Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    PH 93 VASTAUKSIA

    Sensuuri iski taas, mutta jatketaan.

    "Tällaista väitettä ei voi sen paremmin reifioida kuin falsifioidakaan. Mihin tällainen väite perustuu? Perstuntumaan?"

    "Väite perustuu mm. parisuhdeväkivallasta tehtyihin tutkimuksiin, joista löydät luettavaa yllinkyllin ihan googlettamalla. Esimerkin vuoksi tässä vähän esimakua opintoihisi:"

    Pahuksen lukihäiriö :(. Piti sanomani "sen paremmin VERIFIOIDA kuin falsifioidakaan. Mutta asiaan: vääryyttä ei voida oikeuttaa toisella vääryydellä. Se, että lapset joutuvat todistamaan parisuhdeväkivaltaa ei oikeuta sitä, että heidän tulisi todistaa parisuhdeväkivallan LISÄKSI väkivaltaa myös päiväkodissa.

    "Mutta eikö vielä vakavampaa ole kodin sisäinen väkivalta? Sitä tapahtuu taatusti enemmän, ja siinä lapsi kokee turvattomaksi sen paikan, jonka tulisi olla ihmiselle kaikkein turvallisin, eli oman kotinsa."

    Joo näin on. Minun puolestani mätkikää toisianne turpaan siellä päiväkodissa niin paljon kuin lystäätte. Eihän sillä ole väliä, jos kodin LISÄKSI lapset kokevat päiväkodin yhtä lailla turvattomaksi, mikä on itse asiassa aivan oikea havainto riippumatta siitä, mätkitäänkö siellä nekkuun toisia aikuisia vai ei.

    "Jos sinun kimppuusi joku käy ja pahoinpitelee sinut, niin silloin kai mielestäsi pääsyyllinen asiaan olet sinä, ei suinkaan se väkivallantekijä?"

    Heh :). Eikös raiskattuja naisia syyllistetä samalla tavalla. Mitäs keikutti... Olen ottanut oppia median retoriikasta. Noin muuten olen sitä mieltä, että päiväkodin henkilökunta on aina ja ilman poikkeuksia niin v-maista porukkaa, että sanat loppuvat kesken niiden kanssa jutellessa ja käsi puristuu nyrkkiin housuntaskussa.

    "Kerropas nyt ihan konkreettisesti, kuinka valvot lapsia niin, ettei koskaan vahingossakaan mitään tapahdu? Minä suoraan sanoen ihmettelen tätä sekä äitinä että lastenhoitajana. Miten ehdit estämään toista lasta lyömästä omaasi hiekkalaatikolla tai omaasi heittämästä hiekkaa toisen päälle? Kaiketi olen vielä huono vanhempikin, kun oma lapseni on herranähköön sentään jopa kaatunut pyörällä, pudonnut keinusta ja keikahtanut tuoliltakin minun valvonnassani."

    Sinulle maksetaan palkkaa siitä että valvot TOISTEN IHMISTEN LAPSIA siellä tarhassa. Omasi kanssa voit puuhata mitä lystäät. Siitä ei yhteiskunta maksa sinulle palkkaa. Jos joudut kyselemään netissä valvontaohjeita, olet ilmeisen epäpätevä. Se, että olet kouluttamaton ei tarkoita, että tietoa ei olisi.

    "Ei ole velvollisuutta, mutta toisinaan taloudellinen pakko on. Katsos kun yleensä jopa pienten lasten vanhemmat tarvitsevat rahaa elättääkseen perheensä eikä aina yhteiskunnan maksama kotihoidontuki ole lähellekään riittävä summa tähän tarkoitukseen. Mitä ehdotat näiden vanhempien tekevän?"

    Pääperiaate pitäisi olla, että lasten ensisijainen kasvatusvastuu on vanhemmilla. Tämä vastuu vanhempien myös tulee kantaa, eikä sysätä lapsiaan perheen ulkopuolelle pelkästään mukavuudenhalusta. On myös syytä muistaa, että on olemassa muitakin mahdollisuuksia kuin kunnallinen päivähoito. Kun lapselle halutaan ikäistään seuraa, on olemassa esimerkiksi puistotätitoimintaa tai kolmannen sektorin tarjoamaa kerhotoimintaa, jota ei ole syytä väheksyä lapsen sosiaalistamiskeinona.
    Lasten kokopäivähoitoon viemisessä huolestuttaa myös se, että silloin lapsi ei voi olla perheensä kanssa kuin muutaman tunnin päivässä, vaikka tähän olisikin mahdollisuus päivän aikana. Eikö tämä lapsen "poissaolo" vaikuta millään tavalla perhesuhteisiin? Äidin ollessa äitiyslomalla on kaikilla lapsilla ainutlaatuinen mahdollisuus olla perheensä kanssa. Toki lapselle on hyväksi olla myös ikäistensä seurassa, mutta eikö ole myös tärkeää, että lapsi ensimmäisinä elinvuosinaan saa olla mahdollisimman paljon vanhempiensa sekä sisarustensa kanssa?
    Eräs yleisönosastokirjoitus:

    ”Äidit taistelivat aikanaan oikeudesta palata työelämään ilman kohtuuttomia tulonmenetyksiä, eli oikeudesta päiväkotipaikkoihin. Nyt meidän perheestämme vastuun kantavien vuoro taistella kotihoidon mahdollisuuden puolesta, eli oikeudesta hoitaa itse omat lapset ilman kohtuuttomia tulonmenetyksiä.

    Vihdoin on myönnetty julkisesti että lapsen paras on kotona äidin tai isän hoitamana, koska saamme eri hoitomuotojen tuet sen mukaisiksi? Miksei kaikkia hoitomuotoja tueta saman suuruisin summin (esim Tasarahamalli) ja osoiteta näin että valinta on todellakin perheillä itsellään?

    Nyt päiväkotihoitoa tuetaan yhden lapsen perheissä n. 1000 eur/kk, mutta kotihoitoa vain n. 250 eur/kk. Ero on sitä räikeämpi mitä enemmän perheessä on lapsia ja jo kolmilapsisessa perheessä päiväkotihoitoa tuetaan n. 2500 eur/kk, mutta kotihoitoa vain n. 350-550 eur/kk kunnasta riippuen. Kotihoidontuen pienuus osoittaa selkeästi kuinka vähän yhteiskuntamme kotihoitoa arvostaa!

    . Myös kerhotoimintaa on ylläpidettävä ja kehitettävä.Päiväkotiin en toivottavasti joudu lapsiani koskaan laittamaan.”

    Jos terve vanhempi tekosyynään kaksivuotiaan "sosiaalisten suhteiden kehittäminen" raahaa lapsensa päiväkotiin 8-10 tunniksi 5 päivänä viikossa, olipa hänellä sitten 1-2 muuta lasta kotona tai ei, niin ei muuta kuin kaikki lapset yhteiskunnan huostaan. Ei sellaisesta vanhemmaksi ole.
    251892
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 25

    Vanhimmat

    Sensuuri iski varmaan jälleen samasta syystä kuin aiemminkin, olithan kuitenkin kopioinut uuteen aloitukseesi sen aiemman asiattoman aloituksen. Tässä aloituksessa kielenkäyttösi on asiallisempaa, ja jos välttelet turhien haukkumanimitysten viljelyä vastakin, saattavat kirjoituksesi ehkä jopa pysyä palstalla.

    "vääryyttä ei voida oikeuttaa toisella vääryydellä. Se, että lapset joutuvat todistamaan parisuhdeväkivaltaa ei oikeuta sitä, että heidän tulisi todistaa parisuhdeväkivallan LISÄKSI väkivaltaa myös päiväkodissa."

    Tietenkään ei oikeuta. Nyt kun vielä jollain tavalla kykenisit toteennäyttämään, että lapset joutuvat yleisesti todistamaan aikuisten välistä väkivaltaa päiväkodeissa. Anna vaikka linkki johonkin tutkimukseen tms. johon tällaisen hurjan väitteen perustat. Vai mihin ihmeeseen oikein sen perustat? Siihen perstuntumaasiko?

    "Heh :). Eikös raiskattuja naisia syyllistetä samalla tavalla. Mitäs keikutti... Olen ottanut oppia median retoriikasta."

    Näköjään olet todellakin ammentanut oppisi keltaisen lehdistön retoriikasta. Henkilökohtaisesti en ole samaa mieltä. En pidä pahoinpitelyn tai raiskauksen uhria pääsyyllisinä siihen, että tulivat raiskatuksi tai pahoinpidellyksi. Minusta jokaisella aikuisella tulee olla vastuu omista teoistaan, myös niillä, jotka eivät fiksumpia tapoja toimia keksi, kuin toisten hakkaaminen tai raiskaaminen. Päävastuun vierittäminen rikoksesta sen uhrille on minusta paitsi säälittävää ja vastuutonta, myöskin pelottavaa.

    "Noin muuten olen sitä mieltä, että päiväkodin henkilökunta on aina ja ilman poikkeuksia niin v-maista porukkaa, että sanat loppuvat kesken niiden kanssa jutellessa ja käsi puristuu nyrkkiin housuntaskussa."

    Saanen sitten kysäistä, että miksi halusit jatkaa juttua minun kanssani? Minähän kuulun siihen vihaamaasi päivähoidon henkilökuntaan.

    "Sinulle maksetaan palkkaa siitä että valvot TOISTEN IHMISTEN LAPSIA siellä tarhassa. Omasi kanssa voit puuhata mitä lystäät. Siitä ei yhteiskunta maksa sinulle palkkaa. Jos joudut kyselemään netissä valvontaohjeita, olet ilmeisen epäpätevä. Se, että olet kouluttamaton ei tarkoita, että tietoa ei olisi."

    Olen kyllä koulutettu enkä omasta mielestäni edes epäpätevä. Mutta koska sinä pidät itseäsi näin oleellisesti pätevämpänä, niin vastaisitko esittämiini kysymyksiin viisastelun sijaan. Miten valvot lapsia, niin ettei koskaan vahingossakaan mitään satu? Miten ehdit estämään jokaikisen mahdollisen haaverin tms. jollet sitten kulje käsi kädessä lapsen kanssa alinomaan?

    Näin sivumennen mainiten minua hieman oudoksuttaa tuo ajattelutapa, että omien lastensa kanssa saa tehdä mitä lystää. Aleneeko lapsen arvo mielestäsi jotenkin, jos se on oma eikä toisen lapsi?

    "Pääperiaate pitäisi olla, että lasten ensisijainen kasvatusvastuu on vanhemmilla. Tämä vastuu vanhempien myös tulee kantaa, eikä sysätä lapsiaan perheen ulkopuolelle pelkästään mukavuudenhalusta."

    Pääpiirteittäin olen kanssasi tässä samaa mieltä. Näen toisaalta lukuisia muitakin syitä päivähoitoon kuin pelkän mukavuudenhalun. Näistä yleisin ja suurin lienee se taloudellinen pakko.

    "Kun lapselle halutaan ikäistään seuraa, on olemassa esimerkiksi puistotätitoimintaa tai kolmannen sektorin tarjoamaa kerhotoimintaa, jota ei ole syytä väheksyä lapsen sosiaalistamiskeinona.
    Lasten kokopäivähoitoon viemisessä huolestuttaa myös se, että silloin lapsi ei voi olla perheensä kanssa kuin muutaman tunnin päivässä, vaikka tähän olisikin mahdollisuus päivän aikana. Eikö tämä lapsen "poissaolo" vaikuta millään tavalla perhesuhteisiin? Äidin ollessa äitiyslomalla on kaikilla lapsilla ainutlaatuinen mahdollisuus olla perheensä kanssa. Toki lapselle on hyväksi olla myös ikäistensä seurassa, mutta eikö ole myös tärkeää, että lapsi ensimmäisinä elinvuosinaan saa olla mahdollisimman paljon vanhempiensa sekä sisarustensa kanssa?"

    Olen itsekin ennemmin esim. kerhotoiminnan tai osapäivähoidon kannattaja, mikäli tällaiset vaihtoehdot perheelle ovat käytännössä mahdollisia. Faktaa kuitenkin on se, että suurin osa vanhemmista käyvät kuitenkin itsekin kokopäivätyössä. Kuinka heidän lastensa hoito järjestetään, jos koko päivähoitojärjestelmä lakkautetaan?

    Kopioimasi yleisöosastokirjoitus oli erittäin hyvä, ja mielestäni siinä juuri selvästi tuodaan julki ne syyt, miksi vanhemmat joutuvat menemään töihin lapsensa ollessa alle kouluikäinen. Jos kotihoitoa tuetaan vaivaisella 250 eurolla kuussa, niin ihan aikuisten oikeasti, kuinka sellaisen summan turvin on varaa jäädä kotiin lasta hoitamaan? Pyhä henki ei käsittääkseni vielä ketään meistä elätä.

    Sinä olet ehdottanut päivähoitojärjestelmän lakkauttamista, mutta et vielä ensimmäistäkään ehdotusta ole antanut sen korvaajaksi. Tajuat kai, että kun lasten kotihoitoa tuetaan näin mitättömän pienillä summilla, se tarkoittaa käytännössä sitä, että monien vanhempien on pakko mennä töihin elättääkseen perheensä. Ja näiden vanhempien lastenhoitotarvetta päivähoitojärjestelmä on alunperin luotu täyttämään. Ja tämä tarve on edelleen ilmeinen. Joten mikä siis on ehdotuksesi päivähoidon tilalle niin kauan, kuin yhteiskunta ei kotihoitoa halua tämän paremmin tukea?

    Sitä minä en sano, etteikö nykyistä päivähoitosysteemiä voisi ja mielestäni pitäisikin muuttaa. Mutta koko päivähoidon lakkauttaminen on täysin päätön ajatus.

    Äänestä

    • "Sensuuri iski varmaan jälleen samasta syystä kuin aiemminkin, olithan kuitenkin kopioinut uuteen aloitukseesi sen aiemman asiattoman aloituksen. Tässä aloituksessa kielenkäyttösi on asiallisempaa, ja jos välttelet turhien haukkumanimitysten viljelyä vastakin, saattavat kirjoituksesi ehkä jopa pysyä palstalla."

      Kyllä äiti. Olen jo ottanut opikseni.

      "Tietenkään ei oikeuta. Nyt kun vielä jollain tavalla kykenisit toteennäyttämään, että lapset joutuvat yleisesti todistamaan aikuisten välistä väkivaltaa päiväkodeissa. Anna vaikka linkki johonkin tutkimukseen tms. johon tällaisen hurjan väitteen perustat. Vai mihin ihmeeseen oikein sen perustat? Siihen perstuntumaasiko?"

      Näytä sinä toteen, että olen väittänyt, että lapset joutuvat YLEISESTI todistamaan aikuisten välistä jne päiväkodeissa. Pyrin siihen mielipiteeseen, että vastaavia tapauksia on saattanut olla aiemminkin, mutta niistä on vaiettu - päiväkotipiireissä on yleinen tapa vaieta asiat kuoliaaksi. Ja intuition - so. perstuntuman - pohjalta väittäisin että tämä ei jää yksittäistapaukseksi (jos se siis todella on luonteeltaan yksittäistapaus), sen verran pottumaista porukkaa päiväkodeissa työskentelee.

      "Näköjään olet todellakin ammentanut oppisi keltaisen lehdistön retoriikasta."

      Löin omilla aseilla. :)
      Henkilökohtaisesti en ole samaa mieltä. En pidä pahoinpitelyn tai raiskauksen uhria pääsyyllisinä siihen, että tulivat raiskatuksi tai pahoinpidellyksi. Minusta jokaisella aikuisella tulee olla vastuu omista teoistaan, myös niillä, jotka eivät fiksumpia tapoja toimia keksi, kuin toisten hakkaaminen tai raiskaaminen. Päävastuun vierittäminen rikoksesta sen uhrille on minusta paitsi säälittävää ja vastuutonta, myöskin pelottavaa."

      Samaa mieltä. Tosin puheena oleva tapahtuma on yksittäistapaus, kuten olet maininnut. Poikkeukset vahvistavat säännön vai mitä?

      "Saanen sitten kysäistä, että miksi halusit jatkaa juttua minun kanssani? Minähän kuulun siihen vihaamaasi päivähoidon henkilökuntaan."

      Et uskokaan kuinka paljon pidän henkevästä jutustelusta päiväkotihenkilökunnan kanssa.

      "Miten valvot lapsia, niin ettei koskaan vahingossakaan mitään satu? Miten ehdit estämään jokaikisen mahdollisen haaverin tms. jollet sitten kulje käsi kädessä lapsen kanssa alinomaan?"

      Ei mitenkään. Siksi päiväkodit pitääkin lakkauttaa. On mahdotonta valvoa niin suurta lapsijoukkoa/massaa ilman, että vahinkoja sattuu.

      "Näin sivumennen mainiten minua hieman oudoksuttaa tuo ajattelutapa, että omien lastensa kanssa saa tehdä mitä lystää. Aleneeko lapsen arvo mielestäsi jotenkin, jos se on oma eikä toisen lapsi?"

      Sanoin vähän hölmösti, myönnän. Tarkoitin että kun kyseessä ovat vieraiden lapset, joiden valvomisesta saa vielä palkkaa, pitäisi työtehtävä hoitaa erityisellä huolella. Jos kotipihalla sitten sattuu vahinkoja, ne kuuluvat elämään - ja kotona lapsia on niin vähän, että äiti voi valvoa vaivatta, ettei mitään vakavaa pääse sattumaan. Ja sillä, että kotona tapahtuu vahinkoja, ei voida sitten oikeuttaa mitään pakkosyöttöjä ja huolimattomuutta lasten valvonnassa.


      "Olen kyllä koulutettu enkä omasta mielestäni edes epäpätevä."

      Oletko huomannut, että lastenhoitaja on aina pätevä tai epäpätevä. Äiti ei ole koskaan pätevä tai epäpätevä hoitaja. Hän on lapsensa äiti. Luonnollinen hoitaja.

      "Sinä olet ehdottanut päivähoitojärjestelmän lakkauttamista, mutta et vielä ensimmäistäkään ehdotusta ole antanut sen korvaajaksi. Tajuat kai, että kun lasten kotihoitoa tuetaan näin mitättömän pienillä summilla, se tarkoittaa käytännössä sitä, että monien vanhempien on pakko mennä töihin elättääkseen perheensä. Ja näiden vanhempien lastenhoitotarvetta päivähoitojärjestelmä on alunperin luotu täyttämään. Ja tämä tarve on edelleen ilmeinen. Joten mikä siis on ehdotuksesi päivähoidon tilalle niin kauan, kuin yhteiskunta ei kotihoitoa halua tämän paremmin tukea?"

      En nyt laiskuuttani viitsi kaivaa esille faktoja siitä, kuinka jumalattoman kalliiksi päiväkodit tulevat yhteiskunnalle; mutta jos nämä varat suunnattaisiin kotihoitoon yms. niin olen varma, että kaikilla äideillä olisi varaa jäädä kotiin. Ja sillä rahalla voisi nostaa muitakin tukia mitä kaikkia lapsilisiä niitä nyt on. Kun lapset saavat laatuaikaa kotona isän ja äidin kanssa stressaavan päiväkotiympäristön sijaan, yhteiskunta alkaa taas toimia terveeltä pohjalta.

      Että ihan tosissaan tässä ollaan. Ja sitten pommi: olen (koulutukseltani) lastentarhanopettaja.

      Äänestä

    • 1984 kirjoitti:

      "Sensuuri iski varmaan jälleen samasta syystä kuin aiemminkin, olithan kuitenkin kopioinut uuteen aloitukseesi sen aiemman asiattoman aloituksen. Tässä aloituksessa kielenkäyttösi on asiallisempaa, ja jos välttelet turhien haukkumanimitysten viljelyä vastakin, saattavat kirjoituksesi ehkä jopa pysyä palstalla."

      Kyllä äiti. Olen jo ottanut opikseni.

      "Tietenkään ei oikeuta. Nyt kun vielä jollain tavalla kykenisit toteennäyttämään, että lapset joutuvat yleisesti todistamaan aikuisten välistä väkivaltaa päiväkodeissa. Anna vaikka linkki johonkin tutkimukseen tms. johon tällaisen hurjan väitteen perustat. Vai mihin ihmeeseen oikein sen perustat? Siihen perstuntumaasiko?"

      Näytä sinä toteen, että olen väittänyt, että lapset joutuvat YLEISESTI todistamaan aikuisten välistä jne päiväkodeissa. Pyrin siihen mielipiteeseen, että vastaavia tapauksia on saattanut olla aiemminkin, mutta niistä on vaiettu - päiväkotipiireissä on yleinen tapa vaieta asiat kuoliaaksi. Ja intuition - so. perstuntuman - pohjalta väittäisin että tämä ei jää yksittäistapaukseksi (jos se siis todella on luonteeltaan yksittäistapaus), sen verran pottumaista porukkaa päiväkodeissa työskentelee.

      "Näköjään olet todellakin ammentanut oppisi keltaisen lehdistön retoriikasta."

      Löin omilla aseilla. :)
      Henkilökohtaisesti en ole samaa mieltä. En pidä pahoinpitelyn tai raiskauksen uhria pääsyyllisinä siihen, että tulivat raiskatuksi tai pahoinpidellyksi. Minusta jokaisella aikuisella tulee olla vastuu omista teoistaan, myös niillä, jotka eivät fiksumpia tapoja toimia keksi, kuin toisten hakkaaminen tai raiskaaminen. Päävastuun vierittäminen rikoksesta sen uhrille on minusta paitsi säälittävää ja vastuutonta, myöskin pelottavaa."

      Samaa mieltä. Tosin puheena oleva tapahtuma on yksittäistapaus, kuten olet maininnut. Poikkeukset vahvistavat säännön vai mitä?

      "Saanen sitten kysäistä, että miksi halusit jatkaa juttua minun kanssani? Minähän kuulun siihen vihaamaasi päivähoidon henkilökuntaan."

      Et uskokaan kuinka paljon pidän henkevästä jutustelusta päiväkotihenkilökunnan kanssa.

      "Miten valvot lapsia, niin ettei koskaan vahingossakaan mitään satu? Miten ehdit estämään jokaikisen mahdollisen haaverin tms. jollet sitten kulje käsi kädessä lapsen kanssa alinomaan?"

      Ei mitenkään. Siksi päiväkodit pitääkin lakkauttaa. On mahdotonta valvoa niin suurta lapsijoukkoa/massaa ilman, että vahinkoja sattuu.

      "Näin sivumennen mainiten minua hieman oudoksuttaa tuo ajattelutapa, että omien lastensa kanssa saa tehdä mitä lystää. Aleneeko lapsen arvo mielestäsi jotenkin, jos se on oma eikä toisen lapsi?"

      Sanoin vähän hölmösti, myönnän. Tarkoitin että kun kyseessä ovat vieraiden lapset, joiden valvomisesta saa vielä palkkaa, pitäisi työtehtävä hoitaa erityisellä huolella. Jos kotipihalla sitten sattuu vahinkoja, ne kuuluvat elämään - ja kotona lapsia on niin vähän, että äiti voi valvoa vaivatta, ettei mitään vakavaa pääse sattumaan. Ja sillä, että kotona tapahtuu vahinkoja, ei voida sitten oikeuttaa mitään pakkosyöttöjä ja huolimattomuutta lasten valvonnassa.


      "Olen kyllä koulutettu enkä omasta mielestäni edes epäpätevä."

      Oletko huomannut, että lastenhoitaja on aina pätevä tai epäpätevä. Äiti ei ole koskaan pätevä tai epäpätevä hoitaja. Hän on lapsensa äiti. Luonnollinen hoitaja.

      "Sinä olet ehdottanut päivähoitojärjestelmän lakkauttamista, mutta et vielä ensimmäistäkään ehdotusta ole antanut sen korvaajaksi. Tajuat kai, että kun lasten kotihoitoa tuetaan näin mitättömän pienillä summilla, se tarkoittaa käytännössä sitä, että monien vanhempien on pakko mennä töihin elättääkseen perheensä. Ja näiden vanhempien lastenhoitotarvetta päivähoitojärjestelmä on alunperin luotu täyttämään. Ja tämä tarve on edelleen ilmeinen. Joten mikä siis on ehdotuksesi päivähoidon tilalle niin kauan, kuin yhteiskunta ei kotihoitoa halua tämän paremmin tukea?"

      En nyt laiskuuttani viitsi kaivaa esille faktoja siitä, kuinka jumalattoman kalliiksi päiväkodit tulevat yhteiskunnalle; mutta jos nämä varat suunnattaisiin kotihoitoon yms. niin olen varma, että kaikilla äideillä olisi varaa jäädä kotiin. Ja sillä rahalla voisi nostaa muitakin tukia mitä kaikkia lapsilisiä niitä nyt on. Kun lapset saavat laatuaikaa kotona isän ja äidin kanssa stressaavan päiväkotiympäristön sijaan, yhteiskunta alkaa taas toimia terveeltä pohjalta.

      Että ihan tosissaan tässä ollaan. Ja sitten pommi: olen (koulutukseltani) lastentarhanopettaja.

      vastaukseni viivästymistä. Olin pitkää viikonloppua viettämässä maalla ja palasin vasta tänään maisemiin.

      "Näytä sinä toteen, että olen väittänyt, että lapset joutuvat YLEISESTI todistamaan aikuisten välistä jne päiväkodeissa."

      Koska edellinen ketju, jossa keskustelimme, on poistettu, en voi todistaa mitään. Mutta muistaakseni väitit lasten saavan väkivaltaisen käyttäytymisen mallin juuri päivähoidosta ja muistaakseni mainitsit myöskin päiväkotien kasvattavan uusia koulusurmaajia tms. Jos näin todella olisi, eikö aikuisten välisen väkivallan pitäisi päivähoidossa olla jo yleistäkin? Miten lapset saisivatkaan mallin väkivaltaan juuri päivähoidosta, jollei siellä väkivaltaa yleensä esiinny?

      "Pyrin siihen mielipiteeseen, että vastaavia tapauksia on saattanut olla aiemminkin"

      Toki joitain tapauksia on saattanut olla aiemminkin, mutta mielestäni tuskin niin paljon, että ne menisivät esim. kotien väkivallan tai väkivaltapelien ja tv-ohjelmien edelle väkivaltaisen käytöksen mallittajina. En siis väitä, että tämä ko. tapaus varmasti olisi ainoa laatuaan, mutta yksittäistapaus se silti on. Väitän edelleen, että aikuisten välistä väkivalta päivähoidossa tapahtuu ja on tapahtunut niin vähän, ettei sellaisten pohjalta voida juuri yleistyksiä tehdä.

      "On mahdotonta valvoa niin suurta lapsijoukkoa/massaa ilman, että vahinkoja sattuu."

      Kun kerran tämän tiedät, niin miksi morkkaat minua epäpäteväksi, kun ihmettelin kuinka se tapahtuisi?

      "Tarkoitin että kun kyseessä ovat vieraiden lapset, joiden valvomisesta saa vielä palkkaa, pitäisi työtehtävä hoitaa erityisellä huolella."

      Ilman muuta pitää, mutta siltikin vahingot kuuluvat elämään, myös päiväkodissa. Vaikka työnsä miten erityisellä huolella hoitaisi, ei kaikkia vahinkoja voi mitenkään estää tapahtumasta. Lieneekö kiitos sitten luojan vaiko sen huolellisen hoitamisen, vakavia vahinkoja sattuu yleisesti ottaen vähemmän päiväkodissa kuin kotioloissa.

      "Ja sillä, että kotona tapahtuu vahinkoja, ei voida sitten oikeuttaa mitään pakkosyöttöjä ja huolimattomuutta lasten valvonnassa."

      Ei tietenkään voi. En kannata pakkosyöttöä taikka huolimattomuutta lasten valvonnassa sen enempää kotioloissa kuin päiväkodissakaan.

      "En nyt laiskuuttani viitsi kaivaa esille faktoja siitä, kuinka jumalattoman kalliiksi päiväkodit tulevat yhteiskunnalle; mutta jos nämä varat suunnattaisiin kotihoitoon yms. niin olen varma, että kaikilla äideillä olisi varaa jäädä kotiin. Ja sillä rahalla voisi nostaa muitakin tukia mitä kaikkia lapsilisiä niitä nyt on. Kun lapset saavat laatuaikaa kotona isän ja äidin kanssa stressaavan päiväkotiympäristön sijaan, yhteiskunta alkaa taas toimia terveeltä pohjalta."

      No niin, tässä nyt oli ensimmäinen järkevä ratkaisuehdotuksesi asiaan, ensimmäinen ehdotus päivähoidon korvaajaksi. Tähän mennessä olet tyytynyt lähinnä vain morkkaamaan päivähoidon henkilöstöä ja uhoamaan, että koko päivähoitojärjestelmä tulisi lakkauttaa. Ajatella, näin monta asiatonta viestiä sinulta otti, ennenkuin pääsit asiaan... No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

      Äänestä

    • ph93 kirjoitti:

      vastaukseni viivästymistä. Olin pitkää viikonloppua viettämässä maalla ja palasin vasta tänään maisemiin.

      "Näytä sinä toteen, että olen väittänyt, että lapset joutuvat YLEISESTI todistamaan aikuisten välistä jne päiväkodeissa."

      Koska edellinen ketju, jossa keskustelimme, on poistettu, en voi todistaa mitään. Mutta muistaakseni väitit lasten saavan väkivaltaisen käyttäytymisen mallin juuri päivähoidosta ja muistaakseni mainitsit myöskin päiväkotien kasvattavan uusia koulusurmaajia tms. Jos näin todella olisi, eikö aikuisten välisen väkivallan pitäisi päivähoidossa olla jo yleistäkin? Miten lapset saisivatkaan mallin väkivaltaan juuri päivähoidosta, jollei siellä väkivaltaa yleensä esiinny?

      "Pyrin siihen mielipiteeseen, että vastaavia tapauksia on saattanut olla aiemminkin"

      Toki joitain tapauksia on saattanut olla aiemminkin, mutta mielestäni tuskin niin paljon, että ne menisivät esim. kotien väkivallan tai väkivaltapelien ja tv-ohjelmien edelle väkivaltaisen käytöksen mallittajina. En siis väitä, että tämä ko. tapaus varmasti olisi ainoa laatuaan, mutta yksittäistapaus se silti on. Väitän edelleen, että aikuisten välistä väkivalta päivähoidossa tapahtuu ja on tapahtunut niin vähän, ettei sellaisten pohjalta voida juuri yleistyksiä tehdä.

      "On mahdotonta valvoa niin suurta lapsijoukkoa/massaa ilman, että vahinkoja sattuu."

      Kun kerran tämän tiedät, niin miksi morkkaat minua epäpäteväksi, kun ihmettelin kuinka se tapahtuisi?

      "Tarkoitin että kun kyseessä ovat vieraiden lapset, joiden valvomisesta saa vielä palkkaa, pitäisi työtehtävä hoitaa erityisellä huolella."

      Ilman muuta pitää, mutta siltikin vahingot kuuluvat elämään, myös päiväkodissa. Vaikka työnsä miten erityisellä huolella hoitaisi, ei kaikkia vahinkoja voi mitenkään estää tapahtumasta. Lieneekö kiitos sitten luojan vaiko sen huolellisen hoitamisen, vakavia vahinkoja sattuu yleisesti ottaen vähemmän päiväkodissa kuin kotioloissa.

      "Ja sillä, että kotona tapahtuu vahinkoja, ei voida sitten oikeuttaa mitään pakkosyöttöjä ja huolimattomuutta lasten valvonnassa."

      Ei tietenkään voi. En kannata pakkosyöttöä taikka huolimattomuutta lasten valvonnassa sen enempää kotioloissa kuin päiväkodissakaan.

      "En nyt laiskuuttani viitsi kaivaa esille faktoja siitä, kuinka jumalattoman kalliiksi päiväkodit tulevat yhteiskunnalle; mutta jos nämä varat suunnattaisiin kotihoitoon yms. niin olen varma, että kaikilla äideillä olisi varaa jäädä kotiin. Ja sillä rahalla voisi nostaa muitakin tukia mitä kaikkia lapsilisiä niitä nyt on. Kun lapset saavat laatuaikaa kotona isän ja äidin kanssa stressaavan päiväkotiympäristön sijaan, yhteiskunta alkaa taas toimia terveeltä pohjalta."

      No niin, tässä nyt oli ensimmäinen järkevä ratkaisuehdotuksesi asiaan, ensimmäinen ehdotus päivähoidon korvaajaksi. Tähän mennessä olet tyytynyt lähinnä vain morkkaamaan päivähoidon henkilöstöä ja uhoamaan, että koko päivähoitojärjestelmä tulisi lakkauttaa. Ajatella, näin monta asiatonta viestiä sinulta otti, ennenkuin pääsit asiaan... No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

      "Koska edellinen ketju, jossa keskustelimme, on poistettu, en voi todistaa mitään. Mutta muistaakseni väitit lasten saavan väkivaltaisen käyttäytymisen mallin juuri päivähoidosta ja muistaakseni mainitsit myöskin päiväkotien kasvattavan uusia koulusurmaajia tms. Jos näin todella olisi, eikö aikuisten välisen väkivallan pitäisi päivähoidossa olla jo yleistäkin? Miten lapset saisivatkaan mallin väkivaltaan juuri päivähoidosta, jollei siellä väkivaltaa yleensä esiinny?"

      Keskustelumme meni näin (on tallessa):
      Sanoin: "Lapset saavat väkivaltaisen mallin toimia päiväkodissa, JOSSA esiintyy väkivaltaa aikuisten kesken.

      Kihomadot leviävät päiväkodissa hengitysilman mukana. Ne tarttuvat helposti, sillä koolla on yhtä aikaa samaa ilmaa hengittämässä luonnottoman suuri lapsijoukko.

      Nämä seikat osoittavat tarhajärjestelmän mädännäisyyttä siten, että a) lapset oppivat väkivaltaisia ongelmanratkaisumalleja aikuisilta päiväkodissa ja b) ovat alttiita sekalaisille tartuntataudeille.

      Kysyit: ’Päivähoidon vikako se on, jos vanhemmat heittäytyvät väkivaltaisiksi?’

      Sanoin: 'Ei kukaan yksin riitele.'”

      Paitsi aikuisten välistä väkivaltaa päiväkodeissa harjoitetaan väkivaltaa myös lapsia kohtaan. Väkivallan yleisyydestä päiväkodissa ei kellään voi olla selkeää käsitystä, koska sosiaalitoimi perustuu jo lähtökohtaisesti salailun ilmapiiriin ja päiväkodit sosialistiseen ihmistarhaukseen. Jotain kertovat Iltalehden keskustelupalstalle tulleet viestit:

      http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=408480&tstart=0

      Vanhempain illassa vakuuttavat muuta
      Lähetetty: 30.9.2008 17:09        
      Vastaa



      "Niinpä se Tasanteen päiväkodissakin lastentarhanopettaja itse kiskoo lapsia kovakouraisesti.

      Siinä vielä mukana yksi leipääntynyt hoitaja jolla naama aina Naantalilla kun vanhemmat tulevat hakemaan lastaan, mutta muuten tiuskitaan ja uhotaan.. tässä niitä tulevia kouluampujia sitten kasvatetaan kun ei edes hoidossa voi aikuisiin luottaa.

      Paskalla palkalla siellä vaihdevuosi-ikäiset naiset leikkii teatteria ja käyttäytyvät lapsia kohtaan kuin pahaisetkin murrosikäiset."


      ”mutta mielestäni tuskin niin paljon, että ne menisivät esim. kotien väkivallan tai väkivaltapelien ja tv-ohjelmien edelle”

      Huomaa, että kyse on sinun MIELIPITEISTÄSI ja VÄITTEISTÄSI, ei todennettavista tosiasioista. Lapset huomaavat jo varhain eron tosielämän ja tv-ohjelmien välillä. Väkivaltaiset sadut ovat fiktiota, jonka lapset hyvin tiedostavat, ja ne auttavat lasta käsittelemään tosielämässä, esim. siellä ihmistarhassa kohtaamaansa väkivaltaa.

      "Ilman muuta pitää, mutta siltikin vahingot kuuluvat elämään, myös päiväkodissa. Vaikka työnsä miten erityisellä huolella hoitaisi, ei kaikkia vahinkoja voi mitenkään estää tapahtumasta.”

      Lapsen koti on lapsen luonnollinen ympäristö ja se, mitä kotona tapahtuu, on osa lapsen luonnonmukaista elämää. Sen sijaan joku lastentarha on keinotekoisesti luotu luonnoton järjestelmä, jonne lapset viedään enemmän tai vähemmän väkisin. Tästä johtuen, kun kyse lapsen on pakottamisesta luonnottomaan ympäristöön, on aikuisten velvollisuus olla huolellisia, ettei karkaamisia ym. pääse sattumaan. Lastentarhoissa tapahtuvat vahingot ovat luonteeltaan paljon dramaattisempia kuin kotona sattuneet vahingot, eikä kotioloja ja keinotekoista ympäristöä voida lähtökohtaisesti verrata toisiinsa. Koska lastentarha on aikuisten luoma keinotekoinen ympäristö, tässä keinotekoisessa ympäristössä sattuneita vahinkoja ei tapahtuisi, ellei näitä keinotekoisia ympäristöjä olisi. Lastentarhoissa on ollut viime aikoina jopa kuolemantapauksia (leikkiteline kaatui päälle). Näitä vahinkoja ei olisi, ellei olisi näitä keinotekoisesti luotuja ympäristöjä, jolloin viime kädessä ne ihmiset, jotka ovat olleet päättämässä lastentarhojen perustamisesta, ovat VASTUUSSA näistä kuolemantapauksista ym. ja heidät tulisi saada oikeuteen VASTAAMAAN TEOISTAAN.


      ”Lieneekö kiitos sitten luojan vaiko sen huolellisen hoitamisen, vakavia vahinkoja sattuu yleisesti ottaen vähemmän päiväkodissa kuin kotioloissa.”

      No jo on paksu valhe. Ei mitään itsekritiikkiä? Huh huh! Todella asiatonta p-aa!


      ”No niin, tässä nyt oli ensimmäinen järkevä ratkaisuehdotuksesi asiaan, ensimmäinen ehdotus päivähoidon korvaajaksi. Tähän mennessä olet tyytynyt lähinnä vain morkkaamaan päivähoidon henkilöstöä ja uhoamaan, että koko päivähoitojärjestelmä tulisi lakkauttaa.”

      Päivähoitojärjestelmä tulisi lakkauttaa ja sinä voisit näyttää hyvää esimerkkiä ja erota ensimmäisenä. Tunnut olevan lapsille vaarallinen!

      Äänestä

    • 1984 kirjoitti:

      "Koska edellinen ketju, jossa keskustelimme, on poistettu, en voi todistaa mitään. Mutta muistaakseni väitit lasten saavan väkivaltaisen käyttäytymisen mallin juuri päivähoidosta ja muistaakseni mainitsit myöskin päiväkotien kasvattavan uusia koulusurmaajia tms. Jos näin todella olisi, eikö aikuisten välisen väkivallan pitäisi päivähoidossa olla jo yleistäkin? Miten lapset saisivatkaan mallin väkivaltaan juuri päivähoidosta, jollei siellä väkivaltaa yleensä esiinny?"

