10,4 milj. t. kun taas myyntiarvio on 27,7 milj. t.
Soijaa oli laivaamatta 9,9 milj. t.
Vähän kommentteja luvuista;
Vehnän myynnit olivat 62,7 % USDAn myyntiarvion määrästä.
Vehnän sadonkorjuu saatiin usassa käytännössä loppuun viikon aikana, ja myyntimäärä
lienee uusi ennätys.
Tässä alkaa kiinnostaa se milloin vehnät myydään loppuun Usasta.
Jäljellä olevan vajaan 10 milj. tonnin myynti veisi 15 viikkoa viimeisen
myyntiviikon vauhdilla, eli tammikuussa olisi laulu seis.
Arvelen että myyntivauhti vielä tästä kiihtyy, koska leipävehnän laatuisesta
tavarasta on jo niukkuutta, ja satokatastrofi Argentiinassa ja Australiassa
alkaa olla jo selvä.
Muistelen että viimevuonna vastaavassa tilanteessa viikkomyynnit menivät yli
miljoonan tonnin.
Voihan myös olla että meneillään oleva kaaos rahoitusmarkkinoilla vaikeuttaa
vientikauppojen rahoitusta, mutta tämäkin vaihtoehto saisi aikaan vain
lyhyen paussin kaupankäynnissä.
Kaikesta muusta tingitään mutta ruokaa on pakko saada ajallaan.
Kertauksena vähän historiaa viime keväältä jolloin vehnä loppui Usasta:
Huhtikuun lopussa alkoi ilmetä että suuret ostotarjoukset eivät aivan tulleet
täytetyiksi, ja toukokuussa jopa Japani ei saanut sitä mitä olisi ostanut.
Kuun lopussa ostajia neuvottiin siirtämään ostoja kesään, kauppoja peruttiin,
sekä samalla tehtiin uusi kauppa myöhemmin toimitettavaksi.
Samalla tietenkin kauppojen määrä pieneni vaatimattomaksi, paitsi niiden
joiden toimitusajat olivat loppukesällä.
Usan ruokahuolto saatiin järjestymään sillä että syötiin itse avustusviljat
joita oli kerätty Emerson Palmer Trust nimiseen järjestelmään.
Tämäkään ei riittänyt vaan vehnäkauppojen sovituista toimitusajoista luisteltiin,
ja vehnä meni suoraan puimureista kulutukseen.
Lisänä ongelmassa oli se että vehnän loppuvarasto oli huonolaatuista, ja se
myytiin myöhemmin Japaniin ja Etelä Koreaan rehuksi, sekä tietenkin syötettiin
Usassa karjalle.
Mitenkä käy nyt onkin taas uusi pähkäilyn aihe, asiat ovat paljon huonommin
kuin viime vuonna vaikka ennätyssadosta jaksetaan yhä jauhaa.
------
Kanadassa arvioidaan vehnäsadon määräksi 27.27 milj. t. , kun aiempi oli 25,43 milj. t.
Tämä vaivainen 1,84 milj. tonnin lisäys sai erään pellekoulun parhaista pojista
vaikertamaan että vehnää on valtavasti, ja kaikilla, ja että mihin me poloiset joudutaan.
Talouskaaos ja käteisen puute pakottaa edelleen myymään tappiolla, ja viljafutuurit
putosivat taas.
Chicago 6,36 Kansas 6,68 Minneapolis 7,04
Pariisi vehnä 160,5 rypsi 347
olisi parempi otsikko.
Vaikka vilja loppuis maailmalta, ei sen hinta nouse.
Lienet huomannut että tuo viimeisin katsaus oli pahasti puutteellinen
hintakehityksen selittämisen kannalta.
Miksi vehnän hinnat eivät nousseet Usassa kuin tuonne runsaaseen 10 dollariin bushelilta,
vaikka jopa jauhojen myyntiä jouduttiin rajoittamaan.
Selitys on pitkä ja siitä tulee vain vihaiseksi, joten jääköön nyt antamatta.
Mutta on myönnettävä että tuo heittosi viljan hintojen suhteen on osittain aivan
oikea.
Se miksi ruuan hinnannousu herättää jopa raivoa ja mellakoita, juontuu jo pieleen
menneestä kasvatuksesta.
Onhan meille jokaiselle ruoka ollut ensin aivan ilmaista, eli se on saatu suoraan
kodin ruokapöydästä, ja syömään on suorastaan pyydetty.
Tämä tilanne jatkuu monesti yli kahdenkymmenen ikävuoden.
Niimpä kun pönäkkä kuluttaja joutuu lopulta itse maksamaan ruokansa, on
se verinen vääryys, ja vihaiselta idiootilta on turha kysellä että mikä
oikeus kuluttajalla on vaatia ilmaista serviisiä maajussilta.
No kyllä ne hinnat kuitenkin nousevat ja maajussin kannattaakin varautua
runsaisiin ja kauan kestäviin suosionosoituksiin.
Pitää vielä valittaen todeta että eihän ne hinnat tarpeeksi nouse, ja suomessakin
ajaudutaan tilanteeseen jota ei kyllä moni vielä suostu uskomaan.
kerro nyt, mikäs se semmonen tilanne on sinun mielestä, minkä suhteen epäilet uskonpuutetta kansakunnassamme...minä en usko mihinkään hyvään kun on kyse maatalouden tulokehityksestä ja jälkikasvunkin ohjaan muihin hommiin..
Viljantuottajana olen sitä mieltä että viljan hintaa voi nykyisellä tukitasolla jopa laskea. Pitää vain keskittyä olennaiseen eli halvalla kalustolla ja minimilannoituksella ja torjuntaaineilla viljellä kannattavasti. Ulkoistamalla puinnit ja tarvittaessa muitakin töitä voidaan useimmilla tiloilla kustannuksia alentaa merkittävästi.
Tässä vähän vastauksia sinne sun tänne:
Kokeilin itse viime kesänä alennetun lannoituksen vaikutusta vehnäsatoon.
Empä kokeile ensi kesänä, tähkän jyväluku putosi 10 % joten eipä tullut
säästöä.
No oma viljely on enää harrastuspohjalla ja omaan tarpeeseen, sekä öljyttömän
viljelyn menetelmien kokeilemiseksi.
Koneiston uusimisesta tinkimällähän suomessa on voitu viime vuosina
yleensäkin jatkaa viljelyä, ja jos uutta puimurikalustoa on ostettu,
se on mennyt osittaiseen urakointikäyttöön, eli jossain on jo tinkiminenkin
törmännyt koneiden lopulliseen romuttamiseen.
