Hiipien hän saapui
sieluni ikkunaan
kaihoten laulunsa lauloi
runonsa tunteillaan lausui
yksin tuli
yksin lähti
mutta
jälkensä jätti
viestitti elämänsä polkuaan
kuin salaten luoksensa tulla
sydämeensä asumaan
- ei vain osoitettaan
portti ovelleen
suonut -
hän odottaa ja molemmat
niin eksyksissä
tässä rakkaudessa
koleuden syysikkunoittemme
alla - Rakkaudetta.
sieluni ikkunaan
kaihoten laulunsa lauloi
runonsa tunteillaan lausui
yksin tuli
yksin lähti
mutta
jälkensä jätti
viestitti elämänsä polkuaan
kuin salaten luoksensa tulla
sydämeensä asumaan
- ei vain osoitettaan
portti ovelleen
suonut -
hän odottaa ja molemmat
niin eksyksissä
tässä rakkaudessa
koleuden syysikkunoittemme
alla - Rakkaudetta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
lukuhetkestä.
LÄmpöä annoit runollasi.
Nöyrä Kiitos Sinulle halauksellani.
Paistakoon syksyinen aurinko
Sinulle pilvimassassa lävitse
sinne herkimpään kohtaasi ja
suokoon lämpönsä
myös ajatuksiisi.
Hyvää toivottaen:
Dolan
Seesteisen sujuvaa sanailua,
tunteiden vivahteet
kaipauksessaan...
Hei...- käyntiäsi olen odotellut,juuri
aivan äskettäin olit mielessäni.
Kiitän käynnistäsi ja hyvää
toivotan Sinulle.
tässä runossasi on todella kaunis kaiku,
kahden ihmisen välinen rakkaus ja kaipaus joka
jälkeen jäi. Eksyksissähän tässä tunteiden kanssa
on yks jos toinenkin välillä. Mutta runosi kertoo
herkästi sen autiuden, mikä jää kun häntä ei löy-
dy.
Kovasti pidin tästä runostasi sen haikeudesta
huolimatta, tai sitten ehkä juuri sen vuoksi.
Minä yleensä pidän myös haikeudesta,
onko sitten sitä Suomalaista
melankoliaa,mutta hallita se ei saisi.
Ehkä oman luonteenpiirteensä kanssa
ollessaan ns.sujut osaa parhaiten
kuvata sitä maisemaa...mutta myös
onnellisuus pitää satuttaa samalla
tavalla,vain sillä tunteen toisella
puolella.
Täytyy olla vain sitä todellista
omakohtaista tietämystä ja ihmisluonteen
mekaniikkaa että eräänlaista sanallista
taitoa muodostaa niistä tässä tapauksessa
runoutta,mikä ei ole niin helppoa.
Kiitän taas Sinua linda ja
mielen nostatusta kaikesta
huolimatta.