      Keskustelumme meni näin (on tallessa):
      Sanoin: "Lapset saavat väkivaltaisen mallin toimia päiväkodissa, JOSSA esiintyy väkivaltaa aikuisten kesken.

      Kihomadot leviävät päiväkodissa hengitysilman mukana. Ne tarttuvat helposti, sillä koolla on yhtä aikaa samaa ilmaa hengittämässä luonnottoman suuri lapsijoukko.

      Nämä seikat osoittavat tarhajärjestelmän mädännäisyyttä siten, että a) lapset oppivat väkivaltaisia ongelmanratkaisumalleja aikuisilta päiväkodissa ja b) ovat alttiita sekalaisille tartuntataudeille.

      Kysyit: ’Päivähoidon vikako se on, jos vanhemmat heittäytyvät väkivaltaisiksi?’

      Sanoin: 'Ei kukaan yksin riitele.'”

      Paitsi aikuisten välistä väkivaltaa päiväkodeissa harjoitetaan väkivaltaa myös lapsia kohtaan. Väkivallan yleisyydestä päiväkodissa ei kellään voi olla selkeää käsitystä, koska sosiaalitoimi perustuu jo lähtökohtaisesti salailun ilmapiiriin ja päiväkodit sosialistiseen ihmistarhaukseen. Jotain kertovat Iltalehden keskustelupalstalle tulleet viestit:

      http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=408480&tstart=0

      Vanhempain illassa vakuuttavat muuta
      Lähetetty: 30.9.2008 17:09        
      Vastaa



      "Niinpä se Tasanteen päiväkodissakin lastentarhanopettaja itse kiskoo lapsia kovakouraisesti.

      Siinä vielä mukana yksi leipääntynyt hoitaja jolla naama aina Naantalilla kun vanhemmat tulevat hakemaan lastaan, mutta muuten tiuskitaan ja uhotaan.. tässä niitä tulevia kouluampujia sitten kasvatetaan kun ei edes hoidossa voi aikuisiin luottaa.

      Paskalla palkalla siellä vaihdevuosi-ikäiset naiset leikkii teatteria ja käyttäytyvät lapsia kohtaan kuin pahaisetkin murrosikäiset."


      ”mutta mielestäni tuskin niin paljon, että ne menisivät esim. kotien väkivallan tai väkivaltapelien ja tv-ohjelmien edelle”

      Huomaa, että kyse on sinun MIELIPITEISTÄSI ja VÄITTEISTÄSI, ei todennettavista tosiasioista. Lapset huomaavat jo varhain eron tosielämän ja tv-ohjelmien välillä. Väkivaltaiset sadut ovat fiktiota, jonka lapset hyvin tiedostavat, ja ne auttavat lasta käsittelemään tosielämässä, esim. siellä ihmistarhassa kohtaamaansa väkivaltaa.

      "Ilman muuta pitää, mutta siltikin vahingot kuuluvat elämään, myös päiväkodissa. Vaikka työnsä miten erityisellä huolella hoitaisi, ei kaikkia vahinkoja voi mitenkään estää tapahtumasta.”

      Lapsen koti on lapsen luonnollinen ympäristö ja se, mitä kotona tapahtuu, on osa lapsen luonnonmukaista elämää. Sen sijaan joku lastentarha on keinotekoisesti luotu luonnoton järjestelmä, jonne lapset viedään enemmän tai vähemmän väkisin. Tästä johtuen, kun kyse lapsen on pakottamisesta luonnottomaan ympäristöön, on aikuisten velvollisuus olla huolellisia, ettei karkaamisia ym. pääse sattumaan. Lastentarhoissa tapahtuvat vahingot ovat luonteeltaan paljon dramaattisempia kuin kotona sattuneet vahingot, eikä kotioloja ja keinotekoista ympäristöä voida lähtökohtaisesti verrata toisiinsa. Koska lastentarha on aikuisten luoma keinotekoinen ympäristö, tässä keinotekoisessa ympäristössä sattuneita vahinkoja ei tapahtuisi, ellei näitä keinotekoisia ympäristöjä olisi. Lastentarhoissa on ollut viime aikoina jopa kuolemantapauksia (leikkiteline kaatui päälle). Näitä vahinkoja ei olisi, ellei olisi näitä keinotekoisesti luotuja ympäristöjä, jolloin viime kädessä ne ihmiset, jotka ovat olleet päättämässä lastentarhojen perustamisesta, ovat VASTUUSSA näistä kuolemantapauksista ym. ja heidät tulisi saada oikeuteen VASTAAMAAN TEOISTAAN.


      ”Lieneekö kiitos sitten luojan vaiko sen huolellisen hoitamisen, vakavia vahinkoja sattuu yleisesti ottaen vähemmän päiväkodissa kuin kotioloissa.”

      No jo on paksu valhe. Ei mitään itsekritiikkiä? Huh huh! Todella asiatonta p-aa!


      ”No niin, tässä nyt oli ensimmäinen järkevä ratkaisuehdotuksesi asiaan, ensimmäinen ehdotus päivähoidon korvaajaksi. Tähän mennessä olet tyytynyt lähinnä vain morkkaamaan päivähoidon henkilöstöä ja uhoamaan, että koko päivähoitojärjestelmä tulisi lakkauttaa.”

      Päivähoitojärjestelmä tulisi lakkauttaa ja sinä voisit näyttää hyvää esimerkkiä ja erota ensimmäisenä. Tunnut olevan lapsille vaarallinen!

      "Keskustelumme meni näin (on tallessa):
      Sanoin: "Lapset saavat väkivaltaisen mallin toimia päiväkodissa, JOSSA esiintyy väkivaltaa aikuisten kesken.

      Nämä seikat osoittavat tarhajärjestelmän mädännäisyyttä siten, että a) lapset oppivat väkivaltaisia ongelmanratkaisumalleja aikuisilta päiväkodissa ja b) ovat alttiita sekalaisille tartuntataudeille."

      Aivan. Toisin sanoen, yleistit siis lasten väkivaltaisten toimintamallien oppimisen nimenomaan päivähoidon ongelmaksi. Väitit, että koko päivähoitojärjestelmä on mädännäinen esimerkiksi tämän takia. Ehkä nyt vihdoin viimein osoitat jollain tapaa todeksi väittämäsi?

      "Huomaa, että kyse on sinun MIELIPITEISTÄSI ja VÄITTEISTÄSI, ei todennettavista tosiasioista."

      Niinhän sinunkin väitteesi ovat vain sinun omia mielipiteitäsi ja väitteitäsi, ei siis mitään todennettavia tosiasioita. Ethän omiakaan väitteitäsi ole vielä kyennyt millään muulla kuin omalla perstuntumallasi perustelemaan. Minä voin toki etsiä sinulle linkkejä tilastoihin kotona tapahtuvasta aikuisten välisestä vakivallasta, ellen sitä ole jo tehnyt. Sinä sen sijaan et vielä ole muuta tehnyt kuin väittänyt tuulta paskaa vailla minkäänlaisia perusteita.

      "Lapset huomaavat jo varhain eron tosielämän ja tv-ohjelmien välillä. Väkivaltaiset sadut ovat fiktiota, jonka lapset hyvin tiedostavat, ja ne auttavat lasta käsittelemään tosielämässä, esim. siellä ihmistarhassa kohtaamaansa väkivaltaa."

      Puhuin väkivalta peleistä ja väkivaltaisista telkkariohjelmista. Voitko osoittaa, ettei niistä olisi minkäänlaista haittaa lapselle, etteivät lapset saisi sellaisista väkivaltaisen käyttäytymisen malleja? Jään odottamaan.

      "”Lieneekö kiitos sitten luojan vaiko sen huolellisen hoitamisen, vakavia vahinkoja sattuu yleisesti ottaen vähemmän päiväkodissa kuin kotioloissa.”

      No jo on paksu valhe. Ei mitään itsekritiikkiä? Huh huh! Todella asiatonta p-aa!"

      Ei tuo mikään valhe ole, vaan ihan tosiasia. Se toki tulee ilmi jo ihan lehtiä lukemalla ja varmaan löytyy myös tutkimuksia ja tilastoja osoittamaan tämän faktan. Toden totta, kotioloissa, omien vanhempien valvonnassa tapahtuu enemmän esim. kuolemaan johtaneita onnettomuuksia kuin päivähoidossa.

      "Päivähoitojärjestelmä tulisi lakkauttaa ja sinä voisit näyttää hyvää esimerkkiä ja erota ensimmäisenä. Tunnut olevan lapsille vaarallinen!"

      Kykenetköhän perustelemaan kunnollisesti edes tätä väitettäsi? Jään nyt oikeasti odottelemaan ihan oikeita ja todennettuja tosiasioita väitteittesi tueksi. Jollei niitä tule, etkä edelleen muuhun kykene kuin toisten ihmisten morkkaamiseen, jätän keskustelun kanssasi tähän. Valitettavasti alan tulemaan siihen tulokseen, että olet kykenemätön keskustelemaan asiallisesti.

      Minun eroamiseni ei muuten päivähoitojärjestelmää lakkauttaisi. Eikä sitä oletettavasti lakkauteta niin kauan, kuin valtaosa lasten vanhemmista tuntuu pitävän sitä tarpeellisena.

      Äänestä

    • ph93 kirjoitti:

      "Keskustelumme meni näin (on tallessa):
      Sanoin: "Lapset saavat väkivaltaisen mallin toimia päiväkodissa, JOSSA esiintyy väkivaltaa aikuisten kesken.

      Nämä seikat osoittavat tarhajärjestelmän mädännäisyyttä siten, että a) lapset oppivat väkivaltaisia ongelmanratkaisumalleja aikuisilta päiväkodissa ja b) ovat alttiita sekalaisille tartuntataudeille."

      Aivan. Toisin sanoen, yleistit siis lasten väkivaltaisten toimintamallien oppimisen nimenomaan päivähoidon ongelmaksi. Väitit, että koko päivähoitojärjestelmä on mädännäinen esimerkiksi tämän takia. Ehkä nyt vihdoin viimein osoitat jollain tapaa todeksi väittämäsi?

      "Huomaa, että kyse on sinun MIELIPITEISTÄSI ja VÄITTEISTÄSI, ei todennettavista tosiasioista."

      Niinhän sinunkin väitteesi ovat vain sinun omia mielipiteitäsi ja väitteitäsi, ei siis mitään todennettavia tosiasioita. Ethän omiakaan väitteitäsi ole vielä kyennyt millään muulla kuin omalla perstuntumallasi perustelemaan. Minä voin toki etsiä sinulle linkkejä tilastoihin kotona tapahtuvasta aikuisten välisestä vakivallasta, ellen sitä ole jo tehnyt. Sinä sen sijaan et vielä ole muuta tehnyt kuin väittänyt tuulta paskaa vailla minkäänlaisia perusteita.

      "Lapset huomaavat jo varhain eron tosielämän ja tv-ohjelmien välillä. Väkivaltaiset sadut ovat fiktiota, jonka lapset hyvin tiedostavat, ja ne auttavat lasta käsittelemään tosielämässä, esim. siellä ihmistarhassa kohtaamaansa väkivaltaa."

      Puhuin väkivalta peleistä ja väkivaltaisista telkkariohjelmista. Voitko osoittaa, ettei niistä olisi minkäänlaista haittaa lapselle, etteivät lapset saisi sellaisista väkivaltaisen käyttäytymisen malleja? Jään odottamaan.

      "”Lieneekö kiitos sitten luojan vaiko sen huolellisen hoitamisen, vakavia vahinkoja sattuu yleisesti ottaen vähemmän päiväkodissa kuin kotioloissa.”

      No jo on paksu valhe. Ei mitään itsekritiikkiä? Huh huh! Todella asiatonta p-aa!"

      Ei tuo mikään valhe ole, vaan ihan tosiasia. Se toki tulee ilmi jo ihan lehtiä lukemalla ja varmaan löytyy myös tutkimuksia ja tilastoja osoittamaan tämän faktan. Toden totta, kotioloissa, omien vanhempien valvonnassa tapahtuu enemmän esim. kuolemaan johtaneita onnettomuuksia kuin päivähoidossa.

      "Päivähoitojärjestelmä tulisi lakkauttaa ja sinä voisit näyttää hyvää esimerkkiä ja erota ensimmäisenä. Tunnut olevan lapsille vaarallinen!"

      Kykenetköhän perustelemaan kunnollisesti edes tätä väitettäsi? Jään nyt oikeasti odottelemaan ihan oikeita ja todennettuja tosiasioita väitteittesi tueksi. Jollei niitä tule, etkä edelleen muuhun kykene kuin toisten ihmisten morkkaamiseen, jätän keskustelun kanssasi tähän. Valitettavasti alan tulemaan siihen tulokseen, että olet kykenemätön keskustelemaan asiallisesti.

      Minun eroamiseni ei muuten päivähoitojärjestelmää lakkauttaisi. Eikä sitä oletettavasti lakkauteta niin kauan, kuin valtaosa lasten vanhemmista tuntuu pitävän sitä tarpeellisena.

      "Aivan. Toisin sanoen, yleistit siis lasten väkivaltaisten toimintamallien oppimisen nimenomaan päivähoidon ongelmaksi. Väitit, että koko päivähoitojärjestelmä on mädännäinen esimerkiksi tämän takia. Ehkä nyt vihdoin viimein osoitat jollain tapaa todeksi väittämäsi?"

      Päiväkoti on stressaava toimintaympäristö. Stressi saattaa purkautua väkivaltaisuutena lasten keskuudessa. Asiasta on lukuisia tutkimuksia. Kuten sanottu: Se, että sinä olet kouluttamaton ei tarkoita sitä, että tietoa ei olisi.

      http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/35650-pieni-lapsi-tarvitsee-rauhaa-ja-pysyvyytta

      "Minä voin toki etsiä sinulle linkkejä tilastoihin kotona tapahtuvasta aikuisten välisestä vakivallasta, ellen sitä ole jo tehnyt. Sinä sen sijaan et vielä ole muuta tehnyt kuin väittänyt tuulta paskaa vailla minkäänlaisia perusteita."

      Päiväkoti on laitos, rakenne, jota yritetään pitää väkisin pystyssä. Tällaiset keinotekoiset rakenteet romahtaisivat, mikäli lasten vanhemmille ja suurelle yleisölle annettaisiin rehellistä tietoa, mitä päiväkotien suljettujen seinien takana tapahtuu. Sen sijaan yleisön katseet yritetään suunnata toisaalle, syytetään vanhempia väkivaltaisiksi jotta tosiasiallinen ongelma jäisi hämärän peittoon. Niinhän sinäkin yrität jatkuvasti kääntää huomion koteihin, vaikka tämän palstan otsikkona on "Päiväkoti". Täällä siis keskitytään päiväkotien ongelmiin. Kotona tapahtuvaa väkivaltaa puidaan sitten ihan muilla foorumeilla. Siitäkään ei taida olla tutkimuksia, kuinka monella väkivaltaisesti käyttäytyvällä vanhemmalla on päiväkotitausta omassa lapsuudessaan. Viime aikoina on ollut karkaamisia päiväkodeista, jolloin lapset ovat hukkuneet, yksi kuoli kun leikkiteline kaatui päälle jne. Tilastollisesti on todennäköistä, että tallaisia väkivaltaisia tapahtumia on useita otsikon "läheltä piti" alla. Koska koteja ei voida lakkauttaa, lasten turvallisuutta ja väkivallan kokemisen riskiä voidaan vähentää lakkauttamalla päiväkodit. Tosin sinä ja kaltaisesi - siis lapsille vaaralliset tädit - yritätte lakkauttaa kodit ja kaapata kaikki lapset huostaan. Huostaanottojenm määrä on dramaattisesti lisääntynyt. Mutta siitähän te saatte palkkanne. Vissiin on jo stalinistiset huostaanottokiintiöt/vuosi?

      HS 11.7.: "Oikeus totesi, että naiset olivat syöttäessään vieneet lusikan lapsen suuhun, vaikka lapsi oli jopa itkien vastustanut syömistä.
      Naiset olivat myös pitäneet lapsia kiinni. Siitä ei kuitenkaan löytynyt näyttöä, että eräälle tytölle olisi syötetty tämän oksentamaa ruokaa."

      "Voitko osoittaa, ettei niistä olisi minkäänlaista haittaa lapselle, etteivät lapset saisi sellaisista väkivaltaisen käyttäytymisen malleja? Jään odottamaan."

      Turun yliopiston dosentti Veijo Hietanen on tehnyt asiasta lukuisia tutkimuksia. Kokeile googlettaa, pitäisi löytyä.

      Tässä Sirkka Suran artikkeli Turun Sanomista vuodelta 2006:

      "Satuja ekaluokkalaisille?
      Sirkka Sura
      Sadut ja aapiset ovat ekaluokkalaisten koululaisten täyttä elämää. Ja nimenomaan toisiinsa yhdistettyinä. Tätä tosiseikkaa epäili Seija Remander (TS. 21.8.), jonka mielestä on vaarallista, kun koulun kirjoissa esiintyy satuja ja satuhahmoja kuten possuja ja jäniksiä. Sadut, satuolennot ja kuvittelu ovat tätä vastoin tärkeitä lapsen kehityksen ja ajattelun välineitä. Ne mahdollistavat hänelle monimutkaisen reaalimaailman tarkoituksenmukaisen kohtaamisen.
      Koska lapsi noin 5-6 vuoden iässä viimeistään hyvin ymmärtää mielikuvituksen ja toden välisen eron, voidaan lapsen kanssa arkielämän realiteetteja käsitellä nimenomaan satujen ja mielikuvitusolentojen välityksellä. Kyse ei ole suinkaan lapsen aliarvioimisesta, vaan hänen kunnioittamisestaan siten, että uhkaavat, arat, monimutkaiset tai pelkästään puhutulla kielellä vaikeasti ymmärrettävät asiat voidaan kohdata parhaiten juuri sadun avulla.
      Satu etäyttää turvallisesti itseä koskevat aratkin asiat siten, että niitä voidaan käsitellä satusymbolin avulla eikä suoraan opettamalla tai keskustelemalla. Keskusteluun lapsella ei esimerkiksi vasta kehittymässä olevan sanavarastonkaan vuoksi ole useinkaan vielä mahdollisuuksia. Eiväthän monet aikuisetkaan siihen pysty!
      Satu kuvaa lapsen maailmaa symbolisella tasolla. Se on vertauskuva eli metafora lapsen omista kokemuksista. Sadun avulla on turvallista käsitellä jokaisen lapsen elämään liittyviä kehitysvaatimuksia ja ponnisteluja, kuten ystävyyssuhteita, suhteita vanhempiin ja sisaruksiin sekä kykyä oppia uutta. Satu auttaa lasta ymmärtämään niitäkin kokemuksia ja tunteita, jotka ovat kiellettyjä, tiedostamattomia ja ääneen sanomattomia.
      Koska lapsi niin hyvin erottaa toden ja epätoden, ei satua tarvitse mitenkään selittää lapselle. Lapsi ilman muuta tietää, ettei se ole totta. Näin voidaan kohdata monta pelottavaakin asiaa, jollainen saattaa olla vaikka koulun aloittaminen. Kuunnellessaan tai lukiessaan itseään polttavaa asiaa symbolisesti etäytetyn sadun muodossa lapsi samalla käsittelee asiaa itsensä kannalta omassa mielessään. Lapsi samaistuu luonnostaan sadun henkilöihin ja elää näiden kautta sadussa aina olevan seikkailun, ponnistelun ja esteiden voittamisen. Tämä samaistuminen lisää lapsen uskoa itseensä, oppimiseensa ja pärjäämiseensä.
      Aikuisen ei tarvitse pelätä vanhanaikaisten satujen kertomista lapselle. Niissä ilmenevät seikkailut ja pelottavuudetkin ovat jokaiselle tuttuja omasta elämästä. Jokainen lapsi kohtaa pakosta pettymyksiä, menetyksiä ja yksinäisyyttä. Satu on aina selviytymistarina, jossa paha saa palkkansa toisin kuin reaalielämässä on laita.
      Satu on lapselle korvaamaton kokemus, kun tavoitteena on kasvattaa psyykkisesti terveitä, tasapainoisia ja hyvän itsetunnon omaavia lapsia ja nuoria. Paitsi että satu vaikuttaa lapsen tunne-elämään, se lisää lapsen sanavarastoa, tietoisuutta kielestä ja kykyä oppia koulussa käsitteellisellä tasolla.
      Kirjoittaja on psykologi ja psykoterapeutti.
      Julkaistu 28.8.2006 2:31:26"



      "Ei tuo mikään valhe ole, vaan ihan tosiasia. Se toki tulee ilmi jo ihan lehtiä lukemalla ja varmaan löytyy myös tutkimuksia ja tilastoja osoittamaan tämän faktan. Toden totta, kotioloissa, omien vanhempien valvonnassa tapahtuu enemmän esim. kuolemaan johtaneita onnettomuuksia kuin päivähoidossa."

      Mitä mielestäsi pitäisi tehdä? Ottaa lapset huostaan ja katsoa, millainen laitostuneesta sukupolvesta kasvaa? Vai antaa tästä lähtien lapsille turvallinen lapsuus ilman laitoksia, jotta he saavat pullantuoksuisen lapsuuden siirrettäväksi seuraavalle sukupolvelle. Kuten sanottu, sitä ei ole kaiketi tutkittu, kuinka paljon väkivaltaisesti käyttäytyvien vanhempien taustalla on laitoskasvatusta. Lastentarha on joukkojenkäsittelylaitos.

      "Kykenetköhän perustelemaan kunnollisesti edes tätä väitettäsi?"

      Olet sellaisen järjestelmän palveluksessa joka on lapsille haitallinen. Olet edesauttamassa lapsille vaarallisen systeemin ylläpitoa. Siispä olet lapsille vaarallinen.

      Äänestä

    • moi moi kirjoitti:

      "Aivan. Toisin sanoen, yleistit siis lasten väkivaltaisten toimintamallien oppimisen nimenomaan päivähoidon ongelmaksi. Väitit, että koko päivähoitojärjestelmä on mädännäinen esimerkiksi tämän takia. Ehkä nyt vihdoin viimein osoitat jollain tapaa todeksi väittämäsi?"

      Päiväkoti on stressaava toimintaympäristö. Stressi saattaa purkautua väkivaltaisuutena lasten keskuudessa. Asiasta on lukuisia tutkimuksia. Kuten sanottu: Se, että sinä olet kouluttamaton ei tarkoita sitä, että tietoa ei olisi.

      http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/35650-pieni-lapsi-tarvitsee-rauhaa-ja-pysyvyytta

      "Minä voin toki etsiä sinulle linkkejä tilastoihin kotona tapahtuvasta aikuisten välisestä vakivallasta, ellen sitä ole jo tehnyt. Sinä sen sijaan et vielä ole muuta tehnyt kuin väittänyt tuulta paskaa vailla minkäänlaisia perusteita."

      Päiväkoti on laitos, rakenne, jota yritetään pitää väkisin pystyssä. Tällaiset keinotekoiset rakenteet romahtaisivat, mikäli lasten vanhemmille ja suurelle yleisölle annettaisiin rehellistä tietoa, mitä päiväkotien suljettujen seinien takana tapahtuu. Sen sijaan yleisön katseet yritetään suunnata toisaalle, syytetään vanhempia väkivaltaisiksi jotta tosiasiallinen ongelma jäisi hämärän peittoon. Niinhän sinäkin yrität jatkuvasti kääntää huomion koteihin, vaikka tämän palstan otsikkona on "Päiväkoti". Täällä siis keskitytään päiväkotien ongelmiin. Kotona tapahtuvaa väkivaltaa puidaan sitten ihan muilla foorumeilla. Siitäkään ei taida olla tutkimuksia, kuinka monella väkivaltaisesti käyttäytyvällä vanhemmalla on päiväkotitausta omassa lapsuudessaan. Viime aikoina on ollut karkaamisia päiväkodeista, jolloin lapset ovat hukkuneet, yksi kuoli kun leikkiteline kaatui päälle jne. Tilastollisesti on todennäköistä, että tallaisia väkivaltaisia tapahtumia on useita otsikon "läheltä piti" alla. Koska koteja ei voida lakkauttaa, lasten turvallisuutta ja väkivallan kokemisen riskiä voidaan vähentää lakkauttamalla päiväkodit. Tosin sinä ja kaltaisesi - siis lapsille vaaralliset tädit - yritätte lakkauttaa kodit ja kaapata kaikki lapset huostaan. Huostaanottojenm määrä on dramaattisesti lisääntynyt. Mutta siitähän te saatte palkkanne. Vissiin on jo stalinistiset huostaanottokiintiöt/vuosi?

      HS 11.7.: "Oikeus totesi, että naiset olivat syöttäessään vieneet lusikan lapsen suuhun, vaikka lapsi oli jopa itkien vastustanut syömistä.
      Naiset olivat myös pitäneet lapsia kiinni. Siitä ei kuitenkaan löytynyt näyttöä, että eräälle tytölle olisi syötetty tämän oksentamaa ruokaa."

      "Voitko osoittaa, ettei niistä olisi minkäänlaista haittaa lapselle, etteivät lapset saisi sellaisista väkivaltaisen käyttäytymisen malleja? Jään odottamaan."

      Turun yliopiston dosentti Veijo Hietanen on tehnyt asiasta lukuisia tutkimuksia. Kokeile googlettaa, pitäisi löytyä.

      Tässä Sirkka Suran artikkeli Turun Sanomista vuodelta 2006:

      "Satuja ekaluokkalaisille?
      Sirkka Sura
      Sadut ja aapiset ovat ekaluokkalaisten koululaisten täyttä elämää. Ja nimenomaan toisiinsa yhdistettyinä. Tätä tosiseikkaa epäili Seija Remander (TS. 21.8.), jonka mielestä on vaarallista, kun koulun kirjoissa esiintyy satuja ja satuhahmoja kuten possuja ja jäniksiä. Sadut, satuolennot ja kuvittelu ovat tätä vastoin tärkeitä lapsen kehityksen ja ajattelun välineitä. Ne mahdollistavat hänelle monimutkaisen reaalimaailman tarkoituksenmukaisen kohtaamisen.
      Koska lapsi noin 5-6 vuoden iässä viimeistään hyvin ymmärtää mielikuvituksen ja toden välisen eron, voidaan lapsen kanssa arkielämän realiteetteja käsitellä nimenomaan satujen ja mielikuvitusolentojen välityksellä. Kyse ei ole suinkaan lapsen aliarvioimisesta, vaan hänen kunnioittamisestaan siten, että uhkaavat, arat, monimutkaiset tai pelkästään puhutulla kielellä vaikeasti ymmärrettävät asiat voidaan kohdata parhaiten juuri sadun avulla.
      Satu etäyttää turvallisesti itseä koskevat aratkin asiat siten, että niitä voidaan käsitellä satusymbolin avulla eikä suoraan opettamalla tai keskustelemalla. Keskusteluun lapsella ei esimerkiksi vasta kehittymässä olevan sanavarastonkaan vuoksi ole useinkaan vielä mahdollisuuksia. Eiväthän monet aikuisetkaan siihen pysty!
      Satu kuvaa lapsen maailmaa symbolisella tasolla. Se on vertauskuva eli metafora lapsen omista kokemuksista. Sadun avulla on turvallista käsitellä jokaisen lapsen elämään liittyviä kehitysvaatimuksia ja ponnisteluja, kuten ystävyyssuhteita, suhteita vanhempiin ja sisaruksiin sekä kykyä oppia uutta. Satu auttaa lasta ymmärtämään niitäkin kokemuksia ja tunteita, jotka ovat kiellettyjä, tiedostamattomia ja ääneen sanomattomia.
      Koska lapsi niin hyvin erottaa toden ja epätoden, ei satua tarvitse mitenkään selittää lapselle. Lapsi ilman muuta tietää, ettei se ole totta. Näin voidaan kohdata monta pelottavaakin asiaa, jollainen saattaa olla vaikka koulun aloittaminen. Kuunnellessaan tai lukiessaan itseään polttavaa asiaa symbolisesti etäytetyn sadun muodossa lapsi samalla käsittelee asiaa itsensä kannalta omassa mielessään. Lapsi samaistuu luonnostaan sadun henkilöihin ja elää näiden kautta sadussa aina olevan seikkailun, ponnistelun ja esteiden voittamisen. Tämä samaistuminen lisää lapsen uskoa itseensä, oppimiseensa ja pärjäämiseensä.
      Aikuisen ei tarvitse pelätä vanhanaikaisten satujen kertomista lapselle. Niissä ilmenevät seikkailut ja pelottavuudetkin ovat jokaiselle tuttuja omasta elämästä. Jokainen lapsi kohtaa pakosta pettymyksiä, menetyksiä ja yksinäisyyttä. Satu on aina selviytymistarina, jossa paha saa palkkansa toisin kuin reaalielämässä on laita.
      Satu on lapselle korvaamaton kokemus, kun tavoitteena on kasvattaa psyykkisesti terveitä, tasapainoisia ja hyvän itsetunnon omaavia lapsia ja nuoria. Paitsi että satu vaikuttaa lapsen tunne-elämään, se lisää lapsen sanavarastoa, tietoisuutta kielestä ja kykyä oppia koulussa käsitteellisellä tasolla.
      Kirjoittaja on psykologi ja psykoterapeutti.
      Julkaistu 28.8.2006 2:31:26"



      "Ei tuo mikään valhe ole, vaan ihan tosiasia. Se toki tulee ilmi jo ihan lehtiä lukemalla ja varmaan löytyy myös tutkimuksia ja tilastoja osoittamaan tämän faktan. Toden totta, kotioloissa, omien vanhempien valvonnassa tapahtuu enemmän esim. kuolemaan johtaneita onnettomuuksia kuin päivähoidossa."

      Mitä mielestäsi pitäisi tehdä? Ottaa lapset huostaan ja katsoa, millainen laitostuneesta sukupolvesta kasvaa? Vai antaa tästä lähtien lapsille turvallinen lapsuus ilman laitoksia, jotta he saavat pullantuoksuisen lapsuuden siirrettäväksi seuraavalle sukupolvelle. Kuten sanottu, sitä ei ole kaiketi tutkittu, kuinka paljon väkivaltaisesti käyttäytyvien vanhempien taustalla on laitoskasvatusta. Lastentarha on joukkojenkäsittelylaitos.

      "Kykenetköhän perustelemaan kunnollisesti edes tätä väitettäsi?"

      Olet sellaisen järjestelmän palveluksessa joka on lapsille haitallinen. Olet edesauttamassa lapsille vaarallisen systeemin ylläpitoa. Siispä olet lapsille vaarallinen.

      "Päiväkoti on stressaava toimintaympäristö. Stressi saattaa purkautua väkivaltaisuutena lasten keskuudessa. Asiasta on lukuisia tutkimuksia. Kuten sanottu: Se, että sinä olet kouluttamaton ei tarkoita sitä, että tietoa ei olisi."

      Olet puhunut ko0koajan tähän mennessä AIKUISTEN VÄLISESTÄ väkivallasta päivähoidossa ja nyt kun et kykene pyytämiäni tositteita väitteittesi tueksi antamaan, rupeatkin puhumaan lasten välisestä väkivallasta. Jään siis edelleen odottamaan jotain muutakin perustetta kuin sinun mutuasi sille aikuisten väliselle väkivallalle. Ja mainitsen vielä kerran, että en ole kouluttamaton, koskapa tämä asia jäi sinulta edellisen kerran ilmeisesti huomaamatta.

      "Tällaiset keinotekoiset rakenteet romahtaisivat, mikäli lasten vanhemmille ja suurelle yleisölle annettaisiin rehellistä tietoa, mitä päiväkotien suljettujen seinien takana tapahtuu."

      Niin, mitä siellä suljettujen seinien sisäpuolella sitten tapahtuu? Sinä väität siellä tapahtuvan vaikka mitä, mutta et kykene väitteittesi tueksi mitään kunnollista perustetta antamaan.

      "Sen sijaan yleisön katseet yritetään suunnata toisaalle, syytetään vanhempia väkivaltaisiksi jotta tosiasiallinen ongelma jäisi hämärän peittoon."

      Kuka on syytellyt vanhempia väkivaltaisiksi?? Minäkin olen vain todennut, että kotona tapahtuu väkivaltaa tilastollisesti varsin paljon. Tämä on fakta, ei kenenkään syyttelyä erityisesti. Sinä sen sijaan olet väittänyt tosiasiallisen ongelman lasten väkivaltaisen käyttäytymisen taustalla johtuvan siitä, että päiväkodeissa tapahtuu aikuisten välistä väkivaltaa. Olet syytellyt erityisesti päivähoidon henkilöstöä paitsi mielenvikaisuudesta ja väkivaltaisuudesta, myöskin vaarallisuudesta lapsia kohtaan. Ole ystävällinen ja esitä nyt joitain tutkimuksia tai tilastoja, joilla voit perustella näitä pöyristyttäviä väitteitäsi.

      "Tosin sinä ja kaltaisesi - siis lapsille vaaralliset tädit - yritätte lakkauttaa kodit ja kaapata kaikki lapset huostaan. Huostaanottojenm määrä on dramaattisesti lisääntynyt. Mutta siitähän te saatte palkkanne. Vissiin on jo stalinistiset huostaanottokiintiöt/vuosi?"

      ???????? Mitä helvettiä??? Tällaiset väitteet ovat jo harhaisia. Miten niin päivähoidon henkilöstö yrittää lakkauttaa kodit? Miksi he sitten yleisesti kannattaisivat lapsille mahdollisimman lyhyitä hoitopäiviä ja mahdollisimman paljon lomaa hoidosta? Miten yritämme kaapata kaikki lapset huostaan?? Tajuatko itsekään miten älyttömiä juttuja näppikseltäsi päästelet?

      "Turun yliopiston dosentti Veijo Hietanen on tehnyt asiasta lukuisia tutkimuksia. Kokeile googlettaa, pitäisi löytyä."

      Nimellä googlettamalla en onnistunut löytämään yhtäkään sellaista tutkimusta, jossa todettaisiin väkivaltaelokuvien ja väkivaltapelien olevan alle kouluikäisille lapsille täysin vaarattomia ja että ne eivät mitenkään lisäisi lasten väkivaltaisen käytöksen määrää. Ehkäpä sinä siis laitat minulle suoran linkin tällaiseen tutkimukseen, kiitos. Ja huomannet, että pitkä lainauksesi Sirkka Suran artikkelista meni hukkaan, sillä sen käsittelemästä asiasta ei edes ollut kysymys.

      "Mitä mielestäsi pitäisi tehdä? Ottaa lapset huostaan ja katsoa, millainen laitostuneesta sukupolvesta kasvaa? Vai antaa tästä lähtien lapsille turvallinen lapsuus ilman laitoksia, jotta he saavat pullantuoksuisen lapsuuden siirrettäväksi seuraavalle sukupolvelle."

      En minä tiedä mitä sille oikein voisi tehdä, että lapsille tapahtuu vakaviakin onnettomuuksia kotioloissakin. Huolellisempi valvonta lienee se a ja o, sekä kotioloissa että päivähoidossa. Kuitenkin onnettomuuksia tapahtuu ilman että niille varsinaista syytä taikka syyllisiä olisikaan. Ei sille varmaan mitään voi, se asia tulee vain hyväksyä ja yrittää toki mahdollisuuksien mukaan välttää turhia vaaratilanteita. Missään nimessä en kannata lasten huostaanottoa, ellei lapsi sitten toistuvasti jää kotonaan vaille jokaisen lapsen ansaitsemaa perushuolenpitoa ja turvaa. Tällöinkin pitäisin ennaltaehkäisevää toimintaa ensisijaisena ja vanhempien auttamista ja tukemista heidän vanhemmuudessaan. En tosin ymmärrä, miten huostaanotot edes liittyvät tähän asiaan...

      Mahdollisuuksien mukaan minusta lapsille tulisi tarjota se pullantuoksuinen lapsuus kotonaan. Kannatan esim. kotihoidon tuen laittamista sellaiselle tasolle, että vanhemmilla olisi taloudellisesti mahdollista hoitaa alle kouluikäisiä lapsiaan mahdollisimman paljon itse kotona. Mielestäni myöskin päivähoito-oikeutta voitaisiin rajoittaa esim. niiltä osin, jolloin kotona oleva vanhempi hoidattaa lastaan päivähoidossa ns. maksimimäärän. Kannatan subjektiivisen päivähoito-oikeuden kumoamista ja sen muuttamista takaisin tarveharkintaiseksi. Tosin laskisin itse tarpeeksi muutakin kuin vanhempien työn tai opiskelun. Kuitenkin siis mielestäni yhteiskunnan tulisi tukea ja ohjata lasten kotihoitoon huomattavasti nykyistä enemmän.

      En minä tätä työtä tee siksi, että haluaisin kaikki lapset pois kotoaan tai pitäisin päiväkotia lapselle parempana paikkana kuin omaa kotia. Ammatinvalintani tein sillä perusteella, että pidän lapsista ja heidän kanssaan olemisesta. Ja koskapa päiväkoteja nyt kuitenkin on, miksen samalla tekisi työksenikin jotain, mistä pidän? Päivähoitojärjestelmä ei ole tarpeeton eikä sitä koskaan voida täysin lakkauttaa. Minusta sitten ainakin on parempi, että siellä päiväkodissa työskentelee kaltaisiani ihmisiä, jotka aidosti välittävät lapsista ja haluavat heidän etuaan edistää. Jos tämä sinusta on lapsille vaarallista, niin millaisia ihmisiä ehdottaisit päiväkoteihin työskentelemään meidän tilallemme?

      Äänestä

    • ph93 kirjoitti:

      "Päiväkoti on stressaava toimintaympäristö. Stressi saattaa purkautua väkivaltaisuutena lasten keskuudessa. Asiasta on lukuisia tutkimuksia. Kuten sanottu: Se, että sinä olet kouluttamaton ei tarkoita sitä, että tietoa ei olisi."

      Olet puhunut ko0koajan tähän mennessä AIKUISTEN VÄLISESTÄ väkivallasta päivähoidossa ja nyt kun et kykene pyytämiäni tositteita väitteittesi tueksi antamaan, rupeatkin puhumaan lasten välisestä väkivallasta. Jään siis edelleen odottamaan jotain muutakin perustetta kuin sinun mutuasi sille aikuisten väliselle väkivallalle. Ja mainitsen vielä kerran, että en ole kouluttamaton, koskapa tämä asia jäi sinulta edellisen kerran ilmeisesti huomaamatta.

      "Tällaiset keinotekoiset rakenteet romahtaisivat, mikäli lasten vanhemmille ja suurelle yleisölle annettaisiin rehellistä tietoa, mitä päiväkotien suljettujen seinien takana tapahtuu."

      Niin, mitä siellä suljettujen seinien sisäpuolella sitten tapahtuu? Sinä väität siellä tapahtuvan vaikka mitä, mutta et kykene väitteittesi tueksi mitään kunnollista perustetta antamaan.

      "Sen sijaan yleisön katseet yritetään suunnata toisaalle, syytetään vanhempia väkivaltaisiksi jotta tosiasiallinen ongelma jäisi hämärän peittoon."