Tiivistettynä voi asian sanoa että eläkkeelle pääsyä odottelevat viljelijät
jatkavat viljelyä vanhoilla romuilla, ja kun kunnostus vaatii vähänkään
suurempaa panostusta jatketaan loppuaika urakoitsijan avulla.
Eihän tällä pelillä ruokahuollon tulevaisuus ole hääppöinen.
Harvalla viljelijällä on enää mitään luottamusta muun yhteiskunnan tukeen,
ja arkikokemus vain vahvistaa luottamuspulaa edelleen.
Kauniit puheet maatalouden tärkeydestä osataan jo pitää pilkantekona, ja
jonkun onnettoman höynäytysyrityksenä.
Maatilojen lukumäärä jatkaa alamäkeä tasaiseen tahtiin, ja kehitystä
kuvaava käyrä tökkää turpeeseen heti vuoden 2020 jälkeen.
Nyt voi huomauttaa että pellothan jäävät jatkavien käyttöön, joten ei mitään
hätää, tulevat suurtilat hoitavat kannattavasti viljelyn jatkumisen.
Nyt vaan on niin että samaan aikaan on koneistetun viljelyn käyttövoima
menossa takaisin apteekkitavaraksi, ja mitään todellista kriisitietoisuutta
asian merkityksestä ei ole.
On korkeintaan pelkkää päivittelyä, ja täysin epärealististen ratkaisujen
pallottelua.
Viljelyn vaatimien polttonesteiden valmistus on teknisesti keinoin ratkaistavissa,
mutta kun asia vaatisi jo nyt paniikkitasoista ohjelmaa ja rankkaa rahoitusta,
niin asiastahan nousisi kaikkien älämölöjen äiti.
Jos nyt pahasti sanoisi, niin tilanne on se että nyt lastenvaunuissa matkaava
suomalainen ei ripille ehdi ennen nälänhätää.
ja lisää raivataan Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa kiihtyvään tahtiin. Voi viljelyn painopiste siirtyä pohjoisemmaksi kun etelän laiskat etsii parempia hommia. On kuitenkin tosiasia että 90% pelloista säilyy tuotannossa koska muutakaan työtä ei kaikille löydy. Sivutoimiset harrastajaviljelijätkin pystyvät sen verran tuottamaan mikä ihmisten ravinnoksi tarvitaan. Maitotuotteista ja lihasta voi tulla pula mutta ne ovatkin tarpeetonta ylellisyyttä.
No juu. Etelä suomen pellot on palstoitettu 10 aarin palstoiksi
Helsingin viluisella niemellä vielä värjötteleville entisille
veronmaksajille ja sisällöntuottajille,
Asemalta lähtee puolenyön aikana hidas juna pohjoiseen täynnä
väkeä, valokeilat vain urbaanisti lakaisevat rataa kiiltävää.
Vaan miksipä kesken matkaa vauhti hiljenee ja sitten pysähtyy?
Synkkää porukkaa alkaa purkautua junasta, ja sakeana kuin aamusumu
häipyy kelpo väki keltaista nestettä sisältävien kanisterien kanssa palstoille.
Ai mitäpä sisältävät nämä säiliöt, ei kai ole tarkoitus viettää
ryyppäjäisiä kevyen virkistävän puuhastelun ohessa?
Eipä ei, ei hölsky cityihmisen vuitton käsilaukussa evian vesipullo, eikä vatupassi,
hölskyypi "sorsa".
Rakennekynnet kauan sitten katkenneina, kuokkapelillä, hoituu urbaani ruokahuolto.
Jaa, missäpä miesväki sitten?
No rankasavotassa, etteivät perunat ja kylppärin sikapossu vallan palellu tulevana
talvena.
Tässäpä profeetta ennustaa terasseilta ratsattujen tunnelmia:
http://www.youtube.com/watch?v=R8fIiNoK7IM
-No pitäähän välillä vähän irroitella, mutta ilman vaikerrusta ei tulla selviämään.
Nimittäin paasaaminen nälänhädästä ja maatilojen vähenemisestä on ihan kuin et olisi elänyt 70-80 lukua ollenkaan!!! Nyt mitään maatiloja tapeta, silloin ne suuret määrät väheni. Suomen rannikkoseutu (n 120 km) vaasa-kotka välillä oli aluetta jossa oli viljelyala n 60% maa-alasta. Mikä on ollu tilanne 70 luvun jälkeen? Maatiloja on loppunut 90% ja maa-alasta metsittynyt ja muuten viljelyn ulkopuolelle jäänyt n 15%. Tämä sama tulee koskemaan keski ja pohjoispohjanmaata 2000-2020 ja siihen ei liity nälänhätää, draamaa taikka muutakaan sankaritarinaa. Normaali kehitys.
Unohdatkos että nyt näkyy jo lopullinen peräseinä, eli nykyinen
kehitys jatkuessaan käytännössä lopettaa viljelyn.
Mitä tapahtui 60-70 luvuilla oli melkeimpä vain omavaraistilojen
loppu ja toki muistan ajat hyvin, joskaan en mainitsemaltasi
alueelta.
Tiloja siis jäi tarpeeksi jäljelle.
Omalla alueella kävi niin että tuolloin vasta aloitettiin koneistaminen, eli
kun hevonen lähti voitiin sen eväillä syöttää pari lehmää lisäksi.
Eli pienempi pinta-ala riitti jopa lisäämään tuotannon määrää.
No entäs nyt?
Tuotanto ei voi juurikaan kasvaa johtuen enemmän tuotantopanosten
hinnoista, ja jotka tulevat edelleen nousemaan ja lopulta niiden saatavuuskin
alkaa takkuamaan.
Huomautan vielä että tämä "luonnollinen kehitys" on johtanut siihen että
yhä enemmän arvokkaasta työajasta kuluu siirtoajossa lohkolta toiselle
mikä myös kasvattaa sen polttoaineen kulutuksen osuutta jolla ei saada
aikaiseksi yhtään mitään.
Sontakuorman viennissäkin saattaa vierähtää toista tuntia, kun se sujui
10 minuutissa pikkutilalla.
Nyt yhdessä kuormassa menee 15-30 tn tavaraa. 70 luvulla 2-3 tn ja -60 luvulla 500-1000 kg
Niin kaun ei ole peräseinää näkyvissä kun laitaseuduilla on KESKIPINTA-ALA 12o ha ja abc2 alueilla 180 ha, eli ylärajaa ei todella ole olemassa
Polttoaineen kulutus määräytyy pääosin kaavalla vierintävastuskerroin
kertaa paino joten kuorman koolla on vähän vaikutusta kulutukseen tonnia,
taikka paremminkin tonnikilometriä kohti laskettuna.
