Lämmitän omakotitaloa ja kahta isoa hallia puukattilalla. Lakan 100kW kattila paahtaa lämpökeskuksessa. Varaaja 8000 litraa.
Halleissa puhallinkonvektorit ja omakotitalossa patterit, kaikki omilla shunttauksillaan.
Öljypoltin varalla jota en koskaan käytä kun öljy on niin kallista. Tai siis lähteehän se kovilla pakkasilla päälle.
Helppoa hyötyliikuntaa tiputtaa puita uuniin. Puut tulevat automatic ylös ja sieltä ne sitten kipataa uuniin.
Miksi ihmiset eivät lämmitä puulla? Normaali omakotitalo 3m3 varaajalla ja Arimax 60 kattilalla on erittäin helppo. Talvella nollakelissä riittää 3-4 päivää ja kovalla pakkasella 2 päivää.
Halleissa puhallinkonvektorit ja omakotitalossa patterit, kaikki omilla shunttauksillaan.
Öljypoltin varalla jota en koskaan käytä kun öljy on niin kallista. Tai siis lähteehän se kovilla pakkasilla päälle.
Helppoa hyötyliikuntaa tiputtaa puita uuniin. Puut tulevat automatic ylös ja sieltä ne sitten kipataa uuniin.
Miksi ihmiset eivät lämmitä puulla? Normaali omakotitalo 3m3 varaajalla ja Arimax 60 kattilalla on erittäin helppo. Talvella nollakelissä riittää 3-4 päivää ja kovalla pakkasella 2 päivää.
Vastaukset 15
Vanhimmat
...semmoisista ajoista, jolloin puuhella/leivinuuuni oli talon ainoa lämmönlähde.
Kai sitä voi aikansa fiksumminkin käyttää.
Puun poltto on kiva harrastus pimeinä syysiltoina, ja itsekin polttelen paljon puuta takassa ja joskus kaksoiskattilassa.
Puunpoltto on jokatapauksessa jäänyt kivikaudelle.
Edelleen puut pitää käsin asetella kattilan varastopesään ja käsin sytyttää. Mikäli palamisesta haluaa puhdasta niin pitää vetoluukkuja säätää käsin.
Ja ennen kuin puut palavat niin ne pitää kaataa ja hakea metsästä. Lykätä klapikoneen läpi. Viedä kuivumaan vuodeksi. Vuoden päästä hakea puut varastosta ja mahdollisesti pinota pannuhuoneen lähettyville. Lähi pinosta ne sitten kannetaan kattilaan.
Eli vaikka lämmitys on ekologista ja halpaa niin silti tekniikka on aika Aatamin aikaista jos vertaa vaikka pellettiin.
Pelletti tai puulämmitys on yhtä automaattista stokerilla. Hake tosin tarvitsee enemmän tilaa kuin pelletti, joten varaston täyttöä pitää harrastaa useammin. Toisaalta hake ostettunakin maksaa 1/3 pelletin hintaan verrattuna mutta jostain syystä ei ole mediaseksikäs materiaali. Syynä lienee se ettei suuret tuottajat saa siinä monopoliasemaa myyntipuolelle. Kaikki muut lämpöenergian lähteet ovatkin suurien firmojen hallussa (no joo on pieniä pellettipuristamoja muttei ne merkitse markkinoinlla hevon pas*an vertaa).
Kaverilla on säätötulen stokeri ja hän poltti ennen haketta, nykyään hän kuitenkin siirtyi vain pelletin polttoon. Syiksi hän kertoi:
-hakkeen teossa on oma vaivansa, lisäksi hake pitää kuivata. Ja todella usein sai storerin säiliön täyttää. Haketta menee normaalissa ok-talossa ~30kuutiota!!
-suuri ongelma oli se että hake ei ole koskaan tasalaatuista. Eli stokerin syöttöä pitäisi säätää jokapäivä jotta palaminen olisi optimaalista.
halpaahan se on jo myös vaivatonta klapilämmitykseen verrattuna.
Suurimmalla osalla ei ole "takametsää" josta vois kannella puita liiteriin.
Ostopuut on melko arvokkaita ja puulämmityksestä on kuitenkin aika paljon vaivaa.
Muita puupolttoaineita lukuunottamatta yösähkö taitaa olla ainoa joka on jotakuinkin tasoissa ostopuulla tuotetun lämmön kanssa. Ja mikäli yösähkön kanssa joutuu käyttämään päiväsähköä, niin kokonaiskustannuksissa ei ainakaan paljoa voita.