      Kuka on syytellyt vanhempia väkivaltaisiksi?? Minäkin olen vain todennut, että kotona tapahtuu väkivaltaa tilastollisesti varsin paljon. Tämä on fakta, ei kenenkään syyttelyä erityisesti. Sinä sen sijaan olet väittänyt tosiasiallisen ongelman lasten väkivaltaisen käyttäytymisen taustalla johtuvan siitä, että päiväkodeissa tapahtuu aikuisten välistä väkivaltaa. Olet syytellyt erityisesti päivähoidon henkilöstöä paitsi mielenvikaisuudesta ja väkivaltaisuudesta, myöskin vaarallisuudesta lapsia kohtaan. Ole ystävällinen ja esitä nyt joitain tutkimuksia tai tilastoja, joilla voit perustella näitä pöyristyttäviä väitteitäsi.

      "Tosin sinä ja kaltaisesi - siis lapsille vaaralliset tädit - yritätte lakkauttaa kodit ja kaapata kaikki lapset huostaan. Huostaanottojenm määrä on dramaattisesti lisääntynyt. Mutta siitähän te saatte palkkanne. Vissiin on jo stalinistiset huostaanottokiintiöt/vuosi?"

      ???????? Mitä helvettiä??? Tällaiset väitteet ovat jo harhaisia. Miten niin päivähoidon henkilöstö yrittää lakkauttaa kodit? Miksi he sitten yleisesti kannattaisivat lapsille mahdollisimman lyhyitä hoitopäiviä ja mahdollisimman paljon lomaa hoidosta? Miten yritämme kaapata kaikki lapset huostaan?? Tajuatko itsekään miten älyttömiä juttuja näppikseltäsi päästelet?

      "Turun yliopiston dosentti Veijo Hietanen on tehnyt asiasta lukuisia tutkimuksia. Kokeile googlettaa, pitäisi löytyä."

      Nimellä googlettamalla en onnistunut löytämään yhtäkään sellaista tutkimusta, jossa todettaisiin väkivaltaelokuvien ja väkivaltapelien olevan alle kouluikäisille lapsille täysin vaarattomia ja että ne eivät mitenkään lisäisi lasten väkivaltaisen käytöksen määrää. Ehkäpä sinä siis laitat minulle suoran linkin tällaiseen tutkimukseen, kiitos. Ja huomannet, että pitkä lainauksesi Sirkka Suran artikkelista meni hukkaan, sillä sen käsittelemästä asiasta ei edes ollut kysymys.

      "Mitä mielestäsi pitäisi tehdä? Ottaa lapset huostaan ja katsoa, millainen laitostuneesta sukupolvesta kasvaa? Vai antaa tästä lähtien lapsille turvallinen lapsuus ilman laitoksia, jotta he saavat pullantuoksuisen lapsuuden siirrettäväksi seuraavalle sukupolvelle."

      En minä tiedä mitä sille oikein voisi tehdä, että lapsille tapahtuu vakaviakin onnettomuuksia kotioloissakin. Huolellisempi valvonta lienee se a ja o, sekä kotioloissa että päivähoidossa. Kuitenkin onnettomuuksia tapahtuu ilman että niille varsinaista syytä taikka syyllisiä olisikaan. Ei sille varmaan mitään voi, se asia tulee vain hyväksyä ja yrittää toki mahdollisuuksien mukaan välttää turhia vaaratilanteita. Missään nimessä en kannata lasten huostaanottoa, ellei lapsi sitten toistuvasti jää kotonaan vaille jokaisen lapsen ansaitsemaa perushuolenpitoa ja turvaa. Tällöinkin pitäisin ennaltaehkäisevää toimintaa ensisijaisena ja vanhempien auttamista ja tukemista heidän vanhemmuudessaan. En tosin ymmärrä, miten huostaanotot edes liittyvät tähän asiaan...

      Mahdollisuuksien mukaan minusta lapsille tulisi tarjota se pullantuoksuinen lapsuus kotonaan. Kannatan esim. kotihoidon tuen laittamista sellaiselle tasolle, että vanhemmilla olisi taloudellisesti mahdollista hoitaa alle kouluikäisiä lapsiaan mahdollisimman paljon itse kotona. Mielestäni myöskin päivähoito-oikeutta voitaisiin rajoittaa esim. niiltä osin, jolloin kotona oleva vanhempi hoidattaa lastaan päivähoidossa ns. maksimimäärän. Kannatan subjektiivisen päivähoito-oikeuden kumoamista ja sen muuttamista takaisin tarveharkintaiseksi. Tosin laskisin itse tarpeeksi muutakin kuin vanhempien työn tai opiskelun. Kuitenkin siis mielestäni yhteiskunnan tulisi tukea ja ohjata lasten kotihoitoon huomattavasti nykyistä enemmän.

      En minä tätä työtä tee siksi, että haluaisin kaikki lapset pois kotoaan tai pitäisin päiväkotia lapselle parempana paikkana kuin omaa kotia. Ammatinvalintani tein sillä perusteella, että pidän lapsista ja heidän kanssaan olemisesta. Ja koskapa päiväkoteja nyt kuitenkin on, miksen samalla tekisi työksenikin jotain, mistä pidän? Päivähoitojärjestelmä ei ole tarpeeton eikä sitä koskaan voida täysin lakkauttaa. Minusta sitten ainakin on parempi, että siellä päiväkodissa työskentelee kaltaisiani ihmisiä, jotka aidosti välittävät lapsista ja haluavat heidän etuaan edistää. Jos tämä sinusta on lapsille vaarallista, niin millaisia ihmisiä ehdottaisit päiväkoteihin työskentelemään meidän tilallemme?

      ”Olet puhunut kokoajan tähän mennessä AIKUISTEN VÄLISESTÄ väkivallasta päivähoidossa ja nyt kun et kykene pyytämiäni tositteita väitteittesi tueksi antamaan, rupeatkin puhumaan lasten välisestä väkivallasta.

      Kävin koko käymämme keskustelun läpi enkä löytänyt kuin yhden lauseen, jossa puhun aikuisten välisestä väkivallasta, näin:

      ” Lapset saavat väkivaltaisen mallin toimia päiväkodissa, jossa esiintyy väkivaltaa aikuisten kesken.”

      Puhuin tästä Turun tapauksesta. Koska se on yksittäistapaus, sitä ei saa varmaan yleistää? Milloin saa yleistää, milloin ei ole enää kyse yksittäistapauksesta? Eksaktit luonnontieteet perustuvat toistettaville tieteellisille kokeille. Yhteiskuntatieteet perustuvat tilastolliselle yleistämiselle. Ilman yleistämistä loppuvat kaikki ei-eksaktit tieteet.

      Mutta millaiset ovat sitten sellaisia tapauksia, jotka saa yleistää? Uutispimento näissä asioissa on syvä. Lisäksi olen sanonut, että ottaen huomioon päiväkotien henkilöstön kyvyttömyyden kohdata lasten vanhempia ja heidän tarpeitaan, tapaus ei varmasti jää yksittäiseksi. On selvää, että joltakin vanhemmalta palaa päre enemmin tai myöhemmin kaltaistesi kanssa. Väkivalta aikuisten välillä on pääasiassa kuitenkin luonteeltaan henkistä ja se on luonteeltaan hyvin vakavaa. Esimerkiksi Turunmaankatu 3 on turvautunut kalliin psykologitoimiston apuun, jotta toisiaan työpaikkakiusaavat muijat saataisiin ruotuun. Ja tätä tapahtuu koko kaupungin alueen päiväkodeissa. Tällaisessa ahdistuneessa ilmapiirissä on aivan odotettavissa, että lapset aloittavat häiriökäyttäytymisen joka sisältää myös aggressiivista, tuhoavaa käyttäytymistä ympäristöä, toisia lapsia ja MYÖS aikuisia kohtaan.

      ”Niin, mitä siellä suljettujen seinien sisäpuolella sitten tapahtuu? Sinä väität siellä tapahtuvan vaikka mitä, mutta et kykene väitteittesi tueksi mitään kunnollista perustetta antamaan.”

      Jotain tällaista:

      HS 18.8 2004: LAPSELLA VOI OLLA STRESSIÄ PÄIVÄKOTINSA TAKIA

      Todellisuus päiväkotien seinien sisällä on raadollisempi kuin moni vanhempi tietää. Kun ovet aamulla ovat sulkeutuneet ja hoitajat ovat pinnistäneet viimeisen väsyneen hymyn, alkaa ns. hoitotyö.

      Tämä tarkoittaa eräissä paikoissa sitä, että päiväkodin nuorimmat heitetään päiväksi surutta syöttötuoleihin. Näin saadaan osa ylisuuresta ryhmästä pois jaloista juoksemasta – tai tässä tapauksessa usein konttaamasta.

      Olen ollut päiväkodeissa, joissa vauva on saanut istua samassa tuolissa aamu varhaisesta pakolliseen iltapäiväulkoiluun asti – ilman hoitavaa syliä koko päivänä. Kuinka moni vanhempi tällaista ”hoitoa” lapselleen haluaa?

      Kysymys siitä, onko vastassa raja lastensuojelua koskevaan tilanteeseen, on tullut mieleeni useassa paikassa.

      Onko oikein pakkosyöttää lasta? Onko oikein, että sijainen, lapselle vieras ihminen, laitetaan se tekemään? Kuinka monta vierasta ihmistä ehtii lasta syöttämään yhden viikon aikana?

      Itkeekö lapsi loppujen lopuksi sitä, ettei halua syödä vai sitä, että 13. vieras ihminen peräkkäin tunkee jotain suuhun?

      ”Pahoinpitelyn” kohteena ovat useimmiten kaikkein nuorimmat. He kun eivät osaa valittaa kotona. Tai päiväkodissa.

      Pienet lapset osaavat itkeä ja olla vaativia. Kuinka moni vanhempi tietää, mitä heidän lapsensa illalla kotona itkee?

      Vain yhdessä päiväkodissa olen tavannut sellaista sekä käytännöllistä että emotionaalista turvallisuutta, johon luottaen voisin lapseni sinne viedä.

      Päivän aikana ei tässä päiväkodissa kuulunut sitä kirjoa lohdutonta, turhautunutta tai raivostunutta itkua kuten monissa muissa päiväkodeissa.

      Tässä samaisessa päiväkodissa ei sijaisia myöskään lähetetä pyyhkimään peppuja. Noin äkkiseltään ajateltuna se tietenkin tuntuu luonnollisesti olevan sijaisen tehtävä.

      Mutta pyyhittyäni satoja pyllyjä, olen nyt asiasta aika varma: tilanne on yhtä intiimi lapselle kuin aikuisellekin, ja kokemus siitä, ettei tiedä kuka tulee pyyhkimään, saa jotkut lapset pidättämään niin kauan, että usein hätä ehtii housuihin.

      Mitä levottomampi paikka, sen harvinaisempaa on, että vanhemmille raportoidaan lapsen itkuisesta tai aggressiivisesta käytöksestä.

      Kynnys reagoida päivän hoitorutiineista stressaantuneeseen lapseen on alentunut. Lapsia ei pelkästään ole monta, mutta usein koko tämä lapsijoukko mölyää, eikä yhden pahoinvointi erotu muiden joukosta.

      Uskon, että monella lapsella saattaa olla hätä ja pysyvää stressiä päiväkotinsa takia.

      Suren niitä vanhempia, jotka saattavat erehtyä luulemaan, että kotona esiintyvä häiriökäytös on vanhempien itse aiheuttamaa ”huonoa kasvatusta” tai että vika on lapsen persoonallisuudessa.

      Entäpä jos vika onkin lapsen päivähoidossa? Kukapa tietäisi? Kuka sitä valvoo?
      Reetta Kenttä
      fil.maist.
      Vantaa”

      ”Miten niin päivähoidon henkilöstö yrittää lakkauttaa kodit?”

      - Perustin argumenttini huostaanottojen dramaattiseen lisääntymiseen, jos et huomannut.

      ”Nimellä googlettamalla en onnistunut löytämään yhtäkään sellaista tutkimusta, jossa todettaisiin väkivaltaelokuvien ja väkivaltapelien olevan alle kouluikäisille lapsille täysin vaarattomia ja että ne eivät mitenkään lisäisi lasten väkivaltaisen käytöksen määrää. Ehkäpä sinä siis laitat minulle suoran linkin tällaiseen tutkimukseen, kiitos. Ja huomannet, että pitkä lainauksesi Sirkka Suran artikkelista meni hukkaan, sillä sen käsittelemästä asiasta ei edes ollut kysymys.”

      Ööh, taidat olla oikeassa. No, Sura sanoi luennolla kerran, että tasapainoisessa turvallisessa kodissa varttuva lapsi, jolle on luettu satuja (joiden avulla hän oppii käsittelemään tunteitaan), pystyy katsomaan väkivaltaisia tv-ohjelmia ilman, että muuttuu itse väkivaltaiseksi. Tämä ei siis päde lapsiin, joilla ei ole turvallista kotitaustaa vaan ovat esim. laitoksessa. Kuitenkin: Tv-väkivalta on niin suoraviivaista ja lapsen mielikuvamaailmaan tunkevaa, että sellaisen katsominen edellyttää sitä, että satujen avulla on opittu käsittelemään omia tunteita ja erottamaan tosielämä fiktiosta. Kuten sanottu, tämä taito opitaan normaalissa kodissa. On siis turha syyttää tv-ohjelmia mistään, vikaa on etsittävä lasten puutteellisen itsesääntelyn oppimisesta.


      ”En minä tiedä mitä sille oikein voisi tehdä, että lapsille tapahtuu vakaviakin onnettomuuksia kotioloissakin. Huolellisempi valvonta lienee se a ja o, sekä kotioloissa että päivähoidossa. Kuitenkin onnettomuuksia tapahtuu ilman että niille varsinaista syytä taikka syyllisiä olisikaan. Ei sille varmaan mitään voi, se asia tulee vain hyväksyä”

      Siis päiväkotien huonot puolet voidaan oikeuttaa kotien huonoilla puolilla? Vääryys voidaan korjata toisella vääryydellä. Erään psykoanalyytikon sanoin: ”Huonot kodit ovat parempia kuin hyvät laitokset.” Laitokset eivät voi milloinkaan korvata kotien lämpöä. Edes huonojen kotien.

      - Jos minun lapseni olisi tarhassa ja hän loukkaantuisi vakavasti, en hyväksyisi tilannetta vaan syylliset tuomittaisiin asianmukaisesti oikeudessa. Sitä varten on olemassa rikoslaki. Yrität luikerrella vastuusta! Ja kuitenkin tuollaisille vastuuttomille lieroille annetaan vastuu lasten hoidosta… Jotain on pielessä ja pahasti.

      ”Päivähoitojärjestelmä ei ole tarpeeton eikä sitä koskaan voida täysin lakkauttaa. Minusta sitten ainakin on parempi, että siellä päiväkodissa työskentelee kaltaisiani ihmisiä, jotka aidosti välittävät lapsista ja haluavat heidän etuaan edistää.”

      Päivähojärjestelmä on luotu poliittisilla päätöksillä. Päivähoitojärjestelmä voidaan myös lakkauttaa poliittisilla päätöksillä. Mitä siihen tulee että aidosti välität lapsista ja haluat heidän etuaan edistää, niin sanoit vain vähän aiemmin:
      ”Kuitenkin onnettomuuksia tapahtuu ilman että niille varsinaista syytä taikka syyllisiä olisikaan. Ei sille varmaan mitään voi, se asia tulee vain hyväksyä.” Etkö näe tässä ristiriitaa?

      ”Jos tämä sinusta on lapsille vaarallista, niin millaisia ihmisiä ehdottaisit päiväkoteihin työskentelemään meidän tilallemme?”

      En ketään. Päiväkodit on lakkautettava. Minkäänlaisella päiväkotihenkilöstöllä ei voida ongelmaa ratkaista, sillä he ovat osa ongelmaa. Se, että sinun eroamisesi ei heti muuttaisi tilannetta, on totta, mutta se olisi vallan loistavan hyvä alku! :)

      Kuten edellisessä viestissäsi sanoit:

      ”Minun eroamiseni ei muuten päivähoitojärjestelmää lakkauttaisi.”

      - Keskitysleirin vartijat kuulemma ajattelivat aivan samalla tavalla. Ja aivan samalla tavalla yrittivät luikerrella vastuusta kuin sinä. ”Onnettomuuksia nyt vain vähän sattui. Turha tässä on syyllisiä etsiä…”

      Tosin teihin kukkahattuihin taitaa päteä sama kuin kiihkouskovaisiin eli järkipuhetta nämä eivät kuuntele, muuten heidän koko olemassaolonsa olisi paradoksi.

      Äänestä

    • 1984 kirjoitti:

      ”Olet puhunut kokoajan tähän mennessä AIKUISTEN VÄLISESTÄ väkivallasta päivähoidossa ja nyt kun et kykene pyytämiäni tositteita väitteittesi tueksi antamaan, rupeatkin puhumaan lasten välisestä väkivallasta.

      Kävin koko käymämme keskustelun läpi enkä löytänyt kuin yhden lauseen, jossa puhun aikuisten välisestä väkivallasta, näin:

      ” Lapset saavat väkivaltaisen mallin toimia päiväkodissa, jossa esiintyy väkivaltaa aikuisten kesken.”

      Puhuin tästä Turun tapauksesta. Koska se on yksittäistapaus, sitä ei saa varmaan yleistää? Milloin saa yleistää, milloin ei ole enää kyse yksittäistapauksesta? Eksaktit luonnontieteet perustuvat toistettaville tieteellisille kokeille. Yhteiskuntatieteet perustuvat tilastolliselle yleistämiselle. Ilman yleistämistä loppuvat kaikki ei-eksaktit tieteet.

      Mutta millaiset ovat sitten sellaisia tapauksia, jotka saa yleistää? Uutispimento näissä asioissa on syvä. Lisäksi olen sanonut, että ottaen huomioon päiväkotien henkilöstön kyvyttömyyden kohdata lasten vanhempia ja heidän tarpeitaan, tapaus ei varmasti jää yksittäiseksi. On selvää, että joltakin vanhemmalta palaa päre enemmin tai myöhemmin kaltaistesi kanssa. Väkivalta aikuisten välillä on pääasiassa kuitenkin luonteeltaan henkistä ja se on luonteeltaan hyvin vakavaa. Esimerkiksi Turunmaankatu 3 on turvautunut kalliin psykologitoimiston apuun, jotta toisiaan työpaikkakiusaavat muijat saataisiin ruotuun. Ja tätä tapahtuu koko kaupungin alueen päiväkodeissa. Tällaisessa ahdistuneessa ilmapiirissä on aivan odotettavissa, että lapset aloittavat häiriökäyttäytymisen joka sisältää myös aggressiivista, tuhoavaa käyttäytymistä ympäristöä, toisia lapsia ja MYÖS aikuisia kohtaan.

      ”Niin, mitä siellä suljettujen seinien sisäpuolella sitten tapahtuu? Sinä väität siellä tapahtuvan vaikka mitä, mutta et kykene väitteittesi tueksi mitään kunnollista perustetta antamaan.”

      Jotain tällaista:

      HS 18.8 2004: LAPSELLA VOI OLLA STRESSIÄ PÄIVÄKOTINSA TAKIA

      Todellisuus päiväkotien seinien sisällä on raadollisempi kuin moni vanhempi tietää. Kun ovet aamulla ovat sulkeutuneet ja hoitajat ovat pinnistäneet viimeisen väsyneen hymyn, alkaa ns. hoitotyö.

      Tämä tarkoittaa eräissä paikoissa sitä, että päiväkodin nuorimmat heitetään päiväksi surutta syöttötuoleihin. Näin saadaan osa ylisuuresta ryhmästä pois jaloista juoksemasta – tai tässä tapauksessa usein konttaamasta.

      Olen ollut päiväkodeissa, joissa vauva on saanut istua samassa tuolissa aamu varhaisesta pakolliseen iltapäiväulkoiluun asti – ilman hoitavaa syliä koko päivänä. Kuinka moni vanhempi tällaista ”hoitoa” lapselleen haluaa?

      Kysymys siitä, onko vastassa raja lastensuojelua koskevaan tilanteeseen, on tullut mieleeni useassa paikassa.

      Onko oikein pakkosyöttää lasta? Onko oikein, että sijainen, lapselle vieras ihminen, laitetaan se tekemään? Kuinka monta vierasta ihmistä ehtii lasta syöttämään yhden viikon aikana?

      Itkeekö lapsi loppujen lopuksi sitä, ettei halua syödä vai sitä, että 13. vieras ihminen peräkkäin tunkee jotain suuhun?

      ”Pahoinpitelyn” kohteena ovat useimmiten kaikkein nuorimmat. He kun eivät osaa valittaa kotona. Tai päiväkodissa.

      Pienet lapset osaavat itkeä ja olla vaativia. Kuinka moni vanhempi tietää, mitä heidän lapsensa illalla kotona itkee?

      Vain yhdessä päiväkodissa olen tavannut sellaista sekä käytännöllistä että emotionaalista turvallisuutta, johon luottaen voisin lapseni sinne viedä.

      Päivän aikana ei tässä päiväkodissa kuulunut sitä kirjoa lohdutonta, turhautunutta tai raivostunutta itkua kuten monissa muissa päiväkodeissa.

      Tässä samaisessa päiväkodissa ei sijaisia myöskään lähetetä pyyhkimään peppuja. Noin äkkiseltään ajateltuna se tietenkin tuntuu luonnollisesti olevan sijaisen tehtävä.

      Mutta pyyhittyäni satoja pyllyjä, olen nyt asiasta aika varma: tilanne on yhtä intiimi lapselle kuin aikuisellekin, ja kokemus siitä, ettei tiedä kuka tulee pyyhkimään, saa jotkut lapset pidättämään niin kauan, että usein hätä ehtii housuihin.

      Mitä levottomampi paikka, sen harvinaisempaa on, että vanhemmille raportoidaan lapsen itkuisesta tai aggressiivisesta käytöksestä.

      Kynnys reagoida päivän hoitorutiineista stressaantuneeseen lapseen on alentunut. Lapsia ei pelkästään ole monta, mutta usein koko tämä lapsijoukko mölyää, eikä yhden pahoinvointi erotu muiden joukosta.

      Uskon, että monella lapsella saattaa olla hätä ja pysyvää stressiä päiväkotinsa takia.

      Suren niitä vanhempia, jotka saattavat erehtyä luulemaan, että kotona esiintyvä häiriökäytös on vanhempien itse aiheuttamaa ”huonoa kasvatusta” tai että vika on lapsen persoonallisuudessa.

      Entäpä jos vika onkin lapsen päivähoidossa? Kukapa tietäisi? Kuka sitä valvoo?
      Reetta Kenttä
      fil.maist.
      Vantaa”

      ”Miten niin päivähoidon henkilöstö yrittää lakkauttaa kodit?”

      - Perustin argumenttini huostaanottojen dramaattiseen lisääntymiseen, jos et huomannut.

      ”Nimellä googlettamalla en onnistunut löytämään yhtäkään sellaista tutkimusta, jossa todettaisiin väkivaltaelokuvien ja väkivaltapelien olevan alle kouluikäisille lapsille täysin vaarattomia ja että ne eivät mitenkään lisäisi lasten väkivaltaisen käytöksen määrää. Ehkäpä sinä siis laitat minulle suoran linkin tällaiseen tutkimukseen, kiitos. Ja huomannet, että pitkä lainauksesi Sirkka Suran artikkelista meni hukkaan, sillä sen käsittelemästä asiasta ei edes ollut kysymys.”

      Ööh, taidat olla oikeassa. No, Sura sanoi luennolla kerran, että tasapainoisessa turvallisessa kodissa varttuva lapsi, jolle on luettu satuja (joiden avulla hän oppii käsittelemään tunteitaan), pystyy katsomaan väkivaltaisia tv-ohjelmia ilman, että muuttuu itse väkivaltaiseksi. Tämä ei siis päde lapsiin, joilla ei ole turvallista kotitaustaa vaan ovat esim. laitoksessa. Kuitenkin: Tv-väkivalta on niin suoraviivaista ja lapsen mielikuvamaailmaan tunkevaa, että sellaisen katsominen edellyttää sitä, että satujen avulla on opittu käsittelemään omia tunteita ja erottamaan tosielämä fiktiosta. Kuten sanottu, tämä taito opitaan normaalissa kodissa. On siis turha syyttää tv-ohjelmia mistään, vikaa on etsittävä lasten puutteellisen itsesääntelyn oppimisesta.


      ”En minä tiedä mitä sille oikein voisi tehdä, että lapsille tapahtuu vakaviakin onnettomuuksia kotioloissakin. Huolellisempi valvonta lienee se a ja o, sekä kotioloissa että päivähoidossa. Kuitenkin onnettomuuksia tapahtuu ilman että niille varsinaista syytä taikka syyllisiä olisikaan. Ei sille varmaan mitään voi, se asia tulee vain hyväksyä”

      Siis päiväkotien huonot puolet voidaan oikeuttaa kotien huonoilla puolilla? Vääryys voidaan korjata toisella vääryydellä. Erään psykoanalyytikon sanoin: ”Huonot kodit ovat parempia kuin hyvät laitokset.” Laitokset eivät voi milloinkaan korvata kotien lämpöä. Edes huonojen kotien.

      - Jos minun lapseni olisi tarhassa ja hän loukkaantuisi vakavasti, en hyväksyisi tilannetta vaan syylliset tuomittaisiin asianmukaisesti oikeudessa. Sitä varten on olemassa rikoslaki. Yrität luikerrella vastuusta! Ja kuitenkin tuollaisille vastuuttomille lieroille annetaan vastuu lasten hoidosta… Jotain on pielessä ja pahasti.

      ”Päivähoitojärjestelmä ei ole tarpeeton eikä sitä koskaan voida täysin lakkauttaa. Minusta sitten ainakin on parempi, että siellä päiväkodissa työskentelee kaltaisiani ihmisiä, jotka aidosti välittävät lapsista ja haluavat heidän etuaan edistää.”

      Päivähojärjestelmä on luotu poliittisilla päätöksillä. Päivähoitojärjestelmä voidaan myös lakkauttaa poliittisilla päätöksillä. Mitä siihen tulee että aidosti välität lapsista ja haluat heidän etuaan edistää, niin sanoit vain vähän aiemmin:
      ”Kuitenkin onnettomuuksia tapahtuu ilman että niille varsinaista syytä taikka syyllisiä olisikaan. Ei sille varmaan mitään voi, se asia tulee vain hyväksyä.” Etkö näe tässä ristiriitaa?

      ”Jos tämä sinusta on lapsille vaarallista, niin millaisia ihmisiä ehdottaisit päiväkoteihin työskentelemään meidän tilallemme?”

      En ketään. Päiväkodit on lakkautettava. Minkäänlaisella päiväkotihenkilöstöllä ei voida ongelmaa ratkaista, sillä he ovat osa ongelmaa. Se, että sinun eroamisesi ei heti muuttaisi tilannetta, on totta, mutta se olisi vallan loistavan hyvä alku! :)

      Kuten edellisessä viestissäsi sanoit:

      ”Minun eroamiseni ei muuten päivähoitojärjestelmää lakkauttaisi.”

      - Keskitysleirin vartijat kuulemma ajattelivat aivan samalla tavalla. Ja aivan samalla tavalla yrittivät luikerrella vastuusta kuin sinä. ”Onnettomuuksia nyt vain vähän sattui. Turha tässä on syyllisiä etsiä…”

      Tosin teihin kukkahattuihin taitaa päteä sama kuin kiihkouskovaisiin eli järkipuhetta nämä eivät kuuntele, muuten heidän koko olemassaolonsa olisi paradoksi.

      Taas vaan selittelet ja haukut siinä sivussa minua ja muuta päivähoidon henkilöstöä, vaikket meitä kaikkia mitenkään tunne. Ammut itseäsi jalkaan koko ajan kun et kykene keskusteleman morkkaamatta vastapuoltasi jokaisessa viestissäsi. Lisäksi en ole vielä saanut sinulta yhtäkään pyytämääni kunnollista perustetta väitteillesi. Ilman niitä väitteesi ovat vain väitteitä tahallisella haukkumisella höystettynä, ilman mitään sen vakavasti otettavampaa todellisuuspohjaa.

      "Kävin koko käymämme keskustelun läpi enkä löytänyt kuin yhden lauseen, jossa puhun aikuisten välisestä väkivallasta, näin:

      ” Lapset saavat väkivaltaisen mallin toimia päiväkodissa, jossa esiintyy väkivaltaa aikuisten kesken.”

      Puhuin tästä Turun tapauksesta. Koska se on yksittäistapaus, sitä ei saa varmaan yleistää? Milloin saa yleistää, milloin ei ole enää kyse yksittäistapauksesta?"

      Niin, eli aloitit keskustelun vetoamalla nimenomaan aikuisten väliseen väkivaltaan päivähoidossa ja nimesit tämän nimenomaisen syyn sen jälkeen. Suo anteeksi, että tämän jälkeen oletin sinun tarkoittavan nimenomaan sitä aikuisten välistä väkivaltaa. Saisinko niitä perusteita väitteillesi aikuisten välisestä väkivallasta kuitenkin? Nyt jo siis vihdoin ja viimein, kiitos? Ja yksittäistapauksista ei voida puhua enää sitten, kun voidaan osoittaa, että vastaavia tapahtuu niin paljon, ettei sitä enää suureksi harvinaisuudeksi voida kutsua. Tosin turha yleistämistä välttäisin sittenkin. Sillä ei yleensä mielestäni hyviä saada aikaan.

      Jos taas puhutaan lasten välisestä väkivallasta päivähoidossa, niin kannattaisi ehkä miettiä, mistä siihen sitten malli saadaan? Vainko ja ainoastaanko joko aikuisilta tai toisilta lapsilta siellä päiväkodissa? Mistä ne toiset lapset sitten sen väkivallan mallin ovat saaneet? Taas toisilta lapsilta päiväkodissa? Missä vaiheessa tätä ympyrää päädymme kohtaan, jossa on pakko ottaa huomioon ne väkivaltaisten lasten muutkin olosuhteet ja taustat kuin päivähoito?

      "Yhteiskuntatieteet perustuvat tilastolliselle yleistämiselle. Ilman yleistämistä loppuvat kaikki ei-eksaktit tieteet."

      Annahan sitten jotain yhteiskunnallista tieteellistä todistusta väitteillesi. Edes yksi linkki, kiitos.

      "Lisäksi olen sanonut, että ottaen huomioon päiväkotien henkilöstön kyvyttömyyden kohdata lasten vanhempia ja heidän tarpeitaan, tapaus ei varmasti jää yksittäiseksi. On selvää, että joltakin vanhemmalta palaa päre enemmin tai myöhemmin kaltaistesi kanssa."

      Ja edes yksi tutkimus päivähoitohenkilöstön yleisestä kyvyttömyydestä kohdata lasten vanhemmat, kiitos. Ja mitä minun kaltaisiini tulee, niin minä olen onnistunut säilyttämään aina asialliset välit vanhempien kanssa vaikeissakin tilanteissa. Pääosin olen aina tullut oikein hyvin toimeen lasten vanhempien kanssa.

      "Väkivalta aikuisten välillä on pääasiassa kuitenkin luonteeltaan henkistä ja se on luonteeltaan hyvin vakavaa."

      Olen samaa mieltä, mutta sitä ei tapahdu ainoastaan päivähoitoalalla. Mitä muita yhteiskuntamme sektoreita olet halukas poistamaan siksi, että niiltä raportoidaan henkistä väkivaltaa, nk. työpaikkakiusaamista? En itse ole koskaan joutunut työpaikkakiusaamisen uhriksi, mutta kokemusta minulla on tuttavapiirini kolmesta tapauksesta. Yksi näistä työskenteli terveydenhuollossa ja kaksi toimistotöissä. Toisen toimistotyöläisen kokema henkinen väkivalta oli lähinnä seksuaalista ja sukupuoleen suuntautunutta kiusaamista (miesvaltainen työyhteisö). Lakkauttaisimmeko kaiketi terveydenhuollonkin sekä toimistotyöt?

      Joka tapauksessa oman henkilökohtaisen kokemukseni puute työpaikkakiusamisesta voi tehdä minusta jäävin, mutta väitän, ettei henkinen väkivalta aikuisten kesken ole yksinomaan juuri naisvaltaisten alojen ongelma. Naisvaltaisilla aloilla siitä puhutaan enemmän, sitä raportoidaan enemmän, mutta väitän, että juuri miesvaltaisilla aloilla koko ongelma pyritään "vaikenemaan kuoliaaksi". Miesvaltaisella alalla työskentelevä kiusauksen uhri ei valita olevansa kiusauksen uhri, hän ei kaiketi edes tunnista olevansa sellainen. Mutta sen seuraukset näkyvät sitten siinä henkilökohtaisessa elämässä mm. syrjäänvetäytymisenä ja lisääntyneenä alkoholin käyttönä.

      "Esimerkiksi Turunmaankatu 3 on turvautunut kalliin psykologitoimiston apuun, jotta toisiaan työpaikkakiusaavat muijat saataisiin ruotuun. Ja tätä tapahtuu koko kaupungin alueen päiväkodeissa."

      En tämän alueen päiväkodeista tiedä mitään. Mitä tuolla Turunmaankatu 3:ssa sitten tapahtuu näin vakavaa? Kertoisitko, koska sinulla ilmeisesti henkilökohtaista tietoa asiasta on?

      Lainauksesi Reetta Kentän kirjoituksesta oli raadollista luettavaa. Kuitenkin hänkin puhui omista kokemuksistaan. Eikö silloin toisenkin ihmisen omat kokemukset antaisi mielestäsi vastaavasti yhtä kattavaa kuvaa koko julkisesta päivähoidosta mielestäsi? Reetta Kenttä ilmoittaa olevansa Vantaalta. Saman kaupungin päiväkodeista minulla on kokemusta yhteensä 17 eri päiväkodista. Toki kokemukseni joissain on ollut varsin lyhyt, vain pari kuukautta tms. Mutta yhdessäkään päiväkodissa en ole törmännyt sellaiseen, että pientä lasta istutettaisiin pitkiä aikoja syöttötuolissa vain jotta tämä pysyisi poissa jaloista. Syliä on aina riittänyt ainakin niille pienimmille. Itse yritän sitä antaa joka päivä edes pienen hetken myös niille "isommille", koska ei alle kouluikäinen lapsi kuitenkaan kauhean iso ole, etteikö syliä tarvitsisi.

      Yhdessä tapauksessa olen valitettavasti törmännyt pakkosyöttöön ja olen puuttunut siihen ja ilmoittanut, etten sellaista hyväksy, enkä tule itse yhtäkään lasta pakolla syöttämään. Toisaalta aina ei ole mahdollista antaa tutulle aikuiselle jokaisen syöttämistä vaativan lapsen syöttöä, vaan myös mahdollisten sijaisten on osallistuttava siihen. Tietenkään se ei toimi, jos lapsi huutaa kurkku suorana eikä suostu syömään mitään, silloin pitää vaihtaa sijaisen kanssa osia. Ja se, että päiväkodissa aina sama aikuinen tulisi pyyhkimään lapsen pyllyn, ei valitettavasti ole vain mahdollista. Joskus se vain olosuhteiden pakosta on sijainenkin. Päivähoito on aina ryhmähoitoa.

      "”Miten niin päivähoidon henkilöstö yrittää lakkauttaa kodit?”

      - Perustin argumenttini huostaanottojen dramaattiseen lisääntymiseen, jos et huomannut."

      Ja minä muistaakseni ihmettelin, että miten tämä edes liittyy päivähoitoon. Niissä tapauksissa joissa ne liittyvät toisiinsa, useinmiten päivähoito toimii ennaltaehkäisevänä tukitoimenpiteenä perheelle, jotta huostaanottoa ei tarvitsisi toteuttaa.

      "”En minä tiedä mitä sille oikein voisi tehdä, että lapsille tapahtuu vakaviakin onnettomuuksia kotioloissakin. Huolellisempi valvonta lienee se a ja o, sekä kotioloissa että päivähoidossa. Kuitenkin onnettomuuksia tapahtuu ilman että niille varsinaista syytä taikka syyllisiä olisikaan. Ei sille varmaan mitään voi, se asia tulee vain hyväksyä”

      Siis päiväkotien huonot puolet voidaan oikeuttaa kotien huonoilla puolilla? Vääryys voidaan korjata toisella vääryydellä."

      Missä kohtaa olen sanonut mitään tällaista? Sinä kysyit, mitä kotioloissa sattuville onnettomuuksille voitaisiin mielestäni tehdä ja minä vastasin kysymykseesi. Tarkoitin siis lähinnä niitä kotioloissa tapahtuvia onnettomuuksia, koska kysymys koski juuri niitä.

      Kuitenkin onnettomuuksia tapahtuu päivähoidossakin, eikä kaikkea voi estää vaikka vieressä seisoisi, oltiin sitten kotona taikka päiväkodissa. Minun oma lapseni on kotioloissa esim. pudonnut keinusta. Seisoin noin 1,5 metrin päässä keinusta ja kumarruin sitomaan kuopukseni hatunnarua kiinni samalla. Juuri tuolla hetkellä lapseni putosi. Seurauksetkaan eivät onneksi olleet vakavat; vain säikähdys ja pari verinaarmua kämmenessä. Mutta hänhän olisi voinut katkaista kätensä tai jalkansa, olisi voinut pudota vaikka päälleen ja katkaista niskansa (itkettää ajatellakin). Mutta oliko tämä keinusta putoaminen minun syyni? Minäkö sen aiheutin? Vai onko olemassa onnettomuuksia, joille ei syyllistä olekaan? Entä jos sama olisi tapahtunut minulle töissä? Miksi silloin olisin enemmän syyllinen kuin nyt kun se tapahtui kotioloissa?

      "Päivähojärjestelmä on luotu poliittisilla päätöksillä. Päivähoitojärjestelmä voidaan myös lakkauttaa poliittisilla päätöksillä."

      Kehoitan sinua tutustumaan maamme poliittiseen päätöksentekoon hieman laajemmin. Päivähoitojärjestelmä toki luotiin poliittisella päätöksellä, mutta ei vain siksi, että päättäjät nyt vain päättivät että tämähän olisi hyvä juttu. Se luotiin, koska sille oli kansan keskuudessa tarvetta. Tämä tarve on edelleen ilmeinen, joten pelkällä poliittisella päätöksellä sitä ei myöskään tulla kumoamaan. Suomi on demokratia, eikä demokratiassa poliittisia päätöksiä tehdä vain päättäjien mielleyhtymien mukaan, vaan heidän velvollisuutensa on ottaa huomioon kansan mielipiteet ja tarpeet.

      Tuosta viimeisestä kappaleestasi johtuen tekisi mieleni melkein lähteä samalle, kanssakirjoittajaa morkkaavalle, linjalle kanssasi, mutten viitsi. Sen verran kukkahattu olen oikein mielelläni.