Pitkä matka, -paljon tonnikilometrejä, lyhyellä vähän.
Työhön kuluvaan aikaan kuorman koolla tietenkin on vaikutusta. mutta
lyhyt matka on edelleen eduksi.
Tilojen koon suhteen pitäisi pitää mielessä se että tietyn hehtaarimäärän
asiallinen viljely vaatii tietyn konemäärän.
Ei edes suurella mahtipuimurilla pysty saamaan kuin rajatun määrän laatutavaraa.
Jos puinnit viivästyvät lokakuulle liian suurien pintaalojen takia, ollaan
jo yli perälaudasta ja matkalla kuilun pohjalle.
Miten suuren pintaalan yksi isäntä pystyy hallitsemaan?
Jos pitää palkata luottorenki ja hankkia sille koneistus hoitamaan osaa alasta, niin
siinähän on itse asiassa kaksi isäntää ja kaksi tilaa, lisäksi tilan tuotoillakin
on kaksi jakajaa - missä tehokkuuden lisä, taikka muu konsulttihumpuuki.
No tämähän on vain hauskaa asioiden pallottelua, mutta takaisin todellisuuteen.
Jokapäiväinen leipä on edelleen öljyn varassa, ja jo polttonesteiden hinnannousu
estää suurtilojen onnistumisen, saati sitten todellinen pula.
Maatilojen lukumäärä jatkaa edelleen vapaata pudotusta ja nollataso on edessä
2020 jälkeen, jos pelkkää nykyvauhtia jatketaan.
Suurtilojen varaan rakentuva ruokahuolto on kyllä kevätjäille rakennettu.
itse laskisin suomessa siihen 500 ha. Baltiassa ja ruotsissa käytetään 800 ha, englannissa 1000 ha.
Se suuri kuorma tarvii vai yhden tallin, yhden kuskin ja 60 km/h siirtonopeuden. Tätä ei ole taloudellista tavoitella 30 ha tiloilla. -70 luvulla ei ollut saatavana. Joku puhui maatalouden koneistuksesta, siis onko tosiaan niin että rannikkosavikko koneistettiin 20 vuotta aikaisemmin kuin muu suomi??
Vai onko muka nälkä kaikkialla missä tilat on isompia? Nykyisestä elintarvikkeiden kulutuksesta on puolet vara pienentää ja ihmiset olisi terveempiä.
Ei kappa perunoita ja kilo läskistä lihaa ole mikään päivittäinen välttämättömyys.
muodostumassa muutamia tällaisia "suurtiloja" systeemi on se että naapurilta ostetaan pellot pois rajakivet kuopataan asumukset jäävät vielä toistaiseksi sijoilleen näin mennään kylä kylältä kunnes joka pitäjässä on vain muutama maatila. mistähän työväkeä näille tiloille kun maatalousvaltaisten kuntien väki vähenee? ai niin virosta tietenkin..
Suomesta, mutta koska suomessa on maatalouskoulut ihan hunginnolla. Osaavaa väkeä EI tule ainakaan haapajärveltä, Ruukista Ilmajoelta, kannuksesta, mäntsälästä, kokemäeltä, Otavasta eikä Anjalasta. Näistä paikoista on työvoimaa ollut sopimustiloillamme enemmän kuin yksi kustakin. Virosta ja Venäjältä tietty, sieltä saa pomoa kunnioittavaa, osaavaa ja koulutettua väkeä. Suomen järjestelmä kouluttaa vain torpparitiloille "jatkajia". Ja alalle hakeutuu noiden koulujen kohdalla pääosin vain keskimääräistä lapsellisempaa ja motivoitimattomampaa sakkia. Jos vain koneen ajo kiinnostaa eikä ole hajuakaan mitä sillä pitäisi tehdä, miten kehittää itseään ja tuottavuuden merkitystä työnantajalle... voi Daa-aa
Jos tulee se nälänhätä. Työvoimapula on hyvinvointivaltion ongelma.
kakkostien etelä puolella olevia tehdas maatiloja.
kun ei päässyt heit elonkorjuuajan alussa kuivaamaan ja sitä tietä myymään on hinta pudonnut huimasti siitä hetkestä.
muita taloja oikein?
maakaasu? Härkäpari? Millä aloilla öljytöntä viljelyä voidaan harjoittaa?
"näillä" suur tiloilla koskaan ollutkaan,nämä ostettavat tilat ovat ihan mitä tiloja vain säätyyn katsomatta pieniä tai suuria muuta estettä ei ole kunhan se on rahalla ostettavissa lähes niin että maksoi mitä maksoi..
Viimeisin "wheat letter" nettijulkaisussa kerrotaan vehnän viljelykustannuksista
Usassa.
Vehnätonnin tuottaminen maksaa nykyisin keskimäärin 295 dollaria tonnilta, taikka
8 dollaria bushelilta.
Kustannus on keskimääräinen, mutta nykyisillä pörssihinnoilla ei viljely kannata
missään.
Julkaisussa on myös melkoisen yllättävää tietoa jota voi melkein kutsua
vehnän katoamistempuksi Usassa.
Aiemmassa katsauksessa oli puhetta varastotilanteesta syyskuun 1 päivä, joka
määrä oli 50,5 milj. tonnia.
Nyt hemmot olivat laskeneet sen kuinka paljon vehnää on käytetty Usassa taikka
laivattu vientiin.
Kesäkuun alusta elokuun loppuun ulottuvalla kaudella hävisi vehnää peräti
25,8 milj. tonnia.
Määrä on 18 % suurempi kuin vuosi sitten samana ajanjaksona.
Mitä helkkaria siellä on tapahtunut ?
Ajanjakson laivausmäärät olivat vajaa 10 milj. t. ja normaali Usan vehnänkulutus
on noin 2.5 milj. t. kuukaudessa joten noin 17-18 milj. tonnia olisi ollut
normaali "disappearance" eli varastojen hupeneminen, -eli 7,8 milj. t. olisi nyt
paljastunut ylimääräinen kulutus Usassa.
Wheat letter antaa luvuksi 6,8 ja saattaa olla oikessa.
Selitykseksi tarjotaan lisääntynyttä vehnän rehukäyttöä, koska maissin hinnat
olivat korkeat.
