Törmäystesti

Tämä aihe on juuri käsiteltu swedujen foorumilla. Siellä joku muistutti, ettei kölikiinnityksen mahdollisia vaurioita näytetty. Halkeamia saattoi tulla ja pikkuvaurioita varmasti, mutta oleellista oli veneen pysyminen pinnalla kolhimisen jälkeen.
Venekorjaamoilla näkee jatkuvasti paljon pahempaa jälkeä, jota tällaiset kevyen kelin pikkutörmäilyt ovat aiheuttaneet.

Hienoa, jos jonkinlaiset kivikkotestit tulisivat pakollisiksi kaikille sarjavalmisteille.

kolhut näytettiin kirjoitti:

Tämä aihe on juuri käsiteltu swedujen foorumilla. Siellä joku muistutti, ettei kölikiinnityksen mahdollisia vaurioita näytetty. Halkeamia saattoi tulla ja pikkuvaurioita varmasti, mutta oleellista oli veneen pysyminen pinnalla kolhimisen jälkeen.
Venekorjaamoilla näkee jatkuvasti paljon pahempaa jälkeä, jota tällaiset kevyen kelin pikkutörmäilyt ovat aiheuttaneet.

Hienoa, jos jonkinlaiset kivikkotestit tulisivat pakollisiksi kaikille sarjavalmisteille.

Aika pahan näköinen se kuva jossa vene ajettiin täydellä vauhdilla kohtisuoraan rantaan.

Minulla oli vastaava haveri muutama vuosi sitten. Oikein pahaa teki katsoa miltä se näyttää sivusta. Sen seurauksena veneeseeni (Nord80)
- tuli vuoto, moottoripetin laminointi runkoon oli pettänyt, onneksi ei pahasti (s-vetolaite)
- moottorin kumityyny (12-vuotta ikää) katkesi
- V-P::n vetolaitteen ikivanha kumipalje ei ollut moksiskaan
- takimmaisten alavanttien rustien läpivientien juureen tuli hiushalkeamia
- köliripustukseen tai runkoon ei tullut mitään vaurioita, rautaköliin reilu monttu 10 cm etureunan alakantista ylöspäin

Olen kuullut muista vastaavista tapauksista, vauriot vaihtelevat runsaasti.

Joissain laipiot ja muut sisustuselementit saattavat siirtyä (kertoi Maxi95 kippari) aiheuttaen suuria remontteja. Takilaan kohdistuvat rasitukset ovat myös suuria. S-vetolaitteisissa moottoripetin kiinnitys runkoon on kriittisiä kohtia, jos se pettää kokonaan, tulee aika suuri reikä!!!

Todella suuri ero, osuuko kariin 4,5 vai 6,5 kn vauhdilla!

S/y Aava kirjoitti:

Aika pahan näköinen se kuva jossa vene ajettiin täydellä vauhdilla kohtisuoraan rantaan.

Minulla oli vastaava haveri muutama vuosi sitten. Oikein pahaa teki katsoa miltä se näyttää sivusta. Sen seurauksena veneeseeni (Nord80)
- tuli vuoto, moottoripetin laminointi runkoon oli pettänyt, onneksi ei pahasti (s-vetolaite)
- moottorin kumityyny (12-vuotta ikää) katkesi
- V-P::n vetolaitteen ikivanha kumipalje ei ollut moksiskaan
- takimmaisten alavanttien rustien läpivientien juureen tuli hiushalkeamia
- köliripustukseen tai runkoon ei tullut mitään vaurioita, rautaköliin reilu monttu 10 cm etureunan alakantista ylöspäin

Olen kuullut muista vastaavista tapauksista, vauriot vaihtelevat runsaasti.

Joissain laipiot ja muut sisustuselementit saattavat siirtyä (kertoi Maxi95 kippari) aiheuttaen suuria remontteja. Takilaan kohdistuvat rasitukset ovat myös suuria. S-vetolaitteisissa moottoripetin kiinnitys runkoon on kriittisiä kohtia, jos se pettää kokonaan, tulee aika suuri reikä!!!

Todella suuri ero, osuuko kariin 4,5 vai 6,5 kn vauhdilla!