      Äänestä

    • ph93 kirjoitti:

      Taas vaan selittelet ja haukut siinä sivussa minua ja muuta päivähoidon henkilöstöä, vaikket meitä kaikkia mitenkään tunne. Ammut itseäsi jalkaan koko ajan kun et kykene keskusteleman morkkaamatta vastapuoltasi jokaisessa viestissäsi. Lisäksi en ole vielä saanut sinulta yhtäkään pyytämääni kunnollista perustetta väitteillesi. Ilman niitä väitteesi ovat vain väitteitä tahallisella haukkumisella höystettynä, ilman mitään sen vakavasti otettavampaa todellisuuspohjaa.

      "Kävin koko käymämme keskustelun läpi enkä löytänyt kuin yhden lauseen, jossa puhun aikuisten välisestä väkivallasta, näin:

      ” Lapset saavat väkivaltaisen mallin toimia päiväkodissa, jossa esiintyy väkivaltaa aikuisten kesken.”

      Puhuin tästä Turun tapauksesta. Koska se on yksittäistapaus, sitä ei saa varmaan yleistää? Milloin saa yleistää, milloin ei ole enää kyse yksittäistapauksesta?"

      Niin, eli aloitit keskustelun vetoamalla nimenomaan aikuisten väliseen väkivaltaan päivähoidossa ja nimesit tämän nimenomaisen syyn sen jälkeen. Suo anteeksi, että tämän jälkeen oletin sinun tarkoittavan nimenomaan sitä aikuisten välistä väkivaltaa. Saisinko niitä perusteita väitteillesi aikuisten välisestä väkivallasta kuitenkin? Nyt jo siis vihdoin ja viimein, kiitos? Ja yksittäistapauksista ei voida puhua enää sitten, kun voidaan osoittaa, että vastaavia tapahtuu niin paljon, ettei sitä enää suureksi harvinaisuudeksi voida kutsua. Tosin turha yleistämistä välttäisin sittenkin. Sillä ei yleensä mielestäni hyviä saada aikaan.

      Jos taas puhutaan lasten välisestä väkivallasta päivähoidossa, niin kannattaisi ehkä miettiä, mistä siihen sitten malli saadaan? Vainko ja ainoastaanko joko aikuisilta tai toisilta lapsilta siellä päiväkodissa? Mistä ne toiset lapset sitten sen väkivallan mallin ovat saaneet? Taas toisilta lapsilta päiväkodissa? Missä vaiheessa tätä ympyrää päädymme kohtaan, jossa on pakko ottaa huomioon ne väkivaltaisten lasten muutkin olosuhteet ja taustat kuin päivähoito?

      "Yhteiskuntatieteet perustuvat tilastolliselle yleistämiselle. Ilman yleistämistä loppuvat kaikki ei-eksaktit tieteet."

      Annahan sitten jotain yhteiskunnallista tieteellistä todistusta väitteillesi. Edes yksi linkki, kiitos.

      "Lisäksi olen sanonut, että ottaen huomioon päiväkotien henkilöstön kyvyttömyyden kohdata lasten vanhempia ja heidän tarpeitaan, tapaus ei varmasti jää yksittäiseksi. On selvää, että joltakin vanhemmalta palaa päre enemmin tai myöhemmin kaltaistesi kanssa."

      Ja edes yksi tutkimus päivähoitohenkilöstön yleisestä kyvyttömyydestä kohdata lasten vanhemmat, kiitos. Ja mitä minun kaltaisiini tulee, niin minä olen onnistunut säilyttämään aina asialliset välit vanhempien kanssa vaikeissakin tilanteissa. Pääosin olen aina tullut oikein hyvin toimeen lasten vanhempien kanssa.

      "Väkivalta aikuisten välillä on pääasiassa kuitenkin luonteeltaan henkistä ja se on luonteeltaan hyvin vakavaa."

      Olen samaa mieltä, mutta sitä ei tapahdu ainoastaan päivähoitoalalla. Mitä muita yhteiskuntamme sektoreita olet halukas poistamaan siksi, että niiltä raportoidaan henkistä väkivaltaa, nk. työpaikkakiusaamista? En itse ole koskaan joutunut työpaikkakiusaamisen uhriksi, mutta kokemusta minulla on tuttavapiirini kolmesta tapauksesta. Yksi näistä työskenteli terveydenhuollossa ja kaksi toimistotöissä. Toisen toimistotyöläisen kokema henkinen väkivalta oli lähinnä seksuaalista ja sukupuoleen suuntautunutta kiusaamista (miesvaltainen työyhteisö). Lakkauttaisimmeko kaiketi terveydenhuollonkin sekä toimistotyöt?

      Joka tapauksessa oman henkilökohtaisen kokemukseni puute työpaikkakiusamisesta voi tehdä minusta jäävin, mutta väitän, ettei henkinen väkivalta aikuisten kesken ole yksinomaan juuri naisvaltaisten alojen ongelma. Naisvaltaisilla aloilla siitä puhutaan enemmän, sitä raportoidaan enemmän, mutta väitän, että juuri miesvaltaisilla aloilla koko ongelma pyritään "vaikenemaan kuoliaaksi". Miesvaltaisella alalla työskentelevä kiusauksen uhri ei valita olevansa kiusauksen uhri, hän ei kaiketi edes tunnista olevansa sellainen. Mutta sen seuraukset näkyvät sitten siinä henkilökohtaisessa elämässä mm. syrjäänvetäytymisenä ja lisääntyneenä alkoholin käyttönä.

      "Esimerkiksi Turunmaankatu 3 on turvautunut kalliin psykologitoimiston apuun, jotta toisiaan työpaikkakiusaavat muijat saataisiin ruotuun. Ja tätä tapahtuu koko kaupungin alueen päiväkodeissa."

      En tämän alueen päiväkodeista tiedä mitään. Mitä tuolla Turunmaankatu 3:ssa sitten tapahtuu näin vakavaa? Kertoisitko, koska sinulla ilmeisesti henkilökohtaista tietoa asiasta on?

      Lainauksesi Reetta Kentän kirjoituksesta oli raadollista luettavaa. Kuitenkin hänkin puhui omista kokemuksistaan. Eikö silloin toisenkin ihmisen omat kokemukset antaisi mielestäsi vastaavasti yhtä kattavaa kuvaa koko julkisesta päivähoidosta mielestäsi? Reetta Kenttä ilmoittaa olevansa Vantaalta. Saman kaupungin päiväkodeista minulla on kokemusta yhteensä 17 eri päiväkodista. Toki kokemukseni joissain on ollut varsin lyhyt, vain pari kuukautta tms. Mutta yhdessäkään päiväkodissa en ole törmännyt sellaiseen, että pientä lasta istutettaisiin pitkiä aikoja syöttötuolissa vain jotta tämä pysyisi poissa jaloista. Syliä on aina riittänyt ainakin niille pienimmille. Itse yritän sitä antaa joka päivä edes pienen hetken myös niille "isommille", koska ei alle kouluikäinen lapsi kuitenkaan kauhean iso ole, etteikö syliä tarvitsisi.

      Yhdessä tapauksessa olen valitettavasti törmännyt pakkosyöttöön ja olen puuttunut siihen ja ilmoittanut, etten sellaista hyväksy, enkä tule itse yhtäkään lasta pakolla syöttämään. Toisaalta aina ei ole mahdollista antaa tutulle aikuiselle jokaisen syöttämistä vaativan lapsen syöttöä, vaan myös mahdollisten sijaisten on osallistuttava siihen. Tietenkään se ei toimi, jos lapsi huutaa kurkku suorana eikä suostu syömään mitään, silloin pitää vaihtaa sijaisen kanssa osia. Ja se, että päiväkodissa aina sama aikuinen tulisi pyyhkimään lapsen pyllyn, ei valitettavasti ole vain mahdollista. Joskus se vain olosuhteiden pakosta on sijainenkin. Päivähoito on aina ryhmähoitoa.

      "”Miten niin päivähoidon henkilöstö yrittää lakkauttaa kodit?”

      - Perustin argumenttini huostaanottojen dramaattiseen lisääntymiseen, jos et huomannut."

      Ja minä muistaakseni ihmettelin, että miten tämä edes liittyy päivähoitoon. Niissä tapauksissa joissa ne liittyvät toisiinsa, useinmiten päivähoito toimii ennaltaehkäisevänä tukitoimenpiteenä perheelle, jotta huostaanottoa ei tarvitsisi toteuttaa.

      "”En minä tiedä mitä sille oikein voisi tehdä, että lapsille tapahtuu vakaviakin onnettomuuksia kotioloissakin. Huolellisempi valvonta lienee se a ja o, sekä kotioloissa että päivähoidossa. Kuitenkin onnettomuuksia tapahtuu ilman että niille varsinaista syytä taikka syyllisiä olisikaan. Ei sille varmaan mitään voi, se asia tulee vain hyväksyä”

      Siis päiväkotien huonot puolet voidaan oikeuttaa kotien huonoilla puolilla? Vääryys voidaan korjata toisella vääryydellä."

      Missä kohtaa olen sanonut mitään tällaista? Sinä kysyit, mitä kotioloissa sattuville onnettomuuksille voitaisiin mielestäni tehdä ja minä vastasin kysymykseesi. Tarkoitin siis lähinnä niitä kotioloissa tapahtuvia onnettomuuksia, koska kysymys koski juuri niitä.

      Kuitenkin onnettomuuksia tapahtuu päivähoidossakin, eikä kaikkea voi estää vaikka vieressä seisoisi, oltiin sitten kotona taikka päiväkodissa. Minun oma lapseni on kotioloissa esim. pudonnut keinusta. Seisoin noin 1,5 metrin päässä keinusta ja kumarruin sitomaan kuopukseni hatunnarua kiinni samalla. Juuri tuolla hetkellä lapseni putosi. Seurauksetkaan eivät onneksi olleet vakavat; vain säikähdys ja pari verinaarmua kämmenessä. Mutta hänhän olisi voinut katkaista kätensä tai jalkansa, olisi voinut pudota vaikka päälleen ja katkaista niskansa (itkettää ajatellakin). Mutta oliko tämä keinusta putoaminen minun syyni? Minäkö sen aiheutin? Vai onko olemassa onnettomuuksia, joille ei syyllistä olekaan? Entä jos sama olisi tapahtunut minulle töissä? Miksi silloin olisin enemmän syyllinen kuin nyt kun se tapahtui kotioloissa?

      "Päivähojärjestelmä on luotu poliittisilla päätöksillä. Päivähoitojärjestelmä voidaan myös lakkauttaa poliittisilla päätöksillä."

      Kehoitan sinua tutustumaan maamme poliittiseen päätöksentekoon hieman laajemmin. Päivähoitojärjestelmä toki luotiin poliittisella päätöksellä, mutta ei vain siksi, että päättäjät nyt vain päättivät että tämähän olisi hyvä juttu. Se luotiin, koska sille oli kansan keskuudessa tarvetta. Tämä tarve on edelleen ilmeinen, joten pelkällä poliittisella päätöksellä sitä ei myöskään tulla kumoamaan. Suomi on demokratia, eikä demokratiassa poliittisia päätöksiä tehdä vain päättäjien mielleyhtymien mukaan, vaan heidän velvollisuutensa on ottaa huomioon kansan mielipiteet ja tarpeet.

      Tuosta viimeisestä kappaleestasi johtuen tekisi mieleni melkein lähteä samalle, kanssakirjoittajaa morkkaavalle, linjalle kanssasi, mutten viitsi. Sen verran kukkahattu olen oikein mielelläni.

      "Lisäksi en ole vielä saanut sinulta yhtäkään pyytämääni kunnollista perustetta väitteillesi."

      Siis mille väitteelle? Onhan tässä sivutolkulla jo puhuttu. Kai siinä jotain perustelujakin on ollut?

      "Niin, eli aloitit keskustelun vetoamalla nimenomaan aikuisten väliseen väkivaltaan päivähoidossa ja nimesit tämän nimenomaisen syyn sen jälkeen."

      Teen nyt niin, että sillä uhalla, että tämäkin keskustelu sensuroidaan, laitan tämän "Elämä on" otsikon jälkeen uuden vastauksen "laiffii", jossa on koko keskustelulitania, jonka kävimme otsikon "Sensuuri iski" alla. Itse en löytänyt sieltä muuta kuin kohdan, jossa olen puhunut tästä yhdestä päiväkodista: "päiväkodissa, jossa".

      "Miesvaltaisella alalla työskentelevä kiusauksen uhri ei valita olevansa kiusauksen uhri, hän ei kaiketi edes tunnista olevansa sellainen."

      Työpaikkakiusaaminen on asianomistajarikos. Jos uhri ei tunnista tulleeksi rikoksen uhriksi, niin kuka sen tekee? Sinä ilmeisesti.

      "Ja edes yksi tutkimus päivähoitohenkilöstön yleisestä kyvyttömyydestä kohdata lasten vanhemmat, kiitos."

      Asiaa ei ole kai tutkittu. Jotain kertoo niiden purnauskirjoitusten määrä mm. netissä, joissa puhutaan asiasta. Ja joo, voin myöhemmin pläjäyttää tähän vaikka 50 sivua Hesarin keskustelua, joka käytiin pakkosyöttöjupakan yhteydessä.


      "Jos taas puhutaan lasten välisestä väkivallasta päivähoidossa, niin kannattaisi ehkä miettiä, mistä siihen sitten malli saadaan? Vainko ja ainoastaanko joko aikuisilta tai toisilta lapsilta siellä päiväkodissa? Mistä ne toiset lapset sitten sen väkivallan mallin ovat saaneet? Taas toisilta lapsilta päiväkodissa?"

      Mitkä helvetin "toiset lapset"? Johan minä sanoin, että stressaava ympäristö aiheuttaa aggressioita. Asiasta on kirjoittanut mm. Kirsti Lagerspetz.

      "Suomi on demokratia, eikä demokratiassa poliittisia päätöksiä tehdä vain päättäjien mielleyhtymien mukaan, vaan heidän velvollisuutensa on ottaa huomioon kansan mielipiteet ja tarpeet."

      Höh. No niin juu. Kyllä poliittinen eliitti puuhailee ihan riippumatta siitä, mitä tehtävää varten kansa on heidät toimeensa valtuuttaneet. Aika naiivi olet. Kansan mielipiteet vaihtuvat yhteiskunnallisten tuulten mukaan. 60-luvulla päiväkodit perustettiin, jotta naiset saatiin työelämään mukaan. Toivon mukaan uusi suuntaus tulee olemaan se, että esim. näiden ampumatapausten seurauksena alettaisiin enemmän panostaa lasten kotihoitoon. Näin päiväkodit tulisivat tarpeettomiksi - ja laman olosuhteissa ne tulevat ylikalliiksi ylläpitää muutenkin.

      "Sen verran kukkahattu olen oikein mielelläni."

      Joo tarkennan tuota viimeistä kappaletta.

      Jokainen päiväkodissa tapahtunut vahinko on lähtökohtaisesti tutkittava virkavirheenä. Pelkkä hoitajan hyvä tahto ei riitä. Ellei näin olisi, johtaisi se hällä väliä -asenteeseen: hoitaja voisi aina puolustautua sabomalla: "Yritin parhaani mutta... turha tässä nyt on syyllisiä etsiä. Olemmehan pyytäneet lasten vanhemmilta anteeksi." Hoitajat ovat päiväkodeissa juuri siksi, että vahinkoja ei pääse sattumaan. Heille maksetaan siitä verovaroista palkkaa. Vahingon sattuminen on siis osoitus laiminlyönnistä. Tällöin työntekijälle on maksettu palkkaa turhasta.

      "Mitä tuolla Turunmaankatu 3:ssa sitten tapahtuu näin vakavaa? Kertoisitko, koska sinulla ilmeisesti henkilökohtaista tietoa asiasta on?"

      Asia on lääninhallituksen käsittelyssä. Reeta Kentän kuvaus voidaan mainiosti liittää päiväkoti Turunmaankatu 3:een.

      Äänestä

    • 1984 kirjoitti:

      "Lisäksi en ole vielä saanut sinulta yhtäkään pyytämääni kunnollista perustetta väitteillesi."

      Siis mille väitteelle? Onhan tässä sivutolkulla jo puhuttu. Kai siinä jotain perustelujakin on ollut?

      "Niin, eli aloitit keskustelun vetoamalla nimenomaan aikuisten väliseen väkivaltaan päivähoidossa ja nimesit tämän nimenomaisen syyn sen jälkeen."

      Teen nyt niin, että sillä uhalla, että tämäkin keskustelu sensuroidaan, laitan tämän "Elämä on" otsikon jälkeen uuden vastauksen "laiffii", jossa on koko keskustelulitania, jonka kävimme otsikon "Sensuuri iski" alla. Itse en löytänyt sieltä muuta kuin kohdan, jossa olen puhunut tästä yhdestä päiväkodista: "päiväkodissa, jossa".

      "Miesvaltaisella alalla työskentelevä kiusauksen uhri ei valita olevansa kiusauksen uhri, hän ei kaiketi edes tunnista olevansa sellainen."

      Työpaikkakiusaaminen on asianomistajarikos. Jos uhri ei tunnista tulleeksi rikoksen uhriksi, niin kuka sen tekee? Sinä ilmeisesti.

      "Ja edes yksi tutkimus päivähoitohenkilöstön yleisestä kyvyttömyydestä kohdata lasten vanhemmat, kiitos."

      Asiaa ei ole kai tutkittu. Jotain kertoo niiden purnauskirjoitusten määrä mm. netissä, joissa puhutaan asiasta. Ja joo, voin myöhemmin pläjäyttää tähän vaikka 50 sivua Hesarin keskustelua, joka käytiin pakkosyöttöjupakan yhteydessä.


      "Jos taas puhutaan lasten välisestä väkivallasta päivähoidossa, niin kannattaisi ehkä miettiä, mistä siihen sitten malli saadaan? Vainko ja ainoastaanko joko aikuisilta tai toisilta lapsilta siellä päiväkodissa? Mistä ne toiset lapset sitten sen väkivallan mallin ovat saaneet? Taas toisilta lapsilta päiväkodissa?"

      Mitkä helvetin "toiset lapset"? Johan minä sanoin, että stressaava ympäristö aiheuttaa aggressioita. Asiasta on kirjoittanut mm. Kirsti Lagerspetz.

      "Suomi on demokratia, eikä demokratiassa poliittisia päätöksiä tehdä vain päättäjien mielleyhtymien mukaan, vaan heidän velvollisuutensa on ottaa huomioon kansan mielipiteet ja tarpeet."

      Höh. No niin juu. Kyllä poliittinen eliitti puuhailee ihan riippumatta siitä, mitä tehtävää varten kansa on heidät toimeensa valtuuttaneet. Aika naiivi olet. Kansan mielipiteet vaihtuvat yhteiskunnallisten tuulten mukaan. 60-luvulla päiväkodit perustettiin, jotta naiset saatiin työelämään mukaan. Toivon mukaan uusi suuntaus tulee olemaan se, että esim. näiden ampumatapausten seurauksena alettaisiin enemmän panostaa lasten kotihoitoon. Näin päiväkodit tulisivat tarpeettomiksi - ja laman olosuhteissa ne tulevat ylikalliiksi ylläpitää muutenkin.

      "Sen verran kukkahattu olen oikein mielelläni."

      Joo tarkennan tuota viimeistä kappaletta.

      Jokainen päiväkodissa tapahtunut vahinko on lähtökohtaisesti tutkittava virkavirheenä. Pelkkä hoitajan hyvä tahto ei riitä. Ellei näin olisi, johtaisi se hällä väliä -asenteeseen: hoitaja voisi aina puolustautua sabomalla: "Yritin parhaani mutta... turha tässä nyt on syyllisiä etsiä. Olemmehan pyytäneet lasten vanhemmilta anteeksi." Hoitajat ovat päiväkodeissa juuri siksi, että vahinkoja ei pääse sattumaan. Heille maksetaan siitä verovaroista palkkaa. Vahingon sattuminen on siis osoitus laiminlyönnistä. Tällöin työntekijälle on maksettu palkkaa turhasta.

      "Mitä tuolla Turunmaankatu 3:ssa sitten tapahtuu näin vakavaa? Kertoisitko, koska sinulla ilmeisesti henkilökohtaista tietoa asiasta on?"

      Asia on lääninhallituksen käsittelyssä. Reeta Kentän kuvaus voidaan mainiosti liittää päiväkoti Turunmaankatu 3:een.

      SENSUURI ISKI!
      Kirjoittanut: 1984 24.9.2008 klo 14.47


         Päivähoidon epäkohdista ei sitten saa tiedottaa. Alla oleva keskustelunavaukseni on poistettu. Kirjoitin:

      "PÄIVÄKODISSA PIESTY TURUSSA!

      Ote Iltalehden uutisesta:

      ”37-vuotias turkulaisäiti hyökkäsi päiväkodin johtajan päälle ja pahoinpiteli häntä lyömällä. Avokämmenlyönti aiheutti johtajalle punotusta ja turvotusta. Lisäksi hän sai suuhunsa ihorikon, aristusta hampaisiin sekä päänsäryn.

      Välikohtaus sattui Turun Varissuolla Piinokankadun päiväkodissa maaliskuussa.

      - Ikävintä oli se, että tapahtumaa oli todistamassa esikoululaisten ryhmä, Vesanen kertoo”

      Ottakaa nyt hyvät ihmiset lapsenne pois mokomista laitoksista! ”Hurjan pahoinpitelyn” kohteeksi joutunut kukkahattu on edelleen sairaslomalla ja koko ämmälauma on saanut kriisiapua ahdinkoonsa! Oletteko miettineet, kuinka kalliiksi tällaisen kirppusirkuksen pyörittäminen täineen, kihomatoineen päivineen tulee veronmaksajille? Kuka kustantaa lasten sairauskulut, ämmien teeskennellyt sairaudet ja poissaolot ja psykologitoimistojen kriisiterapiat?"

      linkki:

      http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?i d=1580454

      täällä ei sensuroida (keskustelua aiheesta otsikon "pakkosyöttö pois" alla:

      http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/forum.jspa?forumI D=1924

      suora linkki:

      http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/thread.jspa?threa dID=408480&tstart=0

      Mielenvikaiset "hoitajat" saavat aikaan häiriintyneitä lapsia:

      http://www.iltalehti.fi/uutiset/200809238307929_uu.shtm l




        


      Ihmetteletkö
      Kirjoittanut: ph93 24.9.2008 klo 17.46


         että tuollainen kirjoitus poistettiin? Jospa kokeilisit käyttää vaikka hieman asiallisempaa kieltä, niin kaiketi sensuuri ei iskisi niin kovasti. Henkilökohtaisesti en oikein ymmärrä tarkoitustasi. Ensin kerrot, kuinka joku on saanut turpaansa työssään ja sitten nimittelet koko ammattikuntaa mielenvikaiseksi ämmälaumaksi ja kaivat ilmeisesti vielä lasten kihomatotartunnatkin henkilökunnan syyksi. Mikä mahtaa tarkoituksesi olla? Siis jokin muukin kuin toisten haukkuminen?

      Itse ilmeisesti otat mielelläsi turpaasi töissä, mutta yleisesti ottaen, se ei ole mikään helppo juttu työntekijän kohdata. Ei edes niillä aloilla, joissa sellaista on tapahtunut päivähoitoalaa enemmän. Mielestäni on itsestäänselvää, että turpaansa saaminen työssään voi aiheuttaa suurta turvattomuuden tunnetta ja pelkoa mennä työpaikalleen. Eikä tällä alalla minusta palkat sentään niin suuria ole, että ne riittäisivät korvaukseksi siitä, että saa pelätä turvallisuutensa takia työssään.    



        

      sensuuri iski toiseenkin ?
      Kirjoittanut: sularauta 24.9.2008 klo 17.54


         Sensuuri taisi iskeä siihenkin juttuun,jossa puhuttiin erään päiväkodin hoitajasta tai jotain sellaista.Eräs tuttuni on nimittäin vähän ihmetellyt työkaverinsa(lastenhoitaja)juttuja,mitä on puhunut työpaikallaan.Miten näiden päiväkotihoitajien taustat selvitetään??pelkkä rikostaustan puuttuminen ei kerro vielä mitään.    



        



      Kenenkään
      Kirjoittanut: taustoja 24.9.2008 klo 18.49


         ei selvitetä ainakaan arvailemalla keskustelupalstoilla.

      Ei se, että tänne voi kirjoittaa nimettömänä, tarkoita sitä etteikö tarvitsisi pysyä asialinjalla.

      Ketä se sitten hyödyttää, että leimataan kokonainen ammattikunta yksittäisen tapauksen tai, mikä pahempaa, yksittäisen epäilyn ja juoruilun takia?    






      vastuu työkavereista
      Kirjoittanut: sularauta 24.9.2008 klo 21.50


         Ehkä se hyödyttäisi lapsia.    



        

      Vastuu?
      Kirjoittanut: Työpaikan 25.9.2008 klo 07.41


         asiat hoidetaan lähinnä työyhteisössä.
      Juoruilu ja mustamaalaus saa vain pahaa aikaiseksi.

      Mitä se lapsia auttaa tai ketään muutakaan, jos työkaverit esittävät ympäri kyliä ja keskustelupalstoja arvailujaan, mutta eivät oikeasti tee asialle mitään?    



         



      Tarkoitukseni
      Kirjoittanut: 1984 25.9.2008 klo 11.36


         Tarkoitukseni on osoittaa sellaiset epäkohdat, jotka selkeästi puoltavat koko lastentarhajärjestelmän lakkauttamista. Tämän päivän Turun Sanomien paperiversiossa kerrotaan kuinka Liedon päivä"kodista" (so. tarha-aitauksesta) otti ritolat 4 lasta, joista yksi oli ehtinyt radan varteen kilometrin päähän! Ei vaikuta kovin turvalliselta lastensäilytyspaikalta. Linkkiä uutiseen ei ole. Asiasta kertoi myös Turku TV:n uutiset eilen.

      Mielenvikaiset hoitajat saavat aikaan häiriintyneitä lapsia. Potentiaalisia kouluampujia:

      http://www.iltalehti.fi/uutiset/200809238307929_uu.shtm l




       


      Tarkennatko?
      Kirjoittanut: ph93 25.9.2008 klo 12.06


         "Tarkoitukseni on osoittaa sellaiset epäkohdat, jotka selkeästi puoltavat koko lastentarhajärjestelmän lakkauttamista."

      Ja tällaisia epäkohtia ovat mm. se, että joku suuttunut vanhempi pahoinpitelee työtään tekevää päiväkodin työntekijää, tai että lapsilla esiintyy silloin tällöin kihomatoja?? Miten tällaiset tapaukset mielestäsi osoittavat päivähoitojärjestelmän mädännäisyyttä? Päivähoidon vikako se on, jos vanhemmat heittäytyvät väkivaltaisiksi? Päiväkotiko ne kihomadot tahalleen lapsiin tartuttaa?

      Kertoisitko vielä, että miten kukaan päivähoidon hoitaja on syyllinen siihen, että lapsi heittää toista tiiliskiven murikalla päähän? Hoitajako siihen mahdollisesti kehotti? Toki on harmillista, että päiväkodin pihalta voi löytyä kaikenmaailman tiiliskiviä, mutta ainakaan täällä pääkaupunkiseudulla ei ole erikseen palkattuna ketään, joka kävisi aamuisin siivoamassa päiväkodin pihat. Tämän teemme me hoitajat niin hyvin kuin ehdimme ja kykenemme. Silti varsinkin pensaisiin saattaa jäädä jotain, jota ei olla huomattu. Itselleni ei edes ensimmäisenä tulisi mieleen ryhtyä poistamaan suurempiakaan kiviä pihamaalta. Meidän päiväkodin pihalta kun löytyy pahempaakin roskaa, kuten rikottuja olutpulloja ja huumeruiskuja.

      Voisihan muuten joku lapsi heittää vaikkapa lelulla toista päähän niin että jonkinlaisia vammoja tulee. Pitäisikö kaiketi kieltää lelutkin? Jos näin kävisi, olisiko sekin "mielenvikaisten" hoitajien vika? Mikä meissä hoitajissa niin kauhean mielenvikaista mielestäsi on? Eikö vanhemmille itselleenkin voisi laittaa vastuuta oman jälkikasvunsa edesottamuksista? Onko kaikki tosiaan vain päivähoidon syytä?    






      Tarkennan
      Kirjoittanut: 1984 25.9.2008 klo 12.23


         "Ja tällaisia epäkohtia ovat mm. se, että joku suuttunut vanhempi pahoinpitelee työtään tekevää päiväkodin työntekijää, tai että lapsilla esiintyy silloin tällöin kihomatoja?? Miten tällaiset tapaukset mielestäsi osoittavat päivähoitojärjestelmän mädännäisyyttä? Päivähoidon vikako se on, jos vanhemmat heittäytyvät väkivaltaisiksi? Päiväkotiko ne kihomadot tahalleen lapsiin tartuttaa?"

      Lapset saavat väkivaltaisen mallin toimia päiväkodissa, jossa esiintyy väkivaltaa aikuisten kesken.

      Kihomadot leviävät päiväkodissa hengitysilman mukana. Ne tarttuvat helposti, sillä koolla on yhtä aikaa samaa ilmaa hengittämässä luonnottoman suuri lapsijoukko.

      Nämä seikat osoittavat tarhajärjestelmän mädännäisyyttä siten, että a) lapset oppivat väkivaltaisia ongelmanratkaisumalleja aikuisilta päiväkodissa ja b) ovat alttiita sekalaisille tartuntataudeille.

      "Päivähoidon vikako se on, jos vanhemmat heittäytyvät väkivaltaisiksi?"

      Ei kukaan yksin riitele.

      "Kertoisitko vielä, että miten kukaan päivähoidon hoitaja on syyllinen siihen, että lapsi heittää toista tiiliskiven murikalla
      päähän?"

      Kyseessä on sekä valvonnan puute että yleinen kaikkia päiväkoteja vaivaava ahdistunut "kasvatusilmapiiri" (juoruakat), johon haetaan liennytystä konsultoimalla kalliita psykologitoimistoja. Lapset ovat herkkiä vainuamaan, jos yleinen ilmapiiri on ahdistunut. Se heijastuu suoraan lasten häiriökäyttäytymisenä.

      "Voisihan muuten joku lapsi heittää vaikkapa lelulla toista päähän niin että jonkinlaisia vammoja tulee. Pitäisikö kaiketi kieltää lelutkin?"

      Leluja ei pidä kieltää. Päiväkodit, so. lastentarhat, pitää kieltää.    



        


      Tarkennatko vielä?
      Kirjoittanut: ph93 25.9.2008 klo 15.07


         "Lapset saavat väkivaltaisen mallin toimia päiväkodissa, jossa esiintyy väkivaltaa aikuisten kesken."

      Siis kun joku vanhempi tulee päiväkotiin ja vetää turpaan työntekijää, se on päivähoidon vika ja lapset saavat yleisesti väkivaltaisen käyttäytymisen mallin juuri päiväkodeista?? Kuitenkin aikuisten välinen väkivaltahan on päiväkodeissa äärimmäisen harvinaista, itse en ole koko työurani aikana kohdannut sellaista kertaakaan. Yleisempää aikuisten välinen väkivalta on kotona, mutta sieltäkö lapset eivät mielestäsi väkivaltaisen käytöksen mallia saa? Tässäkin esimerkkitapauksessa ainoa aikuinen, joka käyttäytyi väkivaltaisesti oli se vanhempi, ei päivähoidon henkilöstö. Kuitenkin juuri henkilöstössä on mielestäsi vika. Miksi?

      "Kihomadot leviävät päiväkodissa hengitysilman mukana. Ne tarttuvat helposti, sillä koolla on yhtä aikaa samaa ilmaa hengittämässä luonnottoman suuri lapsijoukko."

      Päiväkotien ryhmäkoot ovat kyllä liian suuria minunkin mielestäni, mutta tämä on ongelma lähinnä melun ja levottomuuden tähden. Kihomatojen leviämisen kanssa sillä on varsin vähän tekemistä. Kihomadot eivät leviä hengitysilman mukana, vaan suun kautta, kun suuhun kulkeutuu käsien kautta kihomatojen munia. Näin siis ihminen, varsinkin lapset esim. kutiavaa peräaukkoaan raapiessaan tartuttavat matoja eteenpäin ja etenkin yhä uudestaan itseensä. Kihomadot ovat myöskin eräs vanhimpia ja yleisimpiä ihmisen loisia, ne eivät siis ole nykyaikaisen päivähoitojärjestelmän mukana ihmisiin levinnyt vitsaus.

      Kaikenlaiset tarttuvat pöpöt ovat toki yleisempiä suurissa ihmisjoukoissa ja varsinkin sellaisissa joukoissa, joissa valtaosa on lapsia. Lasten vastustuskyky ei ole vielä aikuisen tasolle kehittynyt, lapset maistelevat suullaan kaikkea aina omista sormistaan leluihin asti paljon aikuisia enemmän eikä lapsilla ole vielä kykyä huolehtia henkilökohtaisesta hygieniastaan aikuisten tavalla. Kihomato- ja täitartunnat ovat muuten varsin yleinen alakoulujenkin riesa. Pitäisikö mielestäsi koulutkin kaiketi kieltää?

      "Kyseessä on sekä valvonnan puute että yleinen kaikkia päiväkoteja vaivaava ahdistunut "kasvatusilmapiiri" (juoruakat), johon haetaan liennytystä konsultoimalla kalliita psykologitoimistoja. Lapset ovat herkkiä vainuamaan, jos yleinen ilmapiiri on ahdistunut. Se heijastuu suoraan lasten häiriökäyttäytymisenä."

      Valvonnan puutetta en heti allekirjoittaisi tietämättä tämän enempää asiasta. Faktahan on se, että suurta lapsijoukkoa ei voi vahtia niin, että näkee kokoajan jokaisen lapsen ja ehtii estämään jokaikisen tapahtuman tarvittaessa. Tämä ei ole mahdollista sen enenpää päiväkodissa kuin kotonakaan. Kotipihallakin voi lapsi heittää toista kivellä ilman että vanhempi ehtii sitä estämään.

      "Kaikkia päiväkoteja vaivaavasta ahdistuneesta kasvatusilmapiiristä" minulla ei ole omakohtaista kokemusta mistään "kalliiden psykologitoimistojen" konsultoinneista puhumattakaan. Ylipäätään työnantajat tässä maassa saisivat nähdäkseni panostaa enemmänkin työntekijöidensä henkiseen hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Ainakaan täällä pääkaupunkiseudulla ei kalliin psykologin juttusille edes pääsisi työnantajan piikkiin ilman todella vakavaa syytä. Tässä esimerkkitapauksessa mahdollisten psykologien käyttäminen lienee johtunut juuri väkivallan aiheuttamasta traumasta, joten se on mielestäni myöskin perusteltua. Eikö sinua tosiaan haittaisi yhtään tulla hakatuksi työssäsi? Eikö sinulla tosiaan tuntuisi missään, jos saisit turpaasi omaa työtä tehdessäsi?

      "Päiväkodit, so. lastentarhat, pitää kieltää."

      Mitä ehdotat tilalle? Kun kaikille vanhemmille ei vain ole taloudellisesti mahdollista jäädä kotiin lapsiaan hoitamaan, niin mikä sinusta olisi parempi ratkaisu heidän lastensa päivähoidon järjestämiseksi? Onko sinulla jotain realistisia vaihtoehtoja päiväkotien tilalle? Perhepäivähoitajia ei lienee ole tarjolla niin paljoa kuin tällaisen lapsimäärän hoitamiseen tarvittaisiin? Kaikille alle kouluikäisten lasten vanhemmille ei ilmeisesti myöskään ole yhteiskunnan puolesta varaa antaa kotihoidontukia niin paljon, että se todella korvaisi ansiotyön palkan. Yhteiskuntamme joutuisi myös melkoisiin työvoimapoliittisiin ongelmiin, jos kaikki alle kouluikäisten vanhemmat jäisivät työelämän ulkopuolelle. Mitä siis itse ehdotat ratkaisuksi, jollei se päivähoito ole hyväksyttävä ratkaisu mielestäsi?

         



         


      Tarkennetaan taas
      Kirjoittanut: 1984 25.9.2008 klo 15.44


         "Siis kun joku vanhempi tulee päiväkotiin ja vetää turpaan työntekijää, se on päivähoidon vika ja lapset saavat yleisesti väkivaltaisen käyttäytymisen mallin juuri päiväkodeista?? Kuitenkin aikuisten välinen väkivaltahan on päiväkodeissa äärimmäisen harvinaista, itse en ole koko työurani aikana kohdannut sellaista kertaakaan."

      Se, että et itse henkilökohtaisesti ole kokenut tai nähnyt aikuisten välistä väkivaltaa päiväkodeissa, ei tarkoita sitä, että aikuisten välistä väkivaltaa ei olisi päiväkodeissa.

      "Yleisempää aikuisten välinen väkivalta on kotona, mutta sieltäkö lapset eivät mielestäsi väkivaltaisen käytöksen mallia saa?"

      Tällaista väitettä ei voi sen paremmin reifioida kuin falsifioidakaan. Mihin tällainen väite perustuu? Perstuntumaan? Erityisen vakavaksi päiväkodissa lasten todistaman väkivallan tekee se, että se tapahtuu julkisissa tiloissa, jolloin lapset kokevat kodin ulkopuolisen maailman - erityisesti päiväkodin - turvattomana.

      "Tässäkin esimerkkitapauksessa ainoa aikuinen, joka käyttäytyi väkivaltaisesti oli se vanhempi, ei päivähoidon henkilöstö. Kuitenkin juuri henkilöstössä on mielestäsi vika. Miksi?"

      Väkivaltaan turvautuu osapuoli, joka katsoo olevansa kykenemätön saamaan voittoa kotiin ilman väkivaltaa. Kyse on suuren epävarmuudentunteen ilmentymästä
      ja kyvyttömyydestä argumentoida omaa kantaansa. Osoitus päivähoitohenkilöstön täydellisestä kyvyttömyydestä kohdata lasten vanhempia ja heidän tarpeitaan.

      "Pitäisikö mielestäsi koulutkin kaiketi kieltää?"

      Koulut lienevät välttämätön paha (tai sitten yksityisopettaja - tulevat muuten yleistymään lasten häiriökäyttäytymisen lisääntymisen myötä) koska on olemassa oppivelvollisuus. Sen sijaan vanhemmilla ei ole velvollisuutta sulkea lapsiaan lastentarhaan.

      "Tämä ei ole mahdollista sen enenpää päiväkodissa kuin kotonakaan."

      Mistä niille naisille siellä päiväkodissa sitten palkka maksetaan? Juoruilusta? Netissä roikkumisesta?

      "Onko sinulla jotain realistisia vaihtoehtoja päiväkotien tilalle?"

      Työttömyys vähenisi oleellisesti, mikäli naiset hoitaisivat lapsensa ITSE. Samalla vähenisi lasten ja nuorten pahoinvointi. Ne, jotka eivät tähän pysty, voivat käydä apteekissa uusimassa e-pillerireseptinsä.

      "Yhteiskuntamme joutuisi myös melkoisiin työvoimapoliittisiin ongelmiin, jos kaikki alle kouluikäisten vanhemmat jäisivät työelämän ulkopuolelle."