Itse tarjoan selitykseksi loppuvehnän kurjaa laatua jota taisin kehua keväämmällä
sanoinkuvaamattomaksi.
Eli se joko syötettiin karjalle tai kipattiin jonnekin jorpakkoon.
Julkaisussa on myös tilasto varastotilanteen kehittymisestä vuosien mittaan,
ja nykyinen tilanne ei kyllä ole Usassa mitenkään ennätyksellinen.
http://www.uswheat.org/wheatLetter/doc/7958DD17B25D9A36852574D7004FAD22?OpenDocument#
Aiemmin oli puhetta Kanadan Pakistanille tarjoamasta 700 000 tonnin vehnäerästä.
linkin artikkeli kertoo vehnän hinnaksi 474 doll. tonni ja että Pakistan on hylännyt
tarjouksen liian kalliina.
Lisäksi kerrotaan että Pakistan on jo ostanut Venäjältä 2,5 milj. t vehnää ja että
hinta olisi 115 doll. tonni edullisempi.
http://www.dawn.com/2008/09/25/ebr1.htm
Pellekoulu jatkaa alamaissa, täsä meneillään olevat hinnat jotka saattavat vielä muuttua.
Chicago 6,4 Kansas 6,7 Minneapolis 7,02
Pariisi vehnä 160 rypsi 344
Joten Metsäveli on valinnut otsikon väärin...17%oli syyskuun hinnan lasku maailmanmarkkinoilla!
Australiassa Victorian vehnäalueelle on luvassa tiistaiyöksi
yleisesti hallaa joka on paikoittain ankaraa.
Aluehallinnon agronomin mukaan 25 % viljelyalasta ei kannata korjata
lainkaan, ja lopuista oli luvassa kurja sato, nyt taitaa mennä sekin.
Argentiina sai tämän verran sateita:
http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/analysis_monitoring/regional_monitoring/wcpcp8.gif
Määrä ei paljonkaan paranna tilannetta koska parasta vehnäaluetta jäi 25 millin
varaan, ja lisäksi korjaamatonta vahinkoa on jo syntynyt.
Eräät maissialueet saivat kyllä kylvöjen aloittamiseen riittävän määrän
sadetta, mutta kerrotaan että noin 0,5-0,7 miljoonaa hehtaaria maissialueesta
kylvetäänkin soijalle, jonka kylvöissä ei ole vielä kiire.
Viljapörssien paniikkimyynneissä on poikkeuksena rahastosijoittajien käytös,
-nämä kun eivät ole alkaneet vielä myymään.
"Index fund" ryhmän rahastojen hallussa on peräti 2,4 milj. tonnin edestä vehnän
toimitussopimuksia, eli futuureja.
Näillä rahastoilla ei ole mitään kiirettä hankkia käteistä, koska näihin
rahastoihin sijoittaneet eivät voi vaatia sijoitustaan kesken-kaiken pois.
Nyt olisi näidenkin aika ostaa lisää futuureja, mutta milläpä ostat kun
pelästyneet sijoittajat eivät tuo lisää rahaa sisään.
Niimpä menee miljardin taalan paikka sivu suun.
Amerikoissakin on jo jokunen analyytikko pelästynyt nykyisen vapaan pudotuksen
seurauksia.
Kun nykyisillä viljojen pörssihinnoilla on mahdotonta saada viljelyä kannattamaan,
on analyytikon johtopäätös tilanteesta että viljelyalat romahtavat.
Niimpä tulossa on nälänhätä.
Ennakkotiedot viimeviikon laivausmääristä osoittavat noususuuntaa, ja alentunut
rahtihintataso panee lisää vauhtia vientiin.
Pörssihintojen aleneminen ei suoraan lisää vientiä, koska niillä hinnoilla
ei ole mikään pakko myydä, ja viljakauppiaat ovatkin pitäneet puolensa.
Urputtavalle ostajalle voi ehdottaa joulukuun futuurien ostamista, jolloin
vehnän saisi vasta joulukuussa.
Aivan tuntematon tämä käytäntö ei ole, ja esimerkiksi viime talvena Japanin
kerrottiin ostaneen vehnäfutuureja jossain määrin.
Panikointi pörsseissä jatkui edelleen ja hinnat putosivat.
Tilanne on jo niin ainutlaatuinen että amerikanjussin kannattaa ostaa
vehnä pörssistä, eikä viljellä suurin kustannuksin ja riskipelillä pellolla,
lisäksi loistotulos on varma. Jotkut jo ostavat.
Jemen asetti ostotarjouksen 100 000 vehnäerästä, Mauritius 47 000 tonnin
määrästä sekä Etelä -Korea 23 000 tonnista.
Chicago 5,95 Kansas 6,28 Minneapolis 6,64
Soija 9,22 maissi 4,24
Pariisi vehnä 155 rypsi 329
Usan maissi ja soijasato on vielä pääosin välttynyt tappohalloilta,
mutta Ontariossa, Kanadan puolella halla jo pyyhkäisi.
Usan farmarit kertovat ettei pohjoisosan maissi ehdi täysin valmiiksi,
mistä on ongelmia jyvien kosteuspitoisuuden takia.
Soijasadon kerrotaan olevan noin 20-30 % keskimääräistä huonompi, ja
farmarit huomauttavat että satoa on korjattu vasta parhaista kasvustoista.
Maissisatokin jää ennakoitua pienemmäksi, ja hallat voivat alentaa sitä yhä.
Vehnän hinta Usan markkinoilla on nykyisin vain n. 20 senttiä kalliimpi
kuin maissi, kun se aiemmin on ollut lähes 3 dollaria bushelilta kalliimpaa.
Niimpä vehnän paremman rehuarvon takia sitä kannattaa syöttää sioille ja
muulle karjalle.
Mikäli viime kesänä toteutunut rehukäyttö jatkuu, vehnä käy vähiin pikavauhtia.
Viljojen kovat hinnat eivät Usassa ole johtaneet lihakarjan pääluvun
laskuun.
USDA arvioi jo kesällä vehnän rehukäytöksi viimevuotista suurempaa, ja vientiin
liikenevän vehnän määrää pienemmäksi.
Australiassa luvatut hallat jäivät vielä vähäisiksi. mutta lisääkin on luvassa.
Viime päivien sateet ovat lähes kiertäneet kuivimmat alueet, eli Etelä- Australian
ja Victorian vehnä-alat.
Egypti osti 110 000 tonnia vehnää josta puolet Usasta, - Venäjä toimittaa toisen
puoliskon.