Vanhalla pitkäkölisellä puuveneellä tuli muutaman kerran aikamoisia rysäyksiä kiville, mutta ainoa vauriot olivat pieniä henkilövahinkoja.
Pahimman rysäykseni kiville tein 80-luvun alussa Emäsalon ympäri-kilpailussa. Vahinko tapahtui pimeän aikana navakassa tuulessa. Tapahtumahetkellä ajoimme spinnulla 7 kn vauhtia sivumyötäisessä. Antilla 30 rysähti kivikkoon, pysähtyi kuin seinään, kohosi ja kääntyi kyljelleen. Spinnu raahasi veneen irti. Vuotoja ei tullut, kilpailu jatkui. Vauriot rajoittuivat lyijyköliin. Sen etureunasta keskeltä oli noin tiiliskiven kokoinen kappale vääntynyt sivulle, osa lyijystä puuttui (korjattiin lekalla oikaisemalla, puuttuva alue ruuveilla pakkelilla). Kölin alareunan pronssivahvikkeessa oli melko syviä naarmuja. Rungossa ei todettu hiushalkeamia eikä kölipulteissakaan löysyyttä. Kölin ja rungon välisen sauman kohdalta ei edes myrkkymaali lohjennut. Lujaranketeinen vene kestää. Varmaankin kölin muoto vähensi iskuvoimaa. Se ei ollut pystysuora eväköli niinkuin nykyveneissä on. Lyijyn muodonmuutos ilmeisesti pienensi iskua. Rautaköli on huonompi myös tässä suhteessa.

eroja ! kirjoitti:

Vanhalla pitkäkölisellä puuveneellä tuli muutaman kerran aikamoisia rysäyksiä kiville, mutta ainoa vauriot olivat pieniä henkilövahinkoja.
Pahimman rysäykseni kiville tein 80-luvun alussa Emäsalon ympäri-kilpailussa. Vahinko tapahtui pimeän aikana navakassa tuulessa. Tapahtumahetkellä ajoimme spinnulla 7 kn vauhtia sivumyötäisessä. Antilla 30 rysähti kivikkoon, pysähtyi kuin seinään, kohosi ja kääntyi kyljelleen. Spinnu raahasi veneen irti. Vuotoja ei tullut, kilpailu jatkui. Vauriot rajoittuivat lyijyköliin. Sen etureunasta keskeltä oli noin tiiliskiven kokoinen kappale vääntynyt sivulle, osa lyijystä puuttui (korjattiin lekalla oikaisemalla, puuttuva alue ruuveilla pakkelilla). Kölin alareunan pronssivahvikkeessa oli melko syviä naarmuja. Rungossa ei todettu hiushalkeamia eikä kölipulteissakaan löysyyttä. Kölin ja rungon välisen sauman kohdalta ei edes myrkkymaali lohjennut. Lujaranketeinen vene kestää. Varmaankin kölin muoto vähensi iskuvoimaa. Se ei ollut pystysuora eväköli niinkuin nykyveneissä on. Lyijyn muodonmuutos ilmeisesti pienensi iskua. Rautaköli on huonompi myös tässä suhteessa.

Olen samaa mieltä, minullakin oli aikoinaan pitkäkölinen ja sillä ainoa (eikä välttämättä pieni) ongelma oli se miten päästä kiveltä pois. Eikä sillä kivelle ajo ollut mikään varsinainen rysäys ensinkään, ensin tössähti, vene nousi ylöspäin ja sitten vene liukui kivelle jääden enemmän tai vähemmän kallelleen.

Nyt on puolipitkä, vahvasti syvän kölitaskun alle riippumaan ripustettu eväköli, sellainen puolipitkä (Nord 80). Tuo törmäys joka katkaisi moottorin kumityynyt ja aiheutti pienen vuodon moottoripetin laminoinnin (siis moottoripetin "liimaus" runkoon) pettäessä, ei aiheuttanut runkovaurioita köliripustukseen, ei hiushalkeamia, ei kölitukkien elämistä. Eikä myöskään runkoon laminoitujen laipioiden liikkumista.

Vauriot ovat siis riippuvia siitä kuinka vahvasti vene on tehty, mutta ei kokonaan.

Moottorin kumityynyt pettivät, eivät olleet edes kovin vanhat (12 vuotta) eikä moottori kovin raskas (MD2010/S120). Vaikka vene on kuinka vahvasti tehty, niin tuollainen Volvo-Pentan suunnittelema yksityiskohta voi upottaa veneen. Jos moottori lähtee hitausmomentin ansiosta matkustamaan kohti keulaa, konehuoneeseen voi syntyä merihätään johtava vuoto.

http://www.skota.se/insp/files/38a92a672f0a7db764bb17a5825e36da-288.html

törmäystestin lopputulos kirjoitti:

http://www.skota.se/insp/files/38a92a672f0a7db764bb17a5825e36da-288.html

veneen olevan saksalaisvalmisteinen ja minustakin tuo näytti vähän B:ltä. Lisäksi siellä todettiin, että B:ta ajetaan useimmiten konella, joten tuota ei kannattane korjata ja pääseehän lisäksi mataliin lahdenpoukamiin.