      Jos työttömyysprosentin pienentyminen kotiäideiltä vapautuvien työpaikkojen myötä on ongelma, niin sitten se on varmaan ihan niin.    






      työmoraali kunniaan
      Kirjoittanut: sularauta 25.9.2008 klo 15.13


         Ei se mitään autakkaan.Hoitotyötä tekeviltä,etenkin lasten parissa työskenteleviltä,saa odottaa korkeampaa työmoraalia.Jos huomaa,että työkaverilla kaikki ei oo ihan ok,on työtoverin velvollisus ilmoittaa siitä lähiesimiehelle.Vanhemmat ei tapaa hoitajia kuin tuodessa ja lähtiessä.Lasten velvollisuusko on valvoa????    



         




      Nimenomaan
      Kirjoittanut: esimiehelle! 25.9.2008 klo 15.25


         Ei naapurille tai kaupan kassalle tai netin keskustelupalstoille.

      Juuri tätä ajoin takaa.

      Ja näinhän pitää toimia kenen tahansa kohdalla, jos huomaa, että joku voi huonosti. Ilmoitus täytyy tehdä oikealle henkilölle, joka voi puuttua asiaan, eikä vain vatvoa selän takana pahaa puhuen.    



       



      Et voi olla tosissasi
      Kirjoittanut: ph93 25.9.2008 klo 17.11


         "Se, että et itse henkilökohtaisesti ole kokenut tai nähnyt aikuisten välistä väkivaltaa päiväkodeissa, ei tarkoita sitä, että aikuisten välistä väkivaltaa ei olisi päiväkodeissa."

      Ei tietenkään tarkoita. Väitän silti, että se on äärimmäisen harvinaista. Voitko sinä osoittaa muuta? Väitätkö sinä siis että aikuisten välinen väkivalta olisi kovinkin yleistä päiväkodeissa ja mihin perustat väitteesi?

      "Tällaista väitettä ei voi sen paremmin reifioida kuin falsifioidakaan. Mihin tällainen väite perustuu? Perstuntumaan?"

      Väite perustuu mm. parisuhdeväkivallasta tehtyihin tutkimuksiin, joista löydät luettavaa yllinkyllin ihan googlettamalla. Esimerkin vuoksi tässä vähän esimakua opintoihisi:

      http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/21.elo kuu/FEMV3298.HTM

      Huomaa erityisesti lause:
      "Väkivaltaisten parisuhteiden lapsista 40 prosenttia on joutunut jollakin tavalla todistamaan väkivaltaa."

      "Erityisen vakavaksi päiväkodissa lasten todistaman väkivallan tekee se, että se tapahtuu julkisissa tiloissa, jolloin lapset kokevat kodin ulkopuolisen maailman - erityisesti päiväkodin - turvattomana."

      Mutta eikö vielä vakavampaa ole kodin sisäinen väkivalta? Sitä tapahtuu taatusti enemmän, ja siinä lapsi kokee turvattomaksi sen paikan, jonka tulisi olla ihmiselle kaikkein turvallisin, eli oman kotinsa.

      "Väkivaltaan turvautuu osapuoli, joka katsoo olevansa kykenemätön saamaan voittoa kotiin ilman väkivaltaa. Kyse on suuren epävarmuudentunteen ilmentymästä
      ja kyvyttömyydestä argumentoida omaa kantaansa. Osoitus päivähoitohenkilöstön täydellisestä kyvyttömyydestä kohdata lasten vanhempia ja heidän tarpeitaan."

      Kaikella kunnioituksella, mutta tämä on jo niin naurettavaa puppua, että et voi olla tosissasi! Siis kun lapsen vanhempi käy työtään tekevän päiväkodin työntekijän kimppuun, niin se on sen työntekijän vika? Hänen olisi pitänyt paremmin kohdata tämä vanhempi? Vanhemmalla ei kai ole velvollisuutta yrittää paremmin kohdata kanssaihmisiään kuin turvautumalla väkivaltaan??? Jos sinun kimppuusi joku käy ja pahoinpitelee sinut, niin silloin kai mielestäsi pääsyyllinen asiaan olet sinä, ei suinkaan se väkivallantekijä?

      "Mistä niille naisille siellä päiväkodissa sitten palkka maksetaan? Juoruilusta? Netissä roikkumisesta?"

      Kerropas nyt ihan konkreettisesti, kuinka valvot lapsia niin, ettei koskaan vahingossakaan mitään tapahdu? Minä suoraan sanoen ihmettelen tätä sekä äitinä että lastenhoitajana. Miten ehdit estämään toista lasta lyömästä omaasi hiekkalaatikolla tai omaasi heittämästä hiekkaa toisen päälle? Kaiketi olen vielä huono vanhempikin, kun oma lapseni on herranähköön sentään jopa kaatunut pyörällä, pudonnut keinusta ja keikahtanut tuoliltakin minun valvonnassani. Tapanani ei kun ole kotioloissakaan pitää käsiäni koko ajan lapseni ympärillä mahdollisia onnettomuuksia estääkseni. Päivähoidossa, jossa valvottavia lapsia on huomattavasti enemmän, moinen olisi mahdotontakin. Tällaiset asiat tapahtuvat niin nopeasti, ettei niihin ehdi väliin ennenkuin ne ovat jo tapahtuneet, vaikkei juoruilisikaan tai netissä istuisikaan. En ole myöskään koskaan törmännyt sellaiseen, että päiväkodin henkilöstö istuksisi netissä silloin, kun heidän vuoronsa olisi olla valvomassa lapsia. Tässä työssä jos nettiä käytetään, se liittyy työasioihin ja silloin ollaan irrottauduttu lapsiryhmästä niitä töitä tekemään.

      "Sen sijaan vanhemmilla ei ole velvollisuutta sulkea lapsiaan lastentarhaan."

      Ei ole velvollisuutta, mutta toisinaan taloudellinen pakko on. Katsos kun yleensä jopa pienten lasten vanhemmat tarvitsevat rahaa elättääkseen perheensä eikä aina yhteiskunnan maksama kotihoidontuki ole lähellekään riittävä summa tähän tarkoitukseen. Mitä ehdotat näiden vanhempien tekevän?

      "Työttömyys vähenisi oleellisesti, mikäli naiset hoitaisivat lapsensa ITSE."

      ?????? Mitä oikein ajat takaa? Eikös ne työttömät vanhemmat ole työttömiä siksi, että he hakevat itselleen työpaikkaa, jotta saisivat rahaa perheensä elatukseen? Ja kun he sen työpaikan saavat, he tarvitsevat päivähoitoa lapsilleen. Miten ihmeessä hoidat lapsesi itse, jollei sinulla kertakaikkiaan ole varaa siihen??

      Tässäkö siis on sinun ratkaisuehdotuksesi: naiset hoitakoot lapsensa itse, väliäkös sillä onko siihen vara vaiko ei?? Et voi olla tosissasi.    






      Toinenkin linkki
      Kirjoittanut: ph93 25.9.2008 klo 17.16


         Koskapa antamani linkin tiedot ovat ilmeisesti kymmenen vuotta vanhoja, tässä tuoreempaa tietoa tältä vuodelta. Pointti on silti ihan sama.

      http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/documents/144 40/index.htx




         



      työmoraali kunniaan
      Kirjoittanut: sularauta 25.9.2008 klo 15.13


         Ei se mitään autakkaan.Hoitotyötä tekeviltä,etenkin lasten parissa työskenteleviltä,saa odottaa korkeampaa työmoraalia.Jos huomaa,että työkaverilla kaikki ei oo ihan ok,on työtoverin velvollisus ilmoittaa siitä lähiesimiehelle.Vanhemmat ei tapaa hoitajia kuin tuodessa ja lähtiessä.Lasten velvollisuusko on valvoa????    




      Nimenomaan
      Kirjoittanut: esimiehelle! 25.9.2008 klo 15.25


         Ei naapurille tai kaupan kassalle tai netin keskustelupalstoille.

      Juuri tätä ajoin takaa.

      Ja näinhän pitää toimia kenen tahansa kohdalla, jos huomaa, että joku voi huonosti. Ilmoitus täytyy tehdä oikealle henkilölle, joka voi puuttua asiaan, eikä vain vatvoa selän takana pahaa puhuen.    



         

      Äänestä

    • 1984 kirjoitti:

      SENSUURI ISKI!
      Kirjoittanut: 1984 24.9.2008 klo 14.47


         Päivähoidon epäkohdista ei sitten saa tiedottaa. Alla oleva keskustelunavaukseni on poistettu. Kirjoitin:

      "PÄIVÄKODISSA PIESTY TURUSSA!

      Ote Iltalehden uutisesta:

      ”37-vuotias turkulaisäiti hyökkäsi päiväkodin johtajan päälle ja pahoinpiteli häntä lyömällä. Avokämmenlyönti aiheutti johtajalle punotusta ja turvotusta. Lisäksi hän sai suuhunsa ihorikon, aristusta hampaisiin sekä päänsäryn.

      Välikohtaus sattui Turun Varissuolla Piinokankadun päiväkodissa maaliskuussa.

      - Ikävintä oli se, että tapahtumaa oli todistamassa esikoululaisten ryhmä, Vesanen kertoo”

      Ottakaa nyt hyvät ihmiset lapsenne pois mokomista laitoksista! ”Hurjan pahoinpitelyn” kohteeksi joutunut kukkahattu on edelleen sairaslomalla ja koko ämmälauma on saanut kriisiapua ahdinkoonsa! Oletteko miettineet, kuinka kalliiksi tällaisen kirppusirkuksen pyörittäminen täineen, kihomatoineen päivineen tulee veronmaksajille? Kuka kustantaa lasten sairauskulut, ämmien teeskennellyt sairaudet ja poissaolot ja psykologitoimistojen kriisiterapiat?"

      linkki:

      http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?i d=1580454

      täällä ei sensuroida (keskustelua aiheesta otsikon "pakkosyöttö pois" alla:

      http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/forum.jspa?forumI D=1924

      suora linkki:

      http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/thread.jspa?threa dID=408480&tstart=0

      Mielenvikaiset "hoitajat" saavat aikaan häiriintyneitä lapsia:

      http://www.iltalehti.fi/uutiset/200809238307929_uu.shtm l




        


      Ihmetteletkö
      Kirjoittanut: ph93 24.9.2008 klo 17.46


         että tuollainen kirjoitus poistettiin? Jospa kokeilisit käyttää vaikka hieman asiallisempaa kieltä, niin kaiketi sensuuri ei iskisi niin kovasti. Henkilökohtaisesti en oikein ymmärrä tarkoitustasi. Ensin kerrot, kuinka joku on saanut turpaansa työssään ja sitten nimittelet koko ammattikuntaa mielenvikaiseksi ämmälaumaksi ja kaivat ilmeisesti vielä lasten kihomatotartunnatkin henkilökunnan syyksi. Mikä mahtaa tarkoituksesi olla? Siis jokin muukin kuin toisten haukkuminen?

      Itse ilmeisesti otat mielelläsi turpaasi töissä, mutta yleisesti ottaen, se ei ole mikään helppo juttu työntekijän kohdata. Ei edes niillä aloilla, joissa sellaista on tapahtunut päivähoitoalaa enemmän. Mielestäni on itsestäänselvää, että turpaansa saaminen työssään voi aiheuttaa suurta turvattomuuden tunnetta ja pelkoa mennä työpaikalleen. Eikä tällä alalla minusta palkat sentään niin suuria ole, että ne riittäisivät korvaukseksi siitä, että saa pelätä turvallisuutensa takia työssään.    



        

      sensuuri iski toiseenkin ?
      Kirjoittanut: sularauta 24.9.2008 klo 17.54


         Sensuuri taisi iskeä siihenkin juttuun,jossa puhuttiin erään päiväkodin hoitajasta tai jotain sellaista.Eräs tuttuni on nimittäin vähän ihmetellyt työkaverinsa(lastenhoitaja)juttuja,mitä on puhunut työpaikallaan.Miten näiden päiväkotihoitajien taustat selvitetään??pelkkä rikostaustan puuttuminen ei kerro vielä mitään.    



        



      Kenenkään
      Kirjoittanut: taustoja 24.9.2008 klo 18.49


         ei selvitetä ainakaan arvailemalla keskustelupalstoilla.

      Ei se, että tänne voi kirjoittaa nimettömänä, tarkoita sitä etteikö tarvitsisi pysyä asialinjalla.

      Ketä se sitten hyödyttää, että leimataan kokonainen ammattikunta yksittäisen tapauksen tai, mikä pahempaa, yksittäisen epäilyn ja juoruilun takia?    






      vastuu työkavereista
      Kirjoittanut: sularauta 24.9.2008 klo 21.50


         Ehkä se hyödyttäisi lapsia.    



        

      Vastuu?
      Kirjoittanut: Työpaikan 25.9.2008 klo 07.41


         asiat hoidetaan lähinnä työyhteisössä.
      Juoruilu ja mustamaalaus saa vain pahaa aikaiseksi.

      Mitä se lapsia auttaa tai ketään muutakaan, jos työkaverit esittävät ympäri kyliä ja keskustelupalstoja arvailujaan, mutta eivät oikeasti tee asialle mitään?    



         



      Tarkoitukseni
      Kirjoittanut: 1984 25.9.2008 klo 11.36


         Tarkoitukseni on osoittaa sellaiset epäkohdat, jotka selkeästi puoltavat koko lastentarhajärjestelmän lakkauttamista. Tämän päivän Turun Sanomien paperiversiossa kerrotaan kuinka Liedon päivä"kodista" (so. tarha-aitauksesta) otti ritolat 4 lasta, joista yksi oli ehtinyt radan varteen kilometrin päähän! Ei vaikuta kovin turvalliselta lastensäilytyspaikalta. Linkkiä uutiseen ei ole. Asiasta kertoi myös Turku TV:n uutiset eilen.

      Mielenvikaiset hoitajat saavat aikaan häiriintyneitä lapsia. Potentiaalisia kouluampujia:

      http://www.iltalehti.fi/uutiset/200809238307929_uu.shtm l




       


      Tarkennatko?
      Kirjoittanut: ph93 25.9.2008 klo 12.06


         "Tarkoitukseni on osoittaa sellaiset epäkohdat, jotka selkeästi puoltavat koko lastentarhajärjestelmän lakkauttamista."

      Ja tällaisia epäkohtia ovat mm. se, että joku suuttunut vanhempi pahoinpitelee työtään tekevää päiväkodin työntekijää, tai että lapsilla esiintyy silloin tällöin kihomatoja?? Miten tällaiset tapaukset mielestäsi osoittavat päivähoitojärjestelmän mädännäisyyttä? Päivähoidon vikako se on, jos vanhemmat heittäytyvät väkivaltaisiksi? Päiväkotiko ne kihomadot tahalleen lapsiin tartuttaa?

      Kertoisitko vielä, että miten kukaan päivähoidon hoitaja on syyllinen siihen, että lapsi heittää toista tiiliskiven murikalla päähän? Hoitajako siihen mahdollisesti kehotti? Toki on harmillista, että päiväkodin pihalta voi löytyä kaikenmaailman tiiliskiviä, mutta ainakaan täällä pääkaupunkiseudulla ei ole erikseen palkattuna ketään, joka kävisi aamuisin siivoamassa päiväkodin pihat. Tämän teemme me hoitajat niin hyvin kuin ehdimme ja kykenemme. Silti varsinkin pensaisiin saattaa jäädä jotain, jota ei olla huomattu. Itselleni ei edes ensimmäisenä tulisi mieleen ryhtyä poistamaan suurempiakaan kiviä pihamaalta. Meidän päiväkodin pihalta kun löytyy pahempaakin roskaa, kuten rikottuja olutpulloja ja huumeruiskuja.

      Voisihan muuten joku lapsi heittää vaikkapa lelulla toista päähän niin että jonkinlaisia vammoja tulee. Pitäisikö kaiketi kieltää lelutkin? Jos näin kävisi, olisiko sekin "mielenvikaisten" hoitajien vika? Mikä meissä hoitajissa niin kauhean mielenvikaista mielestäsi on? Eikö vanhemmille itselleenkin voisi laittaa vastuuta oman jälkikasvunsa edesottamuksista? Onko kaikki tosiaan vain päivähoidon syytä?    






      Tarkennan
      Kirjoittanut: 1984 25.9.2008 klo 12.23


         "Ja tällaisia epäkohtia ovat mm. se, että joku suuttunut vanhempi pahoinpitelee työtään tekevää päiväkodin työntekijää, tai että lapsilla esiintyy silloin tällöin kihomatoja?? Miten tällaiset tapaukset mielestäsi osoittavat päivähoitojärjestelmän mädännäisyyttä? Päivähoidon vikako se on, jos vanhemmat heittäytyvät väkivaltaisiksi? Päiväkotiko ne kihomadot tahalleen lapsiin tartuttaa?"

      Lapset saavat väkivaltaisen mallin toimia päiväkodissa, jossa esiintyy väkivaltaa aikuisten kesken.

      Kihomadot leviävät päiväkodissa hengitysilman mukana. Ne tarttuvat helposti, sillä koolla on yhtä aikaa samaa ilmaa hengittämässä luonnottoman suuri lapsijoukko.

      Nämä seikat osoittavat tarhajärjestelmän mädännäisyyttä siten, että a) lapset oppivat väkivaltaisia ongelmanratkaisumalleja aikuisilta päiväkodissa ja b) ovat alttiita sekalaisille tartuntataudeille.

      "Päivähoidon vikako se on, jos vanhemmat heittäytyvät väkivaltaisiksi?"

      Ei kukaan yksin riitele.

      "Kertoisitko vielä, että miten kukaan päivähoidon hoitaja on syyllinen siihen, että lapsi heittää toista tiiliskiven murikalla
      päähän?"

      Kyseessä on sekä valvonnan puute että yleinen kaikkia päiväkoteja vaivaava ahdistunut "kasvatusilmapiiri" (juoruakat), johon haetaan liennytystä konsultoimalla kalliita psykologitoimistoja. Lapset ovat herkkiä vainuamaan, jos yleinen ilmapiiri on ahdistunut. Se heijastuu suoraan lasten häiriökäyttäytymisenä.

      "Voisihan muuten joku lapsi heittää vaikkapa lelulla toista päähän niin että jonkinlaisia vammoja tulee. Pitäisikö kaiketi kieltää lelutkin?"

      Leluja ei pidä kieltää. Päiväkodit, so. lastentarhat, pitää kieltää.    



        


      Tarkennatko vielä?
      Kirjoittanut: ph93 25.9.2008 klo 15.07


         "Lapset saavat väkivaltaisen mallin toimia päiväkodissa, jossa esiintyy väkivaltaa aikuisten kesken."

      Siis kun joku vanhempi tulee päiväkotiin ja vetää turpaan työntekijää, se on päivähoidon vika ja lapset saavat yleisesti väkivaltaisen käyttäytymisen mallin juuri päiväkodeista?? Kuitenkin aikuisten välinen väkivaltahan on päiväkodeissa äärimmäisen harvinaista, itse en ole koko työurani aikana kohdannut sellaista kertaakaan. Yleisempää aikuisten välinen väkivalta on kotona, mutta sieltäkö lapset eivät mielestäsi väkivaltaisen käytöksen mallia saa? Tässäkin esimerkkitapauksessa ainoa aikuinen, joka käyttäytyi väkivaltaisesti oli se vanhempi, ei päivähoidon henkilöstö. Kuitenkin juuri henkilöstössä on mielestäsi vika. Miksi?

      "Kihomadot leviävät päiväkodissa hengitysilman mukana. Ne tarttuvat helposti, sillä koolla on yhtä aikaa samaa ilmaa hengittämässä luonnottoman suuri lapsijoukko."

      Päiväkotien ryhmäkoot ovat kyllä liian suuria minunkin mielestäni, mutta tämä on ongelma lähinnä melun ja levottomuuden tähden. Kihomatojen leviämisen kanssa sillä on varsin vähän tekemistä. Kihomadot eivät leviä hengitysilman mukana, vaan suun kautta, kun suuhun kulkeutuu käsien kautta kihomatojen munia. Näin siis ihminen, varsinkin lapset esim. kutiavaa peräaukkoaan raapiessaan tartuttavat matoja eteenpäin ja etenkin yhä uudestaan itseensä. Kihomadot ovat myöskin eräs vanhimpia ja yleisimpiä ihmisen loisia, ne eivät siis ole nykyaikaisen päivähoitojärjestelmän mukana ihmisiin levinnyt vitsaus.

      Kaikenlaiset tarttuvat pöpöt ovat toki yleisempiä suurissa ihmisjoukoissa ja varsinkin sellaisissa joukoissa, joissa valtaosa on lapsia. Lasten vastustuskyky ei ole vielä aikuisen tasolle kehittynyt, lapset maistelevat suullaan kaikkea aina omista sormistaan leluihin asti paljon aikuisia enemmän eikä lapsilla ole vielä kykyä huolehtia henkilökohtaisesta hygieniastaan aikuisten tavalla. Kihomato- ja täitartunnat ovat muuten varsin yleinen alakoulujenkin riesa. Pitäisikö mielestäsi koulutkin kaiketi kieltää?

      "Kyseessä on sekä valvonnan puute että yleinen kaikkia päiväkoteja vaivaava ahdistunut "kasvatusilmapiiri" (juoruakat), johon haetaan liennytystä konsultoimalla kalliita psykologitoimistoja. Lapset ovat herkkiä vainuamaan, jos yleinen ilmapiiri on ahdistunut. Se heijastuu suoraan lasten häiriökäyttäytymisenä."

      Valvonnan puutetta en heti allekirjoittaisi tietämättä tämän enempää asiasta. Faktahan on se, että suurta lapsijoukkoa ei voi vahtia niin, että näkee kokoajan jokaisen lapsen ja ehtii estämään jokaikisen tapahtuman tarvittaessa. Tämä ei ole mahdollista sen enenpää päiväkodissa kuin kotonakaan. Kotipihallakin voi lapsi heittää toista kivellä ilman että vanhempi ehtii sitä estämään.

      "Kaikkia päiväkoteja vaivaavasta ahdistuneesta kasvatusilmapiiristä" minulla ei ole omakohtaista kokemusta mistään "kalliiden psykologitoimistojen" konsultoinneista puhumattakaan. Ylipäätään työnantajat tässä maassa saisivat nähdäkseni panostaa enemmänkin työntekijöidensä henkiseen hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Ainakaan täällä pääkaupunkiseudulla ei kalliin psykologin juttusille edes pääsisi työnantajan piikkiin ilman todella vakavaa syytä. Tässä esimerkkitapauksessa mahdollisten psykologien käyttäminen lienee johtunut juuri väkivallan aiheuttamasta traumasta, joten se on mielestäni myöskin perusteltua. Eikö sinua tosiaan haittaisi yhtään tulla hakatuksi työssäsi? Eikö sinulla tosiaan tuntuisi missään, jos saisit turpaasi omaa työtä tehdessäsi?

      "Päiväkodit, so. lastentarhat, pitää kieltää."

      Mitä ehdotat tilalle? Kun kaikille vanhemmille ei vain ole taloudellisesti mahdollista jäädä kotiin lapsiaan hoitamaan, niin mikä sinusta olisi parempi ratkaisu heidän lastensa päivähoidon järjestämiseksi? Onko sinulla jotain realistisia vaihtoehtoja päiväkotien tilalle? Perhepäivähoitajia ei lienee ole tarjolla niin paljoa kuin tällaisen lapsimäärän hoitamiseen tarvittaisiin? Kaikille alle kouluikäisten lasten vanhemmille ei ilmeisesti myöskään ole yhteiskunnan puolesta varaa antaa kotihoidontukia niin paljon, että se todella korvaisi ansiotyön palkan. Yhteiskuntamme joutuisi myös melkoisiin työvoimapoliittisiin ongelmiin, jos kaikki alle kouluikäisten vanhemmat jäisivät työelämän ulkopuolelle. Mitä siis itse ehdotat ratkaisuksi, jollei se päivähoito ole hyväksyttävä ratkaisu mielestäsi?

         



         


      Tarkennetaan taas
      Kirjoittanut: 1984 25.9.2008 klo 15.44


         "Siis kun joku vanhempi tulee päiväkotiin ja vetää turpaan työntekijää, se on päivähoidon vika ja lapset saavat yleisesti väkivaltaisen käyttäytymisen mallin juuri päiväkodeista?? Kuitenkin aikuisten välinen väkivaltahan on päiväkodeissa äärimmäisen harvinaista, itse en ole koko työurani aikana kohdannut sellaista kertaakaan."

      Se, että et itse henkilökohtaisesti ole kokenut tai nähnyt aikuisten välistä väkivaltaa päiväkodeissa, ei tarkoita sitä, että aikuisten välistä väkivaltaa ei olisi päiväkodeissa.

      "Yleisempää aikuisten välinen väkivalta on kotona, mutta sieltäkö lapset eivät mielestäsi väkivaltaisen käytöksen mallia saa?"

      Tällaista väitettä ei voi sen paremmin reifioida kuin falsifioidakaan. Mihin tällainen väite perustuu? Perstuntumaan? Erityisen vakavaksi päiväkodissa lasten todistaman väkivallan tekee se, että se tapahtuu julkisissa tiloissa, jolloin lapset kokevat kodin ulkopuolisen maailman - erityisesti päiväkodin - turvattomana.

      "Tässäkin esimerkkitapauksessa ainoa aikuinen, joka käyttäytyi väkivaltaisesti oli se vanhempi, ei päivähoidon henkilöstö. Kuitenkin juuri henkilöstössä on mielestäsi vika. Miksi?"

      Väkivaltaan turvautuu osapuoli, joka katsoo olevansa kykenemätön saamaan voittoa kotiin ilman väkivaltaa. Kyse on suuren epävarmuudentunteen ilmentymästä
      ja kyvyttömyydestä argumentoida omaa kantaansa. Osoitus päivähoitohenkilöstön täydellisestä kyvyttömyydestä kohdata lasten vanhempia ja heidän tarpeitaan.

      "Pitäisikö mielestäsi koulutkin kaiketi kieltää?"

      Koulut lienevät välttämätön paha (tai sitten yksityisopettaja - tulevat muuten yleistymään lasten häiriökäyttäytymisen lisääntymisen myötä) koska on olemassa oppivelvollisuus. Sen sijaan vanhemmilla ei ole velvollisuutta sulkea lapsiaan lastentarhaan.

      "Tämä ei ole mahdollista sen enenpää päiväkodissa kuin kotonakaan."

      Mistä niille naisille siellä päiväkodissa sitten palkka maksetaan? Juoruilusta? Netissä roikkumisesta?

      "Onko sinulla jotain realistisia vaihtoehtoja päiväkotien tilalle?"

      Työttömyys vähenisi oleellisesti, mikäli naiset hoitaisivat lapsensa ITSE. Samalla vähenisi lasten ja nuorten pahoinvointi. Ne, jotka eivät tähän pysty, voivat käydä apteekissa uusimassa e-pillerireseptinsä.

      "Yhteiskuntamme joutuisi myös melkoisiin työvoimapoliittisiin ongelmiin, jos kaikki alle kouluikäisten vanhemmat jäisivät työelämän ulkopuolelle."

      Jos työttömyysprosentin pienentyminen kotiäideiltä vapautuvien työpaikkojen myötä on ongelma, niin sitten se on varmaan ihan niin.    






      työmoraali kunniaan
      Kirjoittanut: sularauta 25.9.2008 klo 15.13


         Ei se mitään autakkaan.Hoitotyötä tekeviltä,etenkin lasten parissa työskenteleviltä,saa odottaa korkeampaa työmoraalia.Jos huomaa,että työkaverilla kaikki ei oo ihan ok,on työtoverin velvollisus ilmoittaa siitä lähiesimiehelle.Vanhemmat ei tapaa hoitajia kuin tuodessa ja lähtiessä.Lasten velvollisuusko on valvoa????    



         




      Nimenomaan
      Kirjoittanut: esimiehelle! 25.9.2008 klo 15.25


         Ei naapurille tai kaupan kassalle tai netin keskustelupalstoille.

      Juuri tätä ajoin takaa.

      Ja näinhän pitää toimia kenen tahansa kohdalla, jos huomaa, että joku voi huonosti. Ilmoitus täytyy tehdä oikealle henkilölle, joka voi puuttua asiaan, eikä vain vatvoa selän takana pahaa puhuen.    



       



      Et voi olla tosissasi
      Kirjoittanut: ph93 25.9.2008 klo 17.11


         "Se, että et itse henkilökohtaisesti ole kokenut tai nähnyt aikuisten välistä väkivaltaa päiväkodeissa, ei tarkoita sitä, että aikuisten välistä väkivaltaa ei olisi päiväkodeissa."

      Ei tietenkään tarkoita. Väitän silti, että se on äärimmäisen harvinaista. Voitko sinä osoittaa muuta? Väitätkö sinä siis että aikuisten välinen väkivalta olisi kovinkin yleistä päiväkodeissa ja mihin perustat väitteesi?

      "Tällaista väitettä ei voi sen paremmin reifioida kuin falsifioidakaan. Mihin tällainen väite perustuu? Perstuntumaan?"

      Väite perustuu mm. parisuhdeväkivallasta tehtyihin tutkimuksiin, joista löydät luettavaa yllinkyllin ihan googlettamalla. Esimerkin vuoksi tässä vähän esimakua opintoihisi:

      http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/21.elo kuu/FEMV3298.HTM

      Huomaa erityisesti lause:
      "Väkivaltaisten parisuhteiden lapsista 40 prosenttia on joutunut jollakin tavalla todistamaan väkivaltaa."

      "Erityisen vakavaksi päiväkodissa lasten todistaman väkivallan tekee se, että se tapahtuu julkisissa tiloissa, jolloin lapset kokevat kodin ulkopuolisen maailman - erityisesti päiväkodin - turvattomana."

      Mutta eikö vielä vakavampaa ole kodin sisäinen väkivalta? Sitä tapahtuu taatusti enemmän, ja siinä lapsi kokee turvattomaksi sen paikan, jonka tulisi olla ihmiselle kaikkein turvallisin, eli oman kotinsa.

      "Väkivaltaan turvautuu osapuoli, joka katsoo olevansa kykenemätön saamaan voittoa kotiin ilman väkivaltaa. Kyse on suuren epävarmuudentunteen ilmentymästä
      ja kyvyttömyydestä argumentoida omaa kantaansa. Osoitus päivähoitohenkilöstön täydellisestä kyvyttömyydestä kohdata lasten vanhempia ja heidän tarpeitaan."

      Kaikella kunnioituksella, mutta tämä on jo niin naurettavaa puppua, että et voi olla tosissasi! Siis kun lapsen vanhempi käy työtään tekevän päiväkodin työntekijän kimppuun, niin se on sen työntekijän vika? Hänen olisi pitänyt paremmin kohdata tämä vanhempi? Vanhemmalla ei kai ole velvollisuutta yrittää paremmin kohdata kanssaihmisiään kuin turvautumalla väkivaltaan??? Jos sinun kimppuusi joku käy ja pahoinpitelee sinut, niin silloin kai mielestäsi pääsyyllinen asiaan olet sinä, ei suinkaan se väkivallantekijä?

      "Mistä niille naisille siellä päiväkodissa sitten palkka maksetaan? Juoruilusta? Netissä roikkumisesta?"

      Kerropas nyt ihan konkreettisesti, kuinka valvot lapsia niin, ettei koskaan vahingossakaan mitään tapahdu? Minä suoraan sanoen ihmettelen tätä sekä äitinä että lastenhoitajana. Miten ehdit estämään toista lasta lyömästä omaasi hiekkalaatikolla tai omaasi heittämästä hiekkaa toisen päälle? Kaiketi olen vielä huono vanhempikin, kun oma lapseni on herranähköön sentään jopa kaatunut pyörällä, pudonnut keinusta ja keikahtanut tuoliltakin minun valvonnassani. Tapanani ei kun ole kotioloissakaan pitää käsiäni koko ajan lapseni ympärillä mahdollisia onnettomuuksia estääkseni. Päivähoidossa, jossa valvottavia lapsia on huomattavasti enemmän, moinen olisi mahdotontakin. Tällaiset asiat tapahtuvat niin nopeasti, ettei niihin ehdi väliin ennenkuin ne ovat jo tapahtuneet, vaikkei juoruilisikaan tai netissä istuisikaan. En ole myöskään koskaan törmännyt sellaiseen, että päiväkodin henkilöstö istuksisi netissä silloin, kun heidän vuoronsa olisi olla valvomassa lapsia. Tässä työssä jos nettiä käytetään, se liittyy työasioihin ja silloin ollaan irrottauduttu lapsiryhmästä niitä töitä tekemään.

      "Sen sijaan vanhemmilla ei ole velvollisuutta sulkea lapsiaan lastentarhaan."

      Ei ole velvollisuutta, mutta toisinaan taloudellinen pakko on. Katsos kun yleensä jopa pienten lasten vanhemmat tarvitsevat rahaa elättääkseen perheensä eikä aina yhteiskunnan maksama kotihoidontuki ole lähellekään riittävä summa tähän tarkoitukseen. Mitä ehdotat näiden vanhempien tekevän?

      "Työttömyys vähenisi oleellisesti, mikäli naiset hoitaisivat lapsensa ITSE."

      ?????? Mitä oikein ajat takaa? Eikös ne työttömät vanhemmat ole työttömiä siksi, että he hakevat itselleen työpaikkaa, jotta saisivat rahaa perheensä elatukseen? Ja kun he sen työpaikan saavat, he tarvitsevat päivähoitoa lapsilleen. Miten ihmeessä hoidat lapsesi itse, jollei sinulla kertakaikkiaan ole varaa siihen??

      Tässäkö siis on sinun ratkaisuehdotuksesi: naiset hoitakoot lapsensa itse, väliäkös sillä onko siihen vara vaiko ei?? Et voi olla tosissasi.    






      Toinenkin linkki
      Kirjoittanut: ph93 25.9.2008 klo 17.16


         Koskapa antamani linkin tiedot ovat ilmeisesti kymmenen vuotta vanhoja, tässä tuoreempaa tietoa tältä vuodelta. Pointti on silti ihan sama.

      http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/documents/144 40/index.htx




         



      työmoraali kunniaan
      Kirjoittanut: sularauta 25.9.2008 klo 15.13


         Ei se mitään autakkaan.Hoitotyötä tekeviltä,etenkin lasten parissa työskenteleviltä,saa odottaa korkeampaa työmoraalia.Jos huomaa,että työkaverilla kaikki ei oo ihan ok,on työtoverin velvollisus ilmoittaa siitä lähiesimiehelle.Vanhemmat ei tapaa hoitajia kuin tuodessa ja lähtiessä.Lasten velvollisuusko on valvoa????    




      Nimenomaan
      Kirjoittanut: esimiehelle! 25.9.2008 klo 15.25


         Ei naapurille tai kaupan kassalle tai netin keskustelupalstoille.

      Juuri tätä ajoin takaa.

      Ja näinhän pitää toimia kenen tahansa kohdalla, jos huomaa, että joku voi huonosti. Ilmoitus täytyy tehdä oikealle henkilölle, joka voi puuttua asiaan, eikä vain vatvoa selän takana pahaa puhuen.    



         

      Toimivat linkit:

      http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1580454

      keskustelua aiheesta otsikon ”pakkosyöttö pois” alla:

      http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/forum.jspa?forumID=1924&start=15

      suora linkki:

      http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=408480&tstart=15

      Äänestä

    • ph93 kirjoitti:

      Taas vaan selittelet ja haukut siinä sivussa minua ja muuta päivähoidon henkilöstöä, vaikket meitä kaikkia mitenkään tunne. Ammut itseäsi jalkaan koko ajan kun et kykene keskusteleman morkkaamatta vastapuoltasi jokaisessa viestissäsi. Lisäksi en ole vielä saanut sinulta yhtäkään pyytämääni kunnollista perustetta väitteillesi. Ilman niitä väitteesi ovat vain väitteitä tahallisella haukkumisella höystettynä, ilman mitään sen vakavasti otettavampaa todellisuuspohjaa.

      "Kävin koko käymämme keskustelun läpi enkä löytänyt kuin yhden lauseen, jossa puhun aikuisten välisestä väkivallasta, näin:

      ” Lapset saavat väkivaltaisen mallin toimia päiväkodissa, jossa esiintyy väkivaltaa aikuisten kesken.”

      Puhuin tästä Turun tapauksesta. Koska se on yksittäistapaus, sitä ei saa varmaan yleistää? Milloin saa yleistää, milloin ei ole enää kyse yksittäistapauksesta?"

      Niin, eli aloitit keskustelun vetoamalla nimenomaan aikuisten väliseen väkivaltaan päivähoidossa ja nimesit tämän nimenomaisen syyn sen jälkeen. Suo anteeksi, että tämän jälkeen oletin sinun tarkoittavan nimenomaan sitä aikuisten välistä väkivaltaa. Saisinko niitä perusteita väitteillesi aikuisten välisestä väkivallasta kuitenkin? Nyt jo siis vihdoin ja viimein, kiitos? Ja yksittäistapauksista ei voida puhua enää sitten, kun voidaan osoittaa, että vastaavia tapahtuu niin paljon, ettei sitä enää suureksi harvinaisuudeksi voida kutsua. Tosin turha yleistämistä välttäisin sittenkin. Sillä ei yleensä mielestäni hyviä saada aikaan.

      Jos taas puhutaan lasten välisestä väkivallasta päivähoidossa, niin kannattaisi ehkä miettiä, mistä siihen sitten malli saadaan? Vainko ja ainoastaanko joko aikuisilta tai toisilta lapsilta siellä päiväkodissa? Mistä ne toiset lapset sitten sen väkivallan mallin ovat saaneet? Taas toisilta lapsilta päiväkodissa? Missä vaiheessa tätä ympyrää päädymme kohtaan, jossa on pakko ottaa huomioon ne väkivaltaisten lasten muutkin olosuhteet ja taustat kuin päivähoito?

      "Yhteiskuntatieteet perustuvat tilastolliselle yleistämiselle. Ilman yleistämistä loppuvat kaikki ei-eksaktit tieteet."

      Annahan sitten jotain yhteiskunnallista tieteellistä todistusta väitteillesi. Edes yksi linkki, kiitos.

      "Lisäksi olen sanonut, että ottaen huomioon päiväkotien henkilöstön kyvyttömyyden kohdata lasten vanhempia ja heidän tarpeitaan, tapaus ei varmasti jää yksittäiseksi. On selvää, että joltakin vanhemmalta palaa päre enemmin tai myöhemmin kaltaistesi kanssa."

      Ja edes yksi tutkimus päivähoitohenkilöstön yleisestä kyvyttömyydestä kohdata lasten vanhemmat, kiitos. Ja mitä minun kaltaisiini tulee, niin minä olen onnistunut säilyttämään aina asialliset välit vanhempien kanssa vaikeissakin tilanteissa. Pääosin olen aina tullut oikein hyvin toimeen lasten vanhempien kanssa.

      "Väkivalta aikuisten välillä on pääasiassa kuitenkin luonteeltaan henkistä ja se on luonteeltaan hyvin vakavaa."