Vehnäfutuurit nousivat vaihteeksi. Talouskaaos ei ole mihinkään hävinnyt, mutta
yleensä ymmärretään että nykyisiä vehnänhintoja ei voida pitää alhaalla vaan
ne tulevat nousemaan.
USDAn uusimmat raportit on luvassa perjantaina.
Chicago 6,03 Kansas 6,34 Minneapolis 6,66
Pariisi vehnä 154 rypsi 333,75
Usassa soijan käteishinnat ovat säilyttäneet pörssihintoja paremmin
hintansa ja ovat paikoin 70 senttiä yli marraskuun pörssinoteerauksesta.
Jotain kuhinaa oli myös havaittavissa viime yön kaupankäynnissä, kun soijan
ensi syksyn futuureilla tehtiin kauppaa kovaan hintaan.
Joku laskee aivan oikein että soija on silloin huippuhinnoissa.
Soijan futuureja ehdittiin kaupata lähes neljännes- miljoonaa tonnia.
Seuraavalla viikolla näyttäisi tulevan soijan kasvun pysäyttävä halla.
Usan talouskaaoksen lisäksi siellä on nyt uhkaamassa polttoainepula.
alla olevassa linkissä on videohaastattelu jossa esiintyy "peak oil"
asiantuntija Matt Simmons, joka hallitsee asian etu- ja takaperin.
Tilanne on jo mennyt siihen että paikoin on jo ollut häiriöitä jakelussa.
Tämä asia kuuluu kyllä näiden katsausten aihepiiriin ainakin maissin
kysynnän osalta, joka taas vaikuttaa rehuviljojen hintatasoon muuallakin.
http://www.worldenergy.tv/
Siltä varalta että katsauksen lukijoissa on aiheen harrastajia, niin alla
on linkki jossa käsitellään ammoniakin valmistamista tuulienergialla.
Asia mainitaan myös tuossa Simmonsin haastattelussa.
http://sites.google.com/site/wwwfreedomfertilizercom/Home/nh3
Maakaasu josta ammoniakkisynteesiin tarvittava vetykaasu on halvimmin irroitettavissa,
on Usassa jo niukkuusartikkeli, ja lannoitetypen tekemistä on siellä jouduttu ajamaan alas.
Usan maatalous onkin jo tuontiammoniakin varassa, joten esimerkiksi maissietanolin
tuotanto ei todellisuudessa paljonkaan auta omavaraisuuden kannalta.
Iran asetti ostotarjouksen 60 000 tonnin erästä Australialaista vehnää.
Iran aikoo ostaa vehnää aiemmin ilmoitettua enemmän, kuinka paljon jätetään
kertomatta, mutta asia ilmaistaan että enemmän kuin 5-6 milj. tonnia.
Maan hallinto myöntää että täsmällistä tietoa tarpeesta ei ole koska viljelijät
eivät ole panneet kaikkea vehnää markkinoille.
Maassa pitäisi aloittaa vehnän kylvot, mutta kun ei ole satanut, ei ole
kasteluvettäkään tarpeeksi saatavissa.
Ellei saada runsaita sateita ennen joulukuuta, Iran joutuu jatkamaan
vehnänostoja edelleen.
Vehnäfutuureissa oli vähäistä nousua, mutta soija nousi 38 senttiä bushelilta.
Chicago 6,08 Kansas 6,38 Minneapolis 6,74
Pariisi vehnä 149,5 rypsi 327,25
Viikolla 26. 9 -2.10 myytiin Usasta vehnää 512 000 tonnia, ja
laivattiin 893 300 tonnia, sekä lisäksi myytiin seuraavan kauden
satoa 53 800 tonnia.
Kuluvan kauden myynnit olivat yhteensä 17,566 milj. t. josta laivaamatta
5,586 milj. t.
Myynnit ylsivät 64,6 % USDAn arvioimasta vuosimyynnistä.
Maissin myynnit olivat 957 900 tonnia ja laivaukset 823 300 tonnia.
Myynnit olivat 28,5 % myyntiarvion määrästä.
Soijaa myytiin 602 400 tonnia ja laivattiin 398 700 tonnia.
Runsaassa kuukaudessa soijaa on myyty jo 11 milj. t. josta laivaamatta
10,1 milj. t. eli lähes kaikki.
Myyty oli jo 40,5 % myyntiarviosta.
Usassa on maissinkin osalta heitetty pellekoulun hinnat menemään ja tarjotaan
parempaa käteishintaa.
Syyksi farmarit arvelevat että "elevaattorit" ovat myyneet etukäteen runsaasti
tavaraa, ja nyt samoin tehneiltä farmareilta tulee viestiä että sato on kehno,
ja määrät saattavat jäädä vajaaksi.
-----
Venäjällä maatalous on joutunut ahdinkoon nykyisen talouskaaoksen takia.
Jopa 10 miljardia dollaria vastaava määrä pitäisi löytyä rahaa ennen
vuoden vaihdetta, että erääntyvät lainat saisi maksetuksi.
Venäjän hyvä viljasato on kääntynyt viljelysektorin kannalta kiroukseksi,
koska kuljetukset eivät pelaa ja vientisatamat vedä tarpeellista määrää.
Niimpä hinnat ovat Venäjän sisällä laskeneet, ja kun samaan aikaan velan
korot ovat nousseet, tullaan elinkeino kuppaamaan henkihieveriin.
Venäjän osuus Planeetan kovasti mainostetusta vehnän ennätyssadosta pilaantuu
takuisten takana, kelvottomissa varastoissa, niin että suhina käy.
Nyt sitten pelätään että koska entisten kolhoosien ja valtiontilojen
raunioille perustettujen maatalousyritysten omat pääomat ovat enempi
tuulen huuhtomaa laatua, ei uutta satoa saada kunnialla kasvuun.
Sääkin on kääntynyt vastaiseksi, aikaisin satanut lumi on viivästyttänyt
sadonkorjuuta.
http://www.bloomberg.com/apps/news?pid=20601109&sid=aCfBBqL4O9Xk&refer=home
Saudi-Arabia osti 300 000 tonnia vehnää, joka haalitaan kasaan sieltä-täältä.
Jordania osti 150 000 tonnia vehnää mustanmeren alueelta, kun ostotarjous
koski vain 100 000 tonnia.
Bangladesh osti 100 000 tonnia samalta suunnalta.
Tunisia osti 92 000 tonnia vehnää ja lisäksi 50 000 tonnia durum laatua.