Ja jos hintatilastoja katsoo, niin polttopuulla on huomattavasti vakaampi hintakehitys kuin vaikkapa öljyllä ja sähköllä, eli jos nyt ei juuri nyt hirveitä säästäisikään, niin tulevaisuudessa ostopuusta tulee entistäkin kilpailukykyisempi polttoaine.
Ja tietysti on hyvä muistaa, että kun on se oma kattila, niin siinä voi polttaa muutakin kuin ostopuuta, vaikkei se "muu" ihan riittäisikään, niin ostopuu on silti pahimmillaankin suurinpiirtein yhtä kallista kuin öljy ja sähkö, vähänkin ilmaista puuta sekaan ja kilowattihinnat ovat heti jo eri luokkaa.
Eikä ole pakko ostaa ihan välttämättä koivua, koivu on toki ykkönen takkapuuksi ja grillaamiseen, mutta kattilaan kelpaa vaikka mänty tai kuusi. Muut lehtipuut kelpaavat puolestaan vaikka takkaankin.
Aloittajan tapaan kaikki eivät ole pohojan-
maalaasia kettuvarmareita tai jotain
muita böndejä joille valtio runsaskätisesti
jakaa toimeentulotukena avustuksia maatila-
rakennusten energiatutantolaitosten rakenta-
miseen. Sitä paitsi sinä olet varmaankin
yrittäjänä ( jos maatalous nyt sitten on
yritystoimintaa) tehnyt investointisi brutto-
rahalla, toisin kuin meikäläiset palkannauttijat
Lisäksi teikäläiset böndet pitää lahoille
puilleen,jotka pimeänä myytte, niin kovaa
hintaa, että se ei ole kilpailukelpoinen
edes suoran sähkön kanssa. Lisäksi meidän
täytyy käydä päivisin töissä ja tienata
rahaa veronmaksuihin. Eli emme ole kotona
tiputtelemassa puita pesiin. Olisit
onnellinen että meitä sähkölämmittäjiä ja
jopa öljylämmittäjiä vielä kulkee vapaana
ja tienaa valtiolle rahaa. Suomen metsät pi-
täisi sosialisoida ja tehdä Vapon toimesta
puupolttoaineeksi isoille kaukolämpövoimaloille.
Ensinnäkin, eikös tavallisille ihmisillekin jaeta tukieuroja energiaremontteihin?
Itse en tiedä, minä olen vain tavallinen yrittäjä, minä en ole koskaan saanut mitään, vaikka olenkin pari kertaa erehtynyt pyytämään. Veroja on kyllä sitten maksettu senkin edestä.
"Sitä paitsi sinä olet varmaankin
yrittäjänä ( jos maatalous nyt sitten on
yritystoimintaa) tehnyt investointisi brutto-
rahalla, toisin kuin meikäläiset palkannauttijat"
Maanviljelijöistä en tiedä, mutta sen verran minäkin tiedän, että ainakaan tavallinen yrittäjä ei saa kirjata investointeja menoiksi. Investoinnit kun eivät ole kuluja, vaan firman varallisuutta. Se on pienelle yrittäjälle aika kivaa kun esim. ostaa auton, rahat kyllä menevät, mutta verottaja on sitä mieltä että olet tehnyt voittoa, kun kuluja ei ole. Siinä ei oikein auta muu kuin ottaa lisää velkaa maksaakseen veronsa.
Toisaalta, miksi ostaa maajussilta ylihintaisia lahopuita ilman kuitteja tai veroja, kun markkinoilta löytyy myös rehellisiä yrittäjiä jotka maksavat veronsa asiallisesti ja myyvät laadukasta puuta kilpailukykyiseen hintaan.
Eikä puulämmittäjän tarvitsekaan asua pannuhuoneessaan, sitä varten kun on keksitty semmoinen huipputekninen laite, jota varaajaksikin nimitetään. Se on iso terässäiliö, joka täytetään vedellä. Tämän veden kun lämmittää, niin sieltä sitä lämpöä voi ottaa pitkän aikaa, tarpeeksi isosta varaajasta saattaa riittää lämpöä jopa useammaksi päiväksi. Silloin toki kertalämmitykseen kuluu enemmän puita, joiden polttamiseen kuluva aika ja työ riippuu käytettävästä kattilasta, alapalokattilalla homma hoitunee helpolla. Omakohtaisia kokemuksia alapaloisista ei kuitenkaan toistaiseksi ole.