      Olen samaa mieltä, mutta sitä ei tapahdu ainoastaan päivähoitoalalla. Mitä muita yhteiskuntamme sektoreita olet halukas poistamaan siksi, että niiltä raportoidaan henkistä väkivaltaa, nk. työpaikkakiusaamista? En itse ole koskaan joutunut työpaikkakiusaamisen uhriksi, mutta kokemusta minulla on tuttavapiirini kolmesta tapauksesta. Yksi näistä työskenteli terveydenhuollossa ja kaksi toimistotöissä. Toisen toimistotyöläisen kokema henkinen väkivalta oli lähinnä seksuaalista ja sukupuoleen suuntautunutta kiusaamista (miesvaltainen työyhteisö). Lakkauttaisimmeko kaiketi terveydenhuollonkin sekä toimistotyöt?

      Joka tapauksessa oman henkilökohtaisen kokemukseni puute työpaikkakiusamisesta voi tehdä minusta jäävin, mutta väitän, ettei henkinen väkivalta aikuisten kesken ole yksinomaan juuri naisvaltaisten alojen ongelma. Naisvaltaisilla aloilla siitä puhutaan enemmän, sitä raportoidaan enemmän, mutta väitän, että juuri miesvaltaisilla aloilla koko ongelma pyritään "vaikenemaan kuoliaaksi". Miesvaltaisella alalla työskentelevä kiusauksen uhri ei valita olevansa kiusauksen uhri, hän ei kaiketi edes tunnista olevansa sellainen. Mutta sen seuraukset näkyvät sitten siinä henkilökohtaisessa elämässä mm. syrjäänvetäytymisenä ja lisääntyneenä alkoholin käyttönä.

      "Esimerkiksi Turunmaankatu 3 on turvautunut kalliin psykologitoimiston apuun, jotta toisiaan työpaikkakiusaavat muijat saataisiin ruotuun. Ja tätä tapahtuu koko kaupungin alueen päiväkodeissa."

      En tämän alueen päiväkodeista tiedä mitään. Mitä tuolla Turunmaankatu 3:ssa sitten tapahtuu näin vakavaa? Kertoisitko, koska sinulla ilmeisesti henkilökohtaista tietoa asiasta on?

      Lainauksesi Reetta Kentän kirjoituksesta oli raadollista luettavaa. Kuitenkin hänkin puhui omista kokemuksistaan. Eikö silloin toisenkin ihmisen omat kokemukset antaisi mielestäsi vastaavasti yhtä kattavaa kuvaa koko julkisesta päivähoidosta mielestäsi? Reetta Kenttä ilmoittaa olevansa Vantaalta. Saman kaupungin päiväkodeista minulla on kokemusta yhteensä 17 eri päiväkodista. Toki kokemukseni joissain on ollut varsin lyhyt, vain pari kuukautta tms. Mutta yhdessäkään päiväkodissa en ole törmännyt sellaiseen, että pientä lasta istutettaisiin pitkiä aikoja syöttötuolissa vain jotta tämä pysyisi poissa jaloista. Syliä on aina riittänyt ainakin niille pienimmille. Itse yritän sitä antaa joka päivä edes pienen hetken myös niille "isommille", koska ei alle kouluikäinen lapsi kuitenkaan kauhean iso ole, etteikö syliä tarvitsisi.

      Yhdessä tapauksessa olen valitettavasti törmännyt pakkosyöttöön ja olen puuttunut siihen ja ilmoittanut, etten sellaista hyväksy, enkä tule itse yhtäkään lasta pakolla syöttämään. Toisaalta aina ei ole mahdollista antaa tutulle aikuiselle jokaisen syöttämistä vaativan lapsen syöttöä, vaan myös mahdollisten sijaisten on osallistuttava siihen. Tietenkään se ei toimi, jos lapsi huutaa kurkku suorana eikä suostu syömään mitään, silloin pitää vaihtaa sijaisen kanssa osia. Ja se, että päiväkodissa aina sama aikuinen tulisi pyyhkimään lapsen pyllyn, ei valitettavasti ole vain mahdollista. Joskus se vain olosuhteiden pakosta on sijainenkin. Päivähoito on aina ryhmähoitoa.

      "”Miten niin päivähoidon henkilöstö yrittää lakkauttaa kodit?”

      - Perustin argumenttini huostaanottojen dramaattiseen lisääntymiseen, jos et huomannut."

      Ja minä muistaakseni ihmettelin, että miten tämä edes liittyy päivähoitoon. Niissä tapauksissa joissa ne liittyvät toisiinsa, useinmiten päivähoito toimii ennaltaehkäisevänä tukitoimenpiteenä perheelle, jotta huostaanottoa ei tarvitsisi toteuttaa.

      "”En minä tiedä mitä sille oikein voisi tehdä, että lapsille tapahtuu vakaviakin onnettomuuksia kotioloissakin. Huolellisempi valvonta lienee se a ja o, sekä kotioloissa että päivähoidossa. Kuitenkin onnettomuuksia tapahtuu ilman että niille varsinaista syytä taikka syyllisiä olisikaan. Ei sille varmaan mitään voi, se asia tulee vain hyväksyä”

      Siis päiväkotien huonot puolet voidaan oikeuttaa kotien huonoilla puolilla? Vääryys voidaan korjata toisella vääryydellä."

      Missä kohtaa olen sanonut mitään tällaista? Sinä kysyit, mitä kotioloissa sattuville onnettomuuksille voitaisiin mielestäni tehdä ja minä vastasin kysymykseesi. Tarkoitin siis lähinnä niitä kotioloissa tapahtuvia onnettomuuksia, koska kysymys koski juuri niitä.

      Kuitenkin onnettomuuksia tapahtuu päivähoidossakin, eikä kaikkea voi estää vaikka vieressä seisoisi, oltiin sitten kotona taikka päiväkodissa. Minun oma lapseni on kotioloissa esim. pudonnut keinusta. Seisoin noin 1,5 metrin päässä keinusta ja kumarruin sitomaan kuopukseni hatunnarua kiinni samalla. Juuri tuolla hetkellä lapseni putosi. Seurauksetkaan eivät onneksi olleet vakavat; vain säikähdys ja pari verinaarmua kämmenessä. Mutta hänhän olisi voinut katkaista kätensä tai jalkansa, olisi voinut pudota vaikka päälleen ja katkaista niskansa (itkettää ajatellakin). Mutta oliko tämä keinusta putoaminen minun syyni? Minäkö sen aiheutin? Vai onko olemassa onnettomuuksia, joille ei syyllistä olekaan? Entä jos sama olisi tapahtunut minulle töissä? Miksi silloin olisin enemmän syyllinen kuin nyt kun se tapahtui kotioloissa?

      "Päivähojärjestelmä on luotu poliittisilla päätöksillä. Päivähoitojärjestelmä voidaan myös lakkauttaa poliittisilla päätöksillä."

      Kehoitan sinua tutustumaan maamme poliittiseen päätöksentekoon hieman laajemmin. Päivähoitojärjestelmä toki luotiin poliittisella päätöksellä, mutta ei vain siksi, että päättäjät nyt vain päättivät että tämähän olisi hyvä juttu. Se luotiin, koska sille oli kansan keskuudessa tarvetta. Tämä tarve on edelleen ilmeinen, joten pelkällä poliittisella päätöksellä sitä ei myöskään tulla kumoamaan. Suomi on demokratia, eikä demokratiassa poliittisia päätöksiä tehdä vain päättäjien mielleyhtymien mukaan, vaan heidän velvollisuutensa on ottaa huomioon kansan mielipiteet ja tarpeet.

      Tuosta viimeisestä kappaleestasi johtuen tekisi mieleni melkein lähteä samalle, kanssakirjoittajaa morkkaavalle, linjalle kanssasi, mutten viitsi. Sen verran kukkahattu olen oikein mielelläni.

      "Mutta yhdessäkään päiväkodissa en ole törmännyt sellaiseen, että pientä lasta istutettaisiin pitkiä aikoja syöttötuolissa vain jotta tämä pysyisi poissa jaloista. Syliä on aina riittänyt ainakin niille pienimmille. Itse yritän sitä antaa joka päivä edes pienen hetken myös niille "isommille", koska ei alle kouluikäinen lapsi kuitenkaan kauhean iso ole, etteikö syliä tarvitsisi."

      Päiväkoti Turunmaankatu 3:ssa erikseen kiellettiin tällainen lasten yksilöllinen huomioiminen. Kaikki kun eivät mahdu syliin yhtäaikaa.


      "Yhdessä tapauksessa olen valitettavasti törmännyt pakkosyöttöön ja olen puuttunut siihen ja ilmoittanut, etten sellaista hyväksy, enkä tule itse yhtäkään lasta pakolla syöttämään. Toisaalta aina ei ole mahdollista antaa tutulle aikuiselle jokaisen syöttämistä vaativan lapsen syöttöä, vaan myös mahdollisten sijaisten on osallistuttava siihen. Tietenkään se ei toimi, jos lapsi huutaa kurkku suorana eikä suostu syömään mitään, silloin pitää vaihtaa sijaisen kanssa osia. Ja se, että päiväkodissa aina sama aikuinen tulisi pyyhkimään lapsen pyllyn, ei valitettavasti ole vain mahdollista. Joskus se vain olosuhteiden pakosta on sijainenkin. Päivähoito on aina ryhmähoitoa."

      NYT MÄ NÄKISIN ETTÄ SÄ OLET ASIAN YTIMESSÄ! SINÄ TEIT SEN IHAN ITSE! :) LOISTAVAT PERUSTELUT PÄIVÄHOITOLAITOKSEN LAKKAUTTAMISELLE!

      "ei valitettavasti ole vain mahdollista... päivähoito on aina ryhmähoitoa"

      MASSOJENKÄSITTELYLAITOS! NIINPÄ NIIN! :) :)

      Äänestä

    • 1984 kirjoitti:

      "Lisäksi en ole vielä saanut sinulta yhtäkään pyytämääni kunnollista perustetta väitteillesi."

      Siis mille väitteelle? Onhan tässä sivutolkulla jo puhuttu. Kai siinä jotain perustelujakin on ollut?

      "Niin, eli aloitit keskustelun vetoamalla nimenomaan aikuisten väliseen väkivaltaan päivähoidossa ja nimesit tämän nimenomaisen syyn sen jälkeen."

      Teen nyt niin, että sillä uhalla, että tämäkin keskustelu sensuroidaan, laitan tämän "Elämä on" otsikon jälkeen uuden vastauksen "laiffii", jossa on koko keskustelulitania, jonka kävimme otsikon "Sensuuri iski" alla. Itse en löytänyt sieltä muuta kuin kohdan, jossa olen puhunut tästä yhdestä päiväkodista: "päiväkodissa, jossa".

      "Miesvaltaisella alalla työskentelevä kiusauksen uhri ei valita olevansa kiusauksen uhri, hän ei kaiketi edes tunnista olevansa sellainen."

      Työpaikkakiusaaminen on asianomistajarikos. Jos uhri ei tunnista tulleeksi rikoksen uhriksi, niin kuka sen tekee? Sinä ilmeisesti.

      "Ja edes yksi tutkimus päivähoitohenkilöstön yleisestä kyvyttömyydestä kohdata lasten vanhemmat, kiitos."

      Asiaa ei ole kai tutkittu. Jotain kertoo niiden purnauskirjoitusten määrä mm. netissä, joissa puhutaan asiasta. Ja joo, voin myöhemmin pläjäyttää tähän vaikka 50 sivua Hesarin keskustelua, joka käytiin pakkosyöttöjupakan yhteydessä.


      "Jos taas puhutaan lasten välisestä väkivallasta päivähoidossa, niin kannattaisi ehkä miettiä, mistä siihen sitten malli saadaan? Vainko ja ainoastaanko joko aikuisilta tai toisilta lapsilta siellä päiväkodissa? Mistä ne toiset lapset sitten sen väkivallan mallin ovat saaneet? Taas toisilta lapsilta päiväkodissa?"

      Mitkä helvetin "toiset lapset"? Johan minä sanoin, että stressaava ympäristö aiheuttaa aggressioita. Asiasta on kirjoittanut mm. Kirsti Lagerspetz.

      "Suomi on demokratia, eikä demokratiassa poliittisia päätöksiä tehdä vain päättäjien mielleyhtymien mukaan, vaan heidän velvollisuutensa on ottaa huomioon kansan mielipiteet ja tarpeet."

      Höh. No niin juu. Kyllä poliittinen eliitti puuhailee ihan riippumatta siitä, mitä tehtävää varten kansa on heidät toimeensa valtuuttaneet. Aika naiivi olet. Kansan mielipiteet vaihtuvat yhteiskunnallisten tuulten mukaan. 60-luvulla päiväkodit perustettiin, jotta naiset saatiin työelämään mukaan. Toivon mukaan uusi suuntaus tulee olemaan se, että esim. näiden ampumatapausten seurauksena alettaisiin enemmän panostaa lasten kotihoitoon. Näin päiväkodit tulisivat tarpeettomiksi - ja laman olosuhteissa ne tulevat ylikalliiksi ylläpitää muutenkin.

      "Sen verran kukkahattu olen oikein mielelläni."

      Joo tarkennan tuota viimeistä kappaletta.

      Jokainen päiväkodissa tapahtunut vahinko on lähtökohtaisesti tutkittava virkavirheenä. Pelkkä hoitajan hyvä tahto ei riitä. Ellei näin olisi, johtaisi se hällä väliä -asenteeseen: hoitaja voisi aina puolustautua sabomalla: "Yritin parhaani mutta... turha tässä nyt on syyllisiä etsiä. Olemmehan pyytäneet lasten vanhemmilta anteeksi." Hoitajat ovat päiväkodeissa juuri siksi, että vahinkoja ei pääse sattumaan. Heille maksetaan siitä verovaroista palkkaa. Vahingon sattuminen on siis osoitus laiminlyönnistä. Tällöin työntekijälle on maksettu palkkaa turhasta.

      "Mitä tuolla Turunmaankatu 3:ssa sitten tapahtuu näin vakavaa? Kertoisitko, koska sinulla ilmeisesti henkilökohtaista tietoa asiasta on?"

      Asia on lääninhallituksen käsittelyssä. Reeta Kentän kuvaus voidaan mainiosti liittää päiväkoti Turunmaankatu 3:een.

      Keskustelu polkee paikallaan, koskapa et ilmeisesti enää kykene edes muistamaan, mitä perusteita olen sinulta toistuvasti vaatinut. Kun kerran sinulla tallessa kaikki keskustelut ovat, niin tarkista sieltä. Antamasi kopiot osoittivat jälleen kerran erinomaisesti, kuinka sinä itse toistuvasti vetoat nimenomaan päiväkodeissa tapahtuvaan aikuisten väliseen väkivaltaan, mutta et ole kyennyt osoittamaan kuin yhden tapauksen, jossa siinäkään väkivallan aloittaja tai tekijä ei ollut päiväkodin henkilöstöön kuuluva henkilö. Anna nyt jotain tieteellisiä tutkimuksia tukemaan väitteitäsi aikuisten välisestä väkivallasta päivähoidossa. Tästä on hyvä alkaa. Käsitellään muita juttuja sitten kun tähän olet kyennyt. Kiitos.

      Äänestä

    • 1984 kirjoitti:

      "Mutta yhdessäkään päiväkodissa en ole törmännyt sellaiseen, että pientä lasta istutettaisiin pitkiä aikoja syöttötuolissa vain jotta tämä pysyisi poissa jaloista. Syliä on aina riittänyt ainakin niille pienimmille. Itse yritän sitä antaa joka päivä edes pienen hetken myös niille "isommille", koska ei alle kouluikäinen lapsi kuitenkaan kauhean iso ole, etteikö syliä tarvitsisi."

      Päiväkoti Turunmaankatu 3:ssa erikseen kiellettiin tällainen lasten yksilöllinen huomioiminen. Kaikki kun eivät mahdu syliin yhtäaikaa.


      "Yhdessä tapauksessa olen valitettavasti törmännyt pakkosyöttöön ja olen puuttunut siihen ja ilmoittanut, etten sellaista hyväksy, enkä tule itse yhtäkään lasta pakolla syöttämään. Toisaalta aina ei ole mahdollista antaa tutulle aikuiselle jokaisen syöttämistä vaativan lapsen syöttöä, vaan myös mahdollisten sijaisten on osallistuttava siihen. Tietenkään se ei toimi, jos lapsi huutaa kurkku suorana eikä suostu syömään mitään, silloin pitää vaihtaa sijaisen kanssa osia. Ja se, että päiväkodissa aina sama aikuinen tulisi pyyhkimään lapsen pyllyn, ei valitettavasti ole vain mahdollista. Joskus se vain olosuhteiden pakosta on sijainenkin. Päivähoito on aina ryhmähoitoa."

      NYT MÄ NÄKISIN ETTÄ SÄ OLET ASIAN YTIMESSÄ! SINÄ TEIT SEN IHAN ITSE! :) LOISTAVAT PERUSTELUT PÄIVÄHOITOLAITOKSEN LAKKAUTTAMISELLE!

      "ei valitettavasti ole vain mahdollista... päivähoito on aina ryhmähoitoa"

      MASSOJENKÄSITTELYLAITOS! NIINPÄ NIIN! :) :)

      Siis se, että päivähoito on aina ryhmähoitoa, on loistava perustelu koko päivähoitojärjestelmän lakkauttamiselle?

      Tämä faktahan ei kuitenkaan poista mitenkään sitä faktaa, että monien pienten lasten vanhempien on pakko käydä töissä kyetäkseen elättämään perheensä. Niin kauan kuin kotihoidon tuet ovat mitä ovat, ei päivähoitojärjestelmää voida lakkauttaa. Eli esitä nyt ensin parannuksia niille kotihoidontuille sellaiselle taholle, joka asiaan jotenkin voi vaikuttaa. Mietitään sitten päivähoitojärjestelmän tarpeellisuutta uudestaan, kun taloudellinen pakko ansiotyölle on poistettu päiväjärjestyksestä.

      Äänestä

    • ph93 kirjoitti:

      Siis se, että päivähoito on aina ryhmähoitoa, on loistava perustelu koko päivähoitojärjestelmän lakkauttamiselle?

      Tämä faktahan ei kuitenkaan poista mitenkään sitä faktaa, että monien pienten lasten vanhempien on pakko käydä töissä kyetäkseen elättämään perheensä. Niin kauan kuin kotihoidon tuet ovat mitä ovat, ei päivähoitojärjestelmää voida lakkauttaa. Eli esitä nyt ensin parannuksia niille kotihoidontuille sellaiselle taholle, joka asiaan jotenkin voi vaikuttaa. Mietitään sitten päivähoitojärjestelmän tarpeellisuutta uudestaan, kun taloudellinen pakko ansiotyölle on poistettu päiväjärjestyksestä.

      ” Lainauksesi Reetta Kentän kirjoituksesta oli raadollista luettavaa.”

      Reetta Kentän sanoin: ”Todellisuus päiväkotien seinien sisällä on raadollisempi kuin moni vanhempi tietää.”

      "Miesvaltaisella alalla työskentelevä kiusauksen uhri ei valita olevansa kiusauksen uhri, hän ei kaiketi edes tunnista olevansa sellainen."

      Haluan tarkentaa edellistä vastaustani. Kiusatuksi tulemisessa on kyse subjektiivisesta tuntemuksesta. Työpaikkakiusaaminen on asianomistajarikos. Jos tunnistamattoman kiusauksen kohteeksi joutunut ei tunnista tulleeksi kiusaamisen uhriksi, ei hän tällöin tee myöskään rikosilmoitusta eikä ole asianomistajan ominaisuudessa. Tällöin tosiasiallisesti työpaikkakiusaamista ei siis ole tapahtunut. ”Kiusaamisesta” ei ole koitunut kenellekään mitään haittaa, koska sitä ei edes huomattu. Mutta on tahoja, joilla on tarve määritellä TOISTEN IHMISTEN PUOLESTA heidän tarpeensa ja se, mitä he saavat tuntea ja mitä eivät. Ehkä nämä ns. kukkahattutädit määrittelevät tunnistamattomiksi jääneissä tapauksissa, onko kiusaamista tapahtunut vai ei. Pieni ele tai silmäkulman värähdys saattaa olla merkki kiusaamisesta ja potkujen aihe, eikös niin?

      ”Siis se, että päivähoito on aina ryhmähoitoa, on loistava perustelu koko päivähoitojärjestelmän lakkauttamiselle?"

      Kyllä, ymmärsit aivan oikein! Lastentarhoissa on kyse sosialistisesta ihmistarhauksesta, massojenkäsittelylaitoksista, joissa lasten yksilölliset tarpeet jätetään tietoisesti huomiotta. Lapset jäävät vaille kaipaamaansa yksilöllistä hoivaa, huomiota ja turvallisuudentunnetta. Ja sitten ihmetellään, mikä nuorisoa vaivaa. :D

      "Tämä faktahan ei kuitenkaan poista mitenkään sitä faktaa, että monien pienten lasten vanhempien on pakko käydä töissä kyetäkseen elättämään perheensä. Niin kauan kuin kotihoidon tuet ovat mitä ovat, ei päivähoitojärjestelmää voida lakkauttaa. Eli esitä nyt ensin parannuksia niille kotihoidontuille sellaiselle taholle, joka asiaan jotenkin voi vaikuttaa. Mietitään sitten päivähoitojärjestelmän tarpeellisuutta uudestaan, kun taloudellinen pakko ansiotyölle on poistettu päiväjärjestyksestä.”

      Kun lastentarhajärjestelmästä vapautuneet suunnattomat kustannuserät siirretään kotihoidon tukiin, voidaan lastentarhat huoletta lakkauttaa. Kuinka monta kertaa tätä pitää rautalangasta vääntää? Ellei pysty takaamaan lapselleen kodissa tapahtuvaa turvallista hoitoa vaan hylkää lapsensa vieraiden ns. hoitajien armoille olisi parempi jatkaa e-pillereiden syöntiä. Ei tarvittaisi niin paljon psykologi- ja mielenterveyspalveluja, kun häirikkökakaroita laitostaustoineen syntyisi vähemmän. Nämäkin yhteiskunnalta säästyneet varat voidaan siirtää kotihoidontukiin. Onneksi tulevan laman myötä äidit saavat runsaasti laatuaikaa - henkistä pääomaa - sijoitettavaksi lapsiinsa. (rautalanka> työssäkäymisestä ei tarvitse enää huolehtia. < rautalanka)

      ”Eli esitä nyt ensin parannuksia niille kotihoidontuille sellaiselle taholle, joka asiaan jotenkin voi vaikuttaa.”

      Et voi vältellä omaa vastuutasi osana ongelmaa. Oletan, että olet punavihreä ajatusmaailmaltasi. Et kai ajattele, että miten se ilmastonmuutokseen vaikuttaa, jos minä luovun yksityisautoilusta, kun toiset ajelevat kuitenkin. Järjettömät ja luonnottomat (perverssit) systeemit romahtavat lopulta omaan mahdottomuuteensa. Niin kuin Neuvostoliitto. Ei kannettu vesi kaivossa pysy. Ei minun tarvitse esittää mitään parannuksia millekään taholle. Sen kun istun ja odotan valmista. :D

      Motto: Naisten käsiin luovutettu päätöksenteko tuottaa naisen logiikalla toimivan yhteiskunnan.

      Äänestä

    • 1984 kirjoitti:

      ” Lainauksesi Reetta Kentän kirjoituksesta oli raadollista luettavaa.”

      Reetta Kentän sanoin: ”Todellisuus päiväkotien seinien sisällä on raadollisempi kuin moni vanhempi tietää.”

      "Miesvaltaisella alalla työskentelevä kiusauksen uhri ei valita olevansa kiusauksen uhri, hän ei kaiketi edes tunnista olevansa sellainen."

      Haluan tarkentaa edellistä vastaustani. Kiusatuksi tulemisessa on kyse subjektiivisesta tuntemuksesta. Työpaikkakiusaaminen on asianomistajarikos. Jos tunnistamattoman kiusauksen kohteeksi joutunut ei tunnista tulleeksi kiusaamisen uhriksi, ei hän tällöin tee myöskään rikosilmoitusta eikä ole asianomistajan ominaisuudessa. Tällöin tosiasiallisesti työpaikkakiusaamista ei siis ole tapahtunut. ”Kiusaamisesta” ei ole koitunut kenellekään mitään haittaa, koska sitä ei edes huomattu. Mutta on tahoja, joilla on tarve määritellä TOISTEN IHMISTEN PUOLESTA heidän tarpeensa ja se, mitä he saavat tuntea ja mitä eivät. Ehkä nämä ns. kukkahattutädit määrittelevät tunnistamattomiksi jääneissä tapauksissa, onko kiusaamista tapahtunut vai ei. Pieni ele tai silmäkulman värähdys saattaa olla merkki kiusaamisesta ja potkujen aihe, eikös niin?

      ”Siis se, että päivähoito on aina ryhmähoitoa, on loistava perustelu koko päivähoitojärjestelmän lakkauttamiselle?"

      Kyllä, ymmärsit aivan oikein! Lastentarhoissa on kyse sosialistisesta ihmistarhauksesta, massojenkäsittelylaitoksista, joissa lasten yksilölliset tarpeet jätetään tietoisesti huomiotta. Lapset jäävät vaille kaipaamaansa yksilöllistä hoivaa, huomiota ja turvallisuudentunnetta. Ja sitten ihmetellään, mikä nuorisoa vaivaa. :D

      "Tämä faktahan ei kuitenkaan poista mitenkään sitä faktaa, että monien pienten lasten vanhempien on pakko käydä töissä kyetäkseen elättämään perheensä. Niin kauan kuin kotihoidon tuet ovat mitä ovat, ei päivähoitojärjestelmää voida lakkauttaa. Eli esitä nyt ensin parannuksia niille kotihoidontuille sellaiselle taholle, joka asiaan jotenkin voi vaikuttaa. Mietitään sitten päivähoitojärjestelmän tarpeellisuutta uudestaan, kun taloudellinen pakko ansiotyölle on poistettu päiväjärjestyksestä.”

      Kun lastentarhajärjestelmästä vapautuneet suunnattomat kustannuserät siirretään kotihoidon tukiin, voidaan lastentarhat huoletta lakkauttaa. Kuinka monta kertaa tätä pitää rautalangasta vääntää? Ellei pysty takaamaan lapselleen kodissa tapahtuvaa turvallista hoitoa vaan hylkää lapsensa vieraiden ns. hoitajien armoille olisi parempi jatkaa e-pillereiden syöntiä. Ei tarvittaisi niin paljon psykologi- ja mielenterveyspalveluja, kun häirikkökakaroita laitostaustoineen syntyisi vähemmän. Nämäkin yhteiskunnalta säästyneet varat voidaan siirtää kotihoidontukiin. Onneksi tulevan laman myötä äidit saavat runsaasti laatuaikaa - henkistä pääomaa - sijoitettavaksi lapsiinsa. (rautalanka> työssäkäymisestä ei tarvitse enää huolehtia. < rautalanka)

      ”Eli esitä nyt ensin parannuksia niille kotihoidontuille sellaiselle taholle, joka asiaan jotenkin voi vaikuttaa.”

      Et voi vältellä omaa vastuutasi osana ongelmaa. Oletan, että olet punavihreä ajatusmaailmaltasi. Et kai ajattele, että miten se ilmastonmuutokseen vaikuttaa, jos minä luovun yksityisautoilusta, kun toiset ajelevat kuitenkin. Järjettömät ja luonnottomat (perverssit) systeemit romahtavat lopulta omaan mahdottomuuteensa. Niin kuin Neuvostoliitto. Ei kannettu vesi kaivossa pysy. Ei minun tarvitse esittää mitään parannuksia millekään taholle. Sen kun istun ja odotan valmista. :D

      Motto: Naisten käsiin luovutettu päätöksenteko tuottaa naisen logiikalla toimivan yhteiskunnan.

      "Kiusatuksi tulemisessa on kyse subjektiivisesta tuntemuksesta."

      Juuri näin. Mutta edelleen on lukuisia mielhiä, jotka eivät tiedosta, että henkinenkin väkivalta täyttää kiusaamisen tunnusmerkit. Sanoin kaiketi harhaanjohtavasti sanoessani, ettei kiusauksen uhri tunnista olevansa sellainen. En tarkoittanut sitä, etteikö hän todella tulisi kiusatuksi ja tajuaisi sitä, mutta hän ei osaa nimetä sitä eikä tiedosta, ettei kaiken mitä kiusaamiseksi lasketaan tarvitse olla fyysistä väkivaltaisuutta tai sillä suoraan uhkailua. Vielä vuosikymmen sitten esim. pikkuveljeni yläasteluokalla käydyn keskustelun tuloksena suurin osa pojista oli ajatellut, ettei henkinen väkivalta ole edes kunnollista kiusaamista. Vallalla oli vanha sanonta, ettei haukku haavaa tee, mutta lyöminen tekee.

      Tällaiset asenteet siirtyvät myös työelämään, jolloin henkisen väkivallan uhri tajuaa kyllä, että häntä pilkataan, syrjitään, kohdellaan epäoikeudenmukaisesti tms. mutta ei osaa nimetä sitä kiusaamiseksi. Jälkensä se kyllä jättää ja ihmistä haavoittaa, mutta 'tosimieshän ei valita' yms.

      "Työpaikkakiusaaminen on asianomistajarikos. Jos tunnistamattoman kiusauksen kohteeksi joutunut ei tunnista tulleeksi kiusaamisen uhriksi, ei hän tällöin tee myöskään rikosilmoitusta eikä ole asianomistajan ominaisuudessa. Tällöin tosiasiallisesti työpaikkakiusaamista ei siis ole tapahtunut."

      Höpön pöpön. Työpaikkakiusaamisen todellisuus ei riipu lainkaan siitä, tekeekö uhri rikosilmoitusta vaiko ei. Jos joku on henkisen väkivllan uhri työpaikallaan, hän kyllä on silloin kiusaamisen uhri, vaikkei siitä rikosasiaa tekisikään.

      "”Kiusaamisesta” ei ole koitunut kenellekään mitään haittaa, koska sitä ei edes huomattu."

      Paitsi että se uhri on huomannut sen ja kärsii siitä. Ja tämä kärsimys ilmenee eri ihmisillä eri tavoin. Jotkut ovat tomeria ja tekevät sen rikosilmoituksen. Toiset kärsivät hiljaa, mikä puolestaan näkyy erilaisina ongelmina sosiaalielämässä. Tässä nyt ei ole kyse siitä, että joku muu kuin uhri määrittelisi kiusaamisen rajoja, vaan että nimenomaan hän itse sen tekee.

      "Pieni ele tai silmäkulman värähdys saattaa olla merkki kiusaamisesta ja potkujen aihe, eikös niin?"

      Tällaistako sinä tarkoitit, kun aloit puhumaan henkisestä väkivallasta? Minä kun tarkoitin ihan jotain muuta.

      "Lastentarhoissa on kyse sosialistisesta ihmistarhauksesta, massojenkäsittelylaitoksista, joissa lasten yksilölliset tarpeet jätetään tietoisesti huomiotta. Lapset jäävät vaille kaipaamaansa yksilöllistä hoivaa, huomiota ja turvallisuudentunnetta. Ja sitten ihmetellään, mikä nuorisoa vaivaa. :D"

      Minun kokemukseni on pikemminkin se, että jokainen lapsi yritetään tietoisesti huomioida nimenomaan yksilönä ja antaa sille yksilöllisyydelle tilaa mahdollisuuksien mukaan. Näin minä ja ehdoton valtaosa kollegoistani, joiden kanssa olen työskennellyt toimii.

      "Kun lastentarhajärjestelmästä vapautuneet suunnattomat kustannuserät siirretään kotihoidon tukiin, voidaan lastentarhat huoletta lakkauttaa."

      Niin, no siirrä ne rahat ensin ja lakkauta se päivähoito siten. Eihän tuo nyt toisinkaan päin oikein onnistu. Kyllä sitä kotihoidontukea pitää ihan oikeasti pystyä tarjoamaankin enemmän, ennenkuin ihmiset uskaltavat sen rahan varaan jättäytyä. Me päivähoidon henkilöstö emme tällaisia päätöksiä tee, joten hiukkasen väärää puuta sinä täällä haukut.

      "Ellei pysty takaamaan lapselleen kodissa tapahtuvaa turvallista hoitoa vaan hylkää lapsensa vieraiden ns. hoitajien armoille olisi parempi jatkaa e-pillereiden syöntiä."

      Eikö tällainenkin näkemys olisi järkevintä esittää niille, joita se koskee? Emme me päivähoidon henkilöstö voida mennä vanhemmille sanomaan, että olis kannattanut jättää lapset tekemättä...

      "Et voi vältellä omaa vastuutasi osana ongelmaa."

      Miten minä niin edes teen? Minusta se, että Suomessa on julkinen päivähoitojärjestelmä ei ole ensinnäkään ongelma. Tämän järjestelmän sisällä sen sijaan on erinäisiä seikkoja, jotka itsekin koen ongelmaksi ja niistä olen kyllä näkemykseni myöskin ilmaissut, ja olen esim. tehnyt äänestyspäätökseni sen mukaan, että ehdokkaallani on jotain ideoita näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Miten siis välttelen omaa vastuutani?

      "Ei minun tarvitse esittää mitään parannuksia millekään taholle."

      Miksei tarvitse? Sinähän se kuitenkin olet, jolle päivähoitojärjestelmä on niin suuri ongelma, että se pitäisi lakkauttaa. Miksi sinun ei siis tarvitsisi mitään tämän oman ongelmasi ratkaisuksi tehdä?

      "Sen kun istun ja odotan valmista. :D"

      No jollet todella mitään muuta viitsi asiasi eteen tehdä kuin kirjoitella asiattomuuksia toisista ihmisistä netissä, niin älä ainakaan hengitystäsi pidättele siinä istuessasi ja valmista odotellessasi. ;D

      Äänestä

    • ph93 kirjoitti:

      "Kiusatuksi tulemisessa on kyse subjektiivisesta tuntemuksesta."

      Juuri näin. Mutta edelleen on lukuisia mielhiä, jotka eivät tiedosta, että henkinenkin väkivalta täyttää kiusaamisen tunnusmerkit. Sanoin kaiketi harhaanjohtavasti sanoessani, ettei kiusauksen uhri tunnista olevansa sellainen. En tarkoittanut sitä, etteikö hän todella tulisi kiusatuksi ja tajuaisi sitä, mutta hän ei osaa nimetä sitä eikä tiedosta, ettei kaiken mitä kiusaamiseksi lasketaan tarvitse olla fyysistä väkivaltaisuutta tai sillä suoraan uhkailua. Vielä vuosikymmen sitten esim. pikkuveljeni yläasteluokalla käydyn keskustelun tuloksena suurin osa pojista oli ajatellut, ettei henkinen väkivalta ole edes kunnollista kiusaamista. Vallalla oli vanha sanonta, ettei haukku haavaa tee, mutta lyöminen tekee.

      Tällaiset asenteet siirtyvät myös työelämään, jolloin henkisen väkivallan uhri tajuaa kyllä, että häntä pilkataan, syrjitään, kohdellaan epäoikeudenmukaisesti tms. mutta ei osaa nimetä sitä kiusaamiseksi. Jälkensä se kyllä jättää ja ihmistä haavoittaa, mutta 'tosimieshän ei valita' yms.

      "Työpaikkakiusaaminen on asianomistajarikos. Jos tunnistamattoman kiusauksen kohteeksi joutunut ei tunnista tulleeksi kiusaamisen uhriksi, ei hän tällöin tee myöskään rikosilmoitusta eikä ole asianomistajan ominaisuudessa. Tällöin tosiasiallisesti työpaikkakiusaamista ei siis ole tapahtunut."

      Höpön pöpön. Työpaikkakiusaamisen todellisuus ei riipu lainkaan siitä, tekeekö uhri rikosilmoitusta vaiko ei. Jos joku on henkisen väkivllan uhri työpaikallaan, hän kyllä on silloin kiusaamisen uhri, vaikkei siitä rikosasiaa tekisikään.

      "”Kiusaamisesta” ei ole koitunut kenellekään mitään haittaa, koska sitä ei edes huomattu."

      Paitsi että se uhri on huomannut sen ja kärsii siitä. Ja tämä kärsimys ilmenee eri ihmisillä eri tavoin. Jotkut ovat tomeria ja tekevät sen rikosilmoituksen. Toiset kärsivät hiljaa, mikä puolestaan näkyy erilaisina ongelmina sosiaalielämässä. Tässä nyt ei ole kyse siitä, että joku muu kuin uhri määrittelisi kiusaamisen rajoja, vaan että nimenomaan hän itse sen tekee.

      "Pieni ele tai silmäkulman värähdys saattaa olla merkki kiusaamisesta ja potkujen aihe, eikös niin?"

      Tällaistako sinä tarkoitit, kun aloit puhumaan henkisestä väkivallasta? Minä kun tarkoitin ihan jotain muuta.

      "Lastentarhoissa on kyse sosialistisesta ihmistarhauksesta, massojenkäsittelylaitoksista, joissa lasten yksilölliset tarpeet jätetään tietoisesti huomiotta. Lapset jäävät vaille kaipaamaansa yksilöllistä hoivaa, huomiota ja turvallisuudentunnetta. Ja sitten ihmetellään, mikä nuorisoa vaivaa. :D"

      Minun kokemukseni on pikemminkin se, että jokainen lapsi yritetään tietoisesti huomioida nimenomaan yksilönä ja antaa sille yksilöllisyydelle tilaa mahdollisuuksien mukaan. Näin minä ja ehdoton valtaosa kollegoistani, joiden kanssa olen työskennellyt toimii.

      "Kun lastentarhajärjestelmästä vapautuneet suunnattomat kustannuserät siirretään kotihoidon tukiin, voidaan lastentarhat huoletta lakkauttaa."

      Niin, no siirrä ne rahat ensin ja lakkauta se päivähoito siten. Eihän tuo nyt toisinkaan päin oikein onnistu. Kyllä sitä kotihoidontukea pitää ihan oikeasti pystyä tarjoamaankin enemmän, ennenkuin ihmiset uskaltavat sen rahan varaan jättäytyä. Me päivähoidon henkilöstö emme tällaisia päätöksiä tee, joten hiukkasen väärää puuta sinä täällä haukut.

      "Ellei pysty takaamaan lapselleen kodissa tapahtuvaa turvallista hoitoa vaan hylkää lapsensa vieraiden ns. hoitajien armoille olisi parempi jatkaa e-pillereiden syöntiä."

      Eikö tällainenkin näkemys olisi järkevintä esittää niille, joita se koskee? Emme me päivähoidon henkilöstö voida mennä vanhemmille sanomaan, että olis kannattanut jättää lapset tekemättä...

      "Et voi vältellä omaa vastuutasi osana ongelmaa."

      Miten minä niin edes teen? Minusta se, että Suomessa on julkinen päivähoitojärjestelmä ei ole ensinnäkään ongelma. Tämän järjestelmän sisällä sen sijaan on erinäisiä seikkoja, jotka itsekin koen ongelmaksi ja niistä olen kyllä näkemykseni myöskin ilmaissut, ja olen esim. tehnyt äänestyspäätökseni sen mukaan, että ehdokkaallani on jotain ideoita näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Miten siis välttelen omaa vastuutani?