Pörsi päätyi vehnän osalta lähes eiliseen tasoon, - vaihto oli vähäistä
ja huominen raportti arvelutti.
Chicago 6,04 Kansas 6,38 Minneapolis 6,76
Pariisi vehnä 150 rypsi 333,5
Tänään tuli taas uusimmat USDAn raportit planeetan viljojen tilanteesta.
Täytyy taas ihmetellä miten USDAn byrokraattiporras pystyy sotkemaan asiat.
Virastolla on pitkin maailmaa kelpo väkeä jotka saavat aikaan erinomaisia
raportteja, mutta jossain vaan pätkii ja pahasti.
Esimerkiksi Iranin kohdalta raportti kertoo vehnän tuontitarpeeksi edelleen
4,5 milj. tonnia, vaikka Iran on jo ostanut yli tämän määrän, ja kertoo
jatkavansa ostoja yli 6 miljoonan tonnin.
USDAn byrokraatteja ei vaan näytä kiinnostavan asioiden seuraaminen, ja
tuloksena on raportti jota saa laittaa ja sepittää kuin romuautoa.
Lisää rähjäämistä myöhemmin.
Kanadan puolella Albertassa on iskenyt dieselpolttoaine pula.
Paikallinen farmari kertoo että polttoainetta ei saa kuin odottamalla,
ja että vehnää on puimatta 10-15 %.
Toinen farmari kertoo että vehnäsato on kohtalainen kilomäärältään, mutta
laatua ei löydy.
Australian vehnäsadon tilanne on edelleen huononemassa.
Linkin artikkeli kertoo että Victoriassa vehnää korjataan heinäksi.
ja että Etelä Australian maakunnassa syyskuu oli ennätyskuiva.
NSW:n osalta kerrotaan vähän yllättävästi että maakunnan pohjoisosan
vehnäsadosta ehti hävitä kolmannes kuivan jakson aikana.
Lisäksi hallat ovat olleet kiusana etelämpänä.
Länsi- Australiassa hallat veivät paikoin koko sadon, mutta kun sitten
satoi, arvellaan tämän kompensoineen vahinkoja.
Ensi viikoksi kuitenkin on luvassa tuulta ja hellettä.
http://www.weeklytimesnow.com.au/article/2008/10/09/13731_grain-and-hay.html
USDA pudotti Australian vehnän satoennustettaan vain 0,5 milj. t. ja nyt
uskotaan vielä sadoksi 21,5 milj. t.
Ennuste on kyllä linjassa viimeaikaisten muiden ennusteiden kanssa mutta
se ei tietenkään tee sitä sen paremmaksi.
Australian vehnän vientimääräksi ennustetaan vieläkin entistä määrää, eli
14 milj. tonnia mikä on kyllä jo mahdotonta.
Tässä ei tarvita enää muuta kuin että hellesää asettuu viikoksi
länsi Australiaan ja koko Australian sato jää tuohon määrään.
Jo kuukausi sitten eräs aussifarmari arvioi vehnäsadoksi korkeintaan
18 milj. tonnia, ja varmaan pudottaisi nyt lisää.
Käteisen akuutti tarve ajoi edelleen myymään tappiolla, ja futuurit
putosivat taas.
Soija ja maissi peräti limitissä ja optiopelillä lisää.
Pariisinkin hintoihin vaikuttaa sama tauti ja siellä on ollut pelaajia
Usankin suunnalta, mikä vaikuttaa myös asiassa.
Itse vehnän taikka muiden viljojen kysynnän ja tarjonnan kanssa
pörssihinnoilla ei ole ollut pitkään aikaan mitään tekemistä, vaikka
erinäiset kommentaattorit vanhasta muistista vielä yrittävät
siihen suuntaan sirkuttaa.
Chicago 5,63 Kansas 6,06 Minneapolis 6,39
Pariisi vehnä 142,75 rypsi 313,5
Argentiinassa osui yöpakkanen ja halla parhaalle vehnäalalle.
Normaalisti vehnä on siellä tähän aikaan tullut jo tähkälle ja parhaat
röyhylle.
Nämä sääkartat eivät yleensä näytä halloja vaan ilman lämpötilan tulee olla
pakkasen puolella.
Esimerkiksi Australian äskettäinen halla näkyi vain tummanvihreällä merkittynä.
http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/analysis_monitoring/regional_monitoring/wcmin8.gif
Usda pudotti arviota Argentiinan vehnäsadosta 0,5 milj. t. ja se olisi nyt 12 milj. t.
Vehnän viennin määräarvio pidettiin ennallaan, eli 7,5 milj. tonnia.
Tällä kaudella kuitenkin vehnän viljelypinta-alat putosivat, ja aiemmat samanlaiset
viljelymäärät ovat säännöllisesti johtaneet vain n.5 milj. tonnin vientiin,
Nyt on lisänä ennätyskuivuus. ja arvelen että Argentiina on ulkona vientikaupasta.
Australiassakin näyttäisi halla käyneen, kartan yöpakkasta näyttävä täplä on
vehnäalueen ulkopuolella mutta siitä pohjoiseen on NSW:n parhaat vehnäalueet.
Tosin ei tänä vuonna kuivuuden takia, ja nyt lisäksi on riesana heinäsirkat, joiden
joukkoesiintymiset tekevät selvää jälkeä viljasta.
http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/analysis_monitoring/regional_monitoring/wcmin7.gif
Rabobank niminen pulju pudotti ennustettaan Australian vehnäsadosta 20.5 milj. tonniin.
Länsi Australian vehnäalueella on kuitenkin taas viimeiset tipat vedestä kulumassa,
ja ainakin perjantaihin saakka on luvassa kuumaa tuulta maan sisäosista.
Arvelen että jo nyt ollaan 18 milj. t. tasossa, ja päädytään alle 16 milj.
tonnin tasoon.
Egypti osti 265 000 tonnia vehnää, josta 120 000 t. Usasta ja loput Venäjältä.
Jordania on taas markkinoilla ja 100 000 tonnia on ostotarjous.
Vehnäfutuurit olivat vaihteeksi nousussa.
Joku pellekoulun edustaja häätyi jopa epäilemään, että josko vehnän kaupattavat
varannot eivät olekaan niin runsaat kuin on veisattu.
