On se, että Santavuori ja Harpe myöntävät avomesti kusettaansa Tenniä ottaessaan tämän pauloihina Oulun kurseillan. Mikä on on Niemelän osuus, niin tiedä häntä.
Tuo koko romukoppa Hypnologian nykylinjoineen pitää ehdotomasti kaataa katopaikalle, sieltä vosi tulla jotain uutta, vaikka paskanhajua ei hetkessä saakkaan pios!
Tuo koko romukoppa Hypnologian nykylinjoineen pitää ehdotomasti kaataa katopaikalle, sieltä vosi tulla jotain uutta, vaikka paskanhajua ei hetkessä saakkaan pios!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olet varmasti oikeassa. Entä jos puoskarilaki vetää pohjan pois jo vuotavasta veneestä???
Pelkään vain että on jo liian myöhäistä. Tajunnantaidon opeilla palataan taas mystiikkaan, parapsykologiaan, rajatietoon. Kyllä sen näkee jo: on ReiKiä, Valomeditaation kursseja, ihmeparannusoppeja Hypnologiassa.
Taitaa olla ero edessä ja ei-fahlerilaisen ja ei-tajunnallisen yhdistyksen etsintä edessä.
Kyse on nyt koko hypnoosin maineesta ja mahdollisuuksista. Kysyn uudestaan: Oliko viisasta että yhteisöä alettiin kytkeä, erityisesti Länsi-Suomessa ja Oulun ja Kainuun seuduilla, erilaisiin ”henkisiin” liikkeisiin, kalevalaisuuteen, valomeditaatiokursseihin ja shamanismeihin? Pysyttiinkö kohtuuden rajoissa, kun rakennettiin ”tajunnanyhteisöä” suurisuuntaisine projekteineen ja tuotteistuksineen ”kaikille yhteiskunnnan aloille”? Olisiko meidän pitänyt ottaa rohkeammin vaatia selvityksiä ”tajunnllisuudesta” ja puuttua rajatietoon ja ”kaikkien kukkien kukkimiseen”, keiken uhallakin? Kunnioitan Väiskin ratkaisua jatkaa SHY:n jäsenenä ja rohkeutta valistaa tosiasioista (Psykologiliiton, TEHYN, Lääkäriliiton, SMS:n ym. lausumat, Poliisilehti, Duodecim, Lääkärilehti). Minä tein viime vuonna toisen ratkaisun.
Terv. Yksi viime vuonna lähteneistä
Tässä Väiskin kirjoitus vielä kerran: ”Pallon teki Peter von Harpe antaessaan kaikkien kukkien (erityisesti NLP:n) kukkia. Pallon sysäsi liikkeelle Risto Santavuori hylätessään klassisen hypnoosin lopullisesti shamanistisilla ja rajatietoa suosivilla opeillaan (Tajunnan taito -kirja). Vauhtia kasvavalle pallolle antoivat ”tajunnalisuuteen” suuntautuneet Tiina Niemelä (MOT ohjelma, HS 4.3.04) ja Olavi Tenni, joka on vielä lisännyt vauhtia pallolle sallimalla Hypnologian linjauksen ja kirjoittelut (1/07 pääkirjoitus)! Silloin kun olisi pitänyt toimia oltiin hiljaa ja kun olisi pitänyt olla hiljaa lähdettiin uhoamisen linjalle.
Lukemattomasta määrästä erilaisia ”vaihtoehtohoitoja” hypnoosi on yksilöidysti ainoana mainittu arvovaltaisten tahojen kannanotoissa – tässä muutama esimerkki lyhyesti:
Suomen Mielenterveysseuran aloitteessa Sosiaali- ja terveysministeriölle 14.6.05 mainitaan: ”Tälle kentälle on tulossa entistä enemmän erilaisia hoitomuotoja: valmennuksia, hypnologiaa, rajatiedon erilaisia hoitomuotoja jne. Suurin osa näistä toimii osakeyhtiön lainsäädännön pohjalta.”
Saara Karhun eduskunnalle 21.9.05 tekemässä kirjallisessa kysymyksessä mainitaan: ”Vallitsevasta villistä käytännöstä on varoiteltu jo vuosia ja viimeksi kesäkuussa Suomen Mielenterveysseura jätti puoskariasiasta aloitteen sosiaali- ja terveysministeriöön. Asia on akuutti, sillä tässä kuussa on eräs valtakunnallinen hypnoosikouluttaja tuomittu raskaista ihmisyyteen liittyvistä rikoksista vankeuteen. Asiaa tutkineet ovat päätyneet siihen tulokseen, että vapaa hypnoosikurssitus vetää puoleensa esim. pedofiileja, jotka eivät epäröi käyttää suggestiivisia menetelmiä lapsiin.”
Suomen Lääkäriliiton kannanotto 28.6.07: ”Uskomushoitoja ei saa antaa hypnoosia hyväksi käyttäen. Tajunnan tilaan kohdistuvaan vaikuttamiseen pyrkivissä hoidoissa on suggestioherkkä potilas erityisen haavoittuvainen.”
Suomen Psykologiliiton kannanotossa 20.6.07 todetaan: ”Eräät kaikkein räikeimmistä väärinkäytöksistä ovat ilmenneet hypnoosihoidon alueella. Suomessa on tieteellisen hypnoosin yhdistys johon voivat kuulua vain asianmukaisen terveydenhuoltoalan koulutuksen saaneet henkilöt. Tämän lisäksi muilla tahoilla koulutetaan ja alalla toimii myös ns. maallikkohypnoosin harrastajia.”
Yllä mainittujen lisäksi yksinomaan HS:ssä oli touko-kesäkuussa pari kymmentä kirjoitusta koskien ”puoskarilain” tarpeellisuutta. Maakuntalehdetkin ovat kirjoitelleet runsaasti asiasta.
Ymmärrän nimimerkillä kirjoittamisen kun ottaa huomioon SHY:ssä vallitsevan kulttiluonteisen ilmapiirin. Olenkin hieman huolissani niistä terveydenhuollon ammattilaisista, jotka ovat päätymässä hankalaan asemaan kun TEHY on jo vuosien ajan tuominnut ns. uskomushoidot. Väinö Pertamo”