Mätä päivähoito ja

lapsi rakastaa omaa hoitajaansa. Varsinkin perhepäivähoitajaa, johon syntyy helposti todella läheiset välit.

Vanhemmat ovat lapselle tärkeitä, mutta lapsella voi olla monta muutakin tärkeää ihmistä. Esim. hoitopaikassa. Jostain syystä se on monelle vanhemmalle katkera pala, kun lapsi pitää hoitajastaan, vaikka luulisi asian olevan päinvastoin.

hyvin, se asenneongelma, mikä on monella vanhemmalla, ettei hoitaja ole minkään arvoinen, senhän voi vaihtaa koska vaan. Tässä se ongelman ydin onkin, että miksi hoitajia ei arvosteta, vaan heidät voi vaihtaa koska vaan. En väitä, että kaikki vanhemmat ajattelisivat samoin, mutta yllättävän monella on tällainen asenne hoitajiin. Tämä on surullista lapsen kannalta, se ristiriita, mikä tästä asenneongelmasta syntyy. Hoitajat tekevät kaikkensa lasten eteen ja opettavat "hyviä" arvoja ja asenteita, mutta jotkut vanhemmat "haistattavat" piupaut millekkään arvoille elämässä. Tietty ryhmä väheksyy koko ajan hoitajaa ja hänen työtänsä. Ei tulla vanhempaaniltaan, eikä haluta keskustella lasta koskevista asioista. Tämä on ihan hullua, MIKSI NÄIN ON? Onneksi on vielä joukko vanhempia, jotka arvostavat hoitajia ja ymmärtävät elää tasavertaisina kasvatuskumppaneina yhdessä lasten parhaaksi. PPH

Tietäisitpä kuinka paljon tuskaa ja murhetta tuntee kun oma lapsi vatsa hieman vajaa 10kk ja pakosta on vietävä perhepäivähoitoon. Maanantaina alkaa äidillä työt vaikka niin mielellään kotiin jäisikin. Mahdollisuutta ja varaa ei ole. Pieni menee hoitoon. Leipä ja asuminen maksaa. Olemme pienituloinen perhe. On kuin veistä haavassa kääntäisivät nämä ns. supeäidit kaikkine syytöksineen. Kukapa ei haluaisi kotiin jäädä jos olisikin vaihtoehto?

surusimmu28 kirjoitti:

Tietäisitpä kuinka paljon tuskaa ja murhetta tuntee kun oma lapsi vatsa hieman vajaa 10kk ja pakosta on vietävä perhepäivähoitoon. Maanantaina alkaa äidillä työt vaikka niin mielellään kotiin jäisikin. Mahdollisuutta ja varaa ei ole. Pieni menee hoitoon. Leipä ja asuminen maksaa. Olemme pienituloinen perhe. On kuin veistä haavassa kääntäisivät nämä ns. supeäidit kaikkine syytöksineen. Kukapa ei haluaisi kotiin jäädä jos olisikin vaihtoehto?

vastaus nimimerkille "surusimmu28"

En oikein usko, että sinulla ei ole mahdollisuutta jäädä kotiin hoitamaan lastasi.
Esim. minä ainakin olen pystynyt hoitamaan itse kotona lapseni kotihoidontuella (puolison kävi palkkatyössä eli tuloina oli myös toisen vanhemman palkkatulot).

Ja vielä, ei ole mistään superäidistä tai syytöksistä kysymys vaan siitä että lapselle on paras, että hänet hoitaa oma vanhempi ja siitä että vanhemmalla on itsellä hoitovastuu lapsestaan.

surusimmu28 kirjoitti:

Tietäisitpä kuinka paljon tuskaa ja murhetta tuntee kun oma lapsi vatsa hieman vajaa 10kk ja pakosta on vietävä perhepäivähoitoon. Maanantaina alkaa äidillä työt vaikka niin mielellään kotiin jäisikin. Mahdollisuutta ja varaa ei ole. Pieni menee hoitoon. Leipä ja asuminen maksaa. Olemme pienituloinen perhe. On kuin veistä haavassa kääntäisivät nämä ns. supeäidit kaikkine syytöksineen. Kukapa ei haluaisi kotiin jäädä jos olisikin vaihtoehto?

laskea rahat ennen kuin alkaa lasta PANNA alulle.tai muuta pienempään asuntoon,niin vuokra laskee.

Olen sitä mieltä, että subjektiivista oikeutta tulisi purkaa, ja päivähoidon tulisi olla aina edes hiukan maksullista (pl. kuntoutus)Kuntoutuspaikkoja ei myöskään pidä järjestää ns. normaaliin ryhmään, koska kahden paikkalaisuus ei poista resurssiongelmaa. Ainakin meidän pojalle oli päiväkotihoito kuntoutusperusteella todella raastavaa, lapsi, joka kärsi esim. aistiyliherkkyyksistä, laitettiin meluisaan suureen ryhmään. Hänen kuntoutumisensa alkoi vasta silloin, kun pääsi todella loistavaan paikkaan, eli erityisryhmään, jossa oli vähemmän lapsia, enemmän henkilökuntaa, lapsista osa ns. terveitä, ja osalla oli ongelmia. Pk:ssa oli tilat mm. terapeuteille, ja he tekivät päivähoidon henkilöstön kanssa yhteistyötä suoraan, ja pääsivät puuttumaan ongelmiin heti. Toisaalta, nämä kuntoutuslapset vievät myös normaaleilta lapsilta pois sitä resurssia, tietysti riippuen ongelmien laadusta. Mutta meidän poikamme tapauksessa kyllä koko muukin ryhmä kärsi.

Lisäksi päivähoidon järjestelmää pitää muuttaa lapsiystävällisemmäksi, eli pois suurista laitoksista ja suurista ryhmistä. Jokin ryhmäperhepäivähoito esim voisi olla ratkaisu.

On taivahan tosi, että ei meilläkään ollut mitään mahdollisuutta minun jäädä pois töistä lapsien kanssa kotiin. Mutta onneksi sentään löysin työtä, joka mahdollisti lasten kotihoidon.