Chicago 5,88 Kansas 6,27 Minneapolis 6,63
Pariisi vehnä 146,50 rypsi 323,25
Kun pariisi keikkui huipussa suomessa maksettiin 10-20 vähemmän nyt maksetaan 20-30 enemmän.... eli kaupalla on tosi laaja margiaali jossa liikkuvat
Olisiko myös syynä se että Ruosissa on leipävehnästä pula, ja eiköpähän
myös rehuviljoista.
Niimpä Ruosin viljanostajan kannattaa hakea vehnää täältä, että saa juntatuksi
sikäläistä hintatasoa alas.
Hyvin kannattaa.
Tanskasta kerrotaan että leipäviljojen laatu on huono, ja enimmät
viljat ovat rehulaatua.
Ruotsin tilanteeksi kerrotaan vielä huonompaa. ja vain 10 % olisi
leiväntekoon kelpaavaa.
Sama lienee tilanne baltiassa ja Puolassa, ainakin Latviasta kerrotaan
etä jauhojen hintaa on pitänyt pudottaa huonon laadun takia.
Puolassa taas juntataan hintoja, ja tullaan leiponeeksi seuraavasta
sadosta leipä joka laulun sanoin "ei ole mittään".
Kazakhstan vannoo edelleen että vientisulku on tarpeeton valtion osto-ohjelman
taatessa noin 30 % vehnän tarpeesta.
Toisaalta kerrotaan että kaikkien viljojen sato on noin 17 milj. t. mikä
määrä on kuivaamaton ja puhdistamaton paino.
Puhdistus ja kuivaus vie noin 7 % painosta eli 1,2 milj. t.
Maan omaksi kulutukseksi kerrotaan 10-11 milj. t. joten vientiin riittäisi
5-6 milj. t. eri viljalaatuja.
Näihin lukuihin ei kyllä ole oikein luottamista, koska alueen perinteisiin
näyttää kuuluvan yliampuvat puheet sadonkorjuun aikaan.
Kirgiisiassa onkin pitänyt heittää pakki päälle ja kelpo sato on kutistunut
kehnon puoleiseksi.
Muut alueen maat tulevat kyllä perässä, sääolot olivat liian kuumat
kastellullekin vehnälle.
http://www.blackseagrain.net/content/view/15253/88/
Argentiinan pörssihemmot pudottivat vehnän satoennustetta, ja se olisi nyt 28 %
viimevuotista huonompi.
Viimevuonna piti säätää vientikielto ja sama asia on edessä nytkin, -kunhan
saadaan jotain korjatuksi.
Australian vehnälle näyttää käyvän erittäin huonosti. Ainakin viikko mennään
sateettomissa merkeissä ja pahimmat helteet on luvassa Länsi-Australiaan.
Tänään oltiin jo yleiseti yli 30 asteen lämpötiloissa.
Venäjä kertoo vieneensä 6 milj. t. vehnää heinäkuun 1 ja lokakuun 7 välisenä aikana.
Pellekoulu luimisteli edelleen ja hinnat laskivat. Usa alkaa olla jo niin köyhä
että edes futuureja ei pystytä pitämään omissa käsissä.
Chicago 5,73 Kansas 6,13 Minneapolis 6,63
Pariisi vehnä 147 rypsi 323,5
Viljapörssien nykyinen kyvyttömyys hinnoitella nykyinen sato sekä
seuraava on alkanut herättää huolta jo käyttäjissäkin.
Selvästi on näkyvissä että nykyiset pörssihinnat jättävät seuraavan sadon
riittämättömäksi planeetan kulutukseen nähden.
Englannissa on esimerkiksi alettu hakea menetelmää jolla hinnoiteltaisiin
seuraava sato siten että siitä jäisi jotain viljelijällekin.
Keskusteluihin osallisena ovat olleet viljan ostajat ja tuottajien edustajat.
Epäilen kyllä ettei yksituumaisuutta synny, vaan ruokahuollon ajautumista
katastrofiin tullaan seuraamaan vain käsiä väännellen.
Pörssipelureiden enemmistön kannaltakin katsoen ollaan ajautumassa kuilun
partaalle.
Nyt alennusmyynnissä olevat futuurit eli toimitussopimukset ovat solmittu
nykyistä paljon korkeampaan hintaan, ja sen hinnan farmari niistä saakin,
mutta nyt myyntiin pakotetut pelurit kyllä kynitään putipuhtaiksi.
Pörssien tulevan toiminnan kannaltakin katsoen nykyinen hintataso on kestämätön.
Nythän futuurihinnat ovat sillä tasolla että kukaan ei näihin hintoihin
tee uusia toimitussopimuksia.
Esimerkiksi Usassa vehnän osalta alle 8 dollaria bushelilta tehty toimitussopimus
vain varmistaa sen että tappiota tulee.
Tämähän olisi täysin päinvastainen seuraus kuin mikä oli alkuperäinen futuurien
tarkoitus, eli taata vehnälle tuotantokustannuksia korkeampi hinta.
Nyt tilanne on se että uusia toimitussopimuksia ei näihin hintoihin tehdä,
ja kun farmareilla ei ole mitään varmuutta tulevasta hintatasosta. on
pakko olla varovainen ja tuotanto tippuu.
Niimpä nyt asetetaan planeetan maataloustuotanto sille uralle että nälänhätä
on varma asia.
Olisihan tietenkin mahdollista potkaista pörssit vaikka pilkille, ja tehdä
toimitussopimukset suoraan viljelijän ja viljanostajan välillä ja siihen
hintaan että viljely kannattaa, mutta mistä tähän hätään niin palkon järkeä
löytyisi, - ei niin mistään.
Kyllä viljan hinnat ovat edelleen nousussa mutta nyt on tarjontapuolelle
syntynyt siinä määrin korjaamatonta vahinkoa että vuoden kuluttua saattaa olla
jo hintasäännöstelykin tarpeen, -ei olla nähty vielä mitään.
Nykyinen hintakuoppa korjautuu vasta kun Usassa aletaan parkua vientisulun perään.
Tuskin tapahtuu ennen vuodenvaidetta, vaikka nykyinen vientivauhti tyhjentääkin
vehnävarannot vähiin ennen sitä.
Futuurihinnat laskivat taas. Nyt ei kyllä syitä enää haettu ennätysadosta,
taikka kysynnän hiipumisesta.
Chicago 5,55 Kansas 5,9 Minneapolis 6,38
Pariisi vehnä 142,25 rypsi 315
Tavallisesti torstaina julkaistavat Usan vientitilastot tulevat
julki vasta huomenna.
Argentiinan maatalousministeriö kertoo että vehnäsadon määräksi voi
tässä vaiheessa odottaa 9,5 -11 milj. tonnia.