Eikä metsiä kannata sosialisoimaan ruveta, ajattelepas mitä tapahtuisi jos valtion pitäisi ruveta maksamaan metsänhoidosta. Iso osa metsänomistajista ei laske omalle työlleen mitään arvoa, vaan pitää sitä "halpana harrastuksena". Jos koko kansakunnan metsiä pitäisi hoitaa palkatulla väellä ja jonkin valtion viraston johtamana, niin se vasta kalliiksi tulisikin. Jopa veroeuroin-tuetut-pimeänä-puunsa-myyvät-böndet ovat siihen verrattuna halpatyövoimaa.
JK. käytä seuraavalla kerralla sitä entteriä pelkästään kappalejakoihin. Tämä tekstikenttä johon kirjoitetaan on oikeasti paljon kapeampi kuin se mistä niitä luetaan, minkä lisäksi se taitaa olla peräti suhteessa näytön leveyteen, eli eri levyinen eri näytöillä.
yksinkertaisuudessahan homma vaan menee niin ettei kaikilla ole halpoja puita saatavilla eikä tarpeeksi suuria varastoja toteuttaa klapilämmitystä. niin ja siellä töissäkin pitää käydä... klapilämmitys on varmasti ihan ok juttu kenellä siihen on resurssit, eikä muuta elämää.
Kuka väittää saavansa ilmaisia puita? Vaikka jotain kuormalavoja saisi ilmaiseksi ja niitä pilkkoo, niin ei se todellakaan ilmaista ole. Siihen kuluu aikaa, polttoainetta, työkaluja yms...
Toisekseen kun lasketaan puun kannattavuutta lämmittämisessä, niin unohdetaan hyvin usein investointikulut. Laitteiston hinta kyllä yleensä huomioidaan, mutta kuka on laskenut mukaan kattilan ja varaajan vaatiman tilan talosta? Verrattaessa vaikka suoraan sähkölämmitykseen, pannuhuoneen neliöt ovat täysin ylimääräisiä, joita ei tarvitsisi muuten tehdä.
Tosielämässä ku näyttäisi käyvän niin,että isommasta talosta saa isomman kasan tuohta myyntihetkellä kuin pienestä.Investointi tilaan ei ole hukkainvestointi.
jos niitä neliöitä ei pysty hyödyntämään, niin kukaan niistä ei maksa. eikä nyt puhuttu talon myymisestä, vaan puulämmityksen kannattavuudesta. ja jos kunnollisen puulämmityksen haluaa, niin silloin joutuu rakentamaan ylimääräisiä neliöitä taloonsa, ja se ei ole ilmaista.
Hei!
Miksi kaikkien pitäisi olosuhteista riippumatta lämmittää kotinsa puilla? Talon sijainti taajamaan/kuntaan/kaupunkiin nähden asettaa rajoituksia. Puiden saanto ja säilyttäminen voi varsinkin kaupunkiolosuhteissa muodostua kestämättömän kalliiksi. Edelleen voisi olla hankalaa ajatella nykypäivien ihmisten hoitavan esim rivitaloyhtiön lämmitystä em. tavalla.Lämmittäminen vaatii puiden lisäilyä ja vanhusten yhtiöissä ympärivuorokautinen lämmitys voisi olla mahdottomuus Muutamia esimerkkejä mainitakseni.
Loppuun lisäisin vielä ilmanlaatuun liittyvän näkökohdan: Toisin kuin luullaan, puiden poltto ei ole saastuttamatonta. Huonolla polttotekniikalla poltettujen puiden aiheuttamat pienhiukkaspäästöt muodostavat kaupunkiolosuhteissa terveydellisen haitan. Esimerkiksi ilmansaastemääräyksistään tunnetussa Kalifornian osavaltiossa em. tulisijat on jo joitain vuosia ollut varustettava katalysaattorilla autojen tapaan pienhiukkaspäästöseikkojen vuoksi.
Puun poltto soveltuu tietyille asunto-alueille, puunsaannin ja säilytyksen ollessa hoidettuna taloudellisestio kestävällä pohjalla. Väheksymättä lainkaan sitä tosiasiaa ettei pelkästään puulla lämpiävästä talosta lähdetä talvella noin vain viikon-kahden lomalle etelän lämpöön, se sitoo käyttäjänsä
Voidaanko samassa keskusteluketjussa puhua ener-
gian säästämisestä/maaliman pelastamisesta ja
kahden viikon lomalla olosta ulkomailla
etelän auringossa lentämällä.