      "Ei minun tarvitse esittää mitään parannuksia millekään taholle."

      Miksei tarvitse? Sinähän se kuitenkin olet, jolle päivähoitojärjestelmä on niin suuri ongelma, että se pitäisi lakkauttaa. Miksi sinun ei siis tarvitsisi mitään tämän oman ongelmasi ratkaisuksi tehdä?

      "Sen kun istun ja odotan valmista. :D"

      No jollet todella mitään muuta viitsi asiasi eteen tehdä kuin kirjoitella asiattomuuksia toisista ihmisistä netissä, niin älä ainakaan hengitystäsi pidättele siinä istuessasi ja valmista odotellessasi. ;D

      ”Höpön pöpön. Työpaikkakiusaamisen todellisuus ei riipu lainkaan siitä, tekeekö uhri rikosilmoitusta vaiko ei. Jos joku on henkisen väkivllan uhri työpaikallaan, hän kyllä on silloin kiusaamisen uhri, vaikkei siitä rikosasiaa tekisikään.”

      Ellei rikosilmoitusta tehdä, työpaikkakiusaamisen uhri ei ole työpaikkakiusaamisen uhri oikeudellisessa mielessä (de jure).

      ”Paitsi että se uhri on huomannut sen ja kärsii siitä.”

      Ai jaa. Edellä sanoit, että: ’Miesvaltaisella alalla työskentelevä kiusauksen uhri ei valita olevansa kiusauksen uhri, hän ei kaiketi edes tunnista olevansa sellainen.’

      Rautalanka: Oletetaan, että nainen tulee raiskatuksi. Nainen ei tunnista tulleensa raiskatuksi, hänen kokemuksensa mukaan homma oli vapaaehtoista ja kivaa eikä nainen tee rikosilmoitusta asiasta. Kuten ei myöskään mies. Tässä ei de jure eikä de facto ole tapahtunut rikosta, koska ei ole uhria eikä rikosilmoitusta eikä silloin ole tapahtunut rikosta. Ulkopuolisella, ei sinullakaan vaikka heittäytyisit lattialle itkemään ja potkimaan – ole sananvaltaa asianomistajarikoksissa. Ottaen huomioon kognitiivisen kapasiteettisi tarkennan, että tämän oli tarkoitus olla selventävä metafora työpaikkakiusaamiseen.

      Henkistä väkivaltaa on selän takana juoruilu, jossa naiset ovat hajaantuneita, koska he eivät uskalla sanoa työkaverilleen asioita reilusti suoraan ja päin naamaa kuten miesvaltaisilla aloilla on asian laita. Miesvaltaisilla aloilla on erilainen toimintakulttuuri, ja huumori saattaa olla melkoisen hurttiakin. Ulkopuolisen on täysin mahdotonta mennä toisenlaisesta työpaikkakulttuurista määrittelemään, mikä on kiusaamista ja mikä ei. Kyse on aina kiusatuksi tulleen subjektiivisesta tuntemuksesta. Siinä missä joku voi kokea jonkun sanomisen loukkaavana voi toinen pitää sitä harmittomana leikinlaskuna – mitä se tarkoituksellisesti kenties olikin.

      Kirjoitin: ”Pieni ele tai silmäkulman värähdys saattaa olla merkki kiusaamisesta ja potkujen aihe, eikös niin?"

      ”Tällaistako sinä tarkoitit, kun aloit puhumaan henkisestä väkivallasta? Minä kun tarkoitin ihan jotain muuta.”

      Uskon hyväntahtoisesti, että et ole ihan niin tyhmä, ettet olisi ymmärtänyt pointtiani: Jos ulkopuolinen voi mennä määrittelemään, onko joku tullut kiusatuksi vai ei, ongelmana on se, muun muassa se, että mihin vedetään raja? Pieneen eleeseen ja esim. rasistiseksi koettuun silmäkulman värähdykseen? ”Tarkoitit loukata!”


      ”Minun kokemukseni on pikemminkin se, että jokainen lapsi yritetään tietoisesti huomioida nimenomaan yksilönä ja antaa sille yksilöllisyydelle tilaa mahdollisuuksien mukaan. Näin minä ja ehdoton valtaosa kollegoistani, joiden kanssa olen työskennellyt toimii.”

      Kuten sanottu, minulla on henk. koht. kokemus päiväkoti Turunmaankatu 3:sta, jossa erikseen kiellettiin laasten yksilöllinen huomioiminen, koska kaikki eivät mahdu syliin yhtä aikaa. Tarhassa lapsia on käsiteltävä massana. Sosiaalikeskuksen alaisen laitoksen ääneenkin lausuttu periaate on, että yksilöllinen huomioiminen on heti pois joltakin muulta lapselta. Jos toimitte vastoin tätä periaatetta, on se kukaties kantelun paikka. Missä päiväkodeissa te tällaista ohjesäännön vastaista toimintaa harrastatte?


      ”Miksei tarvitse? Sinähän se kuitenkin olet, jolle päivähoitojärjestelmä on niin suuri ongelma, että se pitäisi lakkauttaa. Miksi sinun ei siis tarvitsisi mitään tämän oman ongelmasi ratkaisuksi tehdä?”

      Olen jo vastannut kysymykseesi. Minä kirjoitin edellä seuraavasti:

      ”Järjettömät ja luonnottomat (perverssit) systeemit romahtavat lopulta omaan mahdottomuuteensa. Niin kuin Neuvostoliitto. Ei kannettu vesi kaivossa pysy. Ei minun tarvitse esittää mitään parannuksia millekään taholle. Sen kun istun ja odotan valmista. :D”

      Rautalanka: Lastentarhajärjestelmä on luonnoton. Luonnottomat järjestelmät sortuvat lopulta omaan mahdottomuuteensa. Siispä lastentarhajärjestelmä sortuu lopulta omaan järjettömyyteensä.
      Minun ei siis tarvitse tehdä mitään. Sen kuin istun ja odotan valmista. :D

      ”Eikö tällainenkin näkemys olisi järkevintä esittää niille, joita se koskee? Emme me päivähoidon henkilöstö voida mennä vanhemmille sanomaan, että olis kannattanut jättää lapset tekemättä...”

      Miksette voi?

      Mutta puhuin kuitenkin yleisellä tasolla. En odota, että päivähoidon henkilökunta menisi vanhemmille sanomaan, että olis kannattanut jättää lapset tekemättä. Päivähoidon henkilökuntaahan kiinnostaa systeemin ja ongelman osana enemmän oma palkka kuin lasten hyvinvointi, kuten taas huomattiin. Kirjoitin:

      "Kun lastentarhajärjestelmästä vapautuneet suunnattomat kustannuserät siirretään kotihoidon tukiin, voidaan lastentarhat huoletta lakkauttaa. Kuinka monta kertaa tätä pitää rautalangasta vääntää? Ellei pysty takaamaan lapselleen kodissa tapahtuvaa turvallista hoitoa vaan hylkää lapsensa vieraiden ns. hoitajien armoille olisi parempi jatkaa e-pillereiden syöntiä. Ei tarvittaisi niin paljon psykologi- ja mielenterveyspalveluja, kun häirikkökakaroita laitostaustoineen syntyisi vähemmän. Nämäkin yhteiskunnalta säästyneet varat voidaan siirtää kotihoidontukiin. Onneksi tulevan laman myötä äidit saavat runsaasti laatuaikaa - henkistä pääomaa - sijoitettavaksi lapsiinsa. (rautalanka> työssäkäymisestä ei tarvitse enää huolehtia. < rautalanka)."

      Olit irrottanut tämän asiayhteydestään, jossa pyynnöstä kerroin, mistä saadaan rahat kotihoidontukiin, jos/kun päiväkodit lakkautetaan. Lasten tekemättä jättäminen on jokaisen henkilökohtainen valinta ja päätös, johon vaikuttaa mm. se, onko tarjolla kunnallinen laitos, johon voi tehtailla lapsia synnytyskoneena niin paljon kuin lystää yhteiskunnan kasvatettavaksi. Mikäli ihmistarhat lakkautetaan eikä yhteiskunta enää ota kasvatusvastuuta vaan äidit saavat hoitaa lapsensa itse, he käyttävät enemmän harkintaa lisääntymispäätöstä tehdessään. Täytyyhän heidän tällä tavalla muuttuneessa tilanteessa kantaa vastuu jälkeläisistään.

      Dig it?

      Äänestä

    • 1984 kirjoitti:

      ”Höpön pöpön. Työpaikkakiusaamisen todellisuus ei riipu lainkaan siitä, tekeekö uhri rikosilmoitusta vaiko ei. Jos joku on henkisen väkivllan uhri työpaikallaan, hän kyllä on silloin kiusaamisen uhri, vaikkei siitä rikosasiaa tekisikään.”

      Ellei rikosilmoitusta tehdä, työpaikkakiusaamisen uhri ei ole työpaikkakiusaamisen uhri oikeudellisessa mielessä (de jure).

      ”Paitsi että se uhri on huomannut sen ja kärsii siitä.”

      Ai jaa. Edellä sanoit, että: ’Miesvaltaisella alalla työskentelevä kiusauksen uhri ei valita olevansa kiusauksen uhri, hän ei kaiketi edes tunnista olevansa sellainen.’

      Rautalanka: Oletetaan, että nainen tulee raiskatuksi. Nainen ei tunnista tulleensa raiskatuksi, hänen kokemuksensa mukaan homma oli vapaaehtoista ja kivaa eikä nainen tee rikosilmoitusta asiasta. Kuten ei myöskään mies. Tässä ei de jure eikä de facto ole tapahtunut rikosta, koska ei ole uhria eikä rikosilmoitusta eikä silloin ole tapahtunut rikosta. Ulkopuolisella, ei sinullakaan vaikka heittäytyisit lattialle itkemään ja potkimaan – ole sananvaltaa asianomistajarikoksissa. Ottaen huomioon kognitiivisen kapasiteettisi tarkennan, että tämän oli tarkoitus olla selventävä metafora työpaikkakiusaamiseen.

      Henkistä väkivaltaa on selän takana juoruilu, jossa naiset ovat hajaantuneita, koska he eivät uskalla sanoa työkaverilleen asioita reilusti suoraan ja päin naamaa kuten miesvaltaisilla aloilla on asian laita. Miesvaltaisilla aloilla on erilainen toimintakulttuuri, ja huumori saattaa olla melkoisen hurttiakin. Ulkopuolisen on täysin mahdotonta mennä toisenlaisesta työpaikkakulttuurista määrittelemään, mikä on kiusaamista ja mikä ei. Kyse on aina kiusatuksi tulleen subjektiivisesta tuntemuksesta. Siinä missä joku voi kokea jonkun sanomisen loukkaavana voi toinen pitää sitä harmittomana leikinlaskuna – mitä se tarkoituksellisesti kenties olikin.

      Kirjoitin: ”Pieni ele tai silmäkulman värähdys saattaa olla merkki kiusaamisesta ja potkujen aihe, eikös niin?"

      ”Tällaistako sinä tarkoitit, kun aloit puhumaan henkisestä väkivallasta? Minä kun tarkoitin ihan jotain muuta.”

      Uskon hyväntahtoisesti, että et ole ihan niin tyhmä, ettet olisi ymmärtänyt pointtiani: Jos ulkopuolinen voi mennä määrittelemään, onko joku tullut kiusatuksi vai ei, ongelmana on se, muun muassa se, että mihin vedetään raja? Pieneen eleeseen ja esim. rasistiseksi koettuun silmäkulman värähdykseen? ”Tarkoitit loukata!”


      ”Minun kokemukseni on pikemminkin se, että jokainen lapsi yritetään tietoisesti huomioida nimenomaan yksilönä ja antaa sille yksilöllisyydelle tilaa mahdollisuuksien mukaan. Näin minä ja ehdoton valtaosa kollegoistani, joiden kanssa olen työskennellyt toimii.”

      Kuten sanottu, minulla on henk. koht. kokemus päiväkoti Turunmaankatu 3:sta, jossa erikseen kiellettiin laasten yksilöllinen huomioiminen, koska kaikki eivät mahdu syliin yhtä aikaa. Tarhassa lapsia on käsiteltävä massana. Sosiaalikeskuksen alaisen laitoksen ääneenkin lausuttu periaate on, että yksilöllinen huomioiminen on heti pois joltakin muulta lapselta. Jos toimitte vastoin tätä periaatetta, on se kukaties kantelun paikka. Missä päiväkodeissa te tällaista ohjesäännön vastaista toimintaa harrastatte?


      ”Miksei tarvitse? Sinähän se kuitenkin olet, jolle päivähoitojärjestelmä on niin suuri ongelma, että se pitäisi lakkauttaa. Miksi sinun ei siis tarvitsisi mitään tämän oman ongelmasi ratkaisuksi tehdä?”

      Olen jo vastannut kysymykseesi. Minä kirjoitin edellä seuraavasti:

      ”Järjettömät ja luonnottomat (perverssit) systeemit romahtavat lopulta omaan mahdottomuuteensa. Niin kuin Neuvostoliitto. Ei kannettu vesi kaivossa pysy. Ei minun tarvitse esittää mitään parannuksia millekään taholle. Sen kun istun ja odotan valmista. :D”

      Rautalanka: Lastentarhajärjestelmä on luonnoton. Luonnottomat järjestelmät sortuvat lopulta omaan mahdottomuuteensa. Siispä lastentarhajärjestelmä sortuu lopulta omaan järjettömyyteensä.
      Minun ei siis tarvitse tehdä mitään. Sen kuin istun ja odotan valmista. :D

      ”Eikö tällainenkin näkemys olisi järkevintä esittää niille, joita se koskee? Emme me päivähoidon henkilöstö voida mennä vanhemmille sanomaan, että olis kannattanut jättää lapset tekemättä...”

      Miksette voi?

      Mutta puhuin kuitenkin yleisellä tasolla. En odota, että päivähoidon henkilökunta menisi vanhemmille sanomaan, että olis kannattanut jättää lapset tekemättä. Päivähoidon henkilökuntaahan kiinnostaa systeemin ja ongelman osana enemmän oma palkka kuin lasten hyvinvointi, kuten taas huomattiin. Kirjoitin:

      "Kun lastentarhajärjestelmästä vapautuneet suunnattomat kustannuserät siirretään kotihoidon tukiin, voidaan lastentarhat huoletta lakkauttaa. Kuinka monta kertaa tätä pitää rautalangasta vääntää? Ellei pysty takaamaan lapselleen kodissa tapahtuvaa turvallista hoitoa vaan hylkää lapsensa vieraiden ns. hoitajien armoille olisi parempi jatkaa e-pillereiden syöntiä. Ei tarvittaisi niin paljon psykologi- ja mielenterveyspalveluja, kun häirikkökakaroita laitostaustoineen syntyisi vähemmän. Nämäkin yhteiskunnalta säästyneet varat voidaan siirtää kotihoidontukiin. Onneksi tulevan laman myötä äidit saavat runsaasti laatuaikaa - henkistä pääomaa - sijoitettavaksi lapsiinsa. (rautalanka> työssäkäymisestä ei tarvitse enää huolehtia. < rautalanka)."

      Olit irrottanut tämän asiayhteydestään, jossa pyynnöstä kerroin, mistä saadaan rahat kotihoidontukiin, jos/kun päiväkodit lakkautetaan. Lasten tekemättä jättäminen on jokaisen henkilökohtainen valinta ja päätös, johon vaikuttaa mm. se, onko tarjolla kunnallinen laitos, johon voi tehtailla lapsia synnytyskoneena niin paljon kuin lystää yhteiskunnan kasvatettavaksi. Mikäli ihmistarhat lakkautetaan eikä yhteiskunta enää ota kasvatusvastuuta vaan äidit saavat hoitaa lapsensa itse, he käyttävät enemmän harkintaa lisääntymispäätöstä tehdessään. Täytyyhän heidän tällä tavalla muuttuneessa tilanteessa kantaa vastuu jälkeläisistään.

      Dig it?

      Mielestäni edellisessä viestissäni jo tarkensin tarkoitustani sen suhteen, ettei uhri välttämättä tunnista kiusaamista. Sääli ettet sinä ilmeisesti sitä ymmärtänyt.

      "Rautalanka: Oletetaan, että nainen tulee raiskatuksi. Nainen ei tunnista tulleensa raiskatuksi, hänen kokemuksensa mukaan homma oli vapaaehtoista ja kivaa eikä nainen tee rikosilmoitusta asiasta. Kuten ei myöskään mies."

      Tällaisessa tilanteessa ei tietenkään ole raiskausta tapahtunut. En tarkoittanut tällaista. Jos käytetään samaa raiskausvertausta, niin homma menisi pikemminkin näin: Nainen tulee raiskatuksi. Hänet pakotetaan seksiin, ja hän tietää sen ja kärsii siitä. Mutta hän ei ole varma voidaanko ko. tapaus laskea "oikeaksi raiskaukseksi", koska hän oli tapahtumahetkellä paljastavasti pukeutunut, humalassa ja oli lähtenyt miehen mukaan baarista jatkoille vapaaehtoisesti. Seksiin hän ei antanut suostumustaan, mutta ei tiedä onko kyse raiskauksesta vaiko vain siitä, että tyhmyydestä sakotetaan. Häntä hävettää ja siksi hän ei tee rikosilmoitustakaan. Onko sinusta rikos tapahtunut vai ei? Onko nainen raiskattu vai ei? Vai lasketaanko rikoksiksi tosiaan vain ne raiskaukset, joista tehdään rikosilmoitus? Kykeneekö sinun kognitiivinen kapasiteettisi käsittämään tällaisen työpaikkakiusaamista selventävän metaforan?

      "Miesvaltaisilla aloilla on erilainen toimintakulttuuri, ja huumori saattaa olla melkoisen hurttiakin. Ulkopuolisen on täysin mahdotonta mennä toisenlaisesta työpaikkakulttuurista määrittelemään, mikä on kiusaamista ja mikä ei. Kyse on aina kiusatuksi tulleen subjektiivisesta tuntemuksesta. Siinä missä joku voi kokea jonkun sanomisen loukkaavana voi toinen pitää sitä harmittomana leikinlaskuna – mitä se tarkoituksellisesti kenties olikin."

      Juuri näin. Kiusattu on aina se, joka määrittelee kiusaamisen rajat. Ei kukaan ulkopuolinen, eikä edes se, joka vain heittelee liian hurttia huumoria eikä älyä lopettaa, vaikka se toista loukkaa. Kuten esim. seksuaalinen ahdistelu: Jos esim. miespomo viljelee seksuaalisesti vihjailevia vitsejä naispuoliselle alaiselleen, kyse on kiusaamisesta, mikäli nainen siitä kärsii. Sillä, että pomo itse väittää vain vitsailevansa ei ole merkitystä. Toista loukkaavat vitsit pitää osata lopettaa.

      Kuten aiemmassa kirjoituksessani sanonkin, kyse ei olekaan siitä, että kukaan ulkopuolinen voisi määritelläkään uhrin puolesta niitä kiusaamisen rajoja. Ihan kuten sinullakaan ei ulkopuolisena pitäisi olla mitään oikeutta määritellä sitä, onko tämä mainitsemasi väkivaltatapaus oikeasti uhreilleen niin traumaattinen, että siitä täytyy saada terapia-apua vaiko ei. Sinulla ei ulkopuolisena pitäisi olla oikeutta syyttää ketään mielenvikaisuudesta, jos tarvitsee sairauslomaa tällaisesta toipuakseen. ne uhrit määrittelevät ihan itse tapauksen traumaattisuuden, et sinä.

      "Kuten sanottu, minulla on henk. koht. kokemus päiväkoti Turunmaankatu 3:sta, jossa erikseen kiellettiin laasten yksilöllinen huomioiminen, koska kaikki eivät mahdu syliin yhtä aikaa. Tarhassa lapsia on käsiteltävä massana. Sosiaalikeskuksen alaisen laitoksen ääneenkin lausuttu periaate on, että yksilöllinen huomioiminen on heti pois joltakin muulta lapselta. Jos toimitte vastoin tätä periaatetta, on se kukaties kantelun paikka. Missä päiväkodeissa te tällaista ohjesäännön vastaista toimintaa harrastatte?"

      Tällaista periaatetta, eli lasten yksilöllistäkin huomiota harrastetaan aikamoisen monessa päiväkodissa Helsingissä ja Vantaalla. En ole vielä kuullut kenenkään valittavan moisesta, päinvastoin, kiitosta on kyllä saatu. Tämä on myös ihan esimiehen hyväksymä, kannustama ja useammassa tapauksessa jopa vaatima toimintatapa. Lapset eivät saa muuttua pelkäksi massaksi, vaan heidän yksilöllisyytensä on kyettävä ottamaan huomioon. Ja ennenkuin kantelua rupeat puuhaamaan, voisit laittaa ihan suoran linkin näin typerään ohjesääntöön, kiitos. Jos silti kantelun haluat moisesta tehdä, niin kaikin mokomin. Jotenkin uskon, ettemme ainakaan moitteita tule saamaan siitä, että tietoisesti kohtelemme lapsia yksilöllisinä ihmisinä.

      "Siispä lastentarhajärjestelmä sortuu lopulta omaan järjettömyyteensä.
      Minun ei siis tarvitse tehdä mitään. Sen kuin istun ja odotan valmista. :D"

      No odottelepa sitä sitten. Mutta älä ihmettele jos partasi ehtii pitkäksi ennenkuin odottamasi tapahtuu ;D

      "Kun lastentarhajärjestelmästä vapautuneet suunnattomat kustannuserät siirretään kotihoidon tukiin, voidaan lastentarhat huoletta lakkauttaa. Kuinka monta kertaa tätä pitää rautalangasta vääntää?"

      Ei sitä tarvitse minulle rautalangasta vääntää, kyllä minä tuon olen jo tajunnut aikaa sitten. Minä en silti tätä asiaa voi päättää, joten turhan siitä minulle enää paasaat. Olen ehdottanut, että osittaisit paasauksesi niille tahoille, joilla jopa päätösvaltaa tällaisissa asioissa on. Mutta koskapa olet päättänyt vain istua ja odottaa sitä, että järjestelmä romahtaa omaan mahdottomuuteensa, niin jatka toki kaikin mokomin istuksimista. Omasta puolestani toivotan sinulle mukavaa syksyn jatkoa ja toivon, ettei odottelusi tylsistytä sinua perinpohjin.

      Äänestä

    • ph93 kirjoitti:

      Mielestäni edellisessä viestissäni jo tarkensin tarkoitustani sen suhteen, ettei uhri välttämättä tunnista kiusaamista. Sääli ettet sinä ilmeisesti sitä ymmärtänyt.

      "Rautalanka: Oletetaan, että nainen tulee raiskatuksi. Nainen ei tunnista tulleensa raiskatuksi, hänen kokemuksensa mukaan homma oli vapaaehtoista ja kivaa eikä nainen tee rikosilmoitusta asiasta. Kuten ei myöskään mies."

      Tällaisessa tilanteessa ei tietenkään ole raiskausta tapahtunut. En tarkoittanut tällaista. Jos käytetään samaa raiskausvertausta, niin homma menisi pikemminkin näin: Nainen tulee raiskatuksi. Hänet pakotetaan seksiin, ja hän tietää sen ja kärsii siitä. Mutta hän ei ole varma voidaanko ko. tapaus laskea "oikeaksi raiskaukseksi", koska hän oli tapahtumahetkellä paljastavasti pukeutunut, humalassa ja oli lähtenyt miehen mukaan baarista jatkoille vapaaehtoisesti. Seksiin hän ei antanut suostumustaan, mutta ei tiedä onko kyse raiskauksesta vaiko vain siitä, että tyhmyydestä sakotetaan. Häntä hävettää ja siksi hän ei tee rikosilmoitustakaan. Onko sinusta rikos tapahtunut vai ei? Onko nainen raiskattu vai ei? Vai lasketaanko rikoksiksi tosiaan vain ne raiskaukset, joista tehdään rikosilmoitus? Kykeneekö sinun kognitiivinen kapasiteettisi käsittämään tällaisen työpaikkakiusaamista selventävän metaforan?

      "Miesvaltaisilla aloilla on erilainen toimintakulttuuri, ja huumori saattaa olla melkoisen hurttiakin. Ulkopuolisen on täysin mahdotonta mennä toisenlaisesta työpaikkakulttuurista määrittelemään, mikä on kiusaamista ja mikä ei. Kyse on aina kiusatuksi tulleen subjektiivisesta tuntemuksesta. Siinä missä joku voi kokea jonkun sanomisen loukkaavana voi toinen pitää sitä harmittomana leikinlaskuna – mitä se tarkoituksellisesti kenties olikin."

      Juuri näin. Kiusattu on aina se, joka määrittelee kiusaamisen rajat. Ei kukaan ulkopuolinen, eikä edes se, joka vain heittelee liian hurttia huumoria eikä älyä lopettaa, vaikka se toista loukkaa. Kuten esim. seksuaalinen ahdistelu: Jos esim. miespomo viljelee seksuaalisesti vihjailevia vitsejä naispuoliselle alaiselleen, kyse on kiusaamisesta, mikäli nainen siitä kärsii. Sillä, että pomo itse väittää vain vitsailevansa ei ole merkitystä. Toista loukkaavat vitsit pitää osata lopettaa.

      Kuten aiemmassa kirjoituksessani sanonkin, kyse ei olekaan siitä, että kukaan ulkopuolinen voisi määritelläkään uhrin puolesta niitä kiusaamisen rajoja. Ihan kuten sinullakaan ei ulkopuolisena pitäisi olla mitään oikeutta määritellä sitä, onko tämä mainitsemasi väkivaltatapaus oikeasti uhreilleen niin traumaattinen, että siitä täytyy saada terapia-apua vaiko ei. Sinulla ei ulkopuolisena pitäisi olla oikeutta syyttää ketään mielenvikaisuudesta, jos tarvitsee sairauslomaa tällaisesta toipuakseen. ne uhrit määrittelevät ihan itse tapauksen traumaattisuuden, et sinä.

      "Kuten sanottu, minulla on henk. koht. kokemus päiväkoti Turunmaankatu 3:sta, jossa erikseen kiellettiin laasten yksilöllinen huomioiminen, koska kaikki eivät mahdu syliin yhtä aikaa. Tarhassa lapsia on käsiteltävä massana. Sosiaalikeskuksen alaisen laitoksen ääneenkin lausuttu periaate on, että yksilöllinen huomioiminen on heti pois joltakin muulta lapselta. Jos toimitte vastoin tätä periaatetta, on se kukaties kantelun paikka. Missä päiväkodeissa te tällaista ohjesäännön vastaista toimintaa harrastatte?"

      Tällaista periaatetta, eli lasten yksilöllistäkin huomiota harrastetaan aikamoisen monessa päiväkodissa Helsingissä ja Vantaalla. En ole vielä kuullut kenenkään valittavan moisesta, päinvastoin, kiitosta on kyllä saatu. Tämä on myös ihan esimiehen hyväksymä, kannustama ja useammassa tapauksessa jopa vaatima toimintatapa. Lapset eivät saa muuttua pelkäksi massaksi, vaan heidän yksilöllisyytensä on kyettävä ottamaan huomioon. Ja ennenkuin kantelua rupeat puuhaamaan, voisit laittaa ihan suoran linkin näin typerään ohjesääntöön, kiitos. Jos silti kantelun haluat moisesta tehdä, niin kaikin mokomin. Jotenkin uskon, ettemme ainakaan moitteita tule saamaan siitä, että tietoisesti kohtelemme lapsia yksilöllisinä ihmisinä.

      "Siispä lastentarhajärjestelmä sortuu lopulta omaan järjettömyyteensä.
      Minun ei siis tarvitse tehdä mitään. Sen kuin istun ja odotan valmista. :D"

      No odottelepa sitä sitten. Mutta älä ihmettele jos partasi ehtii pitkäksi ennenkuin odottamasi tapahtuu ;D

      "Kun lastentarhajärjestelmästä vapautuneet suunnattomat kustannuserät siirretään kotihoidon tukiin, voidaan lastentarhat huoletta lakkauttaa. Kuinka monta kertaa tätä pitää rautalangasta vääntää?"

      Ei sitä tarvitse minulle rautalangasta vääntää, kyllä minä tuon olen jo tajunnut aikaa sitten. Minä en silti tätä asiaa voi päättää, joten turhan siitä minulle enää paasaat. Olen ehdottanut, että osittaisit paasauksesi niille tahoille, joilla jopa päätösvaltaa tällaisissa asioissa on. Mutta koskapa olet päättänyt vain istua ja odottaa sitä, että järjestelmä romahtaa omaan mahdottomuuteensa, niin jatka toki kaikin mokomin istuksimista. Omasta puolestani toivotan sinulle mukavaa syksyn jatkoa ja toivon, ettei odottelusi tylsistytä sinua perinpohjin.

      Kirjoitit 3.10. näin: ”Ja se, että päiväkodissa aina sama aikuinen tulisi pyyhkimään lapsen pyllyn, ei valitettavasti ole vain mahdollista. Joskus se vain olosuhteiden pakosta on sijainenkin. Päivähoito on aina ryhmähoitoa.”

      Kirjoitit 6.10. näin: ”Minun kokemukseni on pikemminkin se, että jokainen lapsi yritetään tietoisesti huomioida nimenomaan yksilönä ja antaa sille yksilöllisyydelle tilaa mahdollisuuksien mukaan. Näin minä ja ehdoton valtaosa kollegoistani, joiden kanssa olen työskennellyt toimii.”

      Havaitsetko mitään ristiriitaa näiden kappaleiden välillä? Opportunistien kanssa on siinä mielessä hankala väitellä, kun opportunistin mielipide vaihtuu äärimmäisyydestä toiseen aina sen fiiliksen mukaan, miltä kulloinkin nyt sattuu tuntumaan.

      ”Häntä hävettää ja siksi hän ei tee rikosilmoitustakaan. Onko sinusta rikos tapahtunut vai ei? Onko nainen raiskattu vai ei? Vai lasketaanko rikoksiksi tosiaan vain ne raiskaukset, joista tehdään rikosilmoitus?”

      Juridisessa mielessä raiskauksiksi lasketaan vain ne tapaukset, joista on tehty rikosilmoitus. Eihän asiaa muuten voida tutkia eikä oikeusprosessissa selvittää, onko tapahtunut rikos vai ei. En tunne tältä osin lainsäädäntöä kovin tarkasti, mutta kuvailemasi tapaus saattaisi olla ”seksuaalinen hyväksikäyttö”. Mutta vasta kun hyvksikäyttö on oikeudessa näytetty toteen de facto, voidaan puhua rikoksesta. Länsimaisesen oikeuskäsityksen mukaan syytetty on syytön kunnes toisin todistetaan. Ja todistaminen tapahtuu oikeudessa. Siellä punnitaan, onko tapahtunut rikos vai ei. Ennen oikeusprosessia puhutaan rikosepäilyistä.


      ”Ihan kuten sinullakaan ei ulkopuolisena pitäisi olla mitään oikeutta määritellä sitä, onko tämä mainitsemasi väkivaltatapaus oikeasti uhreilleen niin traumaattinen, että siitä täytyy saada terapia-apua vaiko ei. Sinulla ei ulkopuolisena pitäisi olla oikeutta syyttää ketään mielenvikaisuudesta, jos tarvitsee sairauslomaa tällaisesta toipuakseen. ne uhrit määrittelevät ihan itse tapauksen traumaattisuuden, et sinä.”

      Noin suhteellisuudentajua käyttäen kuulostaa kummalliselta, että koko päiväkodin poppoo saa kallista veronmaksajien kustantamaa kriisiterapiaa sen vuoksi, että yksi sen jäsenistä sai korvatillikan auottuaan päätään perheenäidille. Jos kyseiset ihmiset ole mielenvikaisia, mihin sitä kriisiterapiaa sitten tarvitaan? Terveitäkö siellä terapoidaan? Kyllä teeskentelyltä vaikuttaa, jos päiväkodin johtaja saa moisesta piiiitkän sairasloman. Ja veronmaksajat maksaa…. Nämä kulut ovat muuten sitten pois siitä kotihoidontuesta jottas tiedät.

      Asia palautuu kriisiterapian tarpeellisuuden suhteen oikeisiin mittasuhteisiinsa, jos verrataan korvatillikkaa näihin kouluampumistapauksiin.

      ”Ja ennenkuin kantelua rupeat puuhaamaan, voisit laittaa ihan suoran linkin näin typerään ohjesääntöön, kiitos.”

      Päiväkoti Turunmaankatu 3:n menninkäisten lapsiryhmän lastenhoitaja kielsi minulta erikseen lasten yksilöllisen huomioimisen. Perusteina juuri se, että kaikki eivät mahdu syliin yhtä aikaa. Tuskin mistään kirjoitetusta säännöstä on kyse, pikemminkin kirjoittamattomasta toimintakulttuurista Turun kaupungin sosiaalikeskuksen laitoksessa. Mutta mehän ollaankin täällä sairaassa Turussa.

      Tuosta lastentarhajärjestelmän ennen pitkää ja aikaa myöten tapahtuvasta perikadosta vielä sen verran, että tämä tapahtuu jonkun seuraavien skenaarioiden kautta joko erikseen tai todennäköisimmin romahdus tulee näiden yhteisvaikutuksesta:

      a)   tapahtuu suuren luokan onnettomuus, jossa useita lastentarhalapsia menehtyy hoitovirheen takia
      b)   päivähoitojärjestelmä todetaan ylikalliiksi ylläpitää
      c)   lasten häiriökäyttäytyminen saa sellaiset mittasuhteet (johtuen kotihoivan puutteen aiheuttamista itsesäätelyn ongelmista, mikä sitten manifestoituu suuressa ryhmässä päiväkodissa) että ryhmähoito päiväkodissa käy yksinkertaisesti mahdottomaksi jokaisen lapsen vaatiessa vähintään yhden omahoitajan.


      Kuule kiitos sinulle mielenkiintoisesta keskustelusta. Vihani kaikkia päiväkotihenkilökuntaan kuuluvia kohtaan on niin massiivista, että kielenkäyttöni oli välillä poliittisesti epäkorrektia. Mutta siinä ei siis ollut mitään henkilökohtaista: v*ttuilin sinun välitykselläsi kaikille päiväkotijärjestelmän edustajille yhtäläisesti.

      Erittäin hyvää syksyn jatkoa ja toivottavasti Joulupukki tuo paljon lahjoja.

      Jään kaipaamaan sinua. Oikeesti. :(

      Äänestä

    • 1984 kirjoitti:

      Kirjoitit 3.10. näin: ”Ja se, että päiväkodissa aina sama aikuinen tulisi pyyhkimään lapsen pyllyn, ei valitettavasti ole vain mahdollista. Joskus se vain olosuhteiden pakosta on sijainenkin. Päivähoito on aina ryhmähoitoa.”

      Kirjoitit 6.10. näin: ”Minun kokemukseni on pikemminkin se, että jokainen lapsi yritetään tietoisesti huomioida nimenomaan yksilönä ja antaa sille yksilöllisyydelle tilaa mahdollisuuksien mukaan. Näin minä ja ehdoton valtaosa kollegoistani, joiden kanssa olen työskennellyt toimii.”

      Havaitsetko mitään ristiriitaa näiden kappaleiden välillä? Opportunistien kanssa on siinä mielessä hankala väitellä, kun opportunistin mielipide vaihtuu äärimmäisyydestä toiseen aina sen fiiliksen mukaan, miltä kulloinkin nyt sattuu tuntumaan.

      ”Häntä hävettää ja siksi hän ei tee rikosilmoitustakaan. Onko sinusta rikos tapahtunut vai ei? Onko nainen raiskattu vai ei? Vai lasketaanko rikoksiksi tosiaan vain ne raiskaukset, joista tehdään rikosilmoitus?”

      Juridisessa mielessä raiskauksiksi lasketaan vain ne tapaukset, joista on tehty rikosilmoitus. Eihän asiaa muuten voida tutkia eikä oikeusprosessissa selvittää, onko tapahtunut rikos vai ei. En tunne tältä osin lainsäädäntöä kovin tarkasti, mutta kuvailemasi tapaus saattaisi olla ”seksuaalinen hyväksikäyttö”. Mutta vasta kun hyvksikäyttö on oikeudessa näytetty toteen de facto, voidaan puhua rikoksesta. Länsimaisesen oikeuskäsityksen mukaan syytetty on syytön kunnes toisin todistetaan. Ja todistaminen tapahtuu oikeudessa. Siellä punnitaan, onko tapahtunut rikos vai ei. Ennen oikeusprosessia puhutaan rikosepäilyistä.


      ”Ihan kuten sinullakaan ei ulkopuolisena pitäisi olla mitään oikeutta määritellä sitä, onko tämä mainitsemasi väkivaltatapaus oikeasti uhreilleen niin traumaattinen, että siitä täytyy saada terapia-apua vaiko ei. Sinulla ei ulkopuolisena pitäisi olla oikeutta syyttää ketään mielenvikaisuudesta, jos tarvitsee sairauslomaa tällaisesta toipuakseen. ne uhrit määrittelevät ihan itse tapauksen traumaattisuuden, et sinä.”

      Noin suhteellisuudentajua käyttäen kuulostaa kummalliselta, että koko päiväkodin poppoo saa kallista veronmaksajien kustantamaa kriisiterapiaa sen vuoksi, että yksi sen jäsenistä sai korvatillikan auottuaan päätään perheenäidille. Jos kyseiset ihmiset ole mielenvikaisia, mihin sitä kriisiterapiaa sitten tarvitaan? Terveitäkö siellä terapoidaan? Kyllä teeskentelyltä vaikuttaa, jos päiväkodin johtaja saa moisesta piiiitkän sairasloman. Ja veronmaksajat maksaa…. Nämä kulut ovat muuten sitten pois siitä kotihoidontuesta jottas tiedät.

      Asia palautuu kriisiterapian tarpeellisuuden suhteen oikeisiin mittasuhteisiinsa, jos verrataan korvatillikkaa näihin kouluampumistapauksiin.

      ”Ja ennenkuin kantelua rupeat puuhaamaan, voisit laittaa ihan suoran linkin näin typerään ohjesääntöön, kiitos.”

      Päiväkoti Turunmaankatu 3:n menninkäisten lapsiryhmän lastenhoitaja kielsi minulta erikseen lasten yksilöllisen huomioimisen. Perusteina juuri se, että kaikki eivät mahdu syliin yhtä aikaa. Tuskin mistään kirjoitetusta säännöstä on kyse, pikemminkin kirjoittamattomasta toimintakulttuurista Turun kaupungin sosiaalikeskuksen laitoksessa. Mutta mehän ollaankin täällä sairaassa Turussa.

      Tuosta lastentarhajärjestelmän ennen pitkää ja aikaa myöten tapahtuvasta perikadosta vielä sen verran, että tämä tapahtuu jonkun seuraavien skenaarioiden kautta joko erikseen tai todennäköisimmin romahdus tulee näiden yhteisvaikutuksesta:

      a)   tapahtuu suuren luokan onnettomuus, jossa useita lastentarhalapsia menehtyy hoitovirheen takia
      b)   päivähoitojärjestelmä todetaan ylikalliiksi ylläpitää
      c)   lasten häiriökäyttäytyminen saa sellaiset mittasuhteet (johtuen kotihoivan puutteen aiheuttamista itsesäätelyn ongelmista, mikä sitten manifestoituu suuressa ryhmässä päiväkodissa) että ryhmähoito päiväkodissa käy yksinkertaisesti mahdottomaksi jokaisen lapsen vaatiessa vähintään yhden omahoitajan.