Ennuste on synkempi kuin oli taannoinen viljapörssin arvio.
Kuivuus jatkuu kuitenkin edelleen, ja ensiviikolle luvatut sateet
osuvat maan pohjoisosaan, eli vehnäalueen ulkopuolelle.
Virasto kertoo lisäksi että soijan aiotut kylvöalat ovat 7-12 % viimevuotta
suuremmat.
Maissin aloiksi kerrotaan 3,4 milj. hehtaaria, mikä on viimevuotista vähemmän.
Brasilian soija-ala saattaa jäädä odotettua pienemmäksi, ja tähän epäilyyn on
antanut aihetta farmareiden vähäiset lannoitteiden ostot.
Ostettu on vasta 25 % normaalista määrästä, kun yleensä tähän aikaan on
ostettu noin 70 %.
Brasilianjussit ovat lisäksi siinä määrin bisneshemmojen kynimiä, että
viljelypanoksia ostetaan velkarahalla, ja talouskaaos ja kireät luottomarkkinat
ovat myös Brasilian murheita.
Murhetta lisää myös se että Brasilian tuotantokustannukset ovat korkeammat
kuin esimerkiksi Usassa.
Syynä tähän on pitkät kuljetusetäisyydet, jotka lisäksi joudutaan suurelta osin
suorittamaan maakuljetuksina ja ei niin loistavia teitä pitkin.
Japani osti 41 000 tonnia vehnää Usasta.
Japani on ollut viime ajat poissa markkinoilta maassa tapahtuneen ruokaskandaalin
takia.
Pellekoulu rämpi edelleen alamaissa, mutta ennen pörssin sulkeutumista soija
alkoi nousta.
Eräs markkinahemmo selitti poikkeusta sillä että Usan soijan käyttäjilä on
soijat lopussa, ja nyt olisivat soijan tarvitsijat tulleet ostajina markkinoille.
Kun futuurin takeena olevaa tavaraa ei kuitenkaan saa käsiinsä kuin vasta
marraskussa, on tämän operaation tarkoituksena saada soijan hinta nousuun.
Mutta miksipä ostaja tinkisi hintoja ylös?.
Selitys tähän kuului että kun Usan farmarit ovat luovutuslakossa.
Empä ole kuullut mitään lakkokouutisia, mutta kun farmarit näkevät käytännössä
että sato on huono, maassa on soija surkeasti lopussa, ja tämän päälle
käteishinnat on polkaistu pohjamutiin, niin myyntihalut ovat nollassa.
Olisihan soijan käyttäjillä mahdollisuus nostaa käteishintoja mielensä mukaan,
mutta sitten tulee kuvaan mukaan soijaa käyttävän teollisuuden keskinäinen
kilpailu. Jos maksaa soijasta enemmän kuin toiset, kärsii tappiota ja markkinaosuus
putoaa.
Näin ajatellen pörssin hintojen veivaaminen ylös olisi järkevää, kun kaikki
joutuisivat pulittamaan lähes saman verran soijasta.
Merkilliseksi menee touhut.
Saapa nähdä puhuiko pörssihemmo vain lämpimikseen.
Chicago 5,55 Kansas 5,88 Minneapolis 6,32
Pariisi vehnä 138 rypsi 305,25
Viikolla 3-9 myytiin Usasta vehnää 435 600 tonnia, ja laivattiin 651 700 t.
Kesäkuun alusta alkaneen kauden myyntejä oli kertynyt 18 milj. t.
Kauden myyntiarviosta oli myyty jo 66,1 % .
Myymättä oli enää 9 milj. tonnia.
Maissin myynnit olivat 975 200 tonnia ja laivaukset 923 500 tonnia.
Soijaa myytiin 1 028 000 tonnia ja laivattiin 407 500 tonnia.
Syyskuun alusta alkaneen kauden myynnit ylsivät jo 41,9 % arvioidusta
kausimyynnistä.
Vehnää siis olisi USDAn arvion mukaan myytävänä enää 9 milj. t.
Voihan USDA toki nostaakin arviotaan, mutta varaa ei ole paljon, kun ottaa
huomioon alkukauden kovan menekin Usan sisämarkkinoilla.
Ylimääräinen kulutushan oli n. 6,8 milj, tonnia.
Varmaa on että vehnä ei jää käsiin, vaikkapa kun ottaa huomioon Brasiliasta
Usaan ja Kanadaan suuntautuvan uuden kysynnän.
Brasilia ostaa vuosittain n. 7 milj. tonnia vehnää, ja enimmät Argentiinasta.
Argentiinan vehnän tilanne on nyt kurja ja se on menossa yhä alamäkeä, joten
Brasilian on etsittävä uusi vehnän myyjä.
Niimpä Brasilia pystyisi yksinkin lähes tyhjentämään Usan vehnäpajatson.
Alla uusin kartta Australian sateista lokakuun aikana:
Länsi- Australian osalta kartassa ruskean sävyin merkitty alue sattuu tällä kertaa
juuri parhaimman vehnäaluen kohdalle
Keltaisella merkityllä osalla viljellään hyvin vähän vehnää.
Etelä-Australian, Viktorian ja NSW:n eteläosan vehnä alkaa olla jo mennyttä kalua.
Nyt sitten sääennusteet lupaavat kuivaa ja helteistä säätä pitkälle ensi viikkoon,
ja Länsi-Australiassakin tulee pahaa jälkeä.
http://www.bom.gov.au/cgi-bin/silo/rain_maps.cgi?map=contours&variable=totals&area=aus&period=cmonth®ion=aus&time=latest
Eilen mentiin ennusteissa ensimmäisen kerran alle 20 milj. tonnin, kun eräs
asiaa seuraava pulju pudotti vehnäsadon määrän 19 milj. tonniin.
Arvelen että lopulta päädytään noin 16 milj. tonnin tasoon, mutta alempi taso on täysin
mahdollinen jos alla olevan ennusteen povaus normaalia korkeammista lämpötiloista
toteutuu.
Varsinkin kun luvassa on normaalia vähäisemmät sateet.
Ainakin tähän asti nämä loka-joulukuun ajalle povatut ennusteet ovat käyneet toteen.
http://www.bom.gov.au/climate/ahead/maps/max.national.hrweb.gif?20080925
Futuuripörssit yrittelivät nousua, maissi ja soija nousivat eniten.
Chicago 5,66 Kansas 5,97 Minneapolis 6,40
Pariisi vehnä 141 rypsi 313,5