      Kuule kiitos sinulle mielenkiintoisesta keskustelusta. Vihani kaikkia päiväkotihenkilökuntaan kuuluvia kohtaan on niin massiivista, että kielenkäyttöni oli välillä poliittisesti epäkorrektia. Mutta siinä ei siis ollut mitään henkilökohtaista: v*ttuilin sinun välitykselläsi kaikille päiväkotijärjestelmän edustajille yhtäläisesti.

      Erittäin hyvää syksyn jatkoa ja toivottavasti Joulupukki tuo paljon lahjoja.

      Jään kaipaamaan sinua. Oikeesti. :(

      "Kirjoitit 3.10. näin: ”Ja se, että päiväkodissa aina sama aikuinen tulisi pyyhkimään lapsen pyllyn, ei valitettavasti ole vain mahdollista. Joskus se vain olosuhteiden pakosta on sijainenkin. Päivähoito on aina ryhmähoitoa.”

      Kirjoitit 6.10. näin: ”Minun kokemukseni on pikemminkin se, että jokainen lapsi yritetään tietoisesti huomioida nimenomaan yksilönä ja antaa sille yksilöllisyydelle tilaa mahdollisuuksien mukaan. Näin minä ja ehdoton valtaosa kollegoistani, joiden kanssa olen työskennellyt toimii.”

      Havaitsetko mitään ristiriitaa näiden kappaleiden välillä?"

      En havaitse. Mielestäni nämä eivät ole ristiriidassa keskenään, eivätkä poissulje toinen toisiaan. Lapsen yksilöllinen huomioiminen ei tarkoita sitä, että aina sama aikuinen pyyhkisi lapsen pepun tai että kaikkien pitäisi mahtua samaan syliin yhtä aikaa. Se tarkoittaa mm. sitä, että siinä kun sen yhden lapsen peppua pyyhit tai yhtä lasta sylität, voit samalla rupatella jotain mukavaa lapsen kanssa, kysyä vaikkapa edellisillan muskariharrastuksesta. Tai voit loruttaa yhden lorun tai laulaa yhden laulun lapsen kanssa. Aikaa ei montaa minuuttia tällaiseen mene, mutta se lyhytkin positiivinen huomio lähentää kummasti aikuista ja lasta ja tekee molemmille paremman mielen.

      Juuri siksi, koska päivähoito on ryhmähoitoa, eikä jokaista toivetta voida aina huomioida erikseen, on hyvä tehdä tietoinen päätös siitä, ettei anna lasten muuttua pelkäksi massaksi, vaan pyrkii mahdollisuuksien mukaan antamaan jokaiselle edes hetkisen yksilöllistä huomiotaan silloin tällöin. Suuri lapsilauma kun valitettavan helposti todella muuttuu pelkäksi massaksi ilman sitä tietoista yksilöllisyyden huomioon ottamista arjen moninaisissa tilanteissa. Massaksi muuttuminen ja lasten sellaisena kohtelu ei palvele ketään, sen enempää lapsia kuin työntekijöitäkään. Eikä se vastaa mielestäni sitä perustehtävää, mitä me siellä päiväkodissa olemme tekemässä.

      Lapsia ei muuten kannattaisi pitää aina suurena laumana, van jakaa heidät pienryhmiin mahdollisuuksien mukaan. Silloin on huomattavasti helpompaa huomioida lasten yksilöllisiä tarpeita ja toiveita, kun huomion kohteena on kerralla vain muutama lapsi parinkymmenen asemesta. Pienryhmätoiminta ja eriyttäminen myöskin kokemukseni mukaan rauhoittaa menoa, äänen volyymia ja myöskin ärtyisyyttä tai stressin tunnetta kummasti.

      "Länsimaisesen oikeuskäsityksen mukaan syytetty on syytön kunnes toisin todistetaan. Ja todistaminen tapahtuu oikeudessa. Siellä punnitaan, onko tapahtunut rikos vai ei. Ennen oikeusprosessia puhutaan rikosepäilyistä."

      Sen toki tiedän, että jokainen on syytön kunnes toisin todistetaan. Mutta rikoksesta ei silti se tee olematonta, ettei syyllistä koskaan saada kiinni tms. Eikä se tee uhrin kärsimyksistä olemattomia, sanoi laki mitä hyvänsä.

      Äänestä

    • ph93 kirjoitti:

      "Kirjoitit 3.10. näin: ”Ja se, että päiväkodissa aina sama aikuinen tulisi pyyhkimään lapsen pyllyn, ei valitettavasti ole vain mahdollista. Joskus se vain olosuhteiden pakosta on sijainenkin. Päivähoito on aina ryhmähoitoa.”

      Kirjoitit 6.10. näin: ”Minun kokemukseni on pikemminkin se, että jokainen lapsi yritetään tietoisesti huomioida nimenomaan yksilönä ja antaa sille yksilöllisyydelle tilaa mahdollisuuksien mukaan. Näin minä ja ehdoton valtaosa kollegoistani, joiden kanssa olen työskennellyt toimii.”

      Havaitsetko mitään ristiriitaa näiden kappaleiden välillä?"

      En havaitse. Mielestäni nämä eivät ole ristiriidassa keskenään, eivätkä poissulje toinen toisiaan. Lapsen yksilöllinen huomioiminen ei tarkoita sitä, että aina sama aikuinen pyyhkisi lapsen pepun tai että kaikkien pitäisi mahtua samaan syliin yhtä aikaa. Se tarkoittaa mm. sitä, että siinä kun sen yhden lapsen peppua pyyhit tai yhtä lasta sylität, voit samalla rupatella jotain mukavaa lapsen kanssa, kysyä vaikkapa edellisillan muskariharrastuksesta. Tai voit loruttaa yhden lorun tai laulaa yhden laulun lapsen kanssa. Aikaa ei montaa minuuttia tällaiseen mene, mutta se lyhytkin positiivinen huomio lähentää kummasti aikuista ja lasta ja tekee molemmille paremman mielen.

      Juuri siksi, koska päivähoito on ryhmähoitoa, eikä jokaista toivetta voida aina huomioida erikseen, on hyvä tehdä tietoinen päätös siitä, ettei anna lasten muuttua pelkäksi massaksi, vaan pyrkii mahdollisuuksien mukaan antamaan jokaiselle edes hetkisen yksilöllistä huomiotaan silloin tällöin. Suuri lapsilauma kun valitettavan helposti todella muuttuu pelkäksi massaksi ilman sitä tietoista yksilöllisyyden huomioon ottamista arjen moninaisissa tilanteissa. Massaksi muuttuminen ja lasten sellaisena kohtelu ei palvele ketään, sen enempää lapsia kuin työntekijöitäkään. Eikä se vastaa mielestäni sitä perustehtävää, mitä me siellä päiväkodissa olemme tekemässä.

      Lapsia ei muuten kannattaisi pitää aina suurena laumana, van jakaa heidät pienryhmiin mahdollisuuksien mukaan. Silloin on huomattavasti helpompaa huomioida lasten yksilöllisiä tarpeita ja toiveita, kun huomion kohteena on kerralla vain muutama lapsi parinkymmenen asemesta. Pienryhmätoiminta ja eriyttäminen myöskin kokemukseni mukaan rauhoittaa menoa, äänen volyymia ja myöskin ärtyisyyttä tai stressin tunnetta kummasti.

      "Länsimaisesen oikeuskäsityksen mukaan syytetty on syytön kunnes toisin todistetaan. Ja todistaminen tapahtuu oikeudessa. Siellä punnitaan, onko tapahtunut rikos vai ei. Ennen oikeusprosessia puhutaan rikosepäilyistä."

      Sen toki tiedän, että jokainen on syytön kunnes toisin todistetaan. Mutta rikoksesta ei silti se tee olematonta, ettei syyllistä koskaan saada kiinni tms. Eikä se tee uhrin kärsimyksistä olemattomia, sanoi laki mitä hyvänsä.

      ”Sen toki tiedän, että jokainen on syytön kunnes toisin todistetaan. Mutta rikoksesta ei silti se tee olematonta, ettei syyllistä koskaan saada kiinni tms. Eikä se tee uhrin kärsimyksistä olemattomia, sanoi laki mitä hyvänsä.”

      Puhuimme kai tapauksesta jossa ”uhri” ei tunnista ”uhriuttaan” eli sitä, onko tapahtunut rikosta vai ei.

      Kirjoitin: ”Juridisessa mielessä raiskauksiksi lasketaan vain ne tapaukset, joista on tehty rikosilmoitus. Eihän asiaa muuten voida tutkia eikä oikeusprosessissa selvittää, onko tapahtunut rikos vai ei. En tunne tältä osin lainsäädäntöä kovin tarkasti, mutta kuvailemasi tapaus saattaisi olla ”seksuaalinen hyväksikäyttö”. Mutta vasta kun hyvksikäyttö on oikeudessa näytetty toteen de facto, voidaan puhua rikoksesta. Länsimaisesen oikeuskäsityksen mukaan syytetty on syytön kunnes toisin todistetaan. Ja todistaminen tapahtuu oikeudessa. Siellä punnitaan, onko tapahtunut rikos vai ei. Ennen oikeusprosessia puhutaan rikosepäilyistä.”

      Lisään: Tämä oli tietysti metafora, joka pätee työpaikkakiusaamisen kohdalla. Tapaukset täytyy erikseen tutkia ja käsitellä oikeudessa, ulkopuolisella ei muutoin ole subjektiivisiin kokemuksiin pohjaaviin tapauksiin sananvaltaa: sekä syytetty että kantaja ovat omasta subjektiivisesta näkökulmastaan oikeassa.

      Kirjoitit eilen: ”Ihan kuten sinullakaan ei ulkopuolisena pitäisi olla mitään oikeutta määritellä sitä, onko tämä mainitsemasi väkivaltatapaus oikeasti uhreilleen niin traumaattinen, että siitä täytyy saada terapia-apua vaiko ei. Sinulla ei ulkopuolisena pitäisi olla oikeutta syyttää ketään mielenvikaisuudesta, jos tarvitsee sairauslomaa tällaisesta toipuakseen. ne uhrit määrittelevät ihan itse tapauksen traumaattisuuden, et sinä.”

      Vastasin: ”Noin suhteellisuudentajua käyttäen kuulostaa kummalliselta, että koko päiväkodin poppoo saa kallista veronmaksajien kustantamaa kriisiterapiaa sen vuoksi, että yksi sen jäsenistä sai korvatillikan auottuaan päätään perheenäidille. Jos kyseiset ihmiset ole mielenvikaisia, mihin sitä kriisiterapiaa sitten tarvitaan? Terveitäkö siellä terapoidaan? Kyllä teeskentelyltä vaikuttaa, jos päiväkodin johtaja saa moisesta piiiitkän sairasloman. Ja veronmaksajat maksaa…. Nämä kulut ovat muuten sitten pois siitä kotihoidontuesta jottas tiedät.

      Asia palautuu kriisiterapian tarpeellisuuden suhteen oikeisiin mittasuhteisiinsa, jos verrataan korvatillikkaa näihin kouluampumistapauksiin.”

      Lisään: Koska kyse loukkaantumisen ja kärsimyksen kohdalla on subjektiivisista tuntemuksista, ulkopuolisen on mahdotonta sanoa ilman asian tutkintaa, milloin on kyse kiusaamisesta. Kuka tahansa voi loukkaantua mistä tahansa: työkaverin väärän värinen paita voi aiheuttaa suunnatonta henkistä kärsimystä jollekin. Silti jokaisella on kai oikeus pitää haluamansa väristä paitaa yllään. Oikeuslaitos tutkii, täyttääkö kulloinenkin tapaus kiusaamisen kriteerit.

      Tietysti ammattiymmärtäjät (psykologit) tarvitsevat ammattiloukkaantujia ja vice versa.

      ”En havaitse. Mielestäni nämä eivät ole ristiriidassa keskenään, eivätkä poissulje toinen toisiaan. Lapsen yksilöllinen huomioiminen ei tarkoita sitä, että aina sama aikuinen pyyhkisi lapsen pepun tai että kaikkien pitäisi mahtua samaan syliin yhtä aikaa.”

      Haluaisitko itse omalla kohdallasi näin meneteltävän? Reetta Kentän artikkelia vapaasti lainatakseni kyse on lasten ja aikuisten kohdalla yhtä intiimistä asiasta. Missä se yksilöllinen huomiointi tässä tapauksessa piilee?

      ”Lapsen yksilöllinen huomioiminen ei tarkoita sitä, ... että kaikkien pitäisi mahtua samaan syliin yhtä aikaa.”

      Sitähän minä olen yrittänyt sinulle selittää. Se, että kaikkien pitäisi mahtua syliin yhtä aikaa on sosialistisen ihmistarhauksen yksi pääperiaate eli sitä RYHMÄHOITOA.Olen kirjoittanut: ”Lapsen yksilöllinen huomiointi päiväkodissa oli erikseen kiellettyä perusteluna se, etteivät kaikki lapset mahdu syliin yhtä aikaa.”

      Eli jos YKSI lapsi otetaan syliin ja häntä näin yksilöllisesti huomioidaan, on se joukkojenkäsittelylaitoksen ídeologian mukaan pois niiltä kaikilta muilta lapsilta, jotka eivät syliin samaan aikaan mahdu. Siksi lapsen yksilöllinen huomiointi on ERIKSEEN KIELLETTY mm. päiväkoti Turnmaankatu 3:ssa. VERTAUS: Jos joku saa karamellin, on kaikkien lasten saatava karamelli. Kukaan lapsi ei päiväkodissa saa saada enempää eikä vähempää kuin joku toinen lapsi. Yksilöllinen syliinotto ja huomioiminen oli kiellettyä näillä sanoilla: "SINULLA ON TÄÄLLÄ MUITAKIN LAPSIA!" Yksilöllinen huomiointi oli kiellettyä, vaikka kukin lapsi vuorollaan olisi päässyt yksilöllisen huomioimisen kohteeksi. Tämä ei riitä, sillä se on vastoin ideologiaa: Kaikki yhtä aikaa syliin tai sitten ei kukaan!

      ”Juuri siksi, koska päivähoito on ryhmähoitoa, eikä jokaista toivetta voida aina huomioida erikseen,”

      Juuri siksi koska päivähoito on ryhmähoitoa eikä jokaista toivetta voida aina huomioida erikseen, ei kysymys ole yksilöllisestä hoidosta.

      Juuri siksi koska päivähoito on ryhmähoitoa se sulkee pois mahdollisuuden että päivähoito olisi yksilöllistä hoitoa. Ryhmähoito ja yksilöllinen hoito ovat toisensa vastakohtia. Kuten ei voi olla vain pikkuisen raskaana. Sitä joko ollaan raskaana tai sitten ei olla raskaana. Päivähoito on ryhmähoitoa tai sitten se ei ole sitä.

      Juuri siksi koska päivähoito on ryhmähoitoa, lastentarhat joko lakkautetaan poliittisella päätöksellä tai sitten ne tukahtuvat ajan myötä omaan mahdottomuuteensa.

      ”on hyvä tehdä tietoinen päätös siitä, ettei anna lasten muuttua pelkäksi massaksi, vaan pyrkii mahdollisuuksien mukaan antamaan jokaiselle edes hetkisen yksilöllistä huomiotaan silloin tällöin.”

      Kuulostaa vakuuttavasti siltä, että tarhassa pystytään huomioimaan lapsia yksilöllisesti. ”Mahdollisuuksien mukaan edes hetkisen yksilöllistä huomiota silloin tällöin…” :D

      ”Lapsia ei muuten kannattaisi pitää aina suurena laumana, van jakaa heidät pienryhmiin mahdollisuuksien mukaan. Silloin on huomattavasti helpompaa huomioida lasten yksilöllisiä tarpeita ja toiveita, kun huomion kohteena on kerralla vain muutama lapsi parinkymmenen asemesta. Pienryhmätoiminta ja eriyttäminen myöskin kokemukseni mukaan rauhoittaa menoa, äänen volyymia ja myöskin ärtyisyyttä tai stressin tunnetta kummasti.”

      Höpö höpö. Helpommalla päästäisiin, kun lapsia ei riistettäisi äideiltään ja suljettaisi mokomiin laitoksiin, joissa sairas ilmapiiri (ahdistuneisuuteensa psykologien konsultointia tarvitseva henkilökunta - enkä nyt tarkoita tätä edellä käsiteltyä tapausta, jossa päiväkodin johtaja sai ns. nekkuun vaan yleistä päiväkotien henkilökunnan henkistä pahoinvointia)ei voi olla vaikuttamatta negatiivisesti lapsiin. Yksinkertaisin ratkaisu on paras, so. lastentarhojen lakkauttaminen.

      Kut pai.

      Äänestä

    • ph93 kirjoitti:

      "Kirjoitit 3.10. näin: ”Ja se, että päiväkodissa aina sama aikuinen tulisi pyyhkimään lapsen pyllyn, ei valitettavasti ole vain mahdollista. Joskus se vain olosuhteiden pakosta on sijainenkin. Päivähoito on aina ryhmähoitoa.”

      Kirjoitit 6.10. näin: ”Minun kokemukseni on pikemminkin se, että jokainen lapsi yritetään tietoisesti huomioida nimenomaan yksilönä ja antaa sille yksilöllisyydelle tilaa mahdollisuuksien mukaan. Näin minä ja ehdoton valtaosa kollegoistani, joiden kanssa olen työskennellyt toimii.”

      Havaitsetko mitään ristiriitaa näiden kappaleiden välillä?"

      En havaitse. Mielestäni nämä eivät ole ristiriidassa keskenään, eivätkä poissulje toinen toisiaan. Lapsen yksilöllinen huomioiminen ei tarkoita sitä, että aina sama aikuinen pyyhkisi lapsen pepun tai että kaikkien pitäisi mahtua samaan syliin yhtä aikaa. Se tarkoittaa mm. sitä, että siinä kun sen yhden lapsen peppua pyyhit tai yhtä lasta sylität, voit samalla rupatella jotain mukavaa lapsen kanssa, kysyä vaikkapa edellisillan muskariharrastuksesta. Tai voit loruttaa yhden lorun tai laulaa yhden laulun lapsen kanssa. Aikaa ei montaa minuuttia tällaiseen mene, mutta se lyhytkin positiivinen huomio lähentää kummasti aikuista ja lasta ja tekee molemmille paremman mielen.

      Juuri siksi, koska päivähoito on ryhmähoitoa, eikä jokaista toivetta voida aina huomioida erikseen, on hyvä tehdä tietoinen päätös siitä, ettei anna lasten muuttua pelkäksi massaksi, vaan pyrkii mahdollisuuksien mukaan antamaan jokaiselle edes hetkisen yksilöllistä huomiotaan silloin tällöin. Suuri lapsilauma kun valitettavan helposti todella muuttuu pelkäksi massaksi ilman sitä tietoista yksilöllisyyden huomioon ottamista arjen moninaisissa tilanteissa. Massaksi muuttuminen ja lasten sellaisena kohtelu ei palvele ketään, sen enempää lapsia kuin työntekijöitäkään. Eikä se vastaa mielestäni sitä perustehtävää, mitä me siellä päiväkodissa olemme tekemässä.

      Lapsia ei muuten kannattaisi pitää aina suurena laumana, van jakaa heidät pienryhmiin mahdollisuuksien mukaan. Silloin on huomattavasti helpompaa huomioida lasten yksilöllisiä tarpeita ja toiveita, kun huomion kohteena on kerralla vain muutama lapsi parinkymmenen asemesta. Pienryhmätoiminta ja eriyttäminen myöskin kokemukseni mukaan rauhoittaa menoa, äänen volyymia ja myöskin ärtyisyyttä tai stressin tunnetta kummasti.

      "Länsimaisesen oikeuskäsityksen mukaan syytetty on syytön kunnes toisin todistetaan. Ja todistaminen tapahtuu oikeudessa. Siellä punnitaan, onko tapahtunut rikos vai ei. Ennen oikeusprosessia puhutaan rikosepäilyistä."

      Sen toki tiedän, että jokainen on syytön kunnes toisin todistetaan. Mutta rikoksesta ei silti se tee olematonta, ettei syyllistä koskaan saada kiinni tms. Eikä se tee uhrin kärsimyksistä olemattomia, sanoi laki mitä hyvänsä.

      "Haluaisitko itse omalla kohdallasi näin meneteltävän? Reetta Kentän artikkelia vapaasti lainatakseni kyse on lasten ja aikuisten kohdalla yhtä intiimistä asiasta. Missä se yksilöllinen huomiointi tässä tapauksessa piilee?"

      En toivoisi, että minun pyllyäni pyyhkisi aina eri ihminen. Onneksi päivähoidossakin se pyyhkijä on aika harvoin joku ihan vieras, vaan yleensä yksi niistä tutuista oman ryhmän aikuisista. Meillä on tässäkin pyritty huomioiman se, että jotkut lapset kokevat tämän asian intiimimmäksi kuin toiset, ja mikäli sama aikuinen voi pyyhkiä tällaisen lapsen pyllyn, näin myös tehdään. Toki tämä ei aina ole mahdollista ja tässä kohden yksilöllisyyttä voidaan huomioida valitettavan vähän.

      "Eli jos YKSI lapsi otetaan syliin ja häntä näin yksilöllisesti huomioidaan, on se joukkojenkäsittelylaitoksen ídeologian mukaan pois niiltä kaikilta muilta lapsilta, jotka eivät syliin samaan aikaan mahdu. Siksi lapsen yksilöllinen huomiointi on ERIKSEEN KIELLETTY mm. päiväkoti Turnmaankatu 3:ssa. VERTAUS: Jos joku saa karamellin, on kaikkien lasten saatava karamelli. Kukaan lapsi ei päiväkodissa saa saada enempää eikä vähempää kuin joku toinen lapsi. Yksilöllinen syliinotto ja huomioiminen oli kiellettyä näillä sanoilla: "SINULLA ON TÄÄLLÄ MUITAKIN LAPSIA!" Yksilöllinen huomiointi oli kiellettyä, vaikka kukin lapsi vuorollaan olisi päässyt yksilöllisen huomioimisen kohteeksi. Tämä ei riitä, sillä se on vastoin ideologiaa: Kaikki yhtä aikaa syliin tai sitten ei kukaan!"

      Juu, no tuollainen periaate nyt onkin suoraan sanottuna perseestä, enkä minä esimerkiksi suostuisi noin toimimaan. Onneksi tällaista periaatetta ei ole ollut yhdessäkään niistä lukuisista päiväkodeista, joissa itse olen ollut töissä. Yhdessäkään päiväkodissa ei ole lapsen syliin ottaminen ollut kiellettyä. Et mainitse mitään muita esimerkkejä tällaisesta kuin tämän yhden päiväkodin, joten oletan, ettei sinun kokemuksesi juuri laajemmalle yllä. En sinänsä ihmettele, ettei tuollaisen kokemuksen jälkeen juuri päivähoitojärjestelmää arvosta. Ehkä voisit kuitenkin hyväksyä sen faktan, että kaikkialla ei ole samanlaista.

      "Juuri siksi koska päivähoito on ryhmähoitoa se sulkee pois mahdollisuuden että päivähoito olisi yksilöllistä hoitoa. Ryhmähoito ja yksilöllinen hoito ovat toisensa vastakohtia."

      En ole väittänyt missään vaiheessa, että päivähoito olisikaan yksilöllistä hoitoa, koska se ei sitä ole. Yksilöllinen hoito edellyttäisi jokaiselle lapselle henkilökohtaista aikuista tai ainakin yhtä aikuista jokaista kahta lasta kohden. Olen väittänyt, että päivähoidossa voidaan huomioida lapset myös yksilöinä, huomioida heidän yksilöllisyytensä, eikä se poissulje sitä faktaa, että ryhmähoitoa se on silti. Ryhmähoitokaan kun ei tarkoita automaattisesti sitä, että näkisi ryhmän vain massana eikä ryhmänä yksilöllisiä ihmisiä. Ryhmähoidossakin voidaan ottaa huomioon ryhmän jäsenten yksilölliset erot ja tarpeet edes jollain tasolla. Vaikkei kaikki täysin yksilöllisesti menekään, se ei silti tarkoita sitä, että ryhmä olisi pelkkä massa.

      "Höpö höpö. Helpommalla päästäisiin, kun lapsia ei riistettäisi äideiltään ja suljettaisi mokomiin laitoksiin"

      No, päivähoito ei sentään riistä lapsia äideiltään, vaan ihan vapaaehtoisesti ne äidit lapsensa sinne tuovat. Mutta toki kotihoito olisi minustakin monessa kohden parempi vaihtoehto lapsen kannalta. Kyllä koti on ja pitääkin olla parempi paikka lapselle kuin päiväkoti. Vastustan itse nykyään vallalla olevaa harhaluuloa siitä, että päivähoito olisi aina lapsen etu, että jo vuosikkaat on hyvä tuoda päiväkotiin virikkeitä saamaan. Liian moni vanhempi tuntuu nykyään ajattelevan, että lapsi tarvitsee enemmän päiväkodin ammattilaisten tarjoamaa varhaiskasvatusta kuin sitä oman äidin ja isin tarjoamaa hoivaa, turvaa ja yksilöllistä syliä.

      Minusta tällaisista asenteista pitäisi pyrkiä eroon ja yhteiskunta voisi toki auttaa siinä erinäisin keinoin. Kannatan lämpimästi kotihoidon tukien suurentamista ja tukemista huomattavasti nykyistä enemmän. Mielestäni myöskin subjektiivinen oikeus päivähoitoon pitäisi purkaa ja muuttaa se tarveharkintaiseksi. Tarpeena näkisin kuitenkin muutakin kuin vanhempien työnteon tai opiskelun. Tarve osapäiväiseen ja osaviikkoiseen hoitoon voisi olla esim. yli 3 vuotiailla lapsilla, joiden kotien lähistöllä ei ole muunlaista kerhotoimintaa tms. järjestetty. Tämä tarve voisi olla myös työttömän työnhakijan lapsilla, jotta työtön saisi tilaisuuden jopa työn hakemiseen, työkkärissä ja työhaastatteluissa käymiseen, ja lapsille olisi olemassa hoitopaikka valmiina jos työtä saa. Muita mahdollisia hoidontarpeita voisi olla perheen erilaiset ongelmat, esim. vanhemman masennus/uupumus tms.

      Kut pai sinullekin, vaikken näköjään osaakaan lopettaa silloin kun lupaan ;)

      Äänestä

    Kirjoitit: ”En havaitse. Mielestäni nämä eivät ole ristiriidassa keskenään, eivätkä poissulje toinen toisiaan. Lapsen yksilöllinen huomioiminen ei tarkoita sitä, että aina sama aikuinen pyyhkisi lapsen pepun tai että kaikkien pitäisi mahtua samaan syliin yhtä aikaa.”

    Kirjoitin: Haluaisitko itse omalla kohdallasi näin meneteltävän? Reetta Kentän artikkelia vapaasti lainatakseni kyse on lasten ja aikuisten kohdalla yhtä intiimistä asiasta. Missä se yksilöllinen huomiointi tässä tapauksessa piilee?

    Lisään: Haluaisitko itse kohdallasi, että vieraat ihmiset pyyhkisivät takapuoltasi? Reetta Kentän artikkelia vapaasti lainatakseni kyse on lasten ja aikuisten kohdalla yhtä intiimistä asiasta. Missä se yksilöllinen huomiointi tässä tapauksessa piilee?

    Äänestä

    ”Juu, no tuollainen periaate nyt onkin suoraan sanottuna perseestä, enkä minä esimerkiksi suostuisi noin toimimaan. Onneksi tällaista periaatetta ei ole ollut yhdessäkään niistä lukuisista päiväkodeista, joissa itse olen ollut töissä. Yhdessäkään päiväkodissa ei ole lapsen syliin ottaminen ollut kiellettyä. Et mainitse mitään muita esimerkkejä tällaisesta kuin tämän yhden päiväkodin, joten oletan, ettei sinun kokemuksesi juuri laajemmalle yllä. En sinänsä ihmettele, ettei tuollaisen kokemuksen jälkeen juuri päivähoitojärjestelmää arvosta. Ehkä voisit kuitenkin hyväksyä sen faktan, että kaikkialla ei ole samanlaista.”

    VASTAAN: Toivon, että olet oikeassa. Se, että joku lapsi saa hetkellisesti enemmän huomiota osakseen, ei kuitenkaan tarkoita sitä, että muut lapset saisivat vähemmän huomiota kuin sellaisessa tilanteessa, jossa kukaan lapsista ei tulisi yksilöllisesti huomioiduksi. On myös huomattava, että yksilöllisen huomioimisen kohteeksi pääsevät lapsiryhmän jokaiset lapset kukin vuorollaan. Kaikkia ei voida huomioida yksilöllisesti yhtä aikaa, onhan kyse nimenomaan yksilöllisestä huomiosta. Tällainen yksilöllinen huomioiminen, suunnitelmallisuus, pitkäjänteisyys, turvallisuus ja rauhallisuus ovat asioita, joita päiväkotilapset kaipaisivat, mutta jotka soveltuvat huonosti sosiaalikeskuksen massojenkäsittelylaitokseen ja siksi ne olivat Turunmaankadun päiväkodissa erikseen kiellettyjä asioita. Johtaja kiteytti päiväkotinsa toiminta-ajatuksen kipeän osuvasti: ”Meillä toimitaan ensin ja ajatellaan vasta sitten.”

    ”En ole väittänyt missään vaiheessa, että päivähoito olisikaan yksilöllistä hoitoa, koska se ei sitä ole. Yksilöllinen hoito edellyttäisi jokaiselle lapselle henkilökohtaista aikuista tai ainakin yhtä aikuista jokaista kahta lasta kohden. Olen väittänyt, että päivähoidossa voidaan huomioida lapset myös yksilöinä, huomioida heidän yksilöllisyytensä, eikä se poissulje sitä faktaa, että ryhmähoitoa se on silti. Ryhmähoitokaan kun ei tarkoita automaattisesti sitä, että näkisi ryhmän vain massana eikä ryhmänä yksilöllisiä ihmisiä. Ryhmähoidossakin voidaan ottaa huomioon ryhmän jäsenten yksilölliset erot ja tarpeet edes jollain tasolla. Vaikkei kaikki täysin yksilöllisesti menekään, se ei silti tarkoita sitä, että ryhmä olisi pelkkä massa.”

    VASTAAN: Juuri näin.Vaikka päiväkodissa pyrittäisiin ottamaan lapset yksilöinä huomioon, on kyse ryhmähoidosta. Kyse on ryhmähoidosta, jossa pyritään ottamaan lapset yksilöinä huomioon. Mutta Turunmaankadun päiväkodissa siis lasten yksilöllinen huomioiminen oli erikseen kiellettyä kaikissa tilanteissa.

    ”No, päivähoito ei sentään riistä lapsia äideiltään, vaan ihan vapaaehtoisesti ne äidit lapsensa sinne tuovat.”

    VASTAAN: Entäs se kun kerroit, että joidenkin on nyt vaan pakko käydä töissä… Sovitaan, että äidit vievät lapsensa päiväkotiin vapaaehtoisesti, joskin erittäin väkinäisesti.

    Päätän tämän sinun sanoihisi:

    ”Kyllä koti on ja pitääkin olla parempi paikka lapselle kuin päiväkoti. Vastustan itse nykyään vallalla olevaa harhaluuloa siitä, että päivähoito olisi aina lapsen etu, että jo vuosikkaat on hyvä tuoda päiväkotiin virikkeitä saamaan. Liian moni vanhempi tuntuu nykyään ajattelevan, että lapsi tarvitsee enemmän päiväkodin ammattilaisten tarjoamaa varhaiskasvatusta kuin sitä oman äidin ja isin tarjoamaa hoivaa, turvaa ja yksilöllistä syliä.”

    VASTAAN: Erittäin hyvin sanottu. :)

    Ehkä jatkamme vääntöä jonkun toisen otsikon/aiheen alla, kun tämä viestiketju alkaa olla jo aika pitkä. Tähän olisi hyvä lopettaa tämä tarina, kun jonkinlainen konsensus on päässyt syntymään. :)

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    1984 kirjoitti:

    Sensuuri iski taas, mutta jatketaan.

    "Tällaista väitettä ei voi sen paremmin reifioida kuin falsifioidakaan. Mihin tällainen väite perustuu? Perstuntumaan?"

    "Väite perustuu mm. parisuhdeväkivallasta tehtyihin tutkimuksiin, joista löydät luettavaa yllinkyllin ihan googlettamalla. Esimerkin vuoksi tässä vähän esimakua opintoihisi:"

    Pahuksen lukihäiriö :(. Piti sanomani "sen paremmin VERIFIOIDA kuin falsifioidakaan. Mutta asiaan: vääryyttä ei voida oikeuttaa toisella vääryydellä. Se, että lapset joutuvat todistamaan parisuhdeväkivaltaa ei oikeuta sitä, että heidän tulisi todistaa parisuhdeväkivallan LISÄKSI väkivaltaa myös päiväkodissa.

    "Mutta eikö vielä vakavampaa ole kodin sisäinen väkivalta? Sitä tapahtuu taatusti enemmän, ja siinä lapsi kokee turvattomaksi sen paikan, jonka tulisi olla ihmiselle kaikkein turvallisin, eli oman kotinsa."

    Joo näin on. Minun puolestani mätkikää toisianne turpaan siellä päiväkodissa niin paljon kuin lystäätte. Eihän sillä ole väliä, jos kodin LISÄKSI lapset kokevat päiväkodin yhtä lailla turvattomaksi, mikä on itse asiassa aivan oikea havainto riippumatta siitä, mätkitäänkö siellä nekkuun toisia aikuisia vai ei.

    "Jos sinun kimppuusi joku käy ja pahoinpitelee sinut, niin silloin kai mielestäsi pääsyyllinen asiaan olet sinä, ei suinkaan se väkivallantekijä?"

    Heh :). Eikös raiskattuja naisia syyllistetä samalla tavalla. Mitäs keikutti... Olen ottanut oppia median retoriikasta. Noin muuten olen sitä mieltä, että päiväkodin henkilökunta on aina ja ilman poikkeuksia niin v-maista porukkaa, että sanat loppuvat kesken niiden kanssa jutellessa ja käsi puristuu nyrkkiin housuntaskussa.

    "Kerropas nyt ihan konkreettisesti, kuinka valvot lapsia niin, ettei koskaan vahingossakaan mitään tapahdu? Minä suoraan sanoen ihmettelen tätä sekä äitinä että lastenhoitajana. Miten ehdit estämään toista lasta lyömästä omaasi hiekkalaatikolla tai omaasi heittämästä hiekkaa toisen päälle? Kaiketi olen vielä huono vanhempikin, kun oma lapseni on herranähköön sentään jopa kaatunut pyörällä, pudonnut keinusta ja keikahtanut tuoliltakin minun valvonnassani."

    Sinulle maksetaan palkkaa siitä että valvot TOISTEN IHMISTEN LAPSIA siellä tarhassa. Omasi kanssa voit puuhata mitä lystäät. Siitä ei yhteiskunta maksa sinulle palkkaa. Jos joudut kyselemään netissä valvontaohjeita, olet ilmeisen epäpätevä. Se, että olet kouluttamaton ei tarkoita, että tietoa ei olisi.

    "Ei ole velvollisuutta, mutta toisinaan taloudellinen pakko on. Katsos kun yleensä jopa pienten lasten vanhemmat tarvitsevat rahaa elättääkseen perheensä eikä aina yhteiskunnan maksama kotihoidontuki ole lähellekään riittävä summa tähän tarkoitukseen. Mitä ehdotat näiden vanhempien tekevän?"

    Pääperiaate pitäisi olla, että lasten ensisijainen kasvatusvastuu on vanhemmilla. Tämä vastuu vanhempien myös tulee kantaa, eikä sysätä lapsiaan perheen ulkopuolelle pelkästään mukavuudenhalusta. On myös syytä muistaa, että on olemassa muitakin mahdollisuuksia kuin kunnallinen päivähoito. Kun lapselle halutaan ikäistään seuraa, on olemassa esimerkiksi puistotätitoimintaa tai kolmannen sektorin tarjoamaa kerhotoimintaa, jota ei ole syytä väheksyä lapsen sosiaalistamiskeinona.
    Lasten kokopäivähoitoon viemisessä huolestuttaa myös se, että silloin lapsi ei voi olla perheensä kanssa kuin muutaman tunnin päivässä, vaikka tähän olisikin mahdollisuus päivän aikana. Eikö tämä lapsen "poissaolo" vaikuta millään tavalla perhesuhteisiin? Äidin ollessa äitiyslomalla on kaikilla lapsilla ainutlaatuinen mahdollisuus olla perheensä kanssa. Toki lapselle on hyväksi olla myös ikäistensä seurassa, mutta eikö ole myös tärkeää, että lapsi ensimmäisinä elinvuosinaan saa olla mahdollisimman paljon vanhempiensa sekä sisarustensa kanssa?
    Eräs yleisönosastokirjoitus:

    ”Äidit taistelivat aikanaan oikeudesta palata työelämään ilman kohtuuttomia tulonmenetyksiä, eli oikeudesta päiväkotipaikkoihin. Nyt meidän perheestämme vastuun kantavien vuoro taistella kotihoidon mahdollisuuden puolesta, eli oikeudesta hoitaa itse omat lapset ilman kohtuuttomia tulonmenetyksiä.

    Vihdoin on myönnetty julkisesti että lapsen paras on kotona äidin tai isän hoitamana, koska saamme eri hoitomuotojen tuet sen mukaisiksi? Miksei kaikkia hoitomuotoja tueta saman suuruisin summin (esim Tasarahamalli) ja osoiteta näin että valinta on todellakin perheillä itsellään?

    Nyt päiväkotihoitoa tuetaan yhden lapsen perheissä n. 1000 eur/kk, mutta kotihoitoa vain n. 250 eur/kk. Ero on sitä räikeämpi mitä enemmän perheessä on lapsia ja jo kolmilapsisessa perheessä päiväkotihoitoa tuetaan n. 2500 eur/kk, mutta kotihoitoa vain n. 350-550 eur/kk kunnasta riippuen. Kotihoidontuen pienuus osoittaa selkeästi kuinka vähän yhteiskuntamme kotihoitoa arvostaa!

    . Myös kerhotoimintaa on ylläpidettävä ja kehitettävä.Päiväkotiin en toivottavasti joudu lapsiani koskaan laittamaan.”

    Jos terve vanhempi tekosyynään kaksivuotiaan "sosiaalisten suhteiden kehittäminen" raahaa lapsensa päiväkotiin 8-10 tunniksi 5 päivänä viikossa, olipa hänellä sitten 1-2 muuta lasta kotona tai ei, niin ei muuta kuin kaikki lapset yhteiskunnan huostaan. Ei sellaisesta vanhemmaksi